Knowledge taking people further --- Porin satamien ja Meri-Porin teollisuuden liikennetarpeiden priorisointi Marraskuu 2004
ESIPUHE Porin Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien toiminnan elinehtona ovat tieverkon ja liikennejärjestelyjen toimivuus. Satamien toimintaedellytysten turvaamiseksi on esitetty erilaisia tiehankkeita ja parantamistoimenpiteitä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Sataman ja Meri-Porin alueen eri toimijoilla ja tienpitäjällä on omat näkemyksensä esitettyjen hankkeiden tarpeellisuudesta ja prioriteetista. Työn tavoitteena oli tarkastella Meri-Porin alueen toimintoja ja väylätarpeita kokonaisuutena, koota eri toimijoiden näkemykset esitetyistä hankkeista, kuvata yhteinen tahtotila ja priorisoida esitetyt hankkeet kiireellisyysluokkiin ottaen huomioon satamaliikenteen kasvu, muutokset liikennemuotojakaumassa ja liikenneinvestointeihin varatut rajalliset varat. Työ täydentää meneillään olevia Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman osaselvityksiä Pääliikenneverkko ja Elinkeinoelämän kuljetukset. Jatkossa tämä selvitys toimii lähtökohtana Meri-Porin alueen eri toimijoiden yhteisen tahtotilan tarkemmassa määrittelyssä. Työn tuloksia voidaan käyttää asioiden eteenpäin viemiseksi Tiehallinnon, Porin kaupungin ja muiden päättävien tahojen suuntaan. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluvat hankeasiamies Paavo Kajander, satamajohtaja Harri Virta ja liikenneinsinööri Markku Setälä Porin kaupungilta sekä toimitusjohtaja Esa Haavisto Hacklin Oy:stä. Työ on tehty Porin kaupungin, Porin sataman ja Hacklin Oy:n toimeksiannosta :n Porin yksikössä, jossa työstä on vastannut DI Sanna Välimäki. Karttaesitykset on laatinut ja kannen valokuvan on ottanut DI Eija Riihimäki Ramboll Finland Oy:stä. Pori, marraskuu 2004 1
Sisältö 1. Yleistä...3 2. Pääteiden liikenne ja onnettomuudet...3 2.1 Liikennemäärät 1996 2004...3 2.2 Onnettomuudet...4 2.3 Porin Satamien liikenne ja kehitysnäkymät...5 2.4 Meri-Porin alueen teollisuus ja kuljetukset...6 2.5. Vaarallisten aineiden kuljetukset ja erikoiskuljetukset...7 2.6 Muuta huomioitavaa...8 3. Kaavoitus ja kehitysnäkymät...8 4. Ongelmat ja parannusehdotukset...9 4.1 Tieverkon ongelmat...9 4.2 Hanke-ehdotukset...9 4.3 Hankkeiden priorisointi... 11 5. Jatkotoimenpiteet... 12 2
1. Yleistä Porin satamien ja Meri-Porin teollisuuden kannalta tärkeänä menestyksen osatekijänä ovat toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet. Satamat generoivat liikennettä, joka on otettava huomioon niin meriväylien kuin maantie- ja rautatieverkoston kehittämisessä. Lähtökohtana ovat satamien kehittymisen turvaaminen sekä kasvavat liikennemäärät. Meri-Porin alueella liikennettä synnyttävät satamien tavaraliikenne, satamissa toimivat laitokset, Meri-Porin alueen teollisuus, asuminen ja työmatkaliikenne sekä alueen muut toiminnot kuten Yyterin alueen virkistystoiminta. Arvioiden mukaan maanteitse satamiin tuleva ja satamasta lähtevä vuotuinen raskas liikenne kasvaa nykyisestä noin 25% vuoteen 2008 mennessä. Tämä muodostuu rikkihapon ja romun uusista kuljetuksista sekä jäte-, ferro-, ilmeniitti-, kemikaali- ja öljykuljetuksista. Myös sahatavaran osalta määrät pysyvät korkeina. Tuhkakuljetukset lisääntynevät lähitulevaisuudessa erityisesti pohjoisella satamatiellä. Jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikka ja toimintaperiaate tulevat osaltaan vaikuttamaan merkittävästi raskaan liikenteen määriin Meri-Porin alueella. Jätteenpolttolaitos voi maksimissaan kolminkertaistaa raskaan liikenteen määrä Pohjoisella satamatiellä ja kaksinkertaistaa Reposaaren maantiellä. 2. Pääteiden liikenne ja onnettomuudet 2.1 Liikennemäärät 1996 2004 1990-luvulla Mäntyluodontien, valtatien 2, liikennemäärät eivät juurikaan nousseet, mutta 2000-luvulla liikenne on kasvanut räjähdysmäisesti. Ulasoorin liittymän ja Mäntyluodon välillä liikenne on kolmessa vuodessa (v.2001-2004) kasvanut noin 30% ja raskaan liikenteen määrä on kasvanut noin 20%. Raskaan liikenteen määrää ovat kasvattaneet erityisesti kemikaalikuljetukset. Reposaaren maantiellä liikenteen kokonaismäärä on laskenut 4% vuosien 2001 ja 2004 välillä, mutta raskaan liikenteen määrä on kasvanut kuitenkin jopa 61%. Pohjoisella satamatiellä kokonaisliikennemäärä on noussut tasaisesti, mutta raskaan liikenteen osuus on kääntynyt laskuun 2000-luvulla johtuen ilmeisesti Poikeljärvi-Noormarkku välisen maantien raskaan ajoneuvoliikenteen läpikulkukiellosta. Ajoneuvoyhdistelmien ja vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajaokielto Vanhalla Vaasantiellä eli mt:llä 2701 astui voimaan 19.4.1999. Läpiajokielto koskee ajoneuvoyhdistelmiä, joiden kokonaispaino on suurempi kuin 12 tonnia. Liikennemäärät Suomen pääteillä kasvavat keskimäärin noin 4,5% 3 vuodessa. Nykyiset liikennemäärät on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1. Taulukko1. Liikennemääriä. KVL/raskas liikenne (raskaan liikenteen %-osuus). 1996 2001 2004 Kasvu 2001-04 Mäntyluodontie (valtatie 2) Pori-Ulasoori 10029 / 701 10516 / 653 11563 / 815 (7%) 10% / 2% Ulasoori Rieskala 7230 / 533 6938 / 622 8874 / 741 (8%) 28% / 19% Rieskala Reposaarentien liittymä 6915/553 5240 / 461 6514 / 566 (9%) 24% / 23% Reposaarentien liittymä Mäntyluoto 2023 / 303 1896/246 2483 / 290 (12%) 31% / 18% Mäntyluodontieltä poikkeavat tiet Kyläsaarentie (2652) 3537 / 77 (2%) Paarnoorintie (12861) 865 / 21 (2%) Metsäkulmanraitti (13003) 739 / 15 (2%) Harry Gullichsenintie (2653) 3029 / 126 (5%) Vanha tie (2652) 1410 / 46 (3%) Yyterintie (13001) 1431 / 45 (3%) Reposaaren maantie (mt 269) Reposaarentien liittymä mt 272 2606/260 2680/184 2562 / 297 (12%) -4% / 61% mt 272 Tahkoluoto 1851 / 226 (12%) Pohjoinen satamatie (mt 272) Porin p. satamatie 500/61 950/150 1003/115 (11%) 6% / -23% Poikeljärvi-Noormarkku (mt 2701) 1636/89 (5%) 3
Liikenteen kasvu vv. 2001-2004 (esim. Ulasoori - R ieskala -väli) 8 874 6 938 KVL (kevyet) KVL (ras kaat) 622 741 2001 2004 Kuva 1. Meri-Porin ja pohjoisen satamatien liikennemäärät v. 2004 ja tärkeimpien yritysten sijainti. 2.2 Onnettomuudet Mäntyluodon tiellä välillä Länsitie Kirrisannantie tapahtui vuosina 1998 2003 yhteensä 101 liikenneonnettomuutta. Näistä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli 38, kuolemaan johtaneita 3 kpl ja eläinonnettomuuksia 24 kpl. Länsitien liittymässä tapahtui 2 onnettomuutta, Ulasoorin liittymässä 3 onnettomuutta ja Rieskalan liittymässä 6 onnettomuutta, joista 2 oli henkilövahinkoon johtaneita. Eniten onnettomuuksia tapahtui välillä Ulasoori-Rieskala (48 kpl, joista 15 kpl eläinonnettomuuksia). Mäntyluodontiellä keskimääräinen heva-onnettomuustiheys on 51,2 onn./100km kun valtakunnallinen valtateiden keskiarvo v. 2002 oli 15,8 onn./100km. Onnettomuustiheys on yli kolminkertainen Mäntyluodontiellä verrattuna valtakunnalliseen valtateiden keskiarvoon. Heikon liikenneturvallisuustason lisäksi viime vuosien onnettomuuskehitys on huolestuttavaa (kuva 2). 4
kpl Liikenneonnettomuudet Mäntyluodontiellä vuosina 1998-2003 30 25 21 23 25 20 15 11 13 11 kaikki onnettomuudet heva-onnettomuudet 10 6 8 7 8 5 3 3 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 2. Liikenneonnettomuudet Mäntyluodontiellä vuosina 1998-2003. Reposaaren maantiellä (mt. 269) tapahtui samalla aikajaksolla 24 liikenneonnettomuutta, joista 5 oli henkilönvahinkoon johtaneita ja 9 eläinonnettomuuksia. Pohjoisen satamatien liittymässä tapahtui 2 onnettomuutta, joista toinen oli henkilövahinko-onnettomuus. Valtaosa onnettomuuksista tapahtui välillä Pohjoisen satamatien liittymä-reposaari. Pohjoisella satamatiellä (mt. 272) tapahtui samalla aikajaksolla 19 onnettomuutta, joista 3 oli henkilövahinkoon johtaneita. Suurin osa onnettomuuksista tapahtui välillä Ämttöö-VT 8. 90% (17 kpl) Pohjoisella satamatiellä tapahtuneista onnettomuuksista oli eläinonnettomuuksia. Maantiellä 2701 Poikeljärvi-Noormarkku tapahtui samalla aikajaksolla 16 onnettomuutta, joista 2 oli henkilövahinkoon johtaneita ja 2 eläinonnettomuuksia. 2.3 Porin Satamien liikenne ja kehitysnäkymät Vuonna 2003 Porin satamissa käsiteltiin yli kuusi miljoonaa tonnia tavaraa. Eniten kasvua oli hiili-, kemikaali ja kierrätysmetalliliikenteessä. Liikenne jakaantuu tasan Mäntyluodon ja Tahkoluodon kesken. Satamien monipuoliset tavaravirrat vaativat toimivia liikenneratkaisuja. Etenkin vaarallisten aineiden kuljetukset, raskas liikenne ja ylileveät ja -korkeat kuljetukset asettavat erityisvaatimuksia liikennejärjestelyille. Tavoitteena on säilyttää Mäntyluodon asema yhtenä parhaimmista erikoiskuljetusten satamista Suomessa. Kuvassa 3 on Porin satamien tavaraliikenteen kehittyminen vuodesta 1956. Viime vuonna liikenteen kasvu on ollut erityisen voimakasta. Tavaraliikenteen määrä on kuusinkertaistunut vuodesta 1956, mutta tieyhteys satamaan on pysynyt samantasoisena. Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin tavaraliikenteen määrät vuonna 2003 ja ennusteet vuosille 2004 ja 2008. Lisäksi liikennettä synnyttävät Tahkoluodon satama-alueella toimivat laitokset ja varastot sekä maansiirtokuljetukset. 5
7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 tonnia/ vuosi 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Kuva 3. Tavaraliikenne Porin satamissa vuosina 1956-2003. 2.4 Meri-Porin alueen teollisuus ja kuljetukset Meri-Porin alueella on paljon teollisuutta. Satamien alueella toimivat mm. Technip offshore Finland Oy, Stena, Kuusakoski, Ekokem, Fortum ja PVO-lämpövoima Oy. Kaanaassa toimii Kemira Pigments Oy ja Pihlavassa toimivat Ahlström Pihlava Oy ja Suomen Kuitulevy Oy. Uudenniityn teollisuusalueella toimii noin 60 yritystä. Tärkeimpien yritysten ja laitosten sijainti on esitetty kuvassa 1. Fortumilla ja PVO-Lämpövoimalla on Tahkoluodon satamassa hiilivoimalaitokset, joihin hiilikuljetukset tulevat laivoilla. Hiilivoimalaitosten kipsikuljetukset suuntautuvat pääasiassa Kankaanpäähän osittain etelän kautta ja osittain pohjoisen satamatien kautta lähinnä turverekkojen paluukuormina. Tuhkasta noin 80% menee toistaiseksi täyttöihin satama-alueella. Lähitulevaisuudessa tuhkat saatetaan kuljettaa Ahlaisten läjitysalueelle, mikä tarkoittaa noin 100 000 tonnin tuhkakuljetuksia/vuosi pohjoiselle satamatielle. Tahkoluodon satamassa toimii Stena, jolla on romukuljetuksia yhdessä Kuusakosken kanssa n. 200 000-300 000 tonnia vuodessa. Stenalla on vain Porissa murskauslaitos, joten Stenan muut yksiköt tuottavat Porissa käsiteltävää ainesta. Kuljetukset saapuvat Tahkoluotoon eri suunnilta, pääasiassa pääkaupunkiseudulta, Uudeltamaalta ja Jyväskylän seudulta. Rautateitse saapuu nyt n. 20 000 tonnia/vuosi ja autoilla n. 80 000 tonnia/vuosi (10 täysperävaunuyhdistelmää/vrk). Jätteeksi lähtee vuodessa n. 20 000 tonnia, joka kuljetetaan puoliperävaunuyhdistelmällä Peittoonkorpeen Pohjoisen satamatien kautta, 5 000-10 000 tonnia ei-magneettista metallijauhetta viedään ulkomaille (laivataan) ja 70 000-75 000 tonnia terästä toimitetaan Rautaruukille Raaheen ja Outokummulle Tornioon (puolet autoilla, puolet rautateitse). Tahkoluodon satamassa sijaitsevat lisäksi Kemiran ilmeniitti- ja ferrosulfaattivarastot, Harjavalta Copperin rikkihapposäiliöt sekä öljysatamassa öljy- ja bensiinivarastot. 6
Kemira Pigmentsin kuljetukset suuntautuvat Porin Kaanaasta Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin, Ahlaisten läjitysalueelle sekä Helsingin ja Rauman suuntaan. Kemiralle tulevat kuljetukset saapuvat Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamista sekä Helsingin ja Vaasan suunnalta. Lähitulevaisuudessa kuljetukset lisääntyvät oleellisesti ylittäen vuonna 2006 1 000 000 tonnin rajan. Suuri osa Kemiralle tulevista kuljetuksista luokitellaan vaarallisiksi (nestekaasu, rikkihappo, suolahappo, lipeä sekä sula ja kiinteä rikki). Pihlavan sahan rekkaliikenne on noin 40 rekkaa päivässä, josta Porin suuntaan 30-35 ja Mäntyluodon satamaan 5 päivässä. Suomen Kuitulevyn kuljetuksia on noin 30 päivässä Porin suuntaan. Näistä suurin osa on täysperävaunullisia kuljetuksia. Meri-Porin höyläämön kuljetuksia on noin 10 päivässä. Sekä sahan että kuitulevytehtaan kuljetukset tulevat lisääntymään. Technip offshore Finland Oy:lle arvioitu tavaraliikenne maanteitse on noin 40-50 kuljetusta vuorokaudessa. Lisäksi raaka-ainekuljetuksia telakalle tulee pääasiassa rautateitse Raahen Rautaruukilta. Tyypillisesti tulee kerralla 100-200 tonnia terästä kerran viikossa. Mäntyluodosta lähtee konepajoille työstettäväksi suuria kappaletavaroita. Valmiit osat kuljetetaan vastaavasti takaisin Mäntyluotoon. Erikoiskuljetuksia oli vuonna 2003 280 kpl. Uudenniityn teollisuusalueella toimii yli 60 yritystä, joille toimivat kuljetusyhteydet Poriin, Porin satamiin ja muualle Suomeen ovat elinehto. Alueella toimii useita raskas- ja erikoiskuljetuksia harjoittavia yrityksiä ja päivittäin ympäri Suomea laite- ja tavaratoimituksia kuljetuksia yrityksiä. Teollisuusalueella tuotettavat varasto- ja logistiikkapalvelut ovat kasvamassa. 2.5. Vaarallisten aineiden kuljetukset ja erikoiskuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksia ovat mm. hapot, kemikaalit, kivennäisöljyt, jäteöljyt sekä konteissa kuljetettavat vaaralliset aineet. Porin satamiin tuli ja sieltä lähti vuonna 2003 kemikaaleja, kivennäisöljyjä ja rikkihappoa yhteensä 886 371 tonnia (n. 80 rekkaa/vrk). Vuonna 2008 satamiin tulevien ja lähtevien VAK-kuljetusten määrän uskotaan nousevan yli 1,5 miljoonaan tonniin. Erityisen riskin muodostavat samoilla reiteillä hoidettavat emäs- ja happokuljetukset. Konteissa kuljetettavia vaarallisia aineita ovat mm. titaniumtetrakloridi, sodiumkloraatti ja nikkelisulfaatti. Noin 30% konteissa kuljetettavista vaarallisista aineista kuljetetaan rautateitse Mäntyluodon satamaan. Maanteitse näitä kuljetuksia hoidetaan n. 35 000 tonnia vuodessa. Esim. räjähdysaltista sodiumkloraattia (luokka 5,1) tuodaan Äetsästä Mäntyluodon satamaan 1200 konttia eli noin 25 000 tonnia vuodessa ja määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. Titaniumtetrakloridikuljetukset hoidetaan Kolpantietä pitkin. Lisäksi satamien alueella on muita toimijoita, joille tulee/lähtee vaarallisten aineiden kuljetuksia. Esim. Ekokemillä on jäteöljykuljetuksia 17-18 000 tonnia vuodessa. Kemiran liikenne on suurelta osin vaarallisten aineiden kuljetuksia. Kuljetukset hoidetaan nykyisin yksinomaan autoilla. Vuonna 2003 Kemira Pigments Oy:n raskas liikenne Mäntyluodontiellä oli 107 ajon/vrk ja Pohjoisella satamatiellä 19 ajon/vrk. Kolpantiellä Kemiran raskas liikenne oli 190 ajon/vrk, josta liikenne jakautui Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin sekä pohjoiselle satamatielle. Kemira Pigments Oy:n lähiajan mahdolliset kehittämishankkeet lisäävät raskaan liikenteen määriä. Jätteenpolttolaitoksen liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan kappaleessa 2.6. Mäntyluodon satamaan/satamasta kuljetetaan noin 500 ylipitkää, -leveää tai -painavaa yksikköä vuodessa. Lisäksi Technip offshorella on erikoiskuljetuksia noin 280 kpl vuodessa. Yhteensä erikoiskuljetuksia hoidetaan Mäntyluodontiellä siis lähes 800 kpl/vuodessa. Erikoiskuljetusten reitti on hyvä, mutta kuljetuksia haittaavat Mäntyluodontien ruuhkaisuus ja huono kunto. Erikoiskuljetusreitti (ylikorkeat, -leveät, -raskaat, -pitkät kuljetukset) menee tällä hetkellä Mäntyluodontietä Mäntyluodon satamaan ja Porista valtateitä pohjoiseen, etelään ja itään. Runkoverkolla vapaa korkeus ja leveys ovat seitsemän metriä (katuverkolla leveys kuusi met- 7
riä). Tulevaisuuden varauksena on erikoiskuljetusrampin rakentaminen kevyen liikenteen väylän yhteyteen Laanin eritasoliittymässä. Pori-Söörmarkku väylälle on eritasoliittymävaraukset Hyvelän ja Söörmarkun liittymiin. Mäntyluodontiellä on portaaleista johtuvia korkeusrajoituksia (5,5-6,8m). Alikulkuja, jotka erikoiskuljetusreitti alittaa, ohittaa tai kiertää ovat Levon, Karjarannan, Korven, Laanin, Ruutukuopan ja Honkaluodon eritasoliittymät. Reposaaren maantietä ei ole määritelty erikoiskuljetusreitiksi. Erikoiskuljetukset hoidetaan Kolpantien tai Kirrinsannantien kautta. 2.6 Muuta huomioitavaa Porissa selvitysvaiheessa olevan jätteenpolttolaitoksen sijoitusvaihtoehtoina ovat Kemira, Ulasoori ja Aittaluoto. Samoin jätteenpolttolaitoksen toimintaperiaatteissa on eri vaihtoehtoja. Jätteenpolttolaitos aiheuttaa kuljetustarpeita riippuen sijoituspaikasta sekä toimintaperiaatteesta. Mikäli laitoksen sijoituspaikaksi tulee Kemira, sen liikenteelliset vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä Meri-Porin alueella. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan, että liikenteen kasvu riippuu useasta tekijästä; toteuttamisvaihtoehdosta, lisäenergian tuotantotasosta ja polttoainevaihtoehdosta sekä Kemiran sivutuotteiden mahdollisesta kaatopaikkasijoituksesta. Ennustetilanteessa 2010 on oletettu Kemiran laajennushankkeiden sekä voimalaitoskokonaisuuden toteutuneen laajimmassa mitassa. Lisäksi on oletettu, että turve tulee Pohjoisen satamatien kautta. Maksimissaan raskaan liikenteen määrä voi kolminkertaistua Pohjoisella satamatiellä nousten 393 ajoneuvoon vuorokaudessa. Reposaaren maantiellä raskaan liikenteen määrä kaksinkertaistuisi nykyisestään. Mäntyluodontiellä raskaan liikenteen määrä kasvaisi Kemiran liikenteen kasvusta ja jätteenpolttolaitoksen liikenteestä johtuen 292 ajoneuvolla vuorokaudessa eli 69% vuoden 2003 tilanteesta. /Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidija ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot, Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2004/ Kuljetusten ei uskota siirtyvän rautateille teknisistä syistä ja nykyisessä kilpailutilanteessa. 3. Kaavoitus ja kehitysnäkymät Yleiskaavassa on varaukset Mäntyluodontien nelikaistaistukselle ja eritasoliittymille Ulasoorin, Uudenniityn ja Rieskalan liittymiin. Yleiskaavassa on varaus Uudenniityn teollisuusalueen laajentumiseksi kaupunkiin päin. Ahlströmin aluetta Pihlavassa on suunniteltu laajennettavaksi ja teollisuusraiteen viereen on varaus uudelle tieyhteydelle, joka parantaa kulkuyhteyksiä etenkin sataman suuntaan. Pohjoisen satamatien ja Reposaaren maantien risteyksen tuntumaan on varaus yritystoiminnalle. Kellahden läjitysaluetta on mahdollisuus kehittää ja laajentaa ja sen yhteyteen voi syntyä hyötykäyttöön liittyvää yritystoimintaa. Kaupungin päässä Tikkulan ja Ulasoorin väliselle alueelle on selvitetty maaliikennekeskuksen sijoittamista. Mäntyluodon satamaan on selvitetty logistiikka- ja lisäarvoalueen sijoittamista. Kaanaan aluetta on tavoitteena kehittää kaavoituksellisin keinoin lisäämällä vapaa-ajan ja pientalotontteja. Esim. Kangastien varteen on kokeiluluonteisesti kaavoitettu 24 mökkitonttia. Aapontie on suunniteltu jatkettavaksi Kangastielle asti. Herrainpäiville Karhuluodontien varteen on kaavoitettu 9 tonttia (3 asuntoa/tontti) ympärivuotista asumista varten. Yyterin kartanon aluetta on tavoitteena kehittää ja alueelle on kaavoitettu suuria omakotitontteja. Kyläsaari on kasvavaa ja kehittyvää aluetta kohtuullisen matkan päässä keskustasta. Koko Mäntyluodontien eteläpuoli on tarkoitus pitää harvaanasuttuna ja säilyttää laajat virkistysalueet luontoretkeilyä varten. Alueella on mm. retkeilyreittejä ja lintutorneja. Yyterin kartanon alueelle johtavan tien varressa on ratsastuskeskus, josta on hevosliikennettä Mäntyluodontien yli. Myös Pihlavan uimahallilta lähtevä kuntopolku (talvisin hiihtolatu) ylittää Mäntyluodontien. Ajoratakeskus synnyttää liikennettä kilpailujen aikana. Yyterin matkailullista vetovoimaa on pitkäjänteisesti kehitetty. UPM lomakylä kuuluu osana laajaa Yyterin kehittämissuunnitelmaa ja tavoitteena on laajentaa lomakylän toimintaa. Yyterin alueella tullaan lisää- 8
mään matkailupalvelujen tarjontaa. Muita virkistystoimintoja ovat mm. surfkisakeskus Yyterissä, golfkenttä Herrainpäivillä sekä venesatama ja kalastusmahdollisuudet Kallossa. 4. Ongelmat ja parannusehdotukset 4.1 Tieverkon ongelmat Mäntyluodontie (VT2) on 17 kilometriä pitkä, kapea, turvaton ja huonokuntoisella päällysteellä varustettu, vilkkaasti liikennöity valtatie. Satamaliikenteen lisäksi tieosuuksilla on runsaasti teollisuuden raskas- ja henkilöliikennettä. Mäntyluodontiellä raskaan liikenteen osuus on 7-12%. Raskasliikenne on erittäin raskasta, sillä kuormat ovat 35 45 tonnia. Raskasliikenne on suurelta osin vaarallisten aineiden kuljetusta kaikilla tieosuuksilla. Liikenne ruuhkautuu aamulla klo 6-8 ja iltapäivällä klo 15.30-17.00. Muina aikoina liikenne sujuu kohtalaisen hyvin. Kesäaikana ruuhkaa muodostuu ajoittain Yyterin ja Vanhan Pihlavantien risteykseen. Tiejaksolla pieniä liittymiä on paljon ja isot liittymät ovat hankalia. Satamien lisäksi Yyterin alueen saavutettavuus on erittäin tärkeässä asemassa koko Porin seudun kehittämisen kannalta. Raskas ajoneuvoyhdistelmä kuluttaa tasaisella ajolla noin 45-50 litraa/100 km ja kiihdytyksessä kulutus nousee moninkertaiseksi. Reposaaren maantie Reposaaren liittymästä Tahkoluotoon on liikenneturvallisuuden kannalta hyvin ongelmallinen. Tie on erittäin kapea ja siinä ei ole kevyen liikenteen väylää. Onnettomuuden sattuessa tieosuudella ei ole varatietä pelastusajoneuvoja varten. Erityisesti neljän kilometrin tieosuus välillä Kappelin silta - Pohjoinen satamatie on onnettomuuden sattuessa täysin pelastusajoneuvojen saavuttamattomissa. Raskaan liikenteen osuus tieosuudella on nyt n. 12% ja tulee kasvamaan nykyisestään mikäli Kemiran kehittämishankkeet toteutuvat. Porin pohjoinen satamatie palvelee nykyisin kohtalaisen hyvin kuljetuksia, jotka suuntautuvat VT8:lle. Pohjoisella satamatiellä raskaan liikenteen osuus on 11-15%. Satamatien jatke palvelisi etenkin Keski-Suomeen suuntautuvia kuljetuksia ja sen myötä raskasta liikennettä siirtyisi Mäntyluodontieltä Pohjoiselle satamatielle. Pohjoisen satamatien käyttö on melko vähäistä johtuen tien heikosta talvikunnossapidosta sekä Poikeljärvi-Noormarkku välisen maantien raskaan ajoneuvoliikenteen läpiajokiellosta. 4.2 Hanke-ehdotukset Meri-Porin liikenneyhteyskyselyssä alkuvuodesta 2004 alueen yritykset ovat omina kehittämisehdotuksinaan esittäneet useita toimenpiteitä. Lisäksi on tämän selvityksen yhteydessä haastateltu joitakin kuljetusyrityksiä sekä pelastuslaitoksen edustajaa. Esitetyt toimenpideehdotukset on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Satamien ja Meri-Porin teollisuuden esittämät kehittämistoimenpiteet v. 2004. Paikka toimenpide kustannusarvio tienpitäjä tilanne 1000 VT2, Mäntyluodontie VT2 Uusiniitty- Tiilimäki ja VT8 Ruutukuoppa- Tiiliruukki VT2, Pori Mäntyluoto VT 2, Pori Mäntyluoto VT2, Mäntyluodontie Mäntyluodontie 4-kaistaistus + eritasoliittymät täyden- tievalaistuksen täminen nelikaistaistus tien kunnossapidon tehostaminen, tiepäällysteen uusiminen kaistojen levennys ja/tai kolmas kaista 30300 Tiepiiri PTS 140 Tiepiiri tehty TTS 9
VT 2, Rieskalan liittymä Rieskalan liittymän parantaminen ja yksityistiejärjestelyt sekä valaistuksen täydentäminen Eritasoliittymä Rieskalan liittymä Rieskalan liittymä Riittävän suuri liikenneympyrä ja oma ohituskaista Pihlavaan tulevalle liikenteelle Rieskalan liittymä Liittymän läheisyyteen kevyen liikenteen alikulku Ulasoorin liittymä Ulasoorin tasoliittymän parantaminen Ulasoorin liittymä Ulasoorin eritasoliittymä + rinnakkaisyhteys Uudenniityn teollisuusalueelle + Preiviikintien sulkeminen Yyterin ja Vanhan Pihlavantien risteys Levon eritasoliittymä Kemiran kuljetuksille yhteys Mäntyluodon satamaan Kirrintien kautta Ulasoorintie Kyläsaaren työmatkaliikenteen ohjaaminen Ulasoorintielle Paikka toimenpide kustannusarvio 1000 Mäntyluodontie Leveämmät pientareet VT 2, Mäntyluodontien liittymät Mäntyluodontien liittymiin levennykset, liittymät ryhmittymis- ja kiihdytyskaistat (erityisesti Pihlavan ja Ulasoorin liittymät) Mäntyluodontien pikkuliittymien sulkeminen liittymät Mäntyluodontien eritasoliittymät, jotka liittymät alittavat VT2:n (nykyisen vapaan kulkukorkeuden ja leveyden säilyttäminen) tienpitäjä tilanne VT 2 Vihti-Pori yhteysvälin parantaminen 600 Tiepiiri TTS (VT2 Vihti-Pori yhteysvälin parantamien) Tiesuunnitelmavaiheessa 200-300 200 Tiepiiri TTS (VT2 Vihti-Pori yhteysvälin parantaminen) Tiepiiri teettää vaikutusselvityksen Porin kaupunki Ulasoorintie Ulasoorintien jatkaminen Uudenniityn asuntoalueelle + asuntoalueen liittymän sulkeminen Mt 269 Reposaaren maantie Mt 269, Reposaaren Kevyen liikenteen väylä 840 Tiepiiri liittymä- poh- joisen satamatien liittymä Mt 269, pohjoisen Kevyen liikenteen väylä 500 Tiepiiri satamatien liittymä Tahkoluodontie Reposaaren läppäsiltnitelma sillan parantaminen 290 Tiepiiri Satakunnan tieverkon kehittämissuun- 2003-2007, TTS Lampaluoto meluntorjunta Porin pohjoisen satamatien jatke mt 272 Poikeljärvi-Noormarkktien Porin pohjoisen satama- 3000 Tiepiiri Satakunnan tieverkon kehittämissuun- jatke nitelma: hanke toteutetaan (2008-2012) mikäli kohteelle saadaan ulkopuolista rahoitusta. Rahoituksesta 2,3 M kohdentuu ohjelmakauden ulkopuolelle, PTS VT 8, Pori-Söörmarkku VT 8 Pori- Söörmarkku Uusi valtatiejakso 12900 (TTS) 13500 (PTS) Tiepiiri TTS, PTS 10
4.3 Hankkeiden priorisointi Kaikkien esitettyjen toimenpiteiden ja hankkeiden toteuttaminen ei ole mahdollista rajallisten rahoitusresurssien vuoksi. Siksi toimenpiteet on asetettava tärkeysjärjestykseen ja niitä voidaan toteuttaa sitä mukaa kun rahaa on käytettävissä. Tällä hetkellä Tiehallinnolla ei ole rahoitusraamia TTS:n ja Valtatien 2 yhteysvälin Helsinki Pori kehittämishankkeen ulkopuolella oleviin hankkeisiin. Seuraavassa on esitetty ohjausryhmän asettama toimenpiteiden tärkeysjärjestys jaoteltuna pitkän tähtäimen suuriin hankkeisiin ja lähitulevaisuuden pienempiin hankkeisiin. Kaikki esitetyt lähitulevaisuuden toimenpiteet tukevat myös pitkän tähtäimen tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet: Pohjoisen satamatien jatke Mäntuodontie välillä Tiilimäki-Uusiniitty nelikaistaistus ja eritasoliittymät / leventäminen / ohituskaistat Pori-Söörmarkku uusi valtatiejakso Lähitulevaisuuden tavoitteet: Kevyen liikenteen väylä Reposaaren maantielle ensisijaisesti välille pohjoisen satamatien liittymä-tahkoluodontie, jatkossa myös välille Reposaarentien liittymä Pohjoisen satamatien liittymä. Ulasoorin eritasoliittymä, Uudenniityn teollisuusalueelle rinnakkaisyhteys, johon yhdistetään Paarnoorintie ja Pietniementie. Uudenniityn, Yyterin ja Kirrinsannantien liittymiin pitkät ryhmittymis- ja kiihdytyskaistat niille suunnille, joissa raskaan liikenteen osuus on suuri tai muu erityisjärjestely kuten liittymien porrastus. Kirrintien puuttuvan osuuden rakentaminen. Vireillä oleva Rieskalan kiertoliittymä tulee suunnitella sellaiseksi, että siitä ei ole haittaa raskaalle liikenteelle. Ei liikennevaloja Mäntyluodontielle. Kunnossapidon tehostaminen, erityisesti talvikunnossapito Pohjoisella satamatiellä ja Reposaaren liittymästä Mäntyluodon satamaan välisellä tieosuudella sekä päällysteen uusiminen Mäntyluodontiellä. Valtatien 2 yhteysvälin Helsinki Pori kehittämishanke on mukana Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2004-2007. Yhteysvälin parantamisen tavoitteena on 1950-luvulla rakennetun tien modernisointi liikenteen ja ympäristön tarpeita vastaavaksi. Yksi hankekokonaisuuden ulkopuolelle jäävistä, mutta kiireellisistä hankkeista on mm. Ulasoorin eritasoliittymän rakentaminen, josta onkin nyt käynnistetty toimenpideselvityksen tekeminen. Ulasoorin eritasoliittymä on pyritty sisällyttämään VT 2:n 40 M :n kehittämishakkeeseen. Koko yhteysvälin kehittämisen jatkosuunnittelusta on tehty hanke- ja toimenpidepäätös syksyllä 2002 ja Tiehallinto on päätöksen mukaisesti jatkanut hankkeen jatkosuunnittelua toteuttamisedellytysten varmistamiseksi. Valtatien 2 yhteysvälin kehittämishankkeeseen sisältyvät (nyt suunnitteluvaiheessa olevat) seuraavat hankkeet: Yksityistiejärjestelyt eli pikkuliittymien sulkeminen Rieskalan ja Ulasoorin liittymien väliltä, kuten yhteysvälin kehittämisselvityksessä on esitetty. Kiertoliittymä Rieskalan liittymään (tiesuunnitelmavaiheessa). Suunnitelmassa kiertoliittymän halkaisija 50 m, erikoiskuljetukset huomioitu, kevyelle liikenteelle normaalit odotussaarekkeet. Kuvassa 4 on esitetty pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteet sekä valtatien 2 yhteysvälin kehittämishankkeeseen sisältyvät hankkeet. 11
Kuva 4. Ehdotetut pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteet sekä suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet. 5. Jatkotoimenpiteet Tämä selvitys toimii lähtöaineistona ja keskustelun pohjana Meri-Porin alueen eri toimijoiden yhteisen tahtotilan määrittelyssä. Esitetyt hankkeet, niiden tärkeysjärjestys ja toimenpiteiden yksityiskohtien tarkistukset tulee käsitellä yhteisesti Meri-Porin yrittäjien ja muiden toimijoiden kesken niin, että löydetään yhteinen näkemys asioiden eteenpäin viemiseksi. Kannanottojen jälkeen hankelista viimeistellään ja tarvittaessa tästä muistiosta laaditaan jatkossa esitetyyppinen tiivistelmä, joka toimii työkaluna asian esittelyssä Tiepiirin, Porin kaupungin ja muiden päättävien tahojen suuntaan. Tavoitteena on löytää ne hankkeet, joita yhteistyössä viedään eteenpäin. 12
LIITTEET: LIITE 1: Porin satamien tavaraliikenne vuonna 2003 ja ennusteet vuosille 2004 ja 2008. PORIN SATAMAT TAVARALIIKENNE Tonnia/vuosi ennuste ennuste 2 003 2 004 2 008 TUONTI ULKOMAILTA KAPPALETAVARA 84 740 88 977 108 152 KEMIKAALIT 164 775 181 253 265 372 KIVENNÄISÖLJYT 331 357 365 000 534 397 KIVIHIILI JA KOKSI 2 365 825 2 377 000 2 377 000 MALMIT JA RIKASTEET 1 020 881 1 050 000 1 300 000 METALLIT JA METALLITEOKSET 18 813 19 754 24 011 RAAKAMINERAALIT 71 829 50 000 50 000 MUU TAVARA 0 0 0 KONTIT TEUTA TUONTI 26 032 27 334 33 224 YHTEENSÄ 4 058 220 4 131 983 4 658 931 VIENTI ULKOMAILLE SAHATAVARA 495 525 525 257 663 124 KONTITETTU SAHATAVARA 216 154 229 123 289 263 SAHAAMATON PUUTAVARA 17 957 19 035 24 031 SAHATAVARA YHTEENSÄ 729 636 773 414 976 418 FERROSULFAATTI 152 560 250 000 800 000 KAPPALETAVARA 295 141 318 752 433 659 KEMIKAALIT 124 688 137 157 200 811 LANNOITTEET 85 628 90 000 90 000 METALLIT JA METALLITEOKSET 79 570 85 936 116 914 RIKKIHAPPO 181 495 138 000 380 000 MUU TAVARA 0 0 0 KONTIT TEUTA VIENTI 40 237 43 456 59 121 YHTEENSÄ 1 648 718 1 793 259 2 997 803 TUONTI KOTIMAASTA KIVENNÄISÖLJYT 84 056 92 462 135 373 YHTEENSÄ 84 056 92 462 135 373 VIENTI KOTIMAAHAN JÄLLEENLAIVAUSHIILI 285 467 260 000 910 000 Muut 7 657 YHTEENSÄ 293 124 260 000 910 000 ULKOMAANLIIKENNE 5 706 938 5 925 242 7 656 734 KOTIMAANLIIKENNE 377 180 352 462 1 045 373 KONTTILIIKENNE 66 269 70 790 92 346 YHTEENSÄ 6 084 118 6 277 704 8 702 107 ei sisällä maanteitse kuljetettavaa kierrätysmetallia 13