Mentorointi- ja mentorointiprosessit - tutkimuksista ja artikkeleista koottua KT, Irma Mikkonen & TtM, Marja-Anneli Hynynen
Mentoroinnin käsite määritelmää Sitä mukaa kuin mentorointi yleistyy, se saa mitä erilaisimpia tulkintoja Käsite määräytyy, missä merkityksessä sitä milloinkin käytetään Klassisen määritelmän mukaan: kokenut, tiedollisesti ja sosiaalisesti arvostettu mentori toimii kokemattoman työntekijän ohjaajana Käsitteellinen muutos kohti yhteistoiminnallisuutta, kollegiaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta
Ammatillinen mentoroinnin tavoitteena Ammatillisen kasvun tukeminen Edistää työpaikkaan sitoutumista ja sosiaalistumista Edistää työssä jaksamista Mahdollistaa hiljaisen tiedon käyttöönotto Parantaa hoitotyön laatua Mentorointi on vastavuoroista, kollegan ammatillista voimaannuttamista Myös mentori saa uusia näkökulmia työhönsä ja toimintatapoihinsa (oppimiskumppanuus)
Mentorin toiminta Emotionaalinen tukeminen (luottamus) Oppimisen ja osaamisen edistäminen (teorian ja käytännön yhdistäminen) Reflektiivisyyden tukeminen (ajatusten selkiytyminen ja näkemysten avartuminen) Ammatillisen kasvun tukeminen (kannustaa urapohdintoihin)
Mentoroinnin erilaisia muotoja Parimentorointi (paired mentoring, one-to-one mentoring) Ryhmämentorointi (group mentoring) Vertaisryhmämentorointi (peer group mentoring) E- mentorointi ( e-mentoring)
Asiantuntijamentorointi (eniten käytetty, keskustelu, ohjaaminen, neuvojen antaminen, tavoitteena tukea mentoroitavaa) Kollegamentorointi (pohdiskelu, ajatustenvaihto, kumppanuus) E- mentorointi, kustannustehokas, täydentää face-to face mentorointia
Mentorin rooli Rinnalla kulkija (kuuntelija, kriittisten ajatusten testaaja, kannustaja, rohkaisija) Ammattiin sosiaalistaja (perehdyttäjä, roolimalli, vahvistaa Suunnan näyttäjä (auktoriteetti, aloitteen tekijä, mentoriprosessin organisoija ja aikatauluttaja) Ohjaaja, opettaja, motivaattori
Mentorin rooli Mentorin on hyvä tietää ja valmistautua, ettei yksiselitteistä vastausta ole siihen, millainen mentorin rooli mentorointiprosessin eri vaiheissa on. Mentorin rooli voi olla hyvin moninainen ja muuttua mentoroinnin edetessä kannustajasta ja tukijasta asioita kriittisesti tarkastelevaan kollegaan.
Mentoroinnin erilaisia rooleja ja vaikuttamisen keinoja (Aktiivinen) Organisaatio (Aktiivinen) Valmentaja Kyseenalaistaja Kriittinen ystävä Opas Suojelija Roolimalli Ohjaaminen (järki) Sillanrakentaja Kuuntelija Kannustamine n (tunne) Käynnistäjä Sparraaja Yhdyshenkilö Yksilö (Passiivinen) Clutterbuck Associates 1999, vapaa käännös Tuula Lillia (EMCC seminaari 9/2012) Terapeutti (Passiivinen
Mentorilta edellytetään Mentorin tulee olla aidosti ja vilpittömästi kiinnostunut toisen oppimisesta ja kehittymisestä Mentorilta edellytetään pedagogisia- ja ohjaustaitoja. (esim. taitoja ohjata ja tukea kriittiseen ajatteluun ja reflektioon). Vuorovaikutuksellisissa ohjaustapaamisissa korostuu dialogi uusin tieto syntyy dialogissa Mentori voi ohjauksessaan käyttää joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia ohjaustyylejä
Asiantuntijamentorit oman osaamisensa arvioijina: n= 15 akuutissa hoitotyössä toimivan mentorin portfoliot
Mentorin ominaisuudet Ammattiin liittyvät Henkilökohtaiset Ohjaaminen ja tukeminen Asiantuntijuus; työkokemus ja vahva ammattitaito Taitava kliininen osaaminen Parhaiden käytänteiden mestari Vastuullisuus Motivoitunut Positiivinen asenne Aitous Elämänkokemus Hyvä itsetuntemus ja itseluottamus Toisen kunnioitus ja arvostus Sisäinen yrittäjyys Muutosagentti Mielipidejohtaja Vuorovaikutusosaami nen Kokemuksellinen oppiminen Pedagoginen-ja ohjausosaaminen (ohjaustyylit/oppimis tyylit) Dialogiosaaminen Reflektio-osaaminen
I don t think you have to be a good mentor; you have to be a good person McCloughen, A. 2011. Nurse Leader Mentor a a Mode of Being
Mentoroitavalta edellytetään Mentoroitava on työpaikkaan perehdytyksen saanut, hieman kokemusta omaava kehittymishaluinen työntekijä Hän on motivoitunut panostamaan tavoitteellisesti työhönsä Haluaa kehittyä ammatillisesti On tietoinen kehittymistarpeistaan ja pystyy vastaanottamaan niin positiivista palautetta kuin kritiikkiäkin.
Mentorointi on kohdannut myös arvostelua Vanhoilla tiedoilla ja taidoilla ei taata osaamista tulevaisuudessa Mentorilta voidaan oppia myös huonoja käytäntöjä Organisaation asettamat mentorisuhteet voivat aiheuttaa myös paineita (negat. tuntemukset) Mentoroitava ei ole halukas oppimaan eikä täytä odotuksia työsuorituksissa
Onnistunut mentorointi. Mentorointiprosessiin osallistuminen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, koska pakottaminen laskee motivaatiota Mentorin ja mentoroitavan on saatava itse vaikuttaa mentorointiparien muodostumiseen, koska yhteensopivat parit ovat tyytyväisempiä mentorointiprosessiin ja mentoroinnista on enemmän hyötyä Mentorointiohjelmalla on selkeä tavoite joka on linkitetty työyksikön strategisiin tavoitteisiin
Lähteet Faiman, Beth. 2011. Overview and Experience of a Nursing e-mentorship Program. Clinical Journal of Oncology Nursing. 15 (4): 418-23. (17 ref) Heikkinen, H., Jokinen, H., Tynjälä P., Välijärvi, J. 2008. Mistä tukea uudelle opettajalle? Kolme mentorointi mallia vertailussa. Kasvatus 39 (3), 205-217. Hynynen, M-A. & Jokelainen, M. 2012. Työpaikkaohjaaja- ja mentori pilottikoulutuksen toteutus ja arviointi. Korkea-asteen oppisomuustyyppisen koulutuksen arviointi KOPSU- hanke 2010-2012 Jokinen, ym. 2010 Mentori suomalaisessa hoitotyön kontekstissa käsiteanalyysi hybridisellä mallilla. Hoitotiede 2010 Nikki, L., Koivunen, M., Suominen, T. 2010. Uuden työntekijän mentorointi katsaus empiiriseen tutkimukseen. Tutkiva hoitotyö (3)2010. Karjalainen, M. 2010. Ammattilaisten käsityksiä mentoroinnista työpaikalla. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto Korhonen, V. Akateemista toimijuutta ja oppimiskumppanuutta rakentamassa. Aikuiskasvatus. 2010
Leskelä, J. 2005. Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. McCloughen, Andrea; O' Brien, Louise; Jackson, Debra.2011. Nurse Leader Mentor as a Mode of Being: Findings From an Australian Hermeneutic Phenomenological Study. Journal of Nursing Scholarship 43 (1): 1st Quarter: 97-104. (33 ref) Pasanen, H. 2004. Työssä oppimisen ohjaus prosessina. Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spanger, T. (toim.). Ohjaus ammattina ja tieteenalana. WS Bookwell Oy. Juva. Väistö, R. 2004. Mentorointi yksilön ja työyhteisön kehittämisen mahdollistajana. Teoksessa Väistö, R. (toim.). Mentorointi, ammatillisen kasvun ja työyhteisön kehittämismenetelmä sosiaalija terveysalalla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita 20. Joensuu, 7-18.