Kaupunginjohtajan esitys Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2015 Hallintokeskus 29.10.2012
SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 2 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet 2 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet 4 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2013 5 1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys 9 1.5 Tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa 13 2 Yleinen taloudellinen tilanne 14 3 Kuntatalouden näkymät 15 4 Jyväskylän kaupungin talous 2013 2015 17 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 18 4.2 Tulossuunnitelma 19 4.2.1 Käyttötalous 19 4.2.2 Henkilöstömenot 24 4.2.3 Kunnallisvero 25 4.2.4 Yhteisövero 26 4.2.5 Kiinteistövero 26 4.2.6 Valtionosuudet 28 4.2.7 Korkotulot ja -menot 30 4.2.8 Muut rahoitustulot ja -menot 30 4.2.9 Vuosikate 30 4.2.10 Satunnaiset tulot ja menot 30 4.2.11 Poistot 30 4.2.12 Tilikauden tulos 31 4.3 Rahoitussuunnitelma 31 4.3.1 Investointimenot 31 4.3.2 Antolainauksen muutokset 35 4.3.3 Lainakannan muutokset 35 4.3.4 Muut maksuvalmiuden muutokset 36 4.3.5 Rahavarojen muutos 36 4.3.6 Taloussuunnitteluprosessi 36 4.4 Talousarvion sitovuus ja seuranta 37 4.4.1 Käyttötalousosa 38 4.4.2 Investointiosa 38 4.4.3 Tulossuunnitelmaosa 38 4.4.4 Rahoitussuunnitelmaosa 38 4.4.5 Kunnan liikelaitokset 38 4.4.6 Tytäryhteisöt 38 4.4.7 Käyttösuunnitelma 38 4.4.8 Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut 38 4.4.9 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 39 4.4.10 Erityismääräyksiä 39
TULOSSUUNNITELMA 40 Tulossuunnitelman lukuohje 41 Tulossuunnitelma 2011 2015 42 Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2013 43 Tulossuunnitelman erittely 44 RAHOITUSSUUNNITELMA 46 Rahoitussuunnitelman lukuohje 47 Rahoitussuunnitelma 2011 2015 48 Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan 2013 49 Rahoitussuunnitelman erittely 50 KÄYTTÖTALOUSOSA 52 Talous määrärahoittain 2013 53 Toimintamenot määrärahoittain 2011 2013 54 Toimintatulot määrärahoittain 2011 2013 55 Toimintakate määrärahoittain 2011 2013 56 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA KONSERNIHALLINTO 57 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 60 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 64 Konsernihallinto 66 Tietohallinto 72 TERVEYS- JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS 76 Johdon tukipalvelut 78 Terveydenhuollon palvelut 80 Sosiaalisen tuen palvelut 82 TOIMINTAKYKY JA ARJEN SUJUVUUS 85 KASVU, OPPIMINEN JA PERHEET 92 Johdon tukipalvelut 95 Varhaiskasvatuspalvelut 96 Perusopetuspalvelut 98 ELÄMÄNLAATU JA KULTTUURI 101 Kansalaisopisto 106 Kulttuuripalvelut 108 Kirjastopalvelut 108 Museopalvelut 110 Liikuntapalvelut 111 Jyväskylän Sinfonia 113 Jyväskylän kaupunginteatteri 115 ELINYMPÄRISTÖ JA KAUPUNKIRAKENNE 116 Johdon tukipalvelut 120 Liikenne- ja viheralueet 121 Maankäyttö 125 Rakentaminen ja ympäristö 128
INVESTOINTIOSA 131 Investoinnit yhteensä 2011 2017 132 Investointiosan erittely 133 Kunnallistekniikan investoinnit 2013 142 Talonrakennusinvestoinnit 2013 2017 145 Toimitilojen vuokrahankkeet 150 LIIKELAITOKSET 152 Tilapalvelu Liikelaitos 154 Työterveys Aalto Liikelaitos 158 Talouskeskus Liikelaitos 162 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 166 Kylän Kattaus Liikelaitos 170 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 175 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 187 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuonna 2013 188 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 193 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle 2013 196 Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 197 Jyväskylän Energia Oy 198 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 199 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 200 Total Kiinteistöpalvelut Oy 201 Education Facilities Oy 202 Jyväs-Parkki Oy 203 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 204 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 205 Jykes Kiinteistöt Oy 206 Jyväskylän Jäähalli Oy 207 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 208
1 YLEISPERUSTELUT
2 YLEISPERUSTELUT 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina 2001 2011. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2012 lopussa jyväskyläläisiä oli 1 298 enemmän kuin vuoden alussa, väkilukujen kehitys oli myönteinen myös muissa ympäristökunnissa lukuun ottamatta Hankasalmea ja Toivakkaa. Ympäristökunnista Uurainen, Laukaa ja Muurame kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työllisten suhde työelämän ulkopuolella olevaan väestöön) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä selittyy eriyisesti Jyväskyl lasten ja opiskelijoiden suhtellisesta runsaudesta ja yli kymmen prosentin työttömyydestä. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Kymmenen Jyväskylä suurinta keskimäärin Väkiluku 31.12.2011 132 062 Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluvun muutos 2011 (%) 1,0 0,9 1,5 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2012 (%)* 1,0 0,9 1,1 0,8 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä 2011 (%) 16,2 15,5 17,1 14,8 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2011 (%) 14,9 16,2 13,4 17,4 Työllisten osuus väestöstä 2010 (%) 43,3 46,4 49,5 43,0 Työpaikkojen muutos 2000-2010 (%) 16,3 9,4 11,5 8,6 Korkea-asteen koulutus 2010 (%), yli 15 v. 32,8 32,1 36,9 30,0 Yhden henkilön talouksia 2011 (%) 43,3 44,5 40,7 46,1 Keskimääräiset tulot 2010 ( /tulonsaaja) 24 380 26 978 30 433 24 785 Muutos 2010 (%) 3,2 4,2 1,6 2,9 Työttömyysaste 9/2012 (%) 11,9 10,6 7,2 12,0 Vuosimuutos (%-yksikköä) 0,5 0,6 0,5 0,6 Toimeentulotukimenot 2011, /as. 142 152 190 136 Toimeentulotukimenojen muutos 2011 (%) 1,4 1,3 4,4 0,0 Asuntotuotanto 2002 2011 / 1000 asukas 83 66 70 64 Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2011 ( /m 2 ) 1 850 2 177 3 127 1 769 Vuosimuutos (%) 3,8 2,6 3,0 2,4 Verotulojen muutos 2011 (%) 1,4 3,9 5,7 3,1 Lainakanta TP 2011 ( /asukas) 2 364 2 126 2 339 2 035 Lähteet: Tilastokeskus, THL., suurten kaupunkien tilinpäätöstiedot 2011, * = ennakkotieto. Aluejako 2012
3 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti paremmin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina 2001 2011 yhteensä 15 543:lla eli 13,3 prosenttia. Samalla ajanjaksolla työttömien määrä väheni 470:llä vähennyksen oltua 2 340 vuosina 2000 2008. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1 395:llä vuosina 2001 2011 (14,7 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikääisten määrä väheni ko. jaksolla 643:lla eli 7,6 prosenttia. 2010-luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2011 lopulla 65 74-vuotiaita oli 11 055 eli 2 807 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli neljätuhatta enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella tuhannella. Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin 142 654. Jyväskylän väestöntiheys (113 asukasta per neliökilometri) on kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi pienin Kouvolan, Kuopion ja Oulun jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 10 000 jyväskyläläistä asuu haja-asutusalueilla.
4 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.3.2010/49 kaupunkistrategian nimellä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Strategian mukaan kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne Strategiassa teemat ovat seuraavat: 1. Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet ovat tehneet omia linjauksiaan. Lisäksi päätöksenteossa on ollut kaupunkistrategian mukaisia koko kaupunkia koskevia ohjelmia ja kertomuksia (mm. ympäristöpolitiikka 2010, ilmasto-ohjelma 2011 ja hyvinvointikertomus 2012).
5 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2013 1. Talouden tasapainotus Uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun. Tätä varten kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kaupunginhallitukselle esitys valtuustokauden mittaisista toimenpiteistä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna 2016. Taloustoimikunnan apuna toimii kaupunginjohtajan nimeämä talousohjausryhmä (talousjohtaja ja talousvastaavat), joka valmistelee, seuraa ja raportoi talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä yhdessä apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien kanssa. Muutosjohtajan ja kehittämisen vastuualueen sekä henkilöstöhallinnon vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen apulaiskaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien apuna. Työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita erikseen rajattujen kohteiden selvittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi vuonna 2013 laajennetaan johdon sopimuskäytäntöä, jolloin myös apulaiskaupunginjohtajille, vastuualuejohtajille ja liikelaitosjohtajille tehdään vuosisopimukset, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien tulee huolehtia siitä, että palvelukokonaisuuden määräraha ei ylity. Mahdollisen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yhteydessä raportoitava toimenpiteistä, jolla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Apulaiskaupunginjohtajien tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen. Valtuuston päätettäväksi valmistellaan palveluverkkoja koskevat periaatelinjaukset siten, että toiminnan tehostumisen ja kiinteistökustannusten pienenemisen kautta saadaan aikaan tilakustannusten viiden prosentin säästö. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä tuodaan valtuuston päätettäviksi kevään 2013 aikana. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet tuodaan hallituksen päätettäväksi kevään 2013 aikana.
6 2. Kaupunkistrategia ja palvelulinjaukset Kaupungin uuden strategian valmistelu aloitetaan seuraavien painopisteiden pohjalta: Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien lisäksi kaupungin palvelulinjaukset kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Palvelulinjausten ydinkohdat tulevat myöhemmin osaksi kaupunkistrategiaa. Uusi kaupunkistrategia kokonaisuudessaan tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana. 3. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys Kaupungin uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio tulee voimaan 1.1.2013 hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Uuteen organisaatioon siirtymistä tuetaan muutosvalmennuksella organisaation eri tasoilla. Samoin vahvistetaan luottamushenkilöorganisaation toimivuuden edellytyksiä, hyvää hallitustyöskentelyä sekä kehitetään paikallisdemokratian uusia muotoja.
7 Uudistukseen jatkokehitykseen kuuluvat mm. uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto, tietotuotannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin valmistelu. 4. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset Suuret keskuskaupungit ja kaupunkiseutujen muut kunnat ovat kasvun ja kilpailukyvyn edistäjiä ja työssäkäynnin edellytysten luojia alueillaan. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Jyväskylän kaupunki on aloitteellinen hallitusohjelman tavoitteiden edistämisessä. Jyväskylä oli ensimmäisenä aloittamassa suurten kaupunkien kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Kaupunginvaltuusto katsoo 1. lausunnossaan 10.4.2010/32 valtiovarainministeriölle, että rakennetyöryhmän ehdottamalla Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon ja kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta. Valtuusto antaa 2. lausunnon kuntarakennelaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjauksista valtiovarainministeriölle alkuvuodesta 2013. Kaupungilla on tilaisuus esittää kuntajakolain mukaisen erityisselvityksen aloittamista jo vuonna 2013. Samanaikaisesti valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisia järjestelyjä. Kaupunki on mukana myös itäisen erityisvastuualueen (ERVA) organisoitumisen valmistelussa. 5. Suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma päättyi vuonna 2012. Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlaiseen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Vuodesta 2014 alkaen yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muodostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä suurten kaupunkien ja valtion keskeisten toimijoiden välillä. Suurten kaupunkien innovaatiokeskittymien tavoitteina ovat korkealuokkainen innovaatioympäristö, huipputason tutkimus- ja kehittämisosaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne sekä tehokkaan toiminnan mahdollistavat riittävät voimavarat. Innovaatiokeskittymien luomiseksi työ- ja elinkeinoministeriö avaa kansallisen kilpailun, joka päättyy alkuvuonna 2013. Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelussa määritellään strategiset painopisteet ja teemat. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen innovaatiokeskittymän rakentamisesta. Innovaatiokeskittymien ja niihin liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto. Uusi Innovatiiviset kaupungit 2014 2020 -ohjelma tukee tätä työtä 50 prosentin rahoitusosuudella. 6. Nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu 2012-2015 Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta vuodesta 2013 alkaen. Nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistetaan vuonna 2013. Kaupunki on myös mukana Jämsän ja Muuramen kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämässä työllisyydenhoidon kuntakokeilu 2012 2015 yhteishankkeessa, jonka kokonaisrahoitus on 6,5 milj. euroa. Tarkoitusta varten talousarvioon on varattu 1 350 000 euroa, johon kaupunki saa rahoituksen. Kokeilun tavoitteena on, että kokeilualueella on sen päättyessä ainakin 200
8 toimijaa, joilla aktiivinen rooli työllistämisessä ja ainakin 1 000 työllistettävästä 70 prosentille on pystytty tarjoamaan työpaikkoja tai muita työllistymistä edistäviä toimia. 7. Kankaan alueen kehittäminen Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Modernin asumisen, laadukkaiden palvelujen ja yli 2000 työpaikan Kangas muodostaa ydinkeskustan vetovoimaisen laajentumisalueen.
9 1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöllä on vuoden 2013 loppuun asti kestävä kuntajakolain ja erillisen henkilöstösopimuksen mukainen palvelusuhdeturva. Kuntajakomuutoksen yhteydessä sopijakunnat sitoutuivat siihen, ettei Jyväskylän kaupunki työnantajana irtisano, osa-aikaista tai lomauta henkilöstöään taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Vuoteen 2015 mennessä Jyväskylän kaupungilta jää eläkkeelle tai eroaa muusta syystä noin 700 800 työntekijää. Henkilöstön suuri poistuma luo mahdollisuuden talouden tervehdyttämiseen ja rakenteiden muuttamiseen. Tiukan rekrytointipolitiikan kanssa samanaikaisena haasteena on osittainen hankaluus työvoiman saatavuudessa ja myönteisen työnantajamielikuvan säilymisessä. Taulukko 1. Vakituisen henkilöstömäärän kehitys 2011 2015 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto 173 175 174 170 167 Elinympäristö ja kaupunkirakenne 211 210 211 212 211 Elämänlaatu ja kulttuuri 437 455 456 454 454 Kasvu, oppiminen ja perheet 2 263 2 261 2 249 2 253 2 254 Toimintakyky ja arjen sujuvuus 1 139 1 174 1 153 1 152 1 155 Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 1 380 1 378 1 391 1 405 1 405 Liikelaitokset: Kylän Kattaus 228 229 235 235 234 Talouskeskus 96 94 96 96 96 Pelastuslaitos 245 276 301 301 301 Tilapalvelu 28 29 30 30 30 Työterveys Aalto 90 93 103 110 115 Altek Aluetekniikka 179 174 169 162 156 Yhteensä 6 469 6 548 6 568 6 580 6 578 Muutos 79 20 12-2 Luvut ovat kokonaislukuja. Vakituisten henkilöstömäärä ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä.
10 Taulukko 2: Vakituisen henkilöstömäärän muutos 2011 2013 VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TP 2011 TPE 2012 TA 2013 Muutos MUUTOS (2012-2013) Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto 173 175 174-1 Elinympäristö ja kaupunkirakenne 211 210 211 1 Elämänlaatu ja kulttuuri 437 455 456 1 Kasvu, oppiminen ja perheet 2 263 2 261 2 249-12 Toimintakyky ja arjen sujuvuus 1 139 1 174 1 153-21 Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 1 380 1 378 1 391 13 Liikelaitokset Kylän Kattaus 228 229 235 6 Talouskeskus 96 94 96 2 Pelastuslaitos 245 276 301 25 Tilapalvelu 28 29 30 1 Työterveys Aalto 90 93 103 10 Altek Aluetekniikka 179 174 169-5 Henkilöstö yhteensä 6 469 6 548 6 568 20 Muutos ed.vuoteen 772 79 20 Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: + Henkilöstön lisäys yht. 1 107 377 208 + Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt 1 062 377 208 + Jyte 613 + Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet 393 + Määräaikaisten vakinaistaminen 45 - Henkilöstön vähennys yht. -335-298 -188 - Kaup.org. poistuneet henkilöt -299-298 -188 - Eläkkeelle -172-153 -171 - Eronnut -117-125 -17 - Muu syy -10-20 - Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle -36 0 0 - Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle -36 Muutos ed. vuoteen 772 79 20 * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Vakituisen henkilöstömäärän kehitystä ja muutosta kuvaaviin taulukoihin on koottu talousarvion yhteydessä tehtyjen henkilöstösuunnitelmien tiedot. Taulukoissa on huomioitu vertailtavuuden takia palvelu- ja organisaatiouudistukseen liittyvät henkilöstösiirrot myös vuoden 2011 ja 2012 henkilöstömäärissä. Palvelukokonaisuuksien henkilöstösuunnitelmat tulevat olemaan vuoden 2013 täyttölupamenettelyn pohja ja seurannan väline. Täyttölupamenettelyssä jatketaan vuonna 2012 aloitettua käytäntöä, jossa apulaiskaupunginjohtajat ja vastuualuejohtajat määrittelevät virkojen ja työsuhteiden täytön annetun raamin mukaisesti (raami = henkilöstösuunnitelma). Jokaista vapautuvaa palvelussuhdetta ei täytetä. Täyttölupamenettely on vuoden 2013 osalta erittäin tiukka, jolloin vain talousarvion mukana hyväksytyssä henkilöstösuunnitelmassa olevat täytöt voidaan toteuttaa. Näissäkin tapauksissa edellytetään aina vielä tapauskohtaista harkintaa sekä ajankohdan taloustilanteen huomioimista. Vakituista henkilöstöä rekrytoitaessa on edellisen lisäksi aina huomioitava kaupungin jo vakituisessa henkilöstössä olevat terveydellisistä syistä uudelleen sijoitettavat työntekijät. Terveydellisin syin uudelleen sijoitettavan henkilöstön huomioimisella rekrytoinnissa ehkäistään työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää ja näin vaikutetaan eläkemenojen kasvuun pienentävästi.
11 Taulukko 3: Määräaikaisen henkilöstömäärän kehitys 2011 2015 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto 3 5 3 1 1 Elinympäristö ja kaupunkirakenne 13 8 3 3 1 Elämänlaatu ja kulttuuri 74 65 65 65 65 Kasvu, oppiminen ja perheet 89 64 64 62 62 Toimintakyky ja arjen sujuvuus 40 25 1 1 1 Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 42 59 26 26 26 Liikelaitokset: Kylän Kattaus 5 5 5 5 5 Talouskeskus 9 11 0 4 4 Pelastuslaitos 5 5 0 0 0 Tilapalvelu 0 0 0 0 0 Työterveys Aalto 0 7 4 0 0 Altek Aluetekniikka 1 1 3 3 3 Yhteensä 281 255 174 170 168 Muutos -26-81 -4-2 Luvut ovat kokonaislukuja. Määräaikainen henkilöstömäärä ei sisällä sijaisia, tuntityönohjaajia, harjoittelijoita ja kausityöntekijöitä, oppisopimuskoulutettavia, työllistettäviä ja sivutoimisia vakituisia. Taulukko 4: Sijaisten henkilöstömäärän kehitys 2011 2015 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto 11 5 1 0 0 Elinympäristö ja kaupunkirakenne 3 7 2 1 1 Elämänlaatu ja kulttuuri 40 17 12 12 12 Kasvu, oppiminen ja perheet 257 199 198 198 198 Toimintakyky ja arjen sujuvuus 382 373 203 200 200 Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 285 340 362 362 362 Liikelaitokset: Kylän Kattaus 10 10 6 5 5 Talouskeskus 1 5 1 2 2 Pelastuslaitos 61 40 40 40 40 Tilapalvelu 0 0 1 1 0 Työterveys Aalto 0 4 1 0 0 Altek Aluetekniikka 4 1 0 0 0 Yhteensä 1 054 1 001 827 821 820 Muutos -53-174 -6-1 Kaupungin henkilöstöstä noin 20 prosenttia toimii määräaikaisissa palvelussuhteissa. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä toimii sijaisuuksissa (perhevapaat, sairauslomien sijaisuudet jne.). Henkilöstömenojen kokonaishallinnan näkökulmasta myös määräaikaisen henkilöstön ja sijaistyövoiman palkkaamiseen tehdään tarkka tarveharkinta. Kaikkia sijaisuuksia ei pidä täyttää tai sijaisuus voidaan täyttää vain osaksi aikaa. Palvelukokonaisuudet laativat vuoden 2013 alkuun mennessä omat sijaisten käyttöä koskevat linjaukset. Sijaisten käyttöä koskevat linjaukset käsitellään tammikuun alussa kaupungin johtoryhmässä. Henkilöstömenojen ja määrän kehitys raportoidaan normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle.
12 Taulukko 5: Vakituisen henkilöstön poistuma 2013 2015 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto 6 4 4 Elinympäristö ja kaupunkirakenne 6 10 4 Elämänlaatu ja kulttuuri 21 26 13 Kasvu, oppiminen ja perheet 72 59 53 Toimintakyky ja arjen sujuvuus 23 26 25 Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 38 29 42 Liikelaitokset: Kylän Kattaus 8 7 6 Talouskeskus 2 2 2 Pelastuslaitos 3 2 5 Tilapalvelu 0 2 4 Työterveys Aalto 1 0 0 Altek Aluetekniikka 8 10 8 Yhteensä 188 177 166 Muutos -11-11 Taulukko 6: Vakituisen henkilöstön poistuma ja vapautuvista tehtävistä täytettävät 2013 poistuma 2013 Vapautuvista tehtävistä täytetään Jätetään täyttämättä Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto 6 3 3 Elinympäristö ja kaupunkirakenne 6 6 0 Elämänlaatu ja kulttuuri 21 20 1 Kasvu, oppiminen ja perheet 72 55 17 Toimintakyky ja arjen sujuvuus 23 23 0 Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 38 37 1 Liikelaitokset: Kylän Kattaus 8 7 1 Talouskeskus 2 2 0 Pelastuslaitos 3 3 0 Tilapalvelu 0 0 0 Työterveys Aalto 1 1 0 Altek Aluetekniikka 8 4 4 Yhteensä 188 161 27 Taulukko 7: Vakituisen henkilöstön ulkoiset rekrytoinnit 2013 2015 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto 3 0 1 Elinympäristö ja kaupunkirakenne 7 11 3 Elämänlaatu ja kulttuuri 22 24 13 Kasvu, oppiminen ja perheet 61 63 54 Toimintakyky ja arjen sujuvuus 2 25 28 Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 51 43 42 Liikelaitokset: Kylän Kattaus 14 7 5 Talouskeskus 5 2 2 Pelastuslaitos 28 2 5 Tilapalvelu 1 2 4 Työterveys Aalto 11 7 5 Altek Aluetekniikka 3 3 2 Yhteensä 208 189 164 Muutos -19-25
13 1.5 Tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Kaupungin strategiset tavoitteet päätetään kaupunginvaltuustossa sen hyväksyessä kaupungin strategian yleensä kerran valtuustokaudessa. Talousarvion toiminnallisten ja kehittämistavoitteiden tulee olla yhdensuuntaisia hyväksytyn strategien kanssa ja kuvata toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti. 3. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään lautakuntakohtaisesti.
14 2 Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi 2,7 % ja kasvu oli pitkälti yksityisen kotimaisen kysynnän varassa. Yksityinen kulutus kasvoi 2,5 % ja yksityiset investoinnit 7,7 % edellisestä vuodesta. Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2012 mukaan Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuonna 2013 prosentin tuntumaan ja vuonna 2014 noin kahteen prosenttiin. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta Suomen talouteen. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa talouden kehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa suuntaa myös Suomessa. Pitkittynyt ja vaikeutunut euromaiden velkakriisi aiheuttaa epävarmuutta tulevasta ja heikentää Suomen vientikysyntää kuluvana vuonna erityisesti euroalueella. Myös Euroopan ulkopuolinen vientikysyntä on aiemmin arvioitua heikompaa. Vienti alenee hieman tänä vuonna ja kääntyy nousuun vasta ensi vuoden aikana, kun epävarmuuden hellittäessä maailmankauppa vauhdittuu ja myös euroalue pääsee kasvuun. Vuonna 2013 vienti kasvaa 2,5 %. Heikentyneiden viestimarkkinoiden johdosta Suomen taloudellinen kasvu on jo pidemmän aikaa ollut pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Tämän kulutusvetoisen talouskasvun kääntöpuolena on kotitalouksien velkaantumisasteen nousu uudelle ennätystasolle. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puoli prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2013 kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %.
15 3 Kuntatalouden näkymät Valtion budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Suurin yksittäinen leikkaus on kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien 125 miljoonan euron leikkaus vuoden 2012 tasoon nähden. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla vuoden 2012 valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Välittömien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Kuntarakenneuudistus tulee osaltaan vaikuttamaan kunnallisten palvelujen järjestämiseen tulevina vuosina. Peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät merkittävästi vuonna 2012 sekä kehyskaudella 2013 2016 tulojen kasvun hidastuessa. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntatalouden kiristyessä uhkana on kuntatalouden velkaantumisen jatkuminen voimakkaana. Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2011 noin 4,5 % ja toimintamenojen ennakoidaan kasvavan tulevina suunnitteluvuosina keskimäärin noin 4 prosentin tasolla. Henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun täydennettävän palvelujen oston kautta. Kuntien yhteenlasketun vuosikatteen ennustetaan heikkenevän vuodelle 2013 noin 2,3 mrd. euroon ja tilikauden tuloksen olevan alijäämäinen poistotason noustessa 2,8 mrd. euroon. Kuntien yhteenlasketun investointitason arvioidaan pysyvän tämän vuoden tasolla ja olevan noin 4,3 mrd. euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kolminkertaistunut 2010-luvulla. Vuoden 2013 lopussa kuntien yhteenlasketun lainakannan arvioidaan olevan 14,76 mrd. euroa, joka on 1,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2012 lopussa lainakannan arvioidaan olevan.
16
17 4 Jyväskylän kaupungin talous 2013 2015 Taloussuunnitelmassa vuoden 2013 tavoitteeksi asetetaan 15,2 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 18,6 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 23,9 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 48,5 miljoonalla eurolla vuonna 2013, joten lainaa tulee olemaan vuoden 2013 lopussa 438,3 miljoonaa eli 3 246 euroa asukasta kohti. Vuosi 2013 on talousarvion mukaan 66,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu ja vuosikate nousee poistojen tasolle vuonna 2015. Vuosien 2014 ja 2015 taloussuunnitelmassa asetettu vuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että käyttötalouden menot ja tulot kasvavat 0,6 % vuoden 2013 tasosta. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2014 2015 vuoden 2013 tasolla.
18 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2011 tilinpäätös osoitti yhteensä 142,3 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997 2011. Vuoden 2012 alijäämäksi arvioidaan noin 35,2 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei vuonna 2013 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää. Kumulatiivinen ylijäämä supistuu merkittävästi niin, että vuonna 2014 sen määrä on 22,7 miljoonaa. Talousuunnitelman mukaan talous tasapainotetaan siten, että vuonna 2015 ei synny enää alijäämää
19 4.2 Tulossuunnitelma 4.2.1 Käyttötalous Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa. Käyttötalouden menot kasvavat talousarvion mukaan 2,2 % eli 16,6 miljoonaa euroa. Tästä noin 5 miljoonaa on seurausta palkkatason noususta ja 8,3 miljoonaa sisäisten vuokramenojen kasvusta. Liikelaitokset mukaan lukien menojen kasvu on 24,7 miljoonaa euroa eli 2,8 %. Toimintatulojen siirrot 2013 Elinvoima Terveys Toimintakyky Elämänlaatu Kasvu Elinympäristö ALTEK Maaseutupalvelut -6 000 6 000 Koulukuraattorit -30 000 30 000 Vammaisten lasten iltapäivätoiminta Yhteensä -6 000-1 111 700 0 0 30 000 1 087 700 0 Toimintamenojen siirrot 2013 Elinvoima Terveys Toimintakyky Elämänlaatu Kasvu Elinympäristö ALTEK Hallinto 228 900-44 700-184 200 Henkilöstö 1 814 200-942 900-654 300-134 300-82 700 Kehittäminen 273 400-173 100-100 300 Viestintä 481 500-119 100-98 000-155 000-109 400 Talous 87 000-87 000 Maaseutupalvelut -75 100 75 100 Yksityistieavustukset -340 000 340 000 Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset -10 000 10 000 Koulukuraattorit -501 400 501 400 Koulupsykologit -457 600 457 600 Ympäristöterveydenhuolto -2 110 900 2 110 900 Vammaisten lasten iltapäivätoiminta -511 700 511 700 Yhteensä 2 459 900-4 392 000-511 700-88 000 616 700 1 997 800-82 700 Nettomenojen siirrot 2013 Elinvoima Terveys Toimintakyky Elämänlaatu Kasvu Elinympäristö ALTEK Hallinto 228 900 0 0 0-44 700-184 200 0 Henkilöstö 1 814 200-942 900 0 0-654 300-134 300-82 700 Kehittäminen 273 400-173 100 0 0 0-100 300 0 Viestintä 481 500-119 100 0-98 000-155 000-109 400 0 Talous 87 000-87 000 0 0 0 0 0 Maaseutupalvelut -69 100 0 0 0 0 69 100 0 Yksityistieavustukset -340 000 0 0 0 0 340 000 0 Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset -10 000 0 0 10 000 0 0 0 Koulukuraattorit -471 400 0 0 471 400 0 0 Koulupsykologit -457 600 0 0 457 600 0 0 Ympäristöterveydenhuolto -1 029 200 0 0 0 1 029 200 0 Vammaisten lasten iltapäivätoiminta 0-511 700 0 511 700 0 0 Yhteensä 2 465 900-3 280 300-511 700-88 000 586 700 910 100-82 700 Palvelukokonaisuuksien väliset toimintojen ja henkilöstön siirrot toteutetaan edellä olavan taulukon mukaisesti. Siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti, joten ne eivät lisää tai vähennä kaupungin kokonaismenoja tai -tuloja. Ne vaikuttavat kuitenkin merkittävästi eri palvelukokonaisuuksien tulojen, menojen ja nettomenojen loppusummiin. Seuraavissa taulukoissa siirrot ja eräät muut erät on eliminoitu niin, että palvelukokonaisuuksien menojen muutos olisi vertailukelpoinen.
20 Käyttötalousmenojen muutos 2012-2013 TP Arvio TAE Muutos 2011 2012 2013 1 000 % Konsernihallinto 31 035 31 775 33 649 1 874 5,9 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 302 679 311 881 312 034 154 0,0 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus 105 077 113 429 114 053 624 0,6 % Kasvu, oppiminen ja perheet 185 275 189 825 195 635 5 810 3,1 % Elämänlaatu ja kulttuuri 44 662 44 243 47 532 3 289 7,4 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne 53 239 54 621 59 426 4 805 8,8 % Toimintamenot palvelukokonaisuudet 721 967 745 774 762 330 16 556 2,2 % Konsernihallinto 2012 2013 1 000 % Toimintojen siirrot 425 Henkilöstön siirrot -2 885 Vuokrat -1 082 Menojen muutos 31 775 30 107-1 668-5,2 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Toimintojen siirrot 3 070 Henkilöstön siirrot 1 322 Menojen muutos 311 881 316 426 4 546 1,5 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vammaisten lasten iltapäivätoiminta, siirto 512 Menojen muutos 113 429 114 565 1 136 1,0 % Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintojen siirrot -1 471 Henkilöstön siirrot 854 Kotikuntakorvausten kasvu -396 Vuokrat, mm. Palokka, Mankola, Huhtasuo, Liinalampi -3 818 Menojen muutos 189 825 190 805 979 0,5 % Elämänlaatu ja kulttuuri Toimintojen siirrot -10 Henkilöstön siirrot 98 Aalto Alvarin toimintojen aloitus -360 Vuokrat, mm. AaltoAlvari -2 017 Menojen muutos 44 243 45 243 1 000 2,3 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne Toimintojen siirrot -2 832 Henkilöstön siirrot 528 Asuntomessut -1 070 Pelastuspalvelut -546 Altekin hinnankorotusten vaikutus -500 Vuokrat -257 Menojen muutos 54 621 54 749 128 0,2 %
21 Käyttötalouden tulojen muutos vuoden 2012 toteutumaennusteeseen verrattuna on 1,8 miljoonaa euroa eli + 1,4 %. Käyttötaloustulojen muutos 2012-2013 TP Arvio TAE Muutos 2011 2012 2013 1 000 % Konsernihallinto 14 951 11 931 11 735-196 -1,6 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 39 704 38 138 37 515-623 -1,6 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus 22 706 22 300 22 000-300 -1,3 % Kasvu, oppiminen ja perheet 12 516 12 190 12 879 689 5,7 % Elämänlaatu ja kulttuuri 8 728 6 164 7 925 1 761 28,6 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne 35 384 36 943 37 426 483 1,3 % Toimintatulot palvelukokonaisuudet 133 989 127 666 129 480 1 813 1,4 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 2012 2013 1 000 % Ympäristöterveydenhuolto, siirto 1 082 Toimintojen siirrot 30 Tulojen muutos 38 138 38 627 489 1,3 % Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintojen siirrot -30 Elinympäristö ja kaupunkirakenne Ympäristöterveydenhuolto, siirto -1 082 Ympäristöterveydenhuolto, tulojen lisäys -306 Maankäyttösopimusten pieneneminen 1 886 Tulojen muutos 36 943 37 924 981 2,7 % Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate kasvaa talousarvion mukaan 14,7 miljoonaa euroa eli 2,4 % ja liikelaitokset mukaan lukien 8,9 miljoonaa (1,5 %).
22 Käyttötalouden nettomenojen muutos 2012-2013 TP Arvio TAE Muutos 2011 2012 2013 1 000 % Konsernihallinto 16 084 19 843 21 914 2 071 10,4 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 262 975 273 742 274 519 777 0,3 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus 82 371 91 129 92 053 924 1,0 % Kasvu, oppiminen ja perheet 172 759 177 636 182 757 5 121 2,9 % Elämänlaatu ja kulttuuri 35 934 38 079 39 607 1 528 4,0 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne 17 855 17 678 22 001 4 323 24,5 % Toimintakate palvelukokonaisuudet 587 978 618 108 632 850 14 743 2,4 % Konsernihallinto 2012 2013 1 000 % Toimintojen siirrot 425 Henkilöstön siirrot -2 885 Vuokrat -1 082 Nettomenojen muutos 19 843 18 372-1 471-7,4 % Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Toimintojen siirrot 1 958 Henkilöstön siirrot 1 322 Nettomenojen muutos 273 742 277 799 4 057 1,5 % Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vammaisten lasten iltapäivätoiminta, siirto 512 Nettomenojen muutos 91 129 92 565 1 436 1,6 % Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintojen siirrot -1 441 Henkilöstön siirrot 854 Kotikuntakorvausten kasvu -396 Vuokrat, mm. Palokka, Mankola, Huhtasuo, Liinalampi -3 818 Nettomenojen muutos 177 636 177 956 320 0,2 % Elämänlaatu ja kulttuuri Toimintojen siirrot -10 Henkilöstön siirrot 98 Aalto Alvarin toimintojen aloitus -360 Vuokrat, mm. AaltoAlvari -2 017 Nettomenojen muutos 38 079 37 318-761 -2,0 % Elinympäristö ja kaupunkirakenne Toimintojen siirrot -1 444 Henkilöstön siirrot 528 Asuntomessut -1 070 Maankäyttösopimusten pieneneminen -1 886 Pelastuspalvelut -546 Altekin hinnankorotusten vaikutus -500 Vuokra- ja siivousmenojen nousu -257 Nettomenojen muutos 17 678 16 826-853 -4,8 %
23 Lautakuntien esityksiin nähden talousarvioesitys on muuttunut seuraavista syistä: Lautakuntien esitykset, nettomenot 626 246 Sisäisten erien muutos + Vuokrat ja siivous 6 185 + Henkilösivukulut ja eläkemaksut 444 + Kotikuntakorvaukset 396 + Altek 500 + Muut muutokset 533 YHTEENSÄ 8 057 Vuoden 2012 toiminnan tason huomioiminen + Terveys ja sosiaalinen turvallisuus 5 397 + Toimintakyky ja arjen sujuvuus 5 309 + Kasvu, oppiminen ja perheet 900 YHTEENSÄ 11 606 Talouden ja palvelujen tasapainotus - Terveys ja sosiaalinen turvallisuus -6 517 - Toimintakyky ja arjen sujuvuus -3 986 - Kasvu, oppiminen ja perheet -2 410 - Elämänlaatu ja kulttuuri -145 YHTEENSÄ -13 058 Talousarvioesitys, nettomenot 632 851 - muutos lautakuntien esityksiin 6 605
24 4.2.2 Henkilöstömenot Talousarvion laadinnan lähtökohtana on solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu vuonna 2013. Palkkoja tarkistetaan 1.2.2013 alkaen keskimäärin 2,06 prosentilla, talousarviossa on huomioitu tarkistuksen vuosikustannusvaikutus 1,9 %. Ennakkotietojen mukaan sairaausvakuutusmaksu on laskemassa 0,09 %-yksikköä ja työttömyysvakuutusmaksu nousemassa 0,10 %-yksikköä. Palkkaperusteinen eläkemaksu nousee ennakkotiedon mukaan 0,2 %-yksikköä vuoden 2012 tasosta ja tämä on otettu huomioon henkilösivukulujen laskennassa. Eläkemenoperusteisen maksun ja Varhe-maksun määriä ei ole talousarviossa muutettu. Maksuja korjataan keväällä 2013 talousarviomuutosten yhteydessä tasauslaskujen perusteella. Henkilöstömenoja ja taloussuunnitelmakaudelle laaditun henkilöstösuunnitelman toteutumista tullaan vuoden aikana seuraamaan kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. HENKILÖSIVUKULUT 2012-2013 TA Muutos Prosenttia maksetuista palkoista 2012 2013 %-yks. Sairasvakuutus 2,12 % 2,03 % -0,09 % Tapaturmavakuutus 0,32 % 0,32 % 0,00 % Ryhmähenkivakuutus 0,15 % 0,15 % 0,00 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % 3,30 % 0,10 % YHTEENSÄ 5,79 % 5,80 % 0,01 % Palkkaperusteinen maksu 16,35 % 16,55 % 0,20 % YHTEENSÄ 22,14 % 22,35 % 0,21 % Opettajien VAEL-maksu 20,88 % 20,88 % 0,00 % 1000 euroa TA 2012 2013 Eläkemenoperusteinen eläkemaksu 16 292,7 16 885,5 3,64 % VARHE -maksu 2 906,4 2 404,0-17,29 % Yhteensä 19 199,1 19 289,5 0,5 % Muutos 1000 90,4
25 4.2.3 Kunnallisvero Vuoden 2013 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 404,2 miljoonaa euroa, mikä on 16,6 miljoonaa (4,3 %) enemmän kuin vuoden 2012 arvioitu kunnallisveron tuotto. Verotuloarvio perustuu 19,50 % kunnallisveroon eli veroprosentti pysyy vuoden 2012 tasolla. Verotuloarvio perustuu lokakuussa 2012 käytettävissä olleisiin tietoihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä vuosina 2012 2015. VEROTULOARVIO 2013 Miljoonaa euroa Arvio Arvio 2012 2013 Muutos Ennakonpidätykset 366,0 380,0 14,0 3,8% Tilitykset ed. vuodelta 46,3 46,0-0,3-0,6% Yhteensä 412,3 426,0 13,7 3,3 % Maksuunpanotilitys -37,7-34,0 3,7-9,8% Aik. vuosien tilitykset 13,0 12,2-0,8-6,2% KUNNALLISVEROT 387,6 404,2 16,6 4,3 % Yhteisövero 17,7 17,9 0,2 1,1 % Kiinteistövero 36,2 36,9 0,7 1,9 % YHTEENSÄ 441,5 459,0 17,5 4,0 %
26 4.2.4 Yhteisövero Talousarviossa vuoden 2012 yhteisöveron määräksi on arvioitu 17,9 miljoonaa euroa, joka on 1,1 % (0,2 miljoonaa euroa) enemmän kuin vuonna 2012 arvioidaan kertyvän. Valtio nosti kuntien yhteisöveron jako-osuutta 10 prosenttiyksiköllä 32,03 prosenttiin vuosiksi 2009 2011. Vuonna 2012 tämä väliaikainen lisäys laski 5 prosenttiyksiköllä. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina 2013 2015. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. 4.2.5 Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 36,9 miljoonaa euroa, joka on 1,9 % (0,7 miljoonaa euroa) enemmän kuin vuonna 2012 arvioidaan kertyvän. Kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2011 tasolla koko suunnitelmakauden 2013 2015. Verotusarvo Kiinteistövero Veron tuotto 1000 % 1000 Vakituinen asunrakennus 2 526 016 0,50 % 12 630 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 42 726 1,10 % 470 Yleishyödyllinen yhteisö 96 549 1,15 % 1 110 Voimalaitokset 0 2,85 % 0 Rakentamaton rakennuspaikka 6 512 3,00 % 195 Yleinen kiinteistövero, maa-alueet 768 128 1,15 % 8 833 Yleinen kiinteistövero, rakennukset 1 185 705 1,15 % 13 636 Yhteensä 4 625 636 36 875
27
28 4.2.6 Valtionosuudet VALTIONOSUUDET 2010-2013 TP TA+M TP TA TAE Muutos 2010 2011 2011 2012 2013 1000 % Yhden putken valtionosuus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset 387 615 403 283 403 283 444 752 466 529 21 777 4,9 % Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset 84 289 85 458 85 458 92 678 94 823 2 145 2,3 % Laskennalliset perusteet 471 904 488 741 488 741 537 430 561 352 23 922 4,5 % Yleinen osa (yleinen valtionosuus) 6 438 6 612 6 612 6 948 7 234 285 4,1 % Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) 1 194 1 194 1 194 1 194 1 194 0 0,0 % Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 9 760 10 885 13 730 19 873 20 462 588 3,0 % Laskennallinen valtionosuus 489 296 507 432 510 277 565 446 590 241 24 796 4,4 % Kunnan rahoitusosuus 128 028 2 581,36 /asukas -330 486 129 623 2 638,32 /asukas -341 987-341 987 130 816 3 001,49 /asukas -392 643 132 062 3 131,60 /asukas -413 565-20 922 5,3 % Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 158 810 165 445 168 290 172 803 176 676 3 873 2,2 % Verotulotasaus (+/-) -1 642-1 501-1 501-359 3 164 3 523-982 % 1. Yhden putken valtionosuus yhteensä 157 167 163 944 166 789 172 444,2 179 840 7 396 4,3 % 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -31 753-33 576-33 434-35 756-37 223-1 467 4,1 % Lukiokoulutus 7 493 Kertaerä 1 461 0 Valtionosuudet tuloslaskelmassa 132 908 130 368 133 355 138 149 142 617 4 468 3,2 % Arvio keväällä 140 547 TULOSLASKELMA Muutos 2 070 Elatustukisaamiset ( tulona KH:n määrärahassa ) 407,8 320 241 323 246-77 -24,0 % Kotikuntakorvaukset perusopetuksessa Saatavat kotikuntakorvaukset 633,4 679 679 757 720-37 -4,9 % Maksettavat kotikuntakorvaukset -7 446,4-7 709-7 709-8 649-9 097-449 5,2 % Kotikuntakorvaukset yhteensä -6 812,9-7 031-7 031-7 892-8 377-486 6,2 % YHTEENSÄ 126 503 123 657 126 565 130 581 134 485 3 905 3,0 % Kaupungin vuoden 2013 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 142,6 miljoonaa euroa, mikä on 4,5 miljoonaa euroa (3,2 %) enemmän kuin vuonna 2012. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin: yleisen osan määräytymisperusteisiin; sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin; esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin; taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin; ja erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennal-
29 lisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Sosiaalija terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia määräytymistekijöitä (mm. työllisyys-, lastensuojelu-, vammaiskertoimen tiedot) ei ole vielä pystytty päivittämään. Näiden tietojen osalta laskelmat päivittyvät loppuvuoden 2012 aikana. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,89 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisesti tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Kunnan veroprosenttimuutoksilla ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään, koska tasauksen perusteena olevia laskennallisia verotuloja laskettaessa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosenttien sijaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella kahden vuoden viiveellä, joten vuoden 2013 valtionosuudet tasataan verovuoden 2011 verotustietojen perusteella. Valtionosuuksissa on otettu huomioon päätös vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Jyväskylän osuus leikkauksesta on noin 3 miljoonaa euroa. Valtionosuusmenetysten kompensointi 2009 2013 Kuntajakolain mukaan kuntaliitosten valtionosuusmenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti viiden vuoden ajan. Jyväskylän kaupungin osalta saatava kompensaatio vuosina 2009 2013 on 3.557.404 euroa vuodessa. Kompensaatio lasketaan vuoden 2008 valtionosuustiedoilla ja se säilyy samana koko kompensaation ajan. Valtionosuusmenetysten kompensaatio näkyy tulona kaupunginhallituksen määrärahassa. VALTIONOSUUSMUUTOKSET LIITOSTAPAUKSESSA Vuoden 2008 valtionosuustiedoilla Valtionosuusmuutokset: Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2008: v. 2008: VM (yl.valt.os.) 4 014 426 4 515 210 500 784 VM (verotulotas.) 1 921 435-1 684 690-3 606 125 STM 105 686 248 105 793 536 107 288 OPM 701 757 142 406-559 351 Yhteensä: 112 323 867 108 766 463-3 557 404