KESKI-SATAKUNNAN KEHITTÄMISOSION LOPPURAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KEHITTÄMISOSION LOPPURAPORTTI 1.2.2014-31.10.2016 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen 2014 2016 kehittämishanke Kaija Joensuu 16.9.2016

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 1 2 TAVOITTEET.. 2 2.1 Hankesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet... 2 2.2 Tavoiteltavat tulokset... 3 2.3 Tavoiteltavat vaikutukset... 3 3 ORGANISOITUMINEN JA YHTEISTYÖTAHOT... 4 3.1 Organisoituminen... 4 3.2 Yhteistyötahot... 6 4 TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TUOTOKSET... 7 4.1 Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen. 7 4.1.1 Asiakasraati... 7 4.1.2 Kahvioparlametti... 7 4.1.3 Hyvinvointisopimus... 7 4.1.4 Kirjaaminen mobiileilla... 7 4.1.5 Omaisten vartti... 8 4.2 Ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin... 8 4.2.1 65-synttärirt ja hyvinvoinnin portaat... 8 4.2.2 75- ja 80-vuotiaiden hyvinvoinnin ja palvelutarpeen kartoittaminen... 8 4.2.3 Vastuuhoitajuus... 9 4.2.4 Toimintaterapeutti... 10 4.2.5 Palvelutarpeen arvioinnin tsekkilista... 10 4.3 Yhtenäisen kuntoutusketjun kehittäminen... 10 4.3.1 Mobiili toiminnanohjaus... 10 4.3.2 Suunnitelmallinen ja arvioiva kirjaaminen... 10 4.3.3 Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen kunnissa... 10 4.3.4 Hyvinvointisopimus... 11 4.4 Etäkonsultaation kehittäminen... 11 4.4.1 Kotihoidon mobiili toiminnanohjausjärjestelmä... 11 4.5 Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen... 12

4.5.1 65-synttärit, asiakasraati ja hyvinvoinnin portaat... 12 4.5.2 Ikäihmisten hyvinvointipäivä... 12 4.5.3 Ikäihmisten omahoitoinfo kuntayhtymän www-sivuilla... 12 4.6 Osaamisen lisääminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen... 13 4.6.1 Kotihoidon yhdistyminen... 13 5 TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI... 13 5.1 Kotihoidon palvelujen piirissä olevien asiakkaiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukeminen Kotihoidon toimintakulttuurimuutos... 13 5.1.1 Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä... 15 5.1.2 Hyvinvointisopimus... 16 5.1.3 Vastuuhoitajuus... 17 5.1.4 Kotihoidon yhdistyminen... 18 5.1.5 Tiedolla johtaminen... 18 5.2 Ikäihmisten palveluiden malli kotona ilman palveluja asuville ikäihmisille... 20 5.2.1 65-synttärit ja hyvinvoinnin portaat... 20 5.2.2 75- ja 80-vuotiaiden hyvinvointiarviointi... 21 5.2.3 Ikäihmisten hyvinvointipäivä... 21 5.3 Vaikutukset... 22 5.3.1 Hyvinvointisopimus... 22 5.3.2 Mobiili toiminnanohjaus... 22 5.3.3 Vastuuhoitajuus... 22 5.3.4 Arviointiosaamisen ja ennakoivan työotteen kehittyminen... 22 6 VIESTINTÄ JA KOULUTUKSET... 23 7 POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 24 LÄHTEET. 26 LIITTEET 26 2

1 TIIVISTELMÄ Keski-Satakunnassa kehitettiin Ikäihmisten palveluiden malli niin kotona ilman säännöllisiä palveluja kuin kotihoidon palvelujen piirissä olevien asiakkaiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi. Kohderyhmänä olivat juuri eläkkeelle jääneet 65-vuotiaat, 75- ja 80-vuotiaat kuntalaiset ja kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaat. Kotona asumista toivottiin tuettavan mahdollisimman matalan kynnyksen palveluilla, jolloin raskaampien palvelujen siirtyy myöhemmäksi. 65-vuotiaiden tavoittamiseksi ideoitiin 65-synttärit, joille kutsutaan kunnan koko ikäluokka. Isoa ryhmää pyrittiin kakkukahvien ja hyvinvoinnin portaiden avulla kannustamaan ja innostamaan oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen. 75- ja 80-vuotiaat arvioivat kotona pärjäämisen tilannettaan ensin kotiin lähetetyn liikennevalokyselyn avulla ja myöhemmin terveystarkastuksen yhteydessä sama itsearviointi käytiin läpi terveydenhoitajan kanssa. Jos terveystarkastuksessa tulee esiin uusi, jatkuvaa seurantaa edellyttävä sairaus/oireyhtymä tai kotona selviytymistä vaikeuttava asia, asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen terveystarkastuspolku. Jos taas terveystarkastuksessa on kaikki hyvin, kutsu seuraavaan tarkastukseen tulee suunnitelman mukaisesti viiden vuoden kuluttua. Kotihoidossa otettiin tekniikka käyttöön ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun ja resurssien rajallisuuden ennakoimiseksi. Tekniikka ei kuitenkaan yksin riitä, vaan myös toiminnan pitää muuttua. Keski-Satakunnan kotihoidossa lähdettiin rakentamaan kotihoidon toimintakulttuurimuutosta. Muutoksella tavoitellaan samanaikaisesti sekä kotihoidon tuottavuutta, että palvelun laatua ja henkilöstön työhyvinvointia. Toimintakulttuurimuutos koostuu paloista (tarvepohjainen toimintamalli, mobiili toiminnanohjausjärjestelmä, kirjaamisen suunnitelmallisuuden tehostaminen, tiedolla johtaminen, vastuuhoitajuus, toimintatapojen yhdenmukaistaminen, hyvinvointisopimus ja muutosagentit), jotka yhdistettynä ovat enemmän kuin osiensa summa. Kokonaisuudella pyritään tukemaan ikääntyvän väestön kykyä elää arvokkaasti ja toimintakykyisenä kotona mahdollisimman pitkään oikea-aikaisten ja riittävien palvelujen turvaamana. Ikäihmisten parissa työtä tekeville järjestettiin koulutuksia, joiden avulla haluttiin lisätä työntekijöiden ikääntyvien toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiosaamista ja verkostomaista työskentelytapaa. Avainsanat : kehittäminen, ennakointi, ikäihmiset, osallistaminen, asiakasraati, mobiili toiminnanohjaus, toimintakulttuurimuutos, arviointiosaaminen, kuntoutusketjut, moniammatillinen yhteistyö

1 1 TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Keski-Satakunnan Yhteisvoimin kotona hankkeen taustalla oli huoli siitä, miten kunnat tulevaisuudessa pystyvät vastaamaan ikäihmisten kasvavaan palvelutarpeeseen ja tukemaan ikääntyvän väestön kykyä elää arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona pidempään. Keski-Satakunnan kunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila) ovat aiemmin yhdessä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa kehittäneet ikääntyneiden palveluja asiakaslähtöisiksi ja kotona selviytymistä tukeviksi. Kehittämistyötä jatkettiin nyt ennakoivaan ja hyvinvointia tukevaan suuntaan. Lisäksi yhteistyötä tiivistettiin siten, että mallit luotiin yhteisiksi toimintakäytänteiksi kuntien alueella. Kotona asumista on tarpeen tukea mahdollisimman matalan kynnyksen palveluilla, jolloin raskaampien palvelujen tarve voi siirtyä myöhempään ikävaiheeseen. Teknologian hyödyntäminen ja erilaiset mentoroinnin ja koulutuksen mallit voivat edistää osaamisen laajempaa hyödyntämistä. Kotona asumisen halutaan olevan turvallista ja ikääntyneelle merkityksellistä elämää. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti terveyttä edistävien kotikäyntien ja terveystarkastusten asiakkaat, kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaat, sekä terveyskeskussairaalasta kotiutuvat tai intervallijaksoilla olevat asiakkaat. Hankealueella 75-vuotta täyttäneistä asui kotona (2013) Eurajoki 88,5%, Harjavalta 88,2%, Kokemäki 89,8%, Luvia 90,7%, Nakkila 90,8%.

2 Kuvio 1. Hankealueella 75-vuotta täyttäneistä kotona asuvat, tilastovuosi 2013 Kehittämistoiminnan haastetta kuvaa hyvin se, että Nakkilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä oli jokaisessa kunnassa oma kotipalvelunsa, kotisairaanhoito terveydenhuollon kuntayhtymällä ja toimitilat erillään. Eurajoella oli oma kunnan kotipalvelu ja kotisairaanhoidosta vastasi Attendo (tilat samassa kiinteistössä, mutta erikseen), Luvialla kotipalvelu ja kotisairaanhoito olivat yhdistyneet, ja toimivat Luvian sosiaalitoimen alaisuudessa (yhteiset työtilat). Kaikissa muissa kunnissa paitsi Nakkilassa oli käytössä sähköinen asiakas-/potilastietojärjestelmä. Yhdessäkään kunnassa ei kuitenkaan ollut käytössä mobiilia toiminnanohjausjärjestelmää. Aiemmassa Kaste-hankkeessa oli sovittu vastuutyöntekijän nimeämisestä kotihoidon asiakkaille, mutta vain osassa kuntia käytäntö oli juurtunut. Yhdessäkään kotihoidossa ei ollut suunnitelmallista asiakkaan toimintakykyä tukevaa reseptiä käytössä. Kunnissa oli vaihtelevia käytäntöjä ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteuttamiseksi ja erilasia käytäntöjä ikääntyneiden palvelutarpeen arvioimiseksi. 2 TAVOITTEET 2.1 Hankesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet 1. Keski-Satakunnassa luodaan viiden kunnan sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY:n yhteinen ikäihmisten palveluiden malli, jossa käynnistetään entistä tiiviimpi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien välinen mallintamistyö. Malli tähtää ennakoivaan ja oikeaaikaiseen palvelujärjestelmään ikäihmisille Keski-Satakunnassa. Malli jakaantuu kolmeen ikävaiheeseen (eläkkeelle lähiaikoina siirtyneet, 75v. ja 80v). Mallilla tuetaan mahdollisimman pitkää ja turvallista ikäihmisen kotona asumista. 2. Eläkkeelle lähiaikoina siirtyneille luodaan samansisältöinen voimaannuttava ohjaus- ja informaatiokokonaisuuden. Tavoitteena on informaation antaminen, ja asiakkaan motivaation herättäminen oman fyysisen kuntonsa sekä sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvointinsa ylläpitämisestä. Asiakasta tuupataan hyvään palvelujärjestelmän toimesta. Yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään.

3 3. Kunnissa luodaan yhteinen seulontakysely ja toimintamalli 75-v asiakkaiden palvelutarpeen kartoittamiseksi. Kyselyssä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kartoitetaan kokonaisvaltaisesti. 4. Moniammatillinen kehittämistyöryhmä luo seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimallin. Malli toteutetaan alueen kunnissa 80v ikäryhmälle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä (työpari kotikäynnillä). Arviointi on sama koko kuntayhtymän alueella. Tavoitteena on moniosaamiseen perustuva palvelukokonaisuus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityisosaajien yhteistyö saadaan hyödynnettyä asiakkaan parhaaksi 5. Moniammatillisen arvioinnin tuloksena asiakkaalle kirjoitetaan kotona asumista tukeva resepti, jonka vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Tavoitteena reseptin kirjoittaminen entistä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin kotona asumisen tukemiseksi voidaan tehdä erilasia toimenpiteitä. Näin myös asiakas tulee tietoiseksi siitä, miten hän itse voi edistää terveyttään ja kotona sumistaan. 6. Hankitaan konsultaatiota varten tarvittavat etäyhteyslaitteet ja koulutetaan henkilökuntaa niiden käyttöön. 7. Osallistetaan asiakkaita kotiin tarjottavien palvelujen kehittämisessä yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. 8. Mallin kokeilun yhteydessä henkilöstö kunnissa ja kuntayhtymässä koulutetaan mallin käyttöönottoon sekä ennakoivaan ja kuntouttavaan työhön. Asenteellinen koulutus on tärkeä osa koulutuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ei kuulu minulle asenteen poiskitkeminen. Myös aikaisempien Kaste-hankkeiden myötä nimetyt kotiutushoitajat ja kotihoidon vastuutyöntekijät (vrt. ikälaki) ovat merkittävässä roolissa palvelujärjestelmän kehittämisessä. Asiakkaan ensi kontaktista alkaen käynnistyy hyvinvointia ja kuntoutumista tukeva palveluketju. 2.2 Tavoiteltavat tulokset 1. Keski-Satakunnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen toimintamalli sekä ennakoiva ja oikea-aikainen palveluketju 2. Henkilökunnalla on ikääntyvien toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiosaamista, jota tehdään yhteistyössä verkostomaisella ja aktiivisella työotteella 3. Henkilökunnan käytössä on ikäihmisen kotona selviytymisen moniammatillinen arviointimalli 4. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta toimeenpanee kokonaisvaltaista kuntoutumissuunnitelmaa ikäihmisen kotona. 5. Arviointimallia kokeilemalla saadaan kokemusta mallin toimivuudesta, mallin kehittämiseen osallistuvat myös asiakkaat ja heidän omaisensa. 6. Reaaliaikainen audiovisuaalinen konsultaatio ikäihmisen kotona tulee mahdolliseksi. Myös henkilöstölle luodaan konsultaatiomalli, jossa hyödynnetään mobiililaitteita. 2.3 Tavoiteltavat vaikutukset 1. Asiakkaan turvallinen kotona asuminen ja merkityksellinen elämä. 2. Asiakkaan vastuun lisääntyminen omasta terveydestä huolehtimisesta ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen ja kehittämisen yhdistämisestä koituva hyöty. 4. Arviointiosaamisen ja ennakoivan työotteen kehittyminen. 5. Teknologiaa hyödyntävien konsultaatiomallien käyttöön otto hoitotyön tehostamiseksi.

4 6. Ikäihmisten kokemus osallisuudesta tarvitsemiensa palvelujen kehittämisessä lisää tyytyväisyyttä palveluihin. 3 ORGANISOITUMINEN JA YHTEISTYÖTAHOT 3.1 Organisoituminen Hankkeessa ovat työskennelleet seuraavat hanketyöntekijät Eliisa Mannila, sosionomi, projektityöntekijä, KSTHKY 1.2.2014-31.7.2016 Kaija Joensuu, terveydenhoitaja, projektityöntekijä, KSTHKY 2.1.2015 30.9.2016 Tarja Perttula-Sjöros, toimintaterapeutti, projektityöntekijä KSTHKY, 1.4 30.9.2016 Alueen sisäisinä kouluttajina ovat toimineet: Kirsi-Marja Polo, vanhuspalvelupäällikkö, Kokemäki Merja Heino, lähihoitaja, Kokemäen kotihoito Hannaleena Kanerva, fysioterapeutti, KSTHKY Hankkeen tukiryhmä Jaana Oksa, johtava hoitaja, KSTHKY Ulla-Pelto-Piri, johtava hoitaja, KSTHKY Ulla-Maija Laurinen, osastonhoitaja, KSTHKY Leena Puotila, osastonhoitaja, KSTHKY Anne Lehtonen, osastonhoitaja, KSTHKY Tarja Kuvaja, osastonhoitaja, KSTHKY Leila Saarela, vanhustyön johtaja, Harjavallan kaupunki Maria Knuuttila, avopalveluohjaaja, Harjavallan kaupunki Sonja Paavola, vt. avopalveluohjaaja/palveluohjaja, Harjavallan kaupunki Kirsi-Marja Polo, vanhuspalvelupäällikkö, Kokemäen kaupunki Katja Lehtonen, avopalvelupäällikkö, Kokemäen kaupunki Jaana Tuokkola, vanhustyön johtaja, Eurajoen kunta Johanna Kivimäki, kotipalveluohjaaja, Eurajoen kunta Kaisu Korpela, vt perusturvajohtaja, Luvian kunta Katri Einmaa, kotihoidon esimies, Luvian kunta Hannele Mäki, Nakkilan kunta Taina Juvonen, vanhustyön johtaja, Nakkilan kunta Marita Mäenpää, kotipalveluohjaaja, Nakkilan kunta Kaisa, projektipäällikkö, SatSHP Kaisa Impilä, projektipäällikkö, SatSHP Marika Halinen, projektipäällikkö, SatSHP Minna Nevalainen, projektipäällikkö, SatSHP Eliisa Mannila, projektityöntekijä, KSTHKY Kaija Joensuu, projektityöntekijä, KSTHKY Tukiryhmä kokoontui 19 kertaa hankkeen aikana. Moniammatillinen työryhmä Tanja Perälä, FT,KSTHKY Hannele Perttu, muistihoitaja, KSTHKY Minna Multisilta, terveysneuvonnan osastonhoitaja, KSTHKY Minna Maaranen, sairaanhoitaja ksh, KSTHKY Sarita Björkman, VOS, vastaava sh, KSTHKY Terhi Kosonen, geriatrinen sairaanhoitaja, KSTHKY Sari Rantala, potilastietojärjestelmävastaava, KSTHKY Sanna Nieminen, kuntoutusohjaaja, KSTHKY

5 Katja Lehtonen, avopalvelupäällikkö, Kokemäki Petra Rautakallio, ravitsemusterapeutti Mika Mulari, geriatri, KSTHKY Ulla Pelto-Piri, johtava hoitaja, KSTHKY Hannele Mäki, palveluohjaaja, Nakkila Sirkka Hämäläinen, eläkeläinen, Harjavalta 75v- ja 80-vuotiaiden hyvinvointiarviointityöryhmä Katja Lehtonen, avopalvelupäällikkö, Kokemäki Sonja Paavola, palveluohjaaja, Harjavalta Marja Lampela, osastonhoitaja, Eurajoki Jaana Oksa, johtava hoitaja, KSTHKY Minna Multisilta, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, osastonhoitaja, KSTHKY Miia Koskenvaara, kotisairaanhoitaja, Luvia Satu Raitanen, lähihoitaja, kotisairaanhoito, Luvia 75v- ja 80-vuotiaiden hyvinvointiarviointien tekijät Hannele Mäki, sosiaaliohjaaja, Nakkila Tiina Tainio, sosiaaliohjaaja, Nakkila Satu Mansikka, lähihoitaja, Harjavalta Sonja Paavola, palveluohjaaja, Harjavalta Tarja Mäntyniemi, palveluohjaaja, Kokemäki Terhi Määttä, terveydenhoitaja, Eurajoki Mia Koskenvaara, sairaanhoitaja, Luvia Satu Raitanen, lähihoitaja, Luvia Leena Toivanen, sairaanhoitaja, KSTHKY Ikäihmisten hyvinvointipäivän suunnittelutyöryhmä Sanna Nieminen, kuntoutusohjaaja, KSTHKY Minna Multisilta, osastonhoitaja, neuvola, terveysneuvonnan yhteyshenkilö, KSTHKY Päivi Viinamäki, suuhygienisti, KSTHKY Tarja Kuvaja, osastonhoitaja, ksh, KSTHKY Tanja Perälä, fysioterapeutti, KSTHKY Hannele Perttu, KSTHKY, muistihoitaja Heidi Sulosaari, sovellusneuvoja, KSTHKY Sonja Paavola, palveluohjaaja, Harjavalta Kaija Joensuu, KSTHKY, projektityöntekijä Vesa Hakala, liikuntatoimenjohtaja, Harjavalta Liisa Luomanen, Kansalliset seniorit, eläkeläinen, Harjavallan vanhusneuvoston Tuula Nikula-Häkli, KSTHKY, sosiaalipalvelut/kokemäen vanhusneuvosto Katja Lehtonen, avopalvelupäällikkö, Kokemäen kaupunki Marita Mäenpää, kotipalveluohjaaja, Nakkilan kotihoito Laila Seppä, diabeteshoitaja, KSTHKY Kaija Joensuu, projektityöntekijä Eliisa Mannila, projektityöntekijä Hyvinvointisopimustyöryhmä Antti-Pekka Pihlainen, Fysioterapeutti, Kokemäki Irma Hämäläinen, Fysioterapeutti, KSTHKY Laura Lehtonen, Eurajoen kotipalvelu Marja Ketola, Nakkilan kotipalvelu Miia Salovirta, Harjavallan kotipalvelu Veera Kuitti, Kokemäen kotihoito Satu Raitanen, Luvian kotihoito Kaija Joensuu, projektityöntekijä, KSTHKY Eliisa Mannila, projektityöntekijä, KSTHKY

6 Ikäihmisten omahoito www-sivujen suunnittelutyöryhmä Heidi Sulosaari, sovellusneuvoja, KSTHKY Tiina Salmela-Jönkkäri, jalkojenhoitaja, KSTHKY Janne Sihvonen, psykologi, KSTHKY Päivi Viinamäki, suuhygienisti, KSTHKY Sanna Nieminen, kuntoutusohjaaja, KSTHKY Laila Seppä, diabeteshoitaja, KSTHKY Hannele Perttu, terveydenhoitaja/muistihoitaja, KSTHKY Anu Mitikka, fysioterapian osastonhoitaja, KSTHKY Muutosagentit Miia Salovirta, lähihoitaja, Harjavalta Kirsi Haapaniemi, lähihoitaja, Harjavalta Päivi Vanhatalo, lähihoitaja, Kokemäki Minttu Lehtonen, sairaanhoitaja, KSTHKY, Kokemäki Laura-Liisa Lehtonen, lähihoitaja, Eurajoki Jaana Saarni, lähihoitaja, Eurajoki Minna Viitanen, lähihoitaja, Luvia Tarja Rosenqvist, lähihoitaja, Luvia Merja Ketola, lähihoitaja, Nakkila Kaisu Kivelä, lähihoitaja, Nakkila Minna Maaranen, sairaanhoitaja, KSTHKY Kirsi Klemetti, sairaanhoitaja, KSTHKY 3.2 Yhteistyötahot Koska hankkeeseen osallistui Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän lisäksi alueen kunnat, Harjavalta, Kokemäki, Eurajoki, Luvia ja Nakkila, yhteistyö kuntien perusturvajohtajien, vanhustyön johtajien, kotihoidon esimiesten ja kotihoidon työntekijöiden kanssa on ollut kiinteää, jatkuvaa ja välttämätöntä hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Jokaisen kunnan vanhustenhuollon ja kotihoidon edustajia kuuluu hankkeen tukiryhmään, joten keskustelu hankkeen kehittämistoimenpiteistä on ollut esimiestasolla helppoa, mutta asioiden vieminen työyhteisöihin on toisinaan edellyttänyt projektityöntekijöiden käyntejä ja tapaamisia kotihoidon työntekijöiden kanssa. Hanketyöntekijät ovat esitelleen hankkeen tavoitteita, toimenpiteitä ja tuloksia jokaisen kunnan perusturvalautakunnalle ja kuntayhtymän/kuntien yhteiselle KEHY-ryhmälle (kehittämis- ja yhteistyöryhmä). Ikäihmisten hyvinvointipäivän suunnittelutyöryhmään on kuulunut sosiaali- ja terveystoimen lisäksi kuntien edustajia (esim. liikuntatoimi), eläkeläisjärjestöjen edustajia, vanhusneuvoston edustajia ja liikuntaseuran edustaja. Vaikka järjestelyvastuu on ollut sosiaali- ja terveystoimella, tapahtuma on toteutettu yhdessä alueen eri seurakuntien, kulttuuritoimen, pelastuslaitoksen, järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Yhteisvoimin kotona hankkeen sisällä tehtiin yhteistyötä lähinnä Pohjois-Satakunnan Peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen), Perusturvakuntayhtymä Akselin (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Paraisten hanketyöntekijöiden kanssa, sillä hankkeilla oli yhteisiä kehittämiskohteita (hyvinvointisopimus, osallistamisen eri menetelmät, palvelutarpeen arviointi). Vertaisarvioinnin yhteydessä tehtiin yhteistyötä Pohjois- Satakunnan Peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän ja sosiaalisen osaamiskeskus Pikassoksen kanssa. Projektityöntekijät ovat tutustuneet Helsingin kaupungin Lupaava kotihoito-projektiin ja tehneet yhteistyötä Helsingin kaupungin kotihoidon kanssa (Jaana Nummikari ), Kotkan kotihoidon kanssa (Sara Haimi-Liikkanen) ja Eksoten kotihoidon kanssa (Tarja Viitikko).

7 4 TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TUOTOKSET 4.1 Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen 4.1.1 Asiakasraati Harjavallassa järjestetty asiakasraati (keväällä 2015) suunnattiin n 65-vuotiaille, juuri eläkkeelle jääneille henkilöille. Harmillisesti raatiin osallistui vain yksi ikäluokkaan kuuluva henkilö, muut olivat iäkkäämpiä. Koska haluttiin kuitenkin tietää mitä noin 65-vuotiaat ajattelevat ikääntymisestä, miten he varautuvat tulevaisuuteen ja minkälaisia toiveita heillä on sosiaali- ja terveystoimen suhteen, mietittiin miten ikäryhmän tavoittaisi parhaiten. Keksittiin 65-synttärit. Mallia kokeiltiin ensimmäisen kerran Eurajoella joulukuussa 2015. Kunnan palveluohjaaja lähetti syntymäpäiväkutsun kaikille sinä vuonna 65 vuotta täyttäville. Syntymäpäivillä tarjottiin kakkua ja kahvia ja järjestettiin ohjelmaa. Tilaisuudessa toteutettiin myös asiakasraati ko ikäryhmälle. Raadissa selvitettiin juuri eläkkeelle jäävien ajatuksia ikääntymisestä teemalla "entä jos elätkin satavuotiaaksi". Raadin yhteenvedon perusteella kunnassa toteutettiin hyvinvoinnin portaat, asiantuntijaluentojen/tilaisuuksien sarja, joissa käsiteltiin asiakasraadissa esiin tulleita asioita. 4.1.2 Kahvioparlametti Asiakasraadin prosessi ja palaute, liite1. Harjavallassa 6.10.2015 järjestetyn Ikäihmisten hyvinvointipäivän yhteydessä toteutettiin kahvioparlamentti. Projektityöntekijä kierteli kahvion pöydissä jututtamassa tilaisuuteen osallistuvia ja kyseli heidän ajatuksiaan kunnan ja terveydenhuollon kuntayhtymän palveluista. Tässä parlamentissa asiakkaan olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, joskin he olivat myös olleet hyvin terveitä, joten käyttökokemuksia palveluista ei ollut paljon. Ikäihmiset olivat iloisia, kun hyvinvointipäivää toteuttamassa oli Sataedun nuoria opiskelijoita, nuoret ovat heidän mielestään fiksuja ja avuliaita. Kuntayhtymässäkin on hyvä, kun tulee välillä uusia nuoria hoitajia. Jatkossa aiotaan edelleen toteuttaa kahvioparlamenttia. Usein parhaat ideat syntyvät epävirallisissa tilaisuuksissa. 4.1.3 Hyvinvointisopimus Vastuuhoitajan asiakkaan kanssa tekemissä hyvinvointisopimuksissa lähdetään liikkeelle asiakkaan omista tarpeista, mitä asiakas haluaisi pystyä tekemään, minkälaisia asioita hän on harrastanut ja tehnyt mielellään. Tämän jälkeen asiakkaan kanssa yhdessä keskustellen tehdään tavoitteellinen suunnitelma seuraavien viikkojen ajalle asioista/harjoitteista, joihin asiakas sitoutuu. https://www.innokyla.fi/web/malli3583457 4.1.4 Kirjaaminen mobiileilla Mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto mahdollistaa kotikäyntien kirjaamisen asiakkaan kotona. Kun työt on tehty, työntekijällä on mainio tilaisuus tehdä käynnin yhteenveto yhdessä asiakkaan kanssa. Samalla, kun työntekijä kirjoittaa mobiiliin, hän voi vaikka kysyä asiakkaalta, mitäs me nyt sovimmekaan tasapainoharjoituksiksi tai verenpainehan oli tänään oikein hyvä, pieni painonpudotus on tainnut vaikuttaa tuohon verenpaineeseen. Asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä.

8 4.1.5 Omaisten vartti Kokemäen kotihoidossa asiakkaan omaisia osallistetaan järjestämällä kerran vuodessa jokaisen asiakkaan läheisille omaisten vartti. Omaisten vartti on etukäteen sovittu keskustelutilaisuus, jossa omaisilla on mahdollisuus tavata vastuutyöntekijä, keskustella hänen kanssaan ja antaa palautetta ikääntyneen läheisensä saamasta palvelukokonaisuudesta. Muiden kuntien kotihoidossa aiotaan myös myöhemmin kokeilla omaisten varttia. 4.2 Ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin 4.2.1 65-synttärit ja hyvinvoinnin portaat 65-vuotiaiden synttärillä ja niitä seuraavilla hyvinvoinnin portailla pyritään ennakoimaan ja herättämään asiakkaan motivaatiota oman kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Koska kohderyhmä on lähiaikoina eläkkeelle jäävät/jääneet, heidän ajatuksiaan ja toiveitaan ikääntymisen suhteen kannattaa selvittää nimenomaan ennakoivassa mielessä. Hyvinvoinnin portaat ovat ryhmiä, joissa käsitellään asiantuntijan johdolla syntymäpäivillä esiin tuotuja asioita. Synttäreiden järjestämisvastuussa ovat kuntien vanhustenhuollon palveluohjaajat ja esimiehet, joten he järjestävät myös hyvinvoinnin portaiden asiantuntijat ja tilat. Hyvinvoinnin portaiden sisältö vaihteli sen mukaan mistä asioista synttärivieraat halusivat jatkossa lisätietoa, tai mitkä asiat erityisesti kiinnostivat. Hankeaikana portaiden aiheina olivat esimerkiksi edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus, vapaaehtoistyö, ikääntyneen seksuaalisuus, ikääntyneiden palvelut ja terveystarkastukset Keski-Satakakunnan terveydenhuollon ky:ssä, tietoa terveellisistä elämäntavoista (liikunnasta, ravitsemuksesta ja suunhoidosta). Idea hyvinvoinnin portaisiin saatiin Pohjois-Satakunnan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kehittämisosion työntekijöiltä. 4.2.2 75- ja 80-vuotiaiden hyvinvoinnin ja palvelutarpeen kartoittaminen 75- ja 80-vuotiaiden hyvinvoinnin ja palvelutarpeen kartoittamiseksi hankkeessa kokeiltiin erilaisia vaihtoehtoja. Ensimmäisenä hankevuonna hankekunnissa tehtiin kotikäyntejä ko ikäryhmiin kuuluvien ikäihmisten luo. Kotikäyntien ulkopuolelle jäivät säännöllisen kotihoidon asiakkaat. Kotikäynnin toteuttivat sairaanhoitaja ja palveluohjaaja yhdessä. Pian kuitenkin huomattiin, että kotikäyntien kohdehenkilöt olisi järkevää seuloa etukäteen. Toisena hankevuonna päätettiin lähettää kaikille 75- ja 80-vuotiaille kotiin hyvinvointiarviointilomake (liikennevalokysely), johon asiakas vastasi ja palautti vastaukset lähettäjälle. Vastausten perusteella palveluohjaaja otti ensin yhteyttä asiakkaaseen puhelimitse ja tarvittaessa tehtiin vielä kotikäynti. Usein asiakkaan ongelma/asia, johon hän halusi tietoa, selvisi soittamalla. Asiakas sai myös toivoa kotikäyntiä, vaikka toimintakyky tai terveydentila ei sitä varsinaisesti olisi vaatinut. Liikennevalokysely, liite 2. Kotikäyntien sijasta asiakkaat toivoivat terveystarkastuksia, siksi kolmantena hankevuonna päädyttiin lähettämään 75- ja 80-vuotiaille kutsu terveystarkastukseen. Terveystarkastuskutsun yhteydessä asiakkaalle lähetetään kotiin jo aiemmin käyttöön otettu hyvinvointiarviointilomake, jonka asiakas täyttää kotonaan ja ottaa mukaansa terveystarkastukseen. Terveydenhoitajan tekemän laaja-alaisen terveystarkastuksen (kuvio 2) yhteydessä käydään mittausten ja testien ohella läpi asiakkaan oma arvio hyvinvoinnistaan (liikennevalokysely). Terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä kunnan palveluoh-

jaajaan tai esim. fysioterapeuttiin, muistihoitajaan, kotikäynnin toteuttamisen vuoksi. Jos terveystarkastuksessa tulee esiin uusi, jatkuvaa seurantaa edellyttävä sairaus/oireyhtymä tai kotona selviytymistä vaikeuttava asia, asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen terveystarkastuspolku. Jos terveystarkastuksessa kaikki hyvin, kutsu seuraavaan tarkastukseen tulee suunnitelman mukaisesti viiden vuoden kuluttua. Terveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajat kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa evaluoimaan edellisen vuoden terveystarkastusten tuloksia ja suunnittelevat yhdessä johtavan hoitajan kanssa seuraavan vuoden tarkastuksia ja mahdollisia muutoksia toimintakäytäntöihin. Terveystarkastusten vastuuhenkilöt on nimetty kunnittain, samoin palveluohjaajat, joihin terveydenhoitajat tarvittaessa ottavat yhteyttä. 9 Kuvio 2. 75- ja 80-vuotiaden terveystarkastuksen sisältö 4.2.3 Vastuuhoitajuus Kotihoidossa jokaiselle asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Vastuuhoitajan tehtävänä on tietää ja tiedottaa ja koordinoida asiakkaan hoitoon liittyvät asiat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Vastuuhoitaja myös ohjaa asiakasta palveluiden käytössä. Vastuuhoitaja vastaa asiakkaan pahosun pitämisestä ajan tasalla. Keväällä 2016 vastuuhoitajan tehtävänkuvaukseen lisättiin hyvinvointisopimuksen tekeminen. Vastuuhoitaja tekee oman asiakkaansa kanssa tavoitteellisen, kirjallisen sopimuksen asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi. https://www.innokyla.fi/web/malli342916

10 4.2.4 Toimintaterapeutti Keski-Satakunnan kehittämisosioon palkattiin huhtikuussa 2016 toimintaterapeutti (8h/viiko). Toimintaterapeutti oli vuoro viikoin kotihoidon eri toimipisteiden työntekijöiden mukana kotikäynneillä. Toimintaterapeutin mukaan tuomisella oli tarkoitus avata ja laajentaa kotihoidon työntekijöiden näkemystä kotona asuvan iäkkään asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämisen mahdollisuuksista ja kerätä toimintaterapeutin kokemuksia Keski-Satakunnan kotihoidosta. Esim. Eksoten kotihoidossa on useita toimintaterapeutteja ja toimintaterapeutti on olennainen osa kotikuntoutustiimiä, kun taas Keski-Satakunnan alueen kunnissa ei ole yhtäkään toimintaterapeuttia. Toimintaterapeutin raportti, liite 3. 4.2.5 Palvelutarpeen arvioinnin tsekkilista Kuntien palveluohjaajat ovat kokeneita ammattilasia, mutta varmistaaksemme palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä läpikäytävien asioiden yhtenevyyden, projektissa työstettiin tsekkilista palveluohjaajia varten. Palvelutarpeen arvioinnin tsekkilista, liite 4. 4.3 Yhtenäisen kuntoutusketjun kehittäminen 4.3.1 Mobiili toiminnanohjaus Keski-Satakunnan kuntien kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa otettiin käyttöön mobiili toiminnanohjausjärjestelmä kesäkuussa 2015. Jotta asiakastiedot siirtyvät työntekijöiden mobiileihin, asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmat pitää olla päivitetyt. Näin työntekijöillä on aina käytettävänään asiakkaaseen liittyvä oikea tieto, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. 4.3.2 Suunnitelmallinen ja arvioiva kirjaaminen Vastuuhoitajat huolehtivat asiakkaidensa palvelu- ja hoitosuunnitelmien laatimisesta ja päivittämisestä. Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä ohjaa työntekijää kirjaamaan tavoitteellisesti ja mahdollistaa myös toiminnan arvioinnin. Kotihoidon henkilökunnalle järjestettiin koulutusta hyvinvointisopimusten kirjaamiseen. 4.3.3 Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen kunnissa Keski-Satakunnan kunnissa Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyivät toiminnallisesti kotihoidoksi keväällä 2016. Toimintojen yhdistäminen parantaa tiedon kulkua ja tehostaa tiimien ammatillista osaamista. Suunnitelmallisuus ja arviointi yhteisten asiakkaiden palveluista ja hoidosta tehostuu tiiviimmän yhteistyön myötä. Kotipalveluissa/kotisairaanhoidossa on saattanut olla erilaisia käytäntöjä esim. pahosujen tekemisen/päivittämisen ja kirjaamiskäytäntöjen suhteen, yhdistyminen tuo lisää laatua myös tähän asiaan. Myös asiakkaan kohtaamisen hoitokulttuuri ja esim. havaintojen kirjaamisaktiivisuus ovat voineet vaihdella. Kotihoidon laadun kannalta on tärkeätä, että keskeiset toimintaperiaatteet ovat kaikkialla samat. Kotihoidon yhdistyminen tuli ajankohtaiseksi Yhteisvoimin kotona-hankeessa kehitettävien asioiden edetessä.

11 4.3.4 Hyvinvointisopimus Hankesuunnitelmassa mainittu kotona asumista tukeva resepti on muuttunut hankkeen edetessä hyvinvointisopimukseksi. Vastuuhoitajat tekevät Keski-Satakunnan kuntien kotihoidossa asiakkaidensa kanssa hyvinvointisopimuksia ja tarvittaessa konsultoivat fysioterapeuttia tai kutsuvat koolle asiantuntijaryhmän asiakkaan tilanteen selvittämiseksi. Hyvinvointisopimukset ovat tavoitteellisia, kirjallisia sopimuksia asiakkaan kanssa hänen toimintakykynsä parantamiseksi tehtävistä arkipäivän asioista. Sopimuksen avulla asiakas tulee tietoiseksi siitä, miten hän voi edistää terveyttään ja kotona asumistaan. Keski-Satakunnan kotihoidon kaikki työntekijät koulutettiin talvella 2015-2016 ikäihmisten arkiliikkumisen ja toimintakyvyn tukemiseen. https://www.innokyla.fi/web/malli3583457 Hyvinvointisopimusten toteuttamisen tueksi jokaiseen kotihoidon yksikköön koulutettiin kaksi muutosagenttia. Muutosagentit kävivät Ikäinstituutin rungon mukaisen Kunnon hoitaja koulutuksen ja ovat tämän perusteella työyksiköissään hyvinvointisopimusten tukihenkilöitä. Muutosagentit kannustavat työtovereitaan hyvinvointisopimusten tekemiseen ja pitävät työyhteisössä yllä positiivista ilmapiiriä hyvinvointisopimusten suhteen. Jokaisessa kotihoidon yksikössä on hyvinvointisopimusten tukikansio. Kansiossa on askel askeleelta ohjeet hyvinvointisopimuksen tekemiseen. Kansiossa on myös paljon materiaalia asiakkaan motivoimiseen ja erilaisia ohjeita ikääntyneen liikuntaharjoitteisiin. Kansioon on myös lisätty tukimateriaalia ikäihmisen ravitsemuksesta ja kaatumistapaturmien ehkäisystä. Hyvinvointisopimuksen tukikansion sisällysluettelo, liite 5. 4.4 Etäkonsultaation kehittäminen 4.4.1 Kotihoidon mobiili toiminnanohjausjärjestelmä Mobiilin toiminnanohjauksen avulla pyritään teknologiaa hyödyntäen varautumaan tulevaisuuteen, kotihoidon kasvavaan asiakastarpeeseen. Henkilöstöresursseja ei pystytä lisäämään samassa suhteessa kuin palvelutarpeet kasvavat, siksi tarvitaan avuksi myös uusia toimintatapoja. Mobiili toiminnanohjaus sujuvoittaa töiden jakamista ja mahdollistaa työntekijän lähtemisen vaikka suoraan asiakaskäynnille kotoaan. Mobiilin toiminnanohjauksen avulla voidaan jakaa työt aiempaa tasaisemmin ja tasapuolisemmin työntekijöille. Kirjaamiset voidaan tehdä asiakkaan kotona suoraan mobiileihin ja näin säästyvää työaikaa voidaan kohdentaa asiakkaille. Toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa resurssien käytön uudelleenarvioinnin nopeasti niissä tilanteissa, kun asiakaskäynti peruuntuu/muuttuu toiseen ajankohtaan tai työntekijä sairastuu ja hänen työnsä joudutaan jakamaan uudelleen. Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä pyrkii automaattisesti etsimään vastuuhoitajan (varavastuuhoitajan) asiakaskäyntiä suorittamaan. Mobiilista toiminnanohjausjärjestelmästä saatavat raportit ovat esimiehille hyvä suunnittelun ja johtamisen apuväline ja tuovat toimintaan läpinäkyvyyttä. Mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto tukee Yhteisvoimin kotona - hankkeen ennakoivaa ja oikea-aikaista palveluketjutoimintaa (reaaliaikainen tieto, kaikkien osallisten käytettävissä, tavoitteellinen ja arvioiva kirjaus).

12 4.5 Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen 4.5.1 65-synttärit, asiakasraati ja hyvinvoinnin portaat 65-synttärit on helppo tapa tavoittaa ikäryhmä (mikä tahansa ikäryhmä). Synttärikahvit ja kakku ovat ainoat kustannukset, mitä tilaisuudesta syntyy. Tilaisuuden vetäjä/juontaja ja muut esiintyjät löytyvät yleensä työyhteisön/kunnan sisältä. Hyvinvoinnin portaiden sisältö muovautuu synttäreillä pidetyn asiakasraadin perusteella. Portaiden toteuttamiseen on hyvä ottaa mukaan myös paikallisten yrittäjien ja järjestöjen edustajia. Portaiden tiedollisten tavoitteiden ohella, tavoitteena on paikalla olijoiden ryhmäytyminen, sosiaalinen aktivoituminen ja ystävystyminen. Toiveena oli, että ryhmä voisi jatkaa toimintaansa itsenäisesti. Synttäreillä toteutettujen asiakasraatien tulokset koottiin yhteen ja lähetettiin myöhemmin mukana olleille. Tulokset esiteltiin myös kuntien vanhustyön/perusturvalautakunnan edustajille. 4.5.2 Ikäihmisten hyvinvointipäivä Harjavallan liikunta- ja uimahallilla järjestettiin 6.10.2015, valtakunnallisella vanhusten viikolla, ikäihmisten hyvinvointipäivä yhdessä alueen seurakuntien yritysten, yhdistysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Tilaisuudessa oli näytteilleasettajia ja pieniä luentoja ikäihmisten hyvinvointiin liittyen. Tapahtuman syvimpänä tarkoituksena oli motivoida ja kannustaa ikäihmisiä oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja samalla jakaa tietoa esim. paikallisista harrastusmahdollisuuksista ja ikäihmisille suunnatuista palveluista. Päivän aikana tilaisuuteen osallistui yli 300 ikäihmistä. 4.5.3 Ikäihmisten omahoitoinfo kuntayhtymän www-sivuilla Kesäkuussa 2016 avattiin Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän www-sivuille ikäihmisten omahoitoinfo. Sivustolle on koottu lyhyesti tietoa ikäihmisten keskeisistä ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Jokaisen aihealueen lopussa on linkkejä lisätietoihin, jos jokin aihe kiinnostaa lukijaa enemmän. http://ksthky.fi/muuta_tietoa/omahoitoinfo_ikaihmisille Ennen sivuston käyttöönotto projektityöntekijät pyysivät vanhusneuvostojen jäseniltä palautetta sivuston sisällöstä. Saimme sähköpostilla seuraavan palautteen. Yleiskuva selkeä, kuvat sopivia. Pidän tarpeellisena tätä lyhyttä yhteenvetoa omahoidosta yhdellä sivustolla. Hakija saa perustiedot helposti. Perustiedot ovat hyvää suomea, ei tarvitse arvailla, mitä joku sanonta oikeastaan tarkoittaa, ei turhia sivistys- tai lääketieteellisiä termejä. Halutessaan tiedon hakija voi sitten laajentaa hakujaan näiltä sivuilta muualle. Olen sitä mieltä, että tämäntyyppinen info lyhyesti ja napakasti on tarpeen ja ihmisten pitäisi se sitten saada tietää! Ensimmäinen kuva peukuttavasta naisesta muuten hyvä, mutta appelsiini pois turhana väripilkkuna, peukutus on toki OK. Kannattaisi vasemmalle palstalle laittaa selvästi ALOITA TÄSTÄ.

13 4.6 Osaamisen lisääminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 4.6.1 Kotihoidon yhdistyminen Kotihoidon (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) yhdistyminen kunnissa (yhteiset toimitilat, kotisairaanhoidon sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen hyödyntäminen) tehostaa verkostomaista työotetta ja tiedon kulkua. Yhtenäiset toimintatavat rahoittavat toimintaa ja parantavat hoidon laatua. Joissakin yksiköissä on saattanut olla käytäntönä, että sairaanhoitaja tekee asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman (pahosun). Vastuuhoitaja-mallin käyttöönoton myötä, vastuuhoitaja tekee omalle asiakkaalleen pahosun. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistymisestä on tässäkin asiassa hyötyä. Tarvittaessa sairaanhoitaja voi ohjata ja olla mukana epävarmuutta tuntevan työntekijän pahosun tekemisessä. Osastotunnit tai tiettyyn aiheeseen liittyvän uuden tiedon jakaminen helpottuu, kun tiedon saa samanaikaisesti isompi ryhmä ja asiaan liittyvistä paikallisista käytänteistä voidaan heti keskustella. 5 TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 5.1 Kotihoidon palvelujen piirissä olevien asiakkaiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukeminen Kotihoidon toimintakulttuurimuutos Kuvio 3, Kotihoidon toimintakulttuurimuutos https://www.innokyla.fi/web/malli3219268 Aiemmin erillisinä kuvatut asiat muodostavat kokonaisuuden, jonka osia kehittämällä on pyritty tehostamaan resurssien ja osaamisen kohdentumista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, ennakoiden

ja huomioiden asiakkaiden muuttuvat tarpeet. Toimintakulttuurimuutoksella tavoitellaan toimijoiden entistä kokonaisvaltaisempaa näkemystä iäkkään asiakkaan kotona asumisen tukemiseen ja ennaltaehkäisevän työroolin vahvistumista. Monipuolinen henkilöstön osaamisen käyttö palveluissa 14 Hankesuunnitelmassa kirjoitetaan reaaliaikaisesta audiovisuaalisen konsultaation mahdollistamisesta asiakkaan kotona. Tämä ajatus kuitenkin hylättiin jo hankkeen alkuvaiheessa (vastikkeellinen yritysyhteistyö ei ollut hankerahoituksella mahdollista). Hankkeessa on kuitenkin hyödynnetty teknologiaa muulla tavalla ikääntyneiden kotona asumisen sujuvoittamiseksi ja turvaamiseksi. Jo edellisen Kaste-hankkeen (Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishanke) aikana Keski- Satakunnan alueen vanhustenhuollon vastuuhenkilöt kävivät opintokäynnillä Helsingissä, tutustuen Helsingin kaupungin mobiiliin toiminnanohjausjärjestelmään. Tuolloin päätettiin, että Keski- Satakuntaan hankitaan mobiili toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmän käyttöönotolle oli nyt Yhteisvoimin kotona-hankkeen aikana oikea hetki. Mobiililla toiminnanohjausjärjestelmällä tuli olemaan merkittävä vaikutus kotihoidon toimintakulttuurimuutoksessa. Mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto edellytti kotihoidon jokaiseen asiakkaan palveluja hoitosuunnitelman (pahosu) läpikäymistä ja päivitystä, jotta halutut tiedot siirtyivät mobiileihin käytettäväksi. Samalla, kun pahosut päivitettiin, työntekijät joutuivat miettimään asiakkaan käynnin aikakriittisyyttä, onko käynti aivan välttämätöntä tehdä johonkin tiettyyn aikaan vai miten laajaksi käynnin aikaikkunan voisi jättää. Mitä pidemmälle mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa edettiin sitä enemmän vastaan tuli yksittäisiä asioita, joiden kehittämistä oli aiemmin mietitty, mutta nyt ne löysivät oikean yhteyden. Johan Groopin luennon (13.10.2015) jälkeen kotihoidon toimintakulttuurimuutoksen kehittäminen sai lisäpotkua entisestään. Tarvepohjainen toimintamalli sopii hyvin lähtökohdaksi mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän rinnalle. Kotihoidon ruuhkahuiput, käyntien aikaikkunat, vastuuhoitajuus, tiedolla johtaminen, toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja asiakkaan toimintakyvyn ja mielekkään elämän tukeminen loksahtelivat paikalleen kotihoidon kehittämiskuviossa. Tukiryhmän opintokäynti Kotkan kotihoitoon ja Eksoteen (1/2016) vahvistivat esimiesten ajatuksia koko Keski-Satakunnan kotihoidon toimintakulttuurimuutoksesta. Monia yksittäisiä asioita oli jo kehitetty, mutta lopullinen puristus oli jäänyt puuttumaan. Opintokäynnin jälkeen kotihoidon esimiehillä oli myös selkeä näkemys vahvan johtajuuden tarpeesta muutoksen läpiviemiseksi. Työyhteisön toimintakulttuurimuutos on pitkä prosessi, mutta sen suhteen Keski-Satakunnan kunnissa ollaan hyvässä matkassa. Hankkeen tukiryhmän avulla on kuntien kehittämisestä päästy yhteiseen alueelliseen kehittämistyöhön. Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään yhdessä rinnakkain, koska ne limittyvät tiiviisti toisiinsa. Elokuun lopulla kotihoidon henkilökunnalle suunnatussa kyselyssä selvitettiin kotihoidon työntekijöiden ajatuksia neljästä hankkeen aikana kehitetystä asiasta; mobiilista toiminnanohjausjärjestelmästä, hyvinvointisopimuksesta, vastuuhoitajuudesta ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistymisestä. Kysely lähetettiin 99:lle kotihoidon työntekijälle, vastauksia saatiin 47, vastausprosentti oli 47,5. Tukiryhmän jäseniltä (esimiehiltä) kysyttiin tiedolla johtamiseen ja muutosjohtamiseen liittyviä kysymyksiä. Tukiryhmän jäsenistä kymmenelle lähetettiin kysely, johon yhdeksän vastasi, vastausprosentti 90. Seuraavissa kappaleissa on koottuna kotihoidon työntekijöille suunnatun Webropol-kyselyn avoimia vastauksia aihealueittain.

15 5.1.1 Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä Kyselyssä oli mahdollisuus selvittää myös työntekijöiden etukäteisajatuksista mobiilin toiminnaohjausjärjestelmän suhteen, sillä yhteen kuntaan mobiilit otetaan käyttöön vasta nyt, syksyllä 2016. Juokseminen paikasta toiseen kiireellä vaan lisääntyy konkreettiset työt jää tekemättä tai vähenee. Työtoverit etääntyy toisistaan. Yksin puurtamista. Esimiesten työt delegoitu jo kentälle (kirjalliset ravat, hyvinvointisopimukset, pahosut, omahoitajuus ym.) Kuka päivittää kaikki asiat työn lomassa? Mielenkiintoisia ajatuksia, toimiiko käytännössä Kirjaaminen helpottuu ja asiakkaan tietoja näkee "tien päällä" eikä tarvitse mennä toimiston koneelta tarkastamaan kirjausta, tms. Näytä vastaaja Eka ajatus on että onkohan niin kätevä kun annetaan ymmärtää. Positiivista. Hieman vielä pelottaa, toivottavasti käytäntö opettaa ja systeemi toimii. Herättää ajatuksia, että kuinkahan tasapuolisesti toiminnanohjaus sujuu. Positiivisin odotuksin ollaan asian suhteen. Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä on loppukyselyn mukaan saavuttanut tavoitteensa ainakin osittain. Kuvio 4, Mobiiin toiminnanonohjausjärjetelmän käyttöönoton vaikutus työhön. Kätevää, koska työmääräyksestä näet asiakkaan luona tehtävät työt. Tiedonkulku parantunut yhteisviesteillä. Nähdään todellinen aika mitä asiakkaan luona on kulunut. Paljon hyviä juttuja!

Toiminnanohjauksessa työt näkyvät janalla: aamut kiireisiä päivällä väljää. Välillä töiden jakaminen stressaavaa kun tulee sairaslomia, koulutuksia, uusia asiakkaita ja puhelin soi koko ajan. Tarpeellinen. Tasapuolinen. Asiakkaan luona on helpompi kirjata kun muistaa mitä on tapahtunut. Toimiva työväline! Töiden jakautuminen tasapuolisempaa. Tiedot ajantasaista. Työtehtävät näkyvät hyvin. Asioiden tiedottaminen helpottunut. Helpottaa kokonaisuuden hallintaa ja töiden hoitamista tehokkaasti Erittäin hyvänä koen sen ettei hoitajan aika mene ns. laskutukseen eli aikojen kirjaamiseen! Toimiva ja osaava toiminnanohjaus varmasti jakaisi tasapuolisesti töitä. Välitön työ on helppoa jakaa tasapuolisesti mutta välillinen työ, esim. ns. sairaanhoitajan työ on vaikeaa toiminnanohjauksessa ja kuitenkin se on pakollista työtä. Myös arvostus työtä kohtaan on muuttunut eli nyt arvostetaan asiakkaan kotona tapahtuvaa työtä mutta edelleen kaikkea ei kykene kotona tekemään ja esim. lääkärikonsultaatiot ja labrojen tulosten katsominen ja lääkitysten ohjelmoinnit ovat edelleen tärkeää työtä. Päivän aikana töissä tapahtuvat muutokset tulevat nopeasti oikeille ihmisille. Kännykästä pystyy nopeasti silmäilemällä näkemään työnsä ja missä suunnassa asiakkaita on. Hyvä työväline. Lääkitykset ja edelliset kirjaukset löytyvät heti. Helppo kirjata kaikki samantien. Tavallisesti hyvin toimiva systeemi, pitäisi olla tasapuolinen. Oppimista on vielä, jotta toiminnanohjaukseen tulisi tietoa suoraan kentältä eikä hoitajat keskenään yrittäisi säätää paikkoja. Toimii välillä todella hitaasti, ei pelkästään positiivisia kokemuksia. Mobiili helpottanut tilannetta paikkojen suhteen ja mitä pitäisi missäkin tehdä, mutta kellottaminen ei mukavaa ja kiire lisääntynyt sen myötä. 16 5.1.2 Hyvinvointisopimus Hyvinvointisopimusmallia kehitettiin yhdessä Posan ja Akselin projektityöntekijöiden kanssa. Sopimusten käytön juurruttamiseksi Keski-Satakunnan jokaiseen kotihoidon yksikköön koulutettiin kaksi muutosagenttia kannustamaan ja pitämään yllä positiivista asennetta. Lisäksi kotihoitoyksiköissä on tukikansio, jossa on selkeät ohjeet hyvinvointisopimusten tekemiseksi ja paljon aiheeseen liittyvää oheismateriaalia. Hyvinvointisopimuksia on koko Keski-Satakunnan alueella 15.9.2016 mennessä tehty 70. Sopimusten tekeminen lähti liikkeelle todella verkkaisesti. Vaikka koko kotihoidon henkilökunta sai koulutusta hyvinvointisopimusten tekemiseen, sopimusten tekeminen näyttää tuntuvan vieraalta. Vasta projektityöntekijän ja esimiesten patistuksen ja pienen pakotuksen ajamana sopimuksia ryhdyttiin tekemään aktiivisemmin. Jokaisella vastuuhoitajalla on alle kymmenen omaa asiakasta, joten hyvinvointisopimuksen tekeminen omille asiakkailleen ei pitäisi olla ylivoimaista kenellekään. Kotihoidolle suunnatun kyselyn perusteella työntekijät ovat kuitenkin selvästi sisäistäneet hyvinvointisopimuksen tärkeimmän tavoitteen. Mahdollistetaan ihmisen omien voimavarojen käyttöä. Pa- rannetaan elämänlaatua. Kannustetaan ja tuetaan itsenäiseen elämään Asiakkaan aktivoiminen, motivoiminen ja sitoutuminen oman hyvinvoinnin edistämiseen sekä liikunnan lisäämiseen. Tämä myös parantaa asiakkaan toimintakykyä ja mahdollistaa itsenäisen kotona asumisen pidempään Omatoimisuuden tukeminen, omien tavoitteiden löytyminen, motivointi, mahdollisimman pitkään asuminen kotona, omien voimavarojen kartottami-

nen/kehittäminen yhteistyönä kotihoito ja omaiset. Tarkoituksena vanhuksilla olla mahdollisuus pitkään kotona ja saada hyvä perushoito sekä käytettävä kuntouttavaa työotetta, jolloin tulevat itsenäisesti toimeen. Mobiilin pitäisi helpottaa työntekijän toimintaa ja vastuuhoitaja tietää asiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta. 17 Hyvä "työväline", kun tehdään sopimus, niin se sitouttaa asiakkaan ja hoitajat paremmin. Sekä mittaukset alussa ja myöhemmin lopussa tuovat selkeätä näyttöä hyödyistä, asiakaskin innostuu. Hyvä asia saada asiakkaat konkreettisesti sitoutumaan asiaan heidän omaksi parhaaseen. Motivoituneita, halu saada myös ns.näyttää ett kehitystä tapahtuu. Erittäin antoisaa sekä asiakkaalle, että itselle. Työ on monipuolistunut selkeästi. estin tekemiseen ja haastattelemiseen kuluu aikaa. Sitä kannattaa varata riittävästi. Mukava kuulla asiakkailta mitä ovat ennen tehneet / harrastaneet. Pääsee tutummaksi asiakkaan kanssa. 5.1.3 Vastuuhoitajuus Asiakkaan pahosut ym. paperit ajantasalla, tiedottaminen myös omaisten välillä toimii. Huomioidaan paremmin mm. Toiveet. Yhteistyö sujuu Asiakkaan omahoitajat tuntevat asiakkaansa paremmin ja näin hoito on yksilöllisempää ja asiakas suhde on toivottavasti luottamuksellisempi. Asiakkaista pidetään ns. parempaa huolta, huolehditaan esim. vuosikontrolliverikokeiden ottamisesta, säännöllisistä lääkärin tarkastuksista, huolehditaan esim. tukien hakemisesta ym. Vastuuhoitajuus takaa paremmin asiakkaan hoidon jatkuvuuden. Tuttu/ tutut hoitajat käyvät asiakkaan luona, asiakas kokee sen mielekkäämmäksi ( yleensä ), samalla turvallisuuden tunne lisääntyy asiakkaalla Hoitaja tunnistaa paremmin palvelun tarpeen ja arvioiva kirjaaminen parantuu. Paneutumista asiakkaaseen kokonaisvaltaisesti, Paljon aikaa vievää, Jatkuvaa päivittämistä. Mielekkääksi, saa toteuttaa kokonaisvaltaista hoitotyötä, käydä pääpiirteittäin samoilla asiakkailla, tietää kunkin asiakkaan hoidossa, missä mennään... Luottamuksen osoituksena, työn arvostuksena, mielenkiintoisena. Helpottaa työntekoa tuntuvasti Jossain määrin raskaaksi. Toisinaan haastavaa. Vastuulliseksi. Joskus ehkä puuduttavaa käydä aina sen saman ihmisen luona käyntejä. vaihtelevuus oli kuitenkin mielekästä, mutta ei niin, että joka päivä oli käynnit eri ihmisillä.

18 5.1.4 Kotihoidon yhdistyminen Kuvio 5, Tiedonkulku kotihoidon yhdistämisen jälkeen Yhteiset työtilat mahdollistavat enemmän keskusteluja yhteisistä asiakkaista. Samoissa asiakaspaikossa vuorotellen käyminen auttaa asiakkaan tuntemista ja kuntoisuuden kokonaisarvion tekoa. Kun olemme samoissa tiloissa kotisairaanhoidon kanssa, on helpompi ottaa puheeksi pienikin asia, kun ennen piti soittaa ja välttämättä ei saanut ketään kiinni. Ennen soiteltiin, nykyisin voidaan raportoida asiakkaiden tilanteiden muutoksista päivittäin samalla toimistolla, yhteistyö tiivistynyt Esim. Lääkemuutokset heti ajantasalla. Asiakkaiden mahdolliset oireisiin puuttuminen, reagoimaan nopeampaa yhteistyön sujumisen ansiosta. Koska toiminnanohjaus ohjaa myös KSH:n työmääräykset. Keskustellaan enemmän asiakkaista. Koska työskentelemme paljon samoilla asiakkailla, niin tietävät antaa neuvoja sekä käyntejä voidaan yhdistää, ettei tule päällekkäisyyksiä. 5.1.5 Tiedolla johtaminen Kotihoidon esimiehille kohdennetussa Webropol-kyselyssä haluttiin tietää esimiesten mielipiteitä mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton hyödyistä ja Yhteisvoimin kotonahankkeen aikana tehtyjen toimenpiteiden merkityksestä esimiestyölle. Kysymykset olivat: Miten hyödynnät mobiilista toiminnanohjauksesta saatavaa tietoa? Onko kotihoidon välitön työaika lisääntynyt mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen? Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, mistä työajan lisääntyminen mielestäsi johtuu? Onko johtamistapasi jotenkin muuttunut Yhteisvoimin kotona-hankkeen aikana? Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, kerro lyhyesti mitkä asiat ovat muuttuneet. Työajan seuranta. Mobiilin avulla kotihoidossa tehty työ saadaan näkyväksi. Pidemmällä aikavälillä voidaan kiinnittää huomiota ns. tyhjiin aikoihin päivässä ja miten niitä voitaisiin hyödyntää asiakastyössä. Yhdenmukaisen toiminnan ja töiden tasaisen jakamisen kehittämiseen/parantamiseen, resurssitarpeen arviointiin, työajan käytön ja tuottavuuden arviointiin, toiminnan laadun kehittämiseen seuraamalla sovittuja mittareita

Tarvitaanko sijaista äkilliseen poissaoloon, voinko myöntää ylityövapaan ilman sijaisen palkkaamista, välittömän työajan toteutumista, maksupäätöksien tarkistuksessa, toteutuuko suunniteltu ajan käyttö, milloin voin ottaa työntekijään yhteyttä häiritsemättä häntä kesken käynnin, laskutusasiatiedusteluissa, mistä ajasta lasku muodostuu. Minulla on opiskeluvaihe menossa asian suhteen. 19 Kuvio 6,Välitön työaika mobiilin käyttöönoton jälkeen Aamuviive on lyhentynyt, koska vain yksi työntekijä jakaa työt, ennen niitä vaihdeltiin vielä moneen kertaan aamulla. Myös kaikki ne asiakaskäynnit jotka voidaan hoitaa iltapäivällä, on siirretty sinne, joten iltapäivällä ollaan asiakaspaikoissa enemmän kuin ennen. Toiminnanohjaus on vapauttanut muut työntekijät enemmän asiakashoivatyöhön, koska heidän ei tarvitse vastata päivystyspuhelimeen eikä organisoida toisten töitä oman hoitotyön ohella. Asiakkaan luona käytetään nyt enemmän aikaa, kun tilastointia ja kaikkea kirjaamista ei tarvitse tulla toimistolle tekemään. Käynneille on saatu lisää sisältöä myös hyvinvointisopimuksen puitteissa. Parantuneesta seurantamahdollisuudesta, palvelu- ja hoitosuunnitelmien päivittämisestä ja tasavertaisesta töiden jakamisesta. Objektiivinen tarkastelu on lisääntynyt. Kuvio 7, Johtamistavan muutos Jaan vastuuta enemmän hoitajien ja erityisesti yhdessä toiminnanohjaajien kanssa. Enää en koe tarvetta selviytyä kaikesta itse ja yksin. Yhteisvoimin kotona hanke on tuonut uusia asioita työskentelyyn esim. liikunta sopimukset ym. Henkilöstö on koulutettu uusiin asioihin niistä on esimiehenä helpompi viedä tietoa eteenpäin ja kannustaa ottamaan uudet asiat käyttöön. Pegasoksen käyttöön otto on ollut myös uusi ja iso asia, mutta se on lähtenyt hyvin liikkeelle ja on selkeyttänyt johtamista, koska pystyn näkemään kirjaukset ja tarvittaessa puuttumaan erilaisiin tilanteisiin. Tiedolla johtamiseen saatu lisää välineitä, joita en vielä täysin osaa hyödyntää. Koulutusta tulossa. Tavoitteellisuus lisääntynyt ja usko omiin näkemyksiin vahvistunut koulutusten ja

opintokäyntien myötä, yhteistyö tiivistynyt entisestään. Esimiehen ja valvonnan merkitys muutoksessa vahvistunut entisestään. Johtaminen perustuu nykyään enemmän tietoon. Asiakastyön organisointiin ei tarvitse puuttua enää ollenkaan. Vuorovahvuuksien määrittely perustuu faktaan ja työvuorojen sijoittelut ja vahvuudet tapahtuu joustavasti toiminnanohjaajien ja työntekijöiden kanssa. Työtä on opittu suunnittelemaan asiakastarpeiden mukaan. Tiimien väliseen työnjakoon tai vastuuhoitajien määrään ei tarvitse puuttua mitenkään enää, koska niistä ei synny enää ristiriitoja tai keskustelua. 20 5.2 Ikäihmisten palveluiden malli kotona ilman palveluja asuville ikäihmisille Kuvio 8, Ikäihmisten palveluiden malli kotona ilman palveluita asuville ikäihmisille. https://www.innokyla.fi/web/malli3835139 5.2.1 65-synttärit ja hyvinvoinnin portaat 65-synttäreiden toteutus aloitettiin Eurajoella joulukuussa 2015. Syntymäpäivillä oli runsas osanotto ja paikalla olleet ihmettelivät ääneen onko toimintaa ollut jo aiempinakin vuosina. He kokivat tilaisuuden hyvin myönteisenä ja osallistuivat innolla kotisairaanhoitajan esittämiin 60- ja 70-luvun lauluihin. Vaikka asiakasraadissa tuli esiin kyseistä ryhmää kiinnostavia asioita, raatia seuranneisiin hyvinvoinnin portaisiin osallistujien määrä oli vähäinen. Nakkilassa toteutettiin myös 65-synttärit (ja asiakasraati) ja tulos oli samansuuntainen, synttäreille tuli paljon osallistujia, mutta hyvinvoinnin portaille vähemmän. Vielä täytyy miettiä,

miten ko ryhmän kiinnostus oman ikäluokan asioihin ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen saataisiin jatkumaan, vai riittääkö kertapanostus synttäreillä. Eurajoki on järjestänyt jo toisetkin 65-synttärit ja Nakkilassa on järjestetty synttärit ja hyvinvonnin portaat. Kokemäellä on tarkoitus järjestää tilaisuus vielä kuluvan vuoden aikana. Toiminta on siis saanut viranhaltijoiden hyväksynnän ja herättänyt halun kokeilla mallia. 21 5.2.2 75- ja 80-vuotiaiden hyvinvointiarviointi Hankesuunnitelman mukaisesti erilasia hyvinvointiarvioinnin toimintamalleja testattiin ja lopuksi päädyttiin nykyiseen malliin. Hyvinvointiarviointikotikäynnit parityöskentelynä ilman etukäteen tehtävää asiakasseulontaa oli huonoin vaihtoehto. Kotona oli paljon kaikin puolin hyvinvoivia ikäihmisiä. Kahden työntekijäresurssin panostus ei ollut taloudellisesti järkevää. Toinen kokeilu, jolloin hyödynnettiin etukäteen kotiin lähetettävää asiakkaan itsearviointia, oli jo huomattavasti parempi vaihtoehto. Palveluohjaajat kunnissa lähettivät liikennevalokyselyt asiakkaille ja kävivät läpi palautetut vastaukset. Vastausten perusteella asiakkaisiin otettiin yhteyttä ensin puhelimitse ja jos asia ei selvinnyt puhelimessa, asiakkaan luo tehtiin vielä kotikäynti. Kotikäynnillä käytettiin haastattelulomakkeena Kuntaliiton Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille. Palveluohjaaja teki kotikäynnin ensin yksin ja tarvittaessa kuntayhtymän erityistyöntekijälle varattiin aika. Asiakkaat toivoivat kuitenkin terveystarkastuksia. Kotikäynneillä käsitellyt asiat eivät tuntuneet asiakkaista riittäviltä. Kolmantena hankevuonna muutettiin vielä käytäntöä ja nyt asiakkaille lähetetään terveystarkastuskutsun yhteydessä liikennevalokysely, jonka asiakkaat palauttavat tarkastukseen tullessaan. Terveydenhoitajat tekevät tarkastuksista yhteenvedot, joita arvioidaan ja tarkastellaan kriittisesti aina ennen seuraavan vuoden suunnitelmia. Mahdollisesti tämäkään vaihtoehto ei ole lopullinen, mutta ainakin nyt kunnissa toimitaan samalla tavalla ja asiakkaat saavat samansisältöisen ohjauksen ja palvelun. Terveystarkastuksen tekeminen on terveydenhoitajalle haasteellinen, sillä tarkastuksen on oltava laaja-alainen ja tarkastuksen tekijän on osattava kuulla asioita, joita asiakas ei kerro (asiakas voi kertoa selviävänsä päivittäisistä toiminnoista oikein hyvin, vaikka totuus olisi aivan toinen). Kynnys kotikäynnin tekemiselle on pidettävä matalana. 5.2.3 Ikäihmisten hyvinvointipäivä Järjestettiin ensimmäistä kertaa yhdessä kolmen kunnan, terveydenhuollon kuntayhtymän ja alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa yhdessä. Periaatteessa tilaisuutta ei ole vaikea toteuttaa, mutta jonkun täytyy aina olla kokoonkutsujana ja aloitteen tekijänä, jotta tilaisuus saadaan aikaiseksi. Yhteisten kehittämiskokousten aikojen löytäminen kiireisille työntekijöille ei ole aina helppoa, joten tilaisuutta on hyvä lähteä suunnittelemaan jo puoli vuotta ennen varsinaista tapahtumaa. Tarvitaan myös paljon talkoohenkeä, jotta saadaan pöydät ja tuolit ja kaikki muu tarpeellinen tuotua paikalle tilaisuuden aamuna ja vastaavasti pois päivän päätyttyä. Hyvinvointipäivän toteutukseen tarvitaan aina jonkin verran rahaa. Mitä useampi taho tilaisuutta on järjestämässä sen pienemmäksi kustannukset yhtä järjestäjätahoa muodostuvat. Hyvä on kuitenkin heti suunnittelut alkuvaiheessa tiedostaa kustannukset ja sopia niiden jaosta. Päivän luentojen ja toiminnallisten pisteiden on hyvä tukea sisällöllisesti toisiaan, näin kävijät saavat välittömästi kokeilla teoriatiedon toimivuutta käytännössä. Näin toimien voidaan myös tehostaa asian muistamista ja ikääntyneen motivoitumista. Paikallisen sote-alan oppilaitoksen nuoret opiskelijat olivat hyvänä apuna tilaisuuden toteuttamisessa ja ikäihmiset pitivät nuorten läsnäolosta.

22 Seuraava ikäihmisten hyvinvointipäivä toteutetaan 4.10.2016 Harjavallassa. 5.3 Vaikutukset Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja toimenpiteiden vaikutukset näkyvät osittain jo aiemmin esitetyissä Webropol-kyselyn vastauksissa. 5.3.1 Hyvinvointisopimus Nyt selkeästi toteutetaan ulkoilut ja jumpat, kun ne on ohjelmoitu puhelimeen. Asiakkaiden omatoimisuutta on aktivoitu paremmin Ovat pirteämpiä ja liikkuvat paljon enemmän Lihasvoimaa jaloissa lisääntynyt ja tasapaino parantunut. Omatoimisuus ja sosiaalisuus lisääntyneet. Raportissaan toimintaterapeutti toteaa, asiakkaat ovat tehneet enemmän kuin normaalisti sekä että on huomattu kuinka helposti tulee autettua tai ei huomata mitä asiakas voisi tehdä, toimitaan helposti rutiinilla. Väliintulo on myös monen asiakkaan kohdalla ollut merkityksellinen ja vaikuttanut toimintakykyyn selvästi. 5.3.2 Mobiili toiminnanohjaus Mobiilit ovat olleet käytössä reilun vuoden. Mobiilien käytön kustannushyödyistä ei voida vielä saada täysin luotettavaa tietoa, sillä ensimmäisen käyttövuosi on kuitenkin ollut opettelua niin mobiilien käyttäjille, kuin raporttien ottajillekin. Tämänhetkisten tilastojen valossa näyttää kuitenkin siltä, että asiakkaalle kohdentuva välitön työaika on kasvamassa (lähtökohta työyhteisöissä erilainen) ja sijaisten käyttö on vähentynyt. Toimintakulttuurimuutos on pitkällinen prosessi, jonka tulokset näkyvät vasta keskipitkällä aikavälillä. Todella hyvään alkuun on kuitenkin päästy. Mobiilin toiminnanohjauksen hyötylaskuri, liite 7. 5.3.3 Vastuuhoitajuus Kotihoidon työntekijöiden arviointiosaamisen ja ennakoivan työotteen kehittyminen pääsevät harjaantumaan parhaiten vastuuhoitajan roolissa. Vastuuhoitajaksi siirtyminen on kuitenkin kasvuprosessi. Vastuuhoitajan ammatillinen kasvu on riippuvainen hänestä itsestään ja siitä miten hyvin hän sitoutuu toimimaan vastuuhoitajana. Vastuuhoitajuuden myötä asiakaan turvallisuuden tunne toivottavasti kasvaa ja asiakas ja vastuuhoitaja löytävät vaikka hyvinvointisopimuksen avulla lisää sisältöä arkeen. 5.3.4 Arviointiosaamisen ja ennakoivan työotteen kehittyminen Hankkeessa toteutetut koulutukset ovat pyrkineet täydentämään toisiaan ja rakentamaan kokonaiskuvaa kotihoidon työntekijöille

23 6 VIESTINTÄ JA KOULUTUKSET Kaikella hankkeen aikana järjestetyllä koulutuksella ja opintokäynneillä tavoiteltiin kokonaisuuden hahmottamisen parantamista niin, että koulutusten osat täydensivät toisiaan. 30.3 ja 21.4.2015 Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote Tapio Myllymaa, SAMK Kirsti Santamäki, SAMK Yhteensä 19 osanottajaa. 13.10.2015 Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään. Johann Groop, NHG Yhteensä 76 osanottajaa. 11/2015 2/2016 Ikäihmisen arkiliikkumisen tukeminen. Tiina Pitkänen, Ikäinstituutti Koko kotihoidon henkilökunnalle 2 x ½pv. Yhteensä 97 osanottajaa. 3.3.2016 Mitä ja miten ikäihmisten pitäisi syödä. Ikääntyneen ravitsemus Ravitsemusneuvonta ikääntyneen liikuntaharjoittelun tukena Satu Jyväkorpi, Ikäinstituutti Yhteensä 96 osanottajaa. 3 4/2016 Hyvinvointisopimusten kirjaamiskoulutukset Kirsi-Marja Polo, Merja Heino Kokemäen kaupunki Kaikki kotihoidon yksiköt. Yhteensä 69 osanottajaa. 19.5.2016 Vastuuhoitajuuden käytännöt työyhteisöissä Kirsti Santamäki, SAMK Kotihoidon henkilökunta. Kaksi ryhmää 20 henkilöä 3h/ryhmä. Yhteensä 37 osanottajaa. 3 5/2016 Muutosagenttien koulutuskokonaisuus Ikäinstituutin KunnonHoitaja koulutus Hannaleena Kanerva, KSTHKY Yhteensä 12 osanottajaa. Koulutuspalautteita eri koulutuksista Luennoitsijalla hyvä, selkeä ulosanti. Asiantuntija alallaan. Aihe juuri meidän tiimiä koskeva, mobiilin käyttöönotto ja aamuruuhkasta selviäminen. Uusia ajatuksia miten hoitajalistoja aloitetaan muokkaamaan. KIITOS PALJON. Selkeä- ja sujuvasanainen luennoitsija. Koulutus tuli juuri sopivaan aikaan oman työpaikan kehittämistyön kannalta. Sain hyviä käytännön esimerkkejä joita pystyy soveltamaan omassa työssä käytäntöön. Pienryhmäkeskustelut hyviä. Kouluttaja oli hyvä ja puhui mielenkiintoisesti esimerkkejä käyttämällä. Idearyhmät hyviä. Hyvä keksintö laittaa käytännön toimintaan liittyvä tehtävä koulutuspäivään. Mielenkiintoista, tämä herätti paljon ajatuksia. Esitys selkeää. Paljon tietoa mitä voi käyttää työssä hyväkseen. Selkeä juuri kohderyhmälle suunniteltu koulutus.

24 Opintokäynnit 25.2.2015 Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä, Huittinen 4.9.2015 Helsingin kaupungin liikuntasopimusmalli 10.9.2015 Tutustuminen Posan kuntouttavaan päivätoimintaan ja kotiinkuntoutusyksikköön 27.10.2015 Omaishoidon tukikeskus Visiitti 21-22.1.2016 Kotkan kotihoito, Kokonaiskehittämisellä arvoa asiakkaalle (21.1.2016) Eksoten kotikuntoutusseminaari (22.1.2016) Lehtiartikkelit: Asiakasraati Sydän-Satakunta 4/20215 Ikäihmisten hyvinvointipäiväsydän-satakunta 9/2015 Arkiliikunnasta potkua ja iloa päivittäistoimintoihin 6/2016 Opinnäytetyö: Marita Lappi, 2016, Eläkeikäisten osallistaminen, Eurajoen 65-vuotiaiden hyvinvoinnin askeleet Satakunnan ammattikorkeakoulu Yhteisvoimin Kotona-hankeella on oma facebook-brofiili Ylläpitäjänä Keski-Satakunnan projektityöntekijä Eliisa Mannila https://www.facebook.com/groups/875216532505667/?fref=ts Touko kesäkuussa 2016 projektityöntekijät kiersivät kaikkien projektikuntien perusturvalautakuntien kokouksissa esittelemässä hankkeen toimenpiteet ja tulokset. 7 POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Ikäihmisten palveluiden mallista (kotona ilman säännöllisiä palveluja asuvat ikäihmiset) 65-synttärit ja Ikäihmisten hyvinvointipäivä ovat juurtuneet, 75- ja 80-vuotiaiden hyvinvointiarviointia/terveystarkastusta arvioidaan taas ensi vuonna ja kehitetään tulosten ja arvioinnin perusteella eteenpäin. Tällä hetkellä toimitaan mallin mukaisesti. Kokemäen avopalveluohjaajaa jo esitti viimeisessä tukiryhmän kokouksessa, ettei mene montaa vuotta, kun meillä pitäisi olla malli puhelimitse tapahtuvaa palvelutarpeenarviointia varten. Järjestimme Harjavallassa asiakasraadin keväällä 2015. Raatiin osallistui kahdeksan henkilöä, joista yksi oli kohderyhmää (65-vuotias). Meistä hanketyöntekijöistä tuntui siltä, että sana asiakasraati tuntui hurjan viralliselta, eikä houkutellut ketään keskustelemaan. Siksi keksimme 65-synttärit. Järjestämällä synttärit tietylle ikäryhmälle saatiin heidät koolle ja järjestettiin asiakasraati heidän kanssaan. Synttäreillä tunnelma oli rento ja läsnäolijat osallistuivat mielellään raatiin. Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että ikääntyneille on vielä uutta, että heiltä kysytään mielipiteitä tai palautetta palveluista. Epävirallisissa yhteyksissä on helpompi saada ikäihmisten mielipiteitä. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistymistä Keski-Satakunnan kunnissa on yritetty monta vuotta. Asia tuli taas ajankohtaiseksi mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän myötä. Yhdessä todettiin,

että toiminnanohjaukseen ei ole järkevää käyttää sairaanhoitajaresurssia, vaan otetaan sairaanhoitajan osaaminen käyttöön laajamittaisesti asiakkaiden hyväksi. Kotipalvelun toiminnanohjaajilla oli halua kokeilla myös kotisairaanhoitajien töiden suunnittelua, mutta töiden jakaminen edellytti työntekijöiden tiiviimpää yhteistyötä. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen on merkittävä edistysaskel kotihoidon toimintakulttuurimuutoksen kokonaisuudessa. Sairaanhoitajien siirtyessä osaksi kotihoitotiimiä, tiimillä on mahdollisuus yhteisölliseen oppimiseen. Kotihoidon toimintakulttuurimuutos juurtuu vähitellen. Kotihoidossa vallitsee tällä hetkellä niin rakenteellisia kuin toimintatapoihin ja -kulttuuriin liittyviä haasteita asiakaslähtöisen ja laadukkaan kotihoidon toteuttamiseksi. Poisoppiminen vanhoista tutuista toimintatavoista vie aikaa ja saattaa aiheuttaa ristiriitoja työyhteisöissä, siksi esimiehillä on oltava vahvuutta ja selkeitä perusteluja muutoksen läpiviemiseksi. Tukiryhmässä esimiehet ovat voineet jakaa ajatuksiaan keittämisen ongelmakohdista ja saaneet keskusteluista vahvistusta näkemyksilleen ja joskus hyviä toimintavinkkejä vaikean asian käsittelyyn työyhteisössä. Hyvinvointisopimusten tekeminen on lähtenyt käyntiin, 70 sopimusta on tehty 15.9.2016 mennessä. Tämän asian suhteen työntekijöitä pitää tukea ja kannustaa vielä kovasti, jotta hyvinvointisopimuksista tulisi luonnollinen osa kotihoidon arkea. Luulen, että kotihoidon työntekijät pitävät rimaa hyvinvointisopimusten suhteen liian korkealla. On selvää, että ensimmäisten sopimusten tekeminen tuntuu ehkä vaivalloiseltakin, mutta mitä useamman sopimuksen tekee, sitä helpommaksi työ muuttuu. Muutosagenttien seuraavassa yhteistapaamisessa pitää ottaa asia esiin. Vastuuhoitajat on nimetty asiakkaille ja mobiili toiminnanohjaus hyödyntää tätä tietoa töiden jakamisessa. Asiakkaalle on mahdollista nimetä mobiilin taustatietoihin vastuuhoitaja ja 1-5 työntekijää, jotka käyvät pääasiassa asiakkaan luona. Vastuuhoitajalla on keskeinen rooli asiakkaan palvelukokonaisuuden luomisessa. Jotkut työntekijät ovat vastuuhoitajia aivan luonnostaan, mutta vastuuhoitajuutta voi myös opetella ja kaikki työntekijät eivät ehkä koskaan halua yhdenkään asiakkaan vastuuhoitajaksi. Esimiehillä on vaativa tehtävä löytää jokaiselle työntekijälle juuri hänen taitoihinsa sopivat haasteet. Keski-Satakunnan Yhteisvoimin kotona hankkeen tukiryhmätyöskentely on ollut alkukankeuksien jälkeen esimerkillistä. Projektityöntekijöiden ei ole tarvinnut vetää kivirekeä perässään, vaan pikemminkin varata riittävän pitkä aika kokoukseen, jotta tukiryhmä on saanut keskenään pohtia kehittäviä asioita. Tukiryhmät ovat toimineetkin niin, että projektityöntekijät ovat etukäteen pyrkineet löytämään uusimpia hyviä toimintatapoja, jotka he ovat esitelleet tukiryhmälle ja ryhmässä asiaa on jalostettu eteenpäin. Yhteisvoimin kotona hankkeen tukiryhmä jatkaa kokoontumisiaan hankkeen päätyttyäkin. Kehitettyjen toimenpiteiden ja tulevan kehitystyön kannalta on erittäin tärkeätä, että esimiehillä on yhteinen tahtotila ja visio kehittämistarpeista. Jotta sovitut asiat pysyvät aktiivisina arjessa esimiesten täytyy tehostetusti seurata tilanteita, kysyä sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja perustella muutoksen tarvetta. Tähän jatkuvaan eteenpäin tuuppaamiseen esimiehet tarvitsevat myös vertaistukea toinen toisiltaan. Seuraava Yhteisvoimin kotona aina vaan ryhmän tapaamisen ajankohta on sovittu, samoin kokoonkutsuja ja malli miten seuraavat kokoukset järjestetään. Eksoten opintokäynnistä saimme paljon eväitä kehittämistyöhömme, aktiivinen kotikuntoutusjakso ennen kotihoidon säännöllisen palvelun piiriin ottamista on todennäköisin seuraava kehittämistoimenpide. Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon on valtakunnallisesti kotihoidon lähitulevaisuutta. Kymmeniä vuosia vanhat toimintamallit eivät kerta kaikkiaan enää toimi. Tekniikan hyödyntäminen on otettava avuksi myös kotihoitoon. Johan Groopin esittelemä malli on selkeä ja siitä on ladattavissa useita yhteenvetoja verkosta, joiden perusteella voi lähteä viemään kotihoidon toimintakulttuurimuutosta eteenpäin. Satasoten I&O kärkihankkeen uudella muutosagentilla on kova työ saada itsensä kartalle Satakunnassa jo kehitettyjen asioiden suhteen ja verkoston luomiksesi. Harmi, ettei muutosagentiksi valittu ketään esimerkiksi nyt Kaste hankkeessa toimivaa henkilöä, olisi säästynyt paljon hankeaikaa ja päästy heti eteenpäin. 25

26 Jatkon suhteen näen, että olisi tärkeätä järjestää valtakunnallisia tapaamisia kehittäjien kesken. Nyt on tarvinnut kaivella netistä esiin muualla kehitettyjä malleja, hyvällä onnella malleja on löytynyt, huonolla ei. Joka tapauksessa paljon aikaa kuluu ajan hermolla pysymiseen, mutta olen kokenut sen tärkeäksi tehtäväkseni projektityöntekijänä. Jollakin täytyy olla aikaa, intoa ja paloa uusien, hyväksi havaittujen toimintamallien etsimiseen. Pyörää ei ole tarpeen keksiä uudelleen, mutta parastaa aina voi. 8 LÄHTEET Yrjö Engeström Anna-Liisa Niemelä Jaana Nummijoki Juha Nyman (toim.): Lupaava kotihoito Toimintakykyä edistävä työote kotihoidossa,etelä-kymenlaakson toimintamalli, Kaakon SOTE- INTO,Etelä-Kymenlaakson osahanke.kotihoidon työryhmä Groop, Johan (2014) Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään?. Kuntaliitto. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3014 STM ja Kuntaliitto (2013): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisusarja 2013:11. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/70280 NHG (2014): Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon. Tekes-raportti yhdessä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän ja Kalajoen kaupungin kanssa. http://www.nhg.fi/wp-content/uploads/2014/06/2014_03_25 Kotihoito_2020_- _10_askeleen_ohjelma_kotihoitoon.pdf https://www.innokyla.fi/documents/1122124/0/1_loppuraportti_tarvepohjainen+toimintamalli+kotih oitoon.pdf/a19d3d86-9a55-435b-a03a-a3eb5b564dd6 Vanhuspalvelulaki (2013) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/ikaantyneet/neuvontapalvelut/ko tikaynnit/sivut/default.aspx 9 LIITTEET Liite 1 Asiakasraadin prosessi Liite 2 Liikennevalokysely Liite 3 Toimintaterapeutin raportti Liite 4 Palvelutarpeen arvioinnin tsekkilista Liite 5 Hyvinvointisopimuksen tukikansion sisällysluettelo Liite 6 Välittömän työajan hyötylaskuri

Asiakasraadin prosessi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä Eliisa Mannila, projektityöntekijä 16.9.2015

Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Asiakasraadin suunnittelu... 3 3. Asiakasraadin valmistelu... 5 4. Asiakasraati... 6 5. Asiakasraadin jälkeen... 7 Lähteet... 9 Liitteet... 9 1

1. Johdanto Asiakasraadin idea pohjautuu vanhuspalvelulakiin ja Yhteisvoimin kotona -hankkeen hankesuunnitelmaan. Molemmissa korostetaan mm. ikäihmisten mukaan ottamista heitä koskevien palvelujen suunnitteluun, ikäihmisten osallistamiseen. Kaikilla iäkkäillä on oltava iästä ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuus elää omanlaistaan hyvää elämää omissa yhteisöissään. Hyvinvoinnin näkökulma ei saa kaventua niin, että iäkkäät ihmiset nähdään vain palvelujen tarvitsijoina ja käyttäjinä. Vastuukysymyksiäkin tulee pohtia. Ihmisen oma vastuu ja yhteiskunnan vastuu eivät ole toinen toisensa poissulkevia. Iäkäs ihminen on aina omien voimiensa mukaan osallistuja ja toimija. Hän asettaa itse omat tavoitteensa, valikoi kiinnostuksen kohteensa ja toimintatapansa ja arvioi omaa toimintaansa. (STM laatusuositus, 2014:11) Yhteisvoimin kotona hankkeen tavoitteena on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Tarkoituksena on tukea kotona asumista sekä ennaltaehkäistä iäkkäiden muuta palveluntarvetta siten, että tehokaan, tarpeisiin vastaavan kuntoutuksen myötä ikääntyneet selviäisivät arjessa toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta tai kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat kehittämisosioissaan sovittuja hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon aiempaa kehittämistyötä, ja otetaan käyttöön muualla jo hyväksi havaittuja toimintamalleja. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. kunnan eri toimialueiden (sosiaali- ja terveys-, kulttuuri-, liikunta-), muiden viranomaistahojen, järjestökentän, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. (Yhteisvoimin kotona, hanketiivistelmä) Asiakasraati on vuorovaikutteinen toimintamalli ja palautejärjestelmä, jonka avulla voidaan saada täsmällistä tietoa rajatulta asiakas- tai käyttäjäkohderyhmältä. Asiakasraati on ollut lähtökohtaisesti palautejärjestelmä, mutta luonteensa vuoksi sen avulla voidaan saavuttaa monia muitakin hyötyjä ja tavoitteita. Asiakasraadin mallintamisen tavoitteena on tuottaa materiaali, jonka avulla tuotetaan tietoa, mitä tulisi ottaa huomioon asiakasraatia käynnistettäessä ja sen toimintaa organisoitaessa. Materiaali sisältää asiakasraadin perustamisessa tarvittavia tietoja, kuten ryhmän kokoaminen ja toiminnan aloittaminen sekä ryhmän puitteiden ja tapaamisrakenteiden luominen. Kunnissa tarvitaan tietoa erilaisten ikäihmisten tarpeista sekä erilaisia osallisuus muotoja, jossa varmistetaan tasavertainen osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet. (www.innokyla.fi) Tämä prosessikuvaus on suunniteltu tukemaan kuntien ja kuntayhtymän vanhustyön toimijoita asiakasraadin suunnittelussa ja järjestämisessä. Kirjoitetun materiaalin tueksi on luotu prosessikaavio (Liite 5). Kaikessa toiminnassa on tunnistettava ja otettava huomioon, että iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Joukossa on hyvin eri-ikäisiä, 63-vuotiaista yli 100-vuotiaisiin, naisia ja miehiä, joista suurin osa on varsin terveitä ja hyvässä kunnossa STM laatusuositus 2

2. Asiakasraadin suunnittelu Asiakasraadilla tarkoitetaan asiakkaita osallistavaa menetelmää palvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja seurannassa. Se on palvelujen käyttäjistä koottu ryhmä, joka keskustelee palvelujen järjestämisestä vastaavien henkilöiden kanssa, ja jonka tehtävänä on antaa palautetta palvelujen laadusta, tehdä ehdotuksia niiden parantamiseksi sekä tuoda ideoita palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä (www.innokyla.fi). Iäkkään ihmisen näkökulmasta osallisuus merkitsee osallistumista omien palvelujen suunnitteluun, oman asian käsittelyyn asiakkaana sekä palvelujen laadun arviointiin silloin, kun toimintakyky on heikentynyt (STM laatusuositus, 2014:16). Palveluita parantaessa tulisi kiinnittää huomiota käyttäjälähtöisyyteen ja siihen, että kuntalaiset otetaan mukaan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Kansalaisten ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisellä tulisi pyrkiä kehittämään julkisen sektorin palvelujärjestelmiä sekä palveluiden laatua ja niiden saatavuutta. Kansalaisten näkökulmasta on tärkeää, että heille annetaan mahdollisuus osallistua, heitä kuullaan ja heidän näkemyksiinsä suhtaudutaan vakavasti ja että ne johtavat konkreettisiin muutoksiin (Sauristo 2014:3). Raatilaiset voivat olla nykyisiä tai potentiaalisia asiakkaita tai käyttäjiä, joille luodaan vapaa keskustelufoorumi. Asiakasraadin vetäjien tehtävänä on ennalta suunniteltujen teemojen puitteissa johdatella keskustelua ja dokumentoida keskustelun kulku mahdollisimman tarkasti (www.innokyla.fi). Raadin kokoon tulee kiinnittää huomiota; liian suuri ryhmä ei mahdollista aktiivista, kaikki tasapuolisesti huomioon ottavaa keskustelua (Kallio-Kökkö ym 2012:34). Palveluiden käyttäjien osallistuminen tulisi olla osana kunnan strategiaa ja toimintaa. Organisaation tulisi tunnistaa palveluiden käyttäjien tarpeet niin, että palvelut olisivat asiakkaiden kannalta tarkoituksenmukaisia ja laadultaan hyviä. Palveluiden käyttäjät nähdään itsenäisinä, vastuullisina ja yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti osallistuvina kansalaisina, jotka osallistuvat palveluiden uudistamiseen omasta tahdostaan. Heillä on kiinnostusta vaikuttaa omaan elämäänsä sekä yhteiskuntaa koskeviin päätöksiin ja heillä on myös halu vastuun ottoon. Osallistumisessa korostuu myös toimijuus ja yhdenvertaisuus, jossa palveluiden käyttäjät nähdään resurssina, toimijoina ja kumppaneina. (Sauristo 2014:6-7) Asiakasraatien toimintaa voidaan toteuttaa joko niin, että ryhmä on avoinna kaikille tai vaihtoehtoisesti suljettuna ryhmänä. Raadin ideana on toimia suorana vaikuttamiskanavana palveluiden käyttäjien ja virkamiesten välillä. Raadin jäsenillä ei ole päätäntävaltaa. Jäsenet antavat suoraa palautetta, tekevät ehdotuksia ja tuovat ideoita palveluiden parantamiseen ja kehittämiseen. Raadissa tarkastellaan palveluita käyttäjien näkökulmasta kunnallisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Asiakasraadilta saatu suora ja välitön palaute antaa syvällistä, ajantasaista ja yhteisöllistä tietoa monenlaisista ilmiöistä. Tieto on tarkempaa ja hyödynnettävämpää kuin esimerkiksi tavallisista asiakastyytyväisyys- ja palautekyselyistä kerätty informaatio (Sauristo 2014:10). Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista tekee esim. säännöllisesti asiakaskyselyitä. Kysely voi antaa vastauksia joihinkin kysymyksiin, mutta tiedämmekö sitä, ovatko kysymämme asiat asiakkaille tärkeitä, millaiset asiakkaat jättävät vastaamatta kyselyyn, ja ovatko asiakkaat ymmärtäneet kysymykset samalla tavalla kuin me? Ihanteellisimmillaan hyvinvointipalveluita tuottavan organisaation palveluiden kehittäminen perustuisi monesta eri lähteestä tulevaan asiakastietoon, jota kerättäisiin, käytettäisiin ja välitettäisiin organisaation kaikilla tasoilla. Asiakkaiden kanssa käytäisiin vastavuoroista dialogia, jossa kaikkien osapuolten näkemykset tulisivat kuulluiksi. Yksi tapa kehittää 3

keskustelua asiakkaiden kanssa on erilaisten asiakastyöryhmien toiminnan mahdollistaminen (Larjovuori ym, 7). Yhteisvoimin kotona hankkeen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisosion yhtenä toimenpidetavoitteena on järjestää noin 65-vuotiaille informaatio- ja ohjaustilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluista. Tammikuussa 2015 Yhteisvoimin kotona -hankkeen tukiryhmälle järjestetyssä työpajassa ideoitiin, että tieto siitä, miten noin 65-vuotiaat haluavat tiedon tuotavan esille saadaan järjestämällä heille asiakasraati. Kokemäellä vastaavanlainen tapahtuma oli jo kaupungin toimesta järjestetty, joten nyt päätettiin keskittyä muihin hankekuntiin. Tukiryhmä päätyi siihen, että raati järjestetään Nakkilalaisille ja Harjavaltalaisille noin 65-vuotiaille. Asiakasraadin suunnittelutyöryhmän muodostivat Yhteisvoimin kotona -hankkeen projektityöntekijät Kaija Joensuu ja Eliisa Mannila sekä heidän tuekseen kutsuttiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n suunnittelija Heli Toroska. Raadin tarkoituksena oli selvittää minkälaista tietoa ja miten n. 65-vuotiaat haluaisivat sosiaali- ja terveyspalveluista saada. Raati suunniteltiin kevättalvella 2015, työryhmä kokoontui kaksi kertaa ennen raatia, työryhmässä keskusteltiin raadin tarkoituksesta, aikataulutuksesta, käytännön järjestelyistä, mitä tilaisuudelta halutaan sekä keskusteluun johdattamisesta. Raadin nimeksi muotoutui Entä jos elänkin 100-vuotiaaksi ja raati sovittiin pidettäväksi huhtikuun lopulla. Raadin järjestämisen haasteena oli löytää riittävän monta kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, jotta raadissa saadaan monipuolista keskustelua. Raadin tuloksena päätettiin tuottaa toimintamalli, jonka avulla voidaan jatkossa asiakasraati toteuttaa. 4

3. Asiakasraadin valmistelu Asiakasraadin järjestämisessä ajan ja paikan valitseminen on tärkeää, mutta samalla haastavaa. Asiakasraati päätettiin järjestää Harjavallassa, Palvelukeskus Hopeakeitaassa. Paikka on Harjavaltalaisille tuttu ja sijainti on melko keskeisellä paikalla. Tila varattiin Harjavallan kaupungilta. Ajankohdaksi valittiin huhtikuun loppu. Koska asiakasraati järjestetään ensimmäistä kertaa Nakkila- ja Harjavaltalaisille, monipuolinen tiedotus koettiin tärkeäksi. Satakunnassa saatujen kokemusten perusteella kannattaa kansalaisraadin kokoamisessa käyttää monipuolisesti eri tiedotuskanavia. Ikäihmiset lukevat paikallislehtiä, joten niihin kannattaa laittaa maksullinen ilmoitus ja pyytää lehteä julkaisemaan aiheesta motivoiva artikkeli (Kankaanranta, 24). Koska ikäihmisten kiinnostuksen kohteet ovat yksilöllisiä, on tiedotteita hyvä jakaa siellä missä ihmiset yleensäkin käyvät, iästä riippumatta. Kauppojen ilmoitustaulut, asiointipaikat, kuten kirjasto, terveyskeskus, seurakunnan tilat, kansalaisopisto ja monet muut asiointi- ja harrastuspaikat kannattaa hyödyntää tiedottamisessa. Tiedottaminen palvelee kansalaisraadin perusajatusta ja antaa samalla kaikille kohderyhmään kuuluville mahdollisuuden osallistua (Kankaanranta, 24). Entä jos elänkin 100-vuotiaaksi asiakasraatia päätettiin mainostaa paikallislehdessä maksullisella ilmoituksella sekä tiedustella jos paikallislehti kirjottaisi pienen artikkelin ennen raatia (Liite 6). Lisäksi mainoksia päätettiin viedä eri asiointipaikoille Nakkilassa ja Harjavallassa (Liite 1). Asiakaskuuntelu menetelmänä esim. asiakasraati, joka soveltuu asiakaspalautteen (esim. käyttäjäkokemukset) keräämiseen, palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen ja uusien ideoiden synnyttämiseen tai testaamiseen valitulla asiakas-/käyttäjäsegmentillä. Menetelmää voidaan soveltaa toiminnan kehittämisessä asiakaspalautteen avulla, asiakkaiden sitouttamisessa ja sitoutumisen lisäämisessä, oman henkilöstön ajattelutapojen kehittämisessä. Lisäksi menetelmän avulla voidaan pitää yhteistyötä yllä eri toimijoiden kanssa. (www.innokyla.fi) Tilaisuuden alussa raadin jäsenille kerrotaan, miten raadin tuotos tullaan huomioimaan päätöksentekoprosessissa ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni. Raatilaisille on annettava tietoa raadin tuotoksen huomioon ottamisesta ja vaikutuksista. Kansalaisraati laajentaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja heidän elämäpiiriään koskevaan suunnitteluun uusilla areenoilla. (Kankaanranta, 2014:24) Osallistujien jaksamisesta kannattaa huolehtia taukojen ja tarjoilun avulla, tilaisuuteen pyydettiin ilmoittautumisia kahvitarjoilun vuoksi. Ilmoittautumisen pystyi tekemään joko soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Molempia ilmoittautumistapoja käytettiin. Asiakasraadin järjestäjät voivat valmistautua raatiin miettimällä aihealueen asioita ja kysymyksiä, joihin pitää saada vastaus tai miten saadaan johdateltua raatilaiset aiheeseen. Tilajärjestelyt on huomioitava ennen asiakasraadin aloittamista. Pöytiä järjestelemällä saadaan raatilaiset lähelle toisiaan, jossa he näkevät muut raatilaiset sekä valkokankaan. 5

4. Asiakasraati Asiakasraadin järjestäjät esittäytyivät tilaisuuden alussa, osallistujia ei pyydetty esittäytymään yksityisyyden suojaamiseksi. Asiakasraadin alussa kerrottiin myös, että mielipiteet ja keskustelu ovat luottamuksellista sekä kaikkien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita. Järjestäjät lupasivat, että esille tulleet asiat viedään tiedoksi niille joita se koskee, mutta päätöksentekomahdollisuutta järjestäjillä ei ole. Lyhyen hanke-esittelyn jälkeen tilaisuus aloitettiin kahvituksella jonka jälkeen kerrottiin asiakasraadin aikataulutus sekä tavoiteltavat asiat. Raatiin oli varattu kolme tuntia aikaa ja noin puolessa välissä pidettiin viidentoista minuutin tauko. Varsinainen raati aloitettiin kysymyksellä mikä asia ei toimi ikäihmisten palveluissa? Avoimet kysymykset, kuten mikä toimii ja mikä ei toimi, antavat kansalaiselle raadissa mahdollisuuden nostaa keskusteluun itselleen tärkeitä asioita ilman, että esimerkiksi virkamiehet määrittävät kysymisen arvoiset asiat (Kankaanranta, 23). Yksi suunnittelutyöryhmän jäsenistä kirjasi raatilaisten pohtimat asiat mahdollisimman samankaltaisesti, mitä ne esitettiin (Liite 3). Raatilaiset pystyivät seuraamaan valkokankaalta koko ajan muistiinpanojen kirjaamista ja nämä asiat käytiin yhteisesti lävitse ennen taukoa ja ennen tilaisuuden loppua. Asiakasraadin tunnelma oli rento, mutta asiallinen. Keskustelua käytiin koko kolmen tunnin ajan ja projektityöntekijöiden pelot siitä, että aihealueet, josta keskustellaan loppuvat kesken, osoittautuivat turhaksi. Asiakasraadin toiminta koettiin positiivisena kokemuksena. Palautetta kerättiin suullisesti sekä post-it lapuilla. Ryhmän synnyttämän dynamiikan ansiosta asiakasraadissa nousee esiin asioita, jotka aidosti kuvaavat osallistujien tuntoja, arvostuksia ja mielikuvia tasolla, johon arjen kanssakäymisessä ei asiakastilanteissa tyypillisesti päästä (www.innokyla.fi). Asiallinen tilaisuus, kiitos Tehdään tapaamisesta jokaviikkoinen Olisimme valmiita tulemaan toisenkin kerran Oli hyvä avata suuta auki Asiakasraatiin osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen ja kohderyhmäksi tavoiteltiin noin 65-vuotiaita. Kaikki ilmoittautuneet hyväksyttiin raatiin ja tavoitellusta ikäryhmästä paikalla oli vain kaksi jäsentä kahdeksasta osallistujasta. Työryhmän tavoite, saada tietoa noin 65-vuotiailta, miten ja mitä palveluja he haluaisivat sosiaali- ja terveyspalveluilta, jäi hieman ohueksi, mutta muita huomioita sosiaali- ja terveyspalveluista saatiin, kuten parannusehdotuksia ja toiveita mm. kotihoitoon, perusparantamiseen ja vapaa-aikaan. Myös asiakasraadista saatiin arvokasta kokemusta, kuntalaisten kuulemisesta ja asiakkaan osallisuudesta. 6

5. Asiakasraadin jälkeen Asiakasraadissa esille tulleet asiat koottiin aihealueittain neljään eri osa-alueeseen (Liite 3). Asiat on pyritty kuvaamaan mahdollisimman todenmukaisesti eli juuri sellaisina kuin raadin jäsenet ovat ne kokeneet. Raatilaiset ovat hyväksyneet koonnin lukemalla ensimmäisen version asiakasraati-tilaisuudessa ja lopullinen versio lähetettiin raatilaisille kotiin tarkasteltavaksi. Kun asiakasraadin tuottamia ideoita ja ehdotuksia on kuultu ja käsitelty ja mahdollisesti hyödynnetty eri vaikuttamiskanavissa ja päätösten teoissa, on tärkeää tuoda tämä tieto myös raadin jäsenille. Kuulluksi tulemisen kautta raadin jäsenet kokevat itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi, ja sillä on myös voimaannuttava vaikutus jäseniin (Sauristo 2014:13). Tärkeänä tavoitteena on myös osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääminen. Lisäksi pitää pyrkiä siihen, että asiakasraadin toiminta leviäisi laajemmalti sosiaali- ja terveystoimeen. Raadin asiakaslähtöisestä toimintatavasta on hyviä kokemuksia ja toiminnan leviäminen mahdollistaisi yhä suuremman asiakaskunnan äänen kuulumisen virkamiesten ja päättäjien korviin (Sauristo 2012:14). Asiakasraadista tehtiin myös lehtikirjoitus paikallislehteen, tämän kirjoituksen tavoitteena oli tuoda kuntalaisille ja päättäjille asiakasraatitoiminta tiedoksi ja tunnetuksi (Liite 2). Asiakasraadissa esille nousseiden asioiden yhteenveto jaettiin mm. Nakkilan ja Harjavallan vs. perusturvajohtajille, eri viranhaltijoille ja vanhusneuvoston edustajalle. Harjavallassa asiakasraadin tärkeys nostettiin esille perusturvalautakunnassa. Harjavallan perusturvalautakunta päätti 6/15 kokouksessaan, että asiakasraati tullaan järjestämään ainakin joka toinen vuosi Harjavallassa. Asiakasraadin prosessikuvaus jaetaan hankkeen tukiryhmälle tueksi ja kannustimeksi raadin järjestämistä varten. Vaikka hankeaikana raati järjestettiin yhdessä Nakkilan kunnan ja Harjavallan kaupungin ikäihmisille, on jatkossa toivottavaa, että jokainen kunta sekä kuntayhtymä järjestävät oman asiakasraadin haluamalleen aiheelle ja kohderyhmälle. Asiakasraadin järjestäminen ei vaadi suuria kustannuksia (Liite 4) ja asiakasraati on yksinkertainen ja edullinen tapa kerätä kohderyhmän mielipiteitä, toiveita sekä kehittämisajatuksia kunnan tai kuntayhtymän palveluista. On tärkeää, että yhteiskunnallisten epäkohtien vähentämiseksi pyritään vaikuttamaan ja ottamaan kantaa laajemminkin yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa etenkin jos palveluiden käyttäjät ovat heikommassa asemassa olevia kansalaisia, joiden on vaikea tuoda esille omia mielipiteitään ja kokemuksiaan palveluista. Pelkät asiakastyytyväisyyskyselyt eivät tänä päivänä riitä vastaamaan laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittämistarpeeseen, vaan niiden rinnalle tarvitaan suoria asiakkaita osallistavia käyttäjälähtöisiä menetelmiä. Erilaiset strategiat, lait ja asetukset korostavat asiakasosallisuuden ja demokratian tärkeyttä. Valtiovarainministeriön julkisen hallinnon asiakkuusstrategiassakin mainitaan, että tulevaisuudessa tarvitaan erilaisia käyttäjälähtöisiä menetelmiä, kuten asiakasraateja, kuulemistilaisuuksia ja foorumeita. On todettu, että käyttäjälähtöisten menetelmien avulla voidaan parantaa palveluiden laatua, palveluprosessien näkyvyyttä ja niiden kautta saavuttaa mahdollisesti myös kustannussäästöjä. Käyttäjälähtöiset menetelmät ja asiakasosallisuus ovat vuosien varrella lisääntyneet palveluiden kehittämisessä, mutta se ei ole vielä työyhteisöjen arkipäivää. Käyttäjälähtöiset menetelmät edellyttävät uutta ajattelua ja toimintaa yli rajojen. Palveluiden käyttäjät tulisi nähdä yhteistyökumppaneina ja heille tulisi antaa siihen mahdollisuus. Asiakkaiden osallistuminen tulisi olla osana kunnan strategiaa ja sen toimintaa sekä se tulisi nähdä tärkeänä arvona palveluiden parantamisessa. Käyttäjälähtöisten menetelmien mahdollistajina toimivat organisaation lähiesimiehet ja ylin johto. Sosiaalialan työntekijöiltä, esimiehiltä ja ylemmältä johdoltakin asiakkaan äänen kuuluville 7

saaminen edellyttää ammatillista osaamista ja asiakaslähtöistä palveluasennetta sekä sitoutumista ja avoimuutta asiakkaiden äänelle. Asiakkaiden ottaminen kumppaniksi palveluiden kehittämiseen ei ole sinänsä vaativaa, mutta se edellyttää tahtoa, halua ja rohkeutta poistua omalta mukavuusalueelta sekä ajatusmaailmaa, että tämä on meidän yhteinen juttu ja sen tulisi koskea koko organisaatiota (Sauristo 2014:40). Asiakasraati-mallissa korostuu avoimuus. Keskeistä mallissa on se, että asiakas tulee aidosti kuulluksi ja pääsee osallistumaan palvelujen kehittämiseen Sari Kallio-Kökkö ym. 8

Lähteet Sauristo Hannele. Asiakkaat osallisena palveluiden kehittämisessä -opas asiakasraadin perustamiseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sosiaalialan tutkinto-ohjelma Sosionomi (ylempi amk). Opinnäytetyö 2014 Sari Kallio-Kökkö, Sirpa Nikunen, Tiina Pelander & Arja Kulmala (toim.). Asiakkaan ääni kuuluvaksi. Verkonkutoja-mittaristo ja asiakasraati laatutyön apuna. Turun ammattikorkeakoulu. Oppimateriaaleja. Puheenvuoroja. Raportteja 134. Tutkimuksia. Tampereen yliopistopaino Juvenes Print Oy. Tampere 2012 Riitta-Liisa Larjovuori, Sanna Nuutinen, Kirsi Heikkilä-Tammi ja Marja-Liisa Manka. Asiakkaat kuntapalveluiden kehittäjäksi. Opas tehokkaan osallistumisen työkaluihin. Tampereen yliopisto. Tekes. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. Tutkimus- ja koulutuskesks Synergos 2012 Päivi Kankaanranta ja Sari Teeri (toim.). Ikäihmisen kansalaisraati keino palvelujen kehittämiseen asiakaslähtöisemmiksi. Satakunnan ammattikorkeakoulu 2015. Pori. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä (2014). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. http://www.urn.fi/urn:isbn:987-952-00-3467-2. www.stm.fi/julkaisut, Sosiaali- ja terveysministeriö. Juvenes Print - Suomen yliopistopaino Oy, Tampere Kaisa Impilä. Yhteisvoimin kotona-hankeen hanketiivistelmä 21.5.2014. https://www.innokyla.fi/web/malli110706/toimintamalli Liitteet LIITE 1: Asiakasraadin mainos LIITE 2: Kirjoitus raadista paikallislehti Sydän-Satakunnassa LIITE 3: Asiakasraadin kommentit LIITE 4: Kustannuslaskelma LIITE 5: Asiakasraadin prosessikaavio LIITE 6: Asiakasraadin lehtimainokset 9

Toimintaterapeutti Tarja Perttula-Sjörosin loppuyhteenveto HAVAINTOJA TOIMINTATERAPEUTTINA KESKI-SATAKUNNAN YHTEISVOIMIN KOTONA- HANKKEESSA Aloitin toimintaterapeuttina kastehankkeessa hankkeen loppusuoralla työskennellen päivän viikossa 1.4 30.9.2016.. SUUNNITELMA Suunnitelmana oli kulkea kotipalvelun mukana kotikäynneillä päivä kerrallaan, vuorotellen kaikissa alueen yksiköissä. Tavoitteena löytää ja tuoda esiin toimintatapoja sekä keinoja, joilla tukea asiakkaiden itsenäistä toimintaa ja hyvää elämänlaatua sekä toimintaterapeuttina avartaa kotihoidon työntekijöiden näkemystä ja toimintatapoja asiakkaan kotona selviytymisen tukemiseksi. TOTEUTUS Kotikäynneillä olen pyrkinyt tuomaan esiin näkökulmia toimintakykyä tukeviin seikkoihin, tehnyt pieniä muutoksia tarvikkeiden sijainteihin ja asunnonmuutostyöehdotuksia toimintakyvyn parantamiseksi tai turvallisen toiminnan mahdollistamiseksi. Vähäisten asiakkaiden terveystietojen ja käyntien luonteen vuoksi ideat ja tehdyt muutosehdotukset ovat useimmiten olleet melko kevyitä ja osin yleisellä tasolla. Olen pyrkinyt tuomaan esiin itsestä huolehtimiseen liittyvien toimien huomiointia kuntouttavana toimintana, toiminnan kirjaamiseen, pienten muutostöiden tärkeyteen. Näillä keinoilla on tavoitteena tukea kokonaisvaltaista kuntoutusta ja kuntoutumista edistävää työotetta. Palautteena kotikäynneille osallistumisesta olen saanut, että asiakkaat ovat tehneet enemmän kuin normaalisti sekä että on huomattu kuinka helposti tulee autettua tai ei huomata mitä asiakas voisi tehdä, toimitaan helposti rutiinilla. Väliintulo on myös monen asiakkaan kohdalla ollut merkityksellinen ja vaikuttanut toimintakykyyn selvästi. Alkuperäisen suunnitelman lisäksi olen tukenut hyvinvointisopimusten tekemistä osallistumalla muutamaan kolmessa eri yksikössä sekä osallistunut ja ohjannut ryhmää aivotreeni teemalla. Asiakaslähtöisyys: Toimintaterapian näkökulmasta asiakaslähtöisyys tarkoittaa asiakkaan kuuntelemista oman elämänsä asiantuntijana. Mikä on tärkeää arjessa, millä on merkitystä elämänlaatuun ja mihin hän tarvitsee apua. Ammatillisesti asiakaslähtöisyyttä on myös yksilöllinen arviointi toimintakyvystä ja avuntarpeen laadusta. Hyvinvointisopimus tukee asiakaslähtöisyyttä, koska siinä tuodaan esiin asiakkaan oma käsitys toimintakyvystään sekä mahdollisuus kertoa harrastuksistaan ja toiveistaan tulevaisuudessa. Yksilöllistä toimintakyvyn kartoitusta se ei kata. Hyvinvointisopimus on hyvä apuväline vastuuhoitajan työhön, vastuuhoitajana on kuitenkin perehdyttävä asiakkaaseen vielä kokonaisvaltaisemmin, jotta yksilölliset tarpeet ja toiveet tulee kuulluksi. Asiakaslähtöisyyttä on kotikäynneillä huomioida minkälainen apu ja ohjaus on asiakkaalle tarpeen ja tärkeää. Palvelusuunnitelmaa tehdessä on vastuuhoitajalla hyvä olla jo tietoa asiakkaan toiveista oman hyvinvointinsa suhteen, jotta voi tarvittaessa hankkia tietoa alueen mahdollisuuksista esimerkiksi apuvälineasioista, kuntoutuksista ja kolmannen sektorin toiminnoista. Näin suunnitelma olisi mahdollisimman kokonaisvaltainen ja asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia tukeva. Kotihoidossa asiakkaalle tehdään voileipiä kaappiin tai aamupalaksi myös kun se ei ole tarpeen ja sen ajan voisi käyttää muuhun. Esimerkiksi suihkussa käynnistä olisi hyvä kirjata mobiiliin, mitä apua siinä tarvitaan, varmistetaanko ainoastaan turvalliset siirtymiset vai tarvitaanko muuta apua. Tarkemmalla kirjaamisella on helpompaa tavoitella yhdenmukaisia työtapoja. Samanlaiset työtavat tuovat myös turvaa työntekijän vaihtuessa. Keittiötoimissa itsenäisen toiminnan voi mahdollistaa tarvikkeiden oikealla sijoittamisella. Asiakkaan omaan ajanhallintaan vaikuttaa kotihoidon aikataulut vahvasti. Kotona selviytymisen tukeminen: Toimintaterapian näkökulmasta toimintakykyä tuetaan toiminnalla ja kotiaskareet ovat siihen hyvä väline. Kotiaskareet ylläpitävät fyysistä toimintakykyä monipuolisesti, sekä liikkumisen että tasapainon ja käsien käytön osalta. Samalla ne pitävät yllä kognitiivisia toimintoja vaatien muistia, suunnittelua, päättelyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Kotona selviy-

2(3) tymiselle kognitiiviset taidot ovat hyvin merkityksellisiä. Asiakkaan toimintakykyä voi tukea toiminnallisella tavoitteella arjessa. Kuntoutumista edistävän työotteen merkityksen ymmärtäminen on kotihoidon työntekijöiden lisäksi tärkeää myös asiakkaille ja heidän läheisilleen, jotta voisi välttää ajatuksia hyvästä ja huonosta hoitajasta sekä että tästä maksetaan, niin pitää palvella. Kotikäynnillä voi tavoitetta tukea auttamalla vain osittain, tekemällä yhteistyössä tai olemalla varmistava henkilö esimerkiksi siirtymisissä. Hyvä keino huomioida kotona selviytymistä on myös asiakkaan osallistuminen tarvikkeiden, kuten keittiövälineet, ruuat ja vaatteet, laittamiseen paikoilleen. Näin tulee paremmin huomioitua myös asiakkaan mahdollisuus niiden ottamiseen. Asiakas voi myös valmistaa voileivän aamutoimien ohessa, pyyhkiä pölyt, kastella kukat tai rullata sideharson valmiiksi seuraavaa kertaa varten. Sideharson rullaamisen oli kotihoidon työntekijä ohjannut omalle asiakkaalleen ja asiakas kertoi siitä käydessämme hyvin iloisena. Kotipalvelussa kotona selviytymistä pystyy tukemaan myös soittamalla ovikelloa odottaen oven avausta, ellei se ei ole asiakkaalle liian raskasta tai vaarallista. Oven avaamisella on suuri merkitys kotikäynneillä, tilanne toistuu joka käynnillä. Asiakas päästää toisen ihmisen kotiinsa, mikä tuo tilanteeseen tasavertaisuutta ja muistuttaa kotihoidon työntekijää siitä että on menossa toisen reviirille. Tilanne myös aktivoi asiakasta silloin paremmin. Fyysisesti se vaatii asiakkaalta liikkumisen lisäksi sen, että kuulee tai näkee ovikellon sekä saa lukon auki. Turvallisuudenkin vuoksi on tärkeää, että ovesta pääsee ulos, lisäksi että voi ottaa vieraita vastaan. Teknologialla on mahdollisuuksia helpottaa myös tätä turvallisuutta elämänlaatua/-hallintaa parantavaa toimintaa. Ennakointi: Ennakointia on perehtyä asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti hänen tullessa kotihoidon asiakkaaksi sekä jatkuvan arvioinnin ja kirjaamisen avulla havaita toimintakyvyn muuttuminen. Tässä vastuuhoitajalla on paremmat mahdollisuudet seurantaan. Muistiinpanoilla, joissa merkitään muistiin asiakkaan osallisuus toimintoihin ja se minkälaista apua hän on kotikäynneillä tarvinnut, on tärkeä osa ennakoinnin onnistumiselle. Tärkeää on myös vuorovaikutus muiden asiakkaan luona käyvien ja heitä auttavien ihmisten kanssa. Muistiin tulee kirjata toimintakyvyn osalta, mitä apua asiakas on tarvinnut ja mistä selviytynyt itsenäisesti. Esimerkiksi pukemistilanteessa kirjata ylös onko autettu vain sukat jalkaan, nostaako asiakas jalkaa, pukeeko yläosan itsenäisesti tai saako vaatteet itse kaapista, myös jos pukeminen on täysin itsenäistä. Kirjaaminen tarpeen vaatiessa sähköisen asiakastietojärjestelmän lisäksi esimerkiksi hyvinvointisopimukseen, jolloin se on myös läheisten ja muiden mahdollisesti asiakasta auttavien saavutettavissa. Tietoja kirjataan luonnollisesti asiakkaan tieten ja hyväksyen. Ennakointia on myös riskitilanteiden havainnointi ja tilanteiden harjoittelu, avustaminen tai muutostyöt ympäristössä Hyvinvoinnin tukeminen: Hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky tuo hyvinvointia, mutta myös mielekäs tekeminen, vuorovaikutus ja kokemus oman elämänsä hallinnasta. Apu niissä toimissa, jotka ovat itselle tärkeitä, mutta ei onnistu itsenäisesti. Hyvinvointi merkitsee eri ihmisille eri asioita, kotihoidossa se voi näkyä erilaisina käyntiajankohtina tai siinä missä toimissa ehdottomasti tarvitaan apua. Hyvinvointia voidaan tukea myös muutostöillä ja apuvälineillä, mahdollistaen näin itsenäisen toiminnan. Elämänhallinnan kokemusta lisää mahdollisuus valita ja päättää omista asioistaan, jotka voivat olla hyvin pieneltä tuntuvia seikkoja. On tärkeää, että ihmisellä on vastuu jostain asiasta tai tehtävästä sekä mahdollisuus vuorovaikutukseen, jotta elämä koetaan merkitykselliseksi. Esimerkkinä asiakkaan kommentti tämä on tällaista tyhjää elämää, asiakkaan asuessa yksin kotona, mutta autettuna lähes kaikissa toimissa. Kotikäynneillä olen havainnut kuinka helposti asiakkaat luopuvat omasta elämänhallinnastaan ja vastuu pienistäkin asioista siirtyy kotihoidon työntekijöille. Pienissä arjen askareissa hallinta siirtyy siinä miten tavaroita säilytetään, mitä pukea päälle, miten maustaa ruokaa tai milloin käy suihkussa. Huolehtimisen ja holhouksen raja on hiuksen hieno. Ihminen voi olla niin sanotusti laitostunut myös kotonaan, osallistuminen kodin töihin ja päivittäisiin toimiin sekä vastuun kantaminen niiltä osin kuin pystyy, on tärkeää. Kotipalvelu ja ruoka-ajat määrittelevät vahvasti niitä käyttävien arkea, ne voivat olla ainoat sisällöt tai rajoittaa muuta elämää. Pahimmillaan ne estävät ihmisen sosiaalista kanssakäymistä aikamääreineen. Voisiko asiakkaalle soittaa jos kotikäynti aika viivästyy tai aikaistuu merkittävästi totutusta? Yksinäisyyden kokeminen on yleistä, ryhmä kerran viikossakin on siihen pieni lääke. Palvelutaloissa ja osastoilla on mahdollisuus tukea yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta pienillä toimintamuutoksilla.

Toimintaterapeutti kotihoidossa: Toimintaterapialla on paljon mahdollisuuksia tukea ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. Kokonaisvaltainen kuntoutus pitää sisällään fyysisen (kädentoiminnot, liikkuminen, tasapaino) toimintakyvyn lisäksi kognitiiviset ja psykologiset taidot sekä vuorovaikutukseen ja kulttuuriin liittyvät asiat. Kotihoidon tukena ja pohjana olisi hyvä olla toimintaterapeutin tekemä toimintakyvyn arviointi, johon avun määrä ja laatu perustuisivat. Arviointi sisältää asiakkaan toiminnan arviointia hänen omassa ympäristössään huomioiden motoriset ja kognitiiviset taidot, toiminnan turvallisuuden sekä sen aiheuttaman rasituksen. Arvioinnin lisäksi toimenkuvaan voisi kuulua kotihoidon työntekijöiden ohjaus ja tuki, toimintakyvyn tukemisen ja kuntoutumista edistävän työotteen merkityksen tuominen esiin sekä mitä ne tarkoittavat juuri kyseessä olevan ihmisen kohdalla. Kotona selviytymistä voisi tukea myös tarvittaessa terapialla, apuvälineillä ja niiden harjoittelulla sekä asunnonmuutostöillä. Toimintaterapian tarvetta on etenkin jos toimintakyky on alentunut esimerkiksi sairastumisen tai vammautumisen vuoksi eikä kuntouttava kotihoito riitä. Lisäksi toimintaterapeutti voi tukea toimintakyvyn ylläpitoa ryhmätoiminnalla, joiden tavoitteina voi olla esimerkiksi: yksinäisyyden väheneminen, yhteisöllisyyden lisääminen, kognitiivisten taitojen ylläpito. Muisti ja ajattelun joustavuus vaikuttavat selvästi kotona toimimiseen. Kognitiiviset haasteet jäävät usein vähäiseksi, kun fyysiset rajoitteet vähentävät toimintaa. Mielekkään toiminnan löytäminen on monelle asiakkaalle vaikeaa. He tarvitsevat apua ja keinoja aloittaakseen vapaa-ajan toimintaa. Toimintaterapeutti voi auttaa harrastustoiminnan aloittamisessa pohtimalla yhdessä mieleistä toimintaa mihin asiakkaalla on mahdollisuuksia ohjauksen ja/tai apuvälineiden avulla. Lisäksi toimintaterapeutti voi tukea suunnittelussa ja erityisvaikeuksien huomioinnissa alueen ryhmissä. Käsittääkseni kotihoidon ja kotikuntoutuksen rooli tulee vahvistumaan entisestään laitoshoidon vähetessä. 3(3)

Akseli, KSTHKY, Parainen, PoSa Muistilista toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvion kulusta Asiakkaan, läheisen tai ammattilaisen yhteydenottoon vastaaminen kerätään tiedot puhelinhaastattelulomakkeen avulla (liite) varataan aika tapaamiselle tai ohjataan kysely oikeaan paikkaan kirjaaminen potilastietojärjestelmään Palvelutarpeen arviointiin liittyvät asiat 1. Asiakkaan kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja palvelun tarpeesta (voimavarat) 2. Omaisen kokemus asiakkaan kotona elämisestä 3. Liikuntakyky ja siirtymiset sisällä sekä ulkona a. liikkumisen apuvälineet b. muut apuvälineet 4. Sairaudet ja meneillään olevat hoidot (dg, lääkehoito) 5. Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi (harrastukset, yksinäisyys, tarvittaessa GDS-15) 6. Elämisen toiminnot (tarvittaessa IADL, ADL) a. viestiminen (näkö, kuulo ja puhe) b. suun hoito (hampaat, suuhun liittyvät ongelmat) c. tupakointi ja päihteet (tarvittaessa AUDIT C) d. ravitsemus ja ruokavalio (toimintakyky, monipuolinen ruoka, tarvittaessa MNA) e. erittäminen (rakon ja suolen toiminta) f. henkilökohtainen hygienia ja pukeutuminen g. nukkuminen (vuorokausirytmi, lepo, unilääkkeet) h. psykososiaalisuus (kongnitio, puhelimen käyttö, tarvittaessa MMSE) i. hengelliset tarpeet j. kuoleminen (käytännön asiat, hoitotahto) 7. Turvallinen ympäristö (tarvittaessa turvallisuuden tarkistuslista) 8. Kodin siisteys ja pyykkihuolto 9. Jokapäiväisessä asioimisessa selviytyminen (pankki, kauppa) 10. Taloudellinen selviytymiskyky (hoitotuki, asumistuki, edunvalvonta)

Akseli, KSTHKY, Parainen, PoSa Asiakkaan testaaminen ja jatkohavainnointi 1. RAVA (liite) 2. Hyvinvointi- tai liikuntasopimus (toimintakykymittarit) 3. Kaatumisvaaran arviointi 4. MMSE (liite) 5. IADL, ADL (liite) 6. MNA (liite) 7. GDS-15 (liite) 8. AUDIT C (liite) 9. Elämänhistoria, elämänkulku, elämänkaarihaastattelu Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin lopputuloksena tehdään palvelu- ja maksupäätös.

Hyvinvointisopimus- arkiliikunta tukikansio Sisällysluettelo I Perustietoa hyvinvointisopimuksesta ja Motivointia Hyvinvointisopimus arkiliikunta Ikäihmisen arkiliikkumisen tukeminen koulutusmateriaali II Hyvinvointisopimus Kotihoidon hyvinvointisopimus arkiliikunta esite Hyvinvointisopimus kotihoidon lomake Hyvinvointisopimus asiakkaalle jäävä lomake III Hyvinvointisopimuksen täyttöohjeita IV Testit + ohjeistus Viiden toiston tuoliltanousutesti suoritusohje + viitearvot, tulkinta TIMED UP AND GO(TUG) TESTI suoritusohje + tulkinta Kysely henkilökohtaisista toiminnoista (ADL) ja kysely päivittäisistä toiminnoista (IADL) (avuksi, kun selvität asiakkaan kotona pärjäämistä) V Liikuntaohjeita kotiin Kävely kevyemmäksi (takana harjoittelupäiväkirja) Voimisteluohjelma iäkkäille 1, 2, 3 Kunnon eväät kortit (ohjeita yksilö- tai ryhmäharjoituksiin) VI Kaatumisvaaran arviointia Ympäristön tarkastuslista ABC-asteikko toiminnallisen tasapainon varmuus + ohjeet Kaatumisvaaraa lisäävät lääkeryhmät Lyhyt kaatumisvaaran arviointi (Frat, Falls Risk Assessment Tool) Lyhyt kaatumisvaaran arviointi (FROP, Falls Risk for Older People) Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy IKINÄ-opas http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79998/thl_opas_16_ver kko.pdf?sequence=1