KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA YLÄASTEIÄSSÄ Oppiminen, kiinnostus ja motivaatio yläkoulussa ja lukiossa Professori Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto Fyysiset muutokset ja kasvu Oman identiteetin kehittäminen Yhä monimutkaisempia ja abstraktimpia asioita opittavana, vähemmän tukea tarjolla Avun ja tuen hakeminen vähenee Vähemmän valinnan mahdollisuuksia Tunne siitä, että ei kuulu joukkoon Pystyvyyden tunne vähenee Itsesäätelyn taidot heikkenevät Koulua on vaikeaa nähdä osana elämää Kaverit vaikuttavat paljon nuorten opiskelusuunnitelmiin ja kouluun sopeutumiseen Psykologi Noona Kiurun tutkimuksen mukaan sopeutumisongelmat kasautuvat tiettyihin ryhmiin. Heikosti kouluun sopeutuneissa kaveriporukoissa koulutukselta ei odoteta kummoisia. Kaveriporukan nuorilla on usein samankaltainen koulumenestys, koulutussuunnitelmat ja sosiaalinen tausta. Kouluväsymys on kaveriporukassa tarttuvaa, mutta samalla tiivis kaveriporukka auttaa nuoria jaksamaan. Niillä nuorilla, jotka eivät kuuluneet mihinkään tiettyyn kaveriporukkaan, on muita enemmän ongelmia kouluun sopeutumisessa. Tytöillä ystäväpiiri vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin poikia enemmän. Tytöt myös pärjäävät koulussa paremmin, mutta kärsivät poikia yleisemmin koulu uupumuksesta. Ihminen ei ole joko tai, hän on sekä että Jokaisella ihmisellä on psykologisia perustarpeita: 1) Tarve tuntea itsensä pystyväksi ja osaavaksi 2) Tarve olla itsenäinen ja autonominen 3) Tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa 4) Tarve antaa itsestään jotain yhteisölle Ihmisyyteen kuuluu keskenään ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia tarpeita ja toiveita Opiskelu? HARJOITUS Sinun on opittava suuri määrä tekstiä ja aikaa on rajoitetusti. Miten toimit? (Juttele pari minuuttia vieressä istuvien kanssa) paperia ja tusseja käy kappaleen läpi ja kirjoittaa parilla ranskalaisella viivalla keskeiset asiat, kertaa paperista, menee nukkumaan, herää aikaisin ja jatkaa ajatuskartat, mind maps omin sanoin tiedon tuottaminen, voi olla karttoja, piirroksia, tarinoita, muistiinpanoja, jäsennyksiä lukee vain, ei tee muistiinpanoja, ei lue järjestyksessä, aloittaa siitä mikä kiinnostaa kun lukenut kappaleen, jossa uutta asia, märehtii mielessään lukemisen lisäksi kerrata vihkosta siellähän on niitä asioita, joita opettaja nimenomaan painottaa koettaa jo lukiessa katsoa olennaisia ja epäolennaisia ja kun etenee pidemmälle, palauttaa mieleen ja tarkistaa
MITEN OPITTIIN LAAJOJA TEKSTEJÄ? PINTAOPPIMINEN Jos yrität pelkästään muistaa, unohdat nopeammin SYVÄOPPIMINEN Jos yrität ymmärtää, muistat paremmin myös yksityiskohdat! MINKÄ NOPEASTI OPPII, SEN NOPEASTI UNOHTAA! OPISKELUSTRATEGIOITA (Lonka ym, 1994) KEHITTELYSTRATEGIAT: omin sanoin kirjoittaminen, selittäminen, keskustelut, käsitekartat (mind maps), systemaattinen tekstin jäsentäminen, tiivistelmät KERTAUSSTRATEGIAT: mekaaninen alleviivaus, kopiointi, toistaminen, kertaaminen KEHITTELYSTRATEGIAT OVAT YHTEYDESSÄ ONGELMANRATKAISUUN JA SOVELLUKSEEN. KERTAUSSTRATEGIAT TUOTTAVAT TEKSTISIDONNAISTA MUISTAMISTA Ongelmakeskeinen tieto Lähdekeskeinen tieto: Aloittelijan tieto organisoituu oppikirjan mukaan, eikä ole välttämättä sovellettavissa Ongelmakeskeinen tieto: Asiantuntijan ajattelu kietoutuu todellisten ongelmien ympärille ja tietoa voi käyttää hyödykseen Ference Marton Kertaus on opintojen äiti Vaihtelu on opintojen äiti OPPIMISEN TASOT Tiedon lisääntyminen Muistaminen, toistaminen Sovellus Ymmärrys Asian näkeminen uudessa valossa Muuttuminen ihmisenä Uuden tiedon luominen yhdessä muiden kanssa Kiinnostus?
MITÄ ON KIINNOSTUS? Kiinnostuksen kokemus on psykologinen tila, johon liittyvät positiiviset tunteet ja keskittyminen Syntyy ihmisen ja oppimisympäristön välillä ei tule ihmisen sisältä! Aikaisempi tieto on positiivisesti yhteydessä kiinnostukseen Kiinnostusta kokevat opiskelijat ovat sinnikkäämpiä opiskelussaan ja myös muistavat opittavat asiat paremmin MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) Tilannesidonnainen kiinnostus 1. sytytetty 2. ylläpidetty Henkilökohtainen kiinnostus 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008) Jos opettaja kontrolloi oppimista liikaa, oppilaiden tunteet eivät ole yhtä positiivisia Älyllisen autonomian tukeminen antaa oppilaille kontrollin tunnetta Älyllistä autonomiaa koetaan oppitunneilla, joissa aktivoidaan opiskelijoiden aiempaa tietoa ja tuetaan heidän ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat yhteiset/selvät Tällaiset oppitunnit koetaan myös miellyttäviksi ja kiinnostaviksi VÄLIKYSYMYS Koetko autonomiaa? Koetko miellyttäviä tunteita? Koetko älyllistä kontrollia? Oletko kiinnostunut? Mitä muistat luennosta tähän asti? Motivaation lajeja Motivaatio, virtaus ja oppiminen MIKSI KOULUA KÄYDÄÄN? Sisäinen motivaatio: toiminta sinänsä on palkitsevaa. Ihminen keskittyy tehtävään ja pitää siitä. Ulkoinen motivaatio: tarvitaan ulkoisia palkkioita ja rangaistuksia. Ihminen keskittyy miellyttämään muita tai yrittää tehdä heihin vaikutuksen tai murehtii, mitä muut hänestä ajattelevat. Suoritusmotivaatio: suoriutuminen sinänsä motivoi!
Virtaus Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa Ajantaju katoaa Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen VIRTAUSKOKEMUS (Csikszentmihalyi, 1993) TUNNETILA HAASTE KOETTU OSAAMINEN VIRTAUS Korkea Korkea AHDISTUS Korkea Matala IKÄVYSTY NEISYYS Matala Korkea APATIA Matala Matala Vain pieni lapsi voi olla jatkuvasti virtauksen tilassa! Kukaan ei voi olla aina virtauksessa Ihminen tarvitsee haasteita kehittyäkseen Jos ihminen ahdistuu liikaa, haaste on liian suuri tai tukea on liian vähän tällöin oppiminen ei onnistu Apatiatilaan tai alisuoriutumiseen joutuu, jos ei koe olevansa kyvykäs eikä tarjolla ole mielekkäitä haasteita Mitä opiskelijat todella tuntevat ja kokevat opiskelujensa aikana? Miten 14 vuotias voi kokea olevansa pystyvä ja antavansa jotain muille? Esimerkkinä ns. Pepsi Cola tutkimus Opiskelijan virtauskokemus erilaisissa ympäristöissä Kahvila Luento Kirjasto Pienryhmä DIGITAL NATIVES diginatiivit Marc Prensky, 2001 1990 luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet ja muovautuneet yhdessä teknologian kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt (huom. eivät välttämättä sen taitavampia tietokoneen käytössä!) Aikuisten digimuukalaisten on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin Vaan mummot käyttää sähköpostia
TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN motivoivat välineet kiinnostavat sisällöt yhteistoiminta ja tiimityö KOULUAINEIDEN ARVOSTUS TYTÖILLÄ JA POJILLA Dr. Angela Chow & Prof. Katariina Salmela Aro Helsingin yliopisto Tutkimusasetelma Osallistujat: 9. luokan oppilaita 9 koulusta Itä Suomesta (n=638) Aineisto kerättiin ttiin: Tammikuussa 2004 Toukokuussa 2004 Tammikuussa 2005 Tehtävän arvo (Eccles et al, 1983) Kuinka (1) tärkeänä, (2) hyödyllisenä ja (3) kiinnostavana pidät seuraavia oppiaineita (1 = en yhtään; 7 = hyvin paljon) Kielet Matematiikka ja luonnontieteet Reaaliaineet Taito ja taideaineet Erilaisia ryhmiä tehtävän arvon suhteen Tytöt ja pojat eri ryhmissä n=111 n=128 n=38 n=361 Scale score KIELET MAT LUONN REAALI TAIITO/TAIDE EI LUMA LUMA TAITO KAIKKI AINEET
Mieti, mistä tämä johtuu? Aivomyyttejä ja niiden kumoamisia Yhdessä professori Kimmo Alhon kanssa www.cicero.fi YLEISIÄ OPPIMISEEN JA KOULUTUKSEEN LIITTYVIÄ USKOMUKSIA AIVOISTA Taksikuskien ja verrokkien hippokampus 2002 W. W. Norton 1. Tiettyjen taitojen oppiminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla 2. Lapsuusiän jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista 3. Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset ONKO NÄILLÄ USKOMUKSILLA MITÄÄN PERÄÄ? Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA, 2000. Aivojen reaktiot puheäänteiden oppimiseen aikuisiässä: suomen kielen /e/ /ä/ kontrasti M Y Y T T I M U R R E T T U Tiettyjen asioiden oppiminen ja tekeminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla. Aivot muovautuvat läpi elämän. Aivojen asettamia rajoja oppimiselle ei tunneta tarpeeksi hyvin. Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa! suomalaiset (N=10) suomea oppineet unkarilaiset (N=10) suomea osaamattomat unkarilaiset (N=10) Winkler, Kujala, Tiitinen, Sivonen, Alku, Lehtokoski, Czigler, Csépe, Ilmoniemi & Näätänen, Psychophysiology, 1999 Lapsuusiässä on aivojen kriittisiä kehityskausia, joiden jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista. M Y Y T T I M U R R E T T U Lapsuus ja nuoruusiässä tiettyjen asioiden oppiminen on helpompaa, mutta harjaantumista ja aivojen muovautumista tapahtuu läpi elämän.
M Y Y T T I M U R R E T T U Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset: Miesten ja naisten aivojen erot liittyvät lähinnä hormoneihin, lisääntymiseen ja parinmuodostukseen Ei ole pystytty vahvistamaan tulosta, että naisten aivokurkiainen olisi jotenkin tehokkaampi viestijä vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä ja tällaisen eron merkityskin olisi hieman epäselvä Oppimiseen ja koulutukseen liittyvillä alueilla ei ole osoitettu systemaattisia eroja miesten ja naisten välillä EI OLE OLEMASSA MATIKKAPÄÄTÄ JA KIELIPÄÄTÄ!!