Teksasin Suomi-koulun opetussuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

FINNISH PROGRAMME DUBAI INTERNATIONAL ACADEMY

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Horisontti

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Munkkiniemen ala-aste

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Eurooppalainen kielisalkku

Aikuisten perusopetus

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Tiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona Aineisto osoitteessa:

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Ilmaisun monet muodot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

OPS Minna Lintonen OPS

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Suomalaisen koulun kehittäminen

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Kontiolahden koulu

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Yleisten osien valmistelu

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Pohjois-Tapiolan koululla, tilana ruokalan lasihuone sisäänkäynti A-ovesta 2.krs

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

Arviointi ja kehittäminen

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

Kalkkisten koulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

Transkriptio:

POHJOIS - TEKSASIN SUOMIKOULU Finnish Language School of North Texas, Inc. Teksasin Suomi-koulun opetussuunnitelma 2015-2018 1. Opetuksen tehtävä ja arvoperusta Pohjois-Teksasin Suomi-koulu on alle 16-vuotiaille suomalaisille tai suomalaistaustaisille lapsille tarkoitettu kerho. Suomi-koulun opetus on varsinaisen kouluopetuksen rinnalla annettavaa opetusta. Päävastuu suomen kielen opettamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä on perheillä. Suomi-koululla on vahva rooli paikallisen Suomi-yhteisön ylläpitäjänä. Koulun tehtävänä on tukea oppilaita yhteisölliseen toimintaan, ylläpitää ja kehittää lasten suomenkielentaitoa, vahvistaa heidän haluaan käyttää sitä ja ohjata lasta arvostamaan suomalaisia perinteitä. Myös suomalainen kirjallisuus on merkittävässä roolissa koulun toiminnassa ja koulu rohkaisee oppilaitaan suomalaisen kirjallisuuden pariin. Suomi-koulun toiminta perustuu oppilaan monikielisen identiteetin, erilaisten tapojen ja mielipiteiden kunnioittamiseen. Suomi-koulun tarjoama opetustoiminta perustuu tässä opetussuunnitelmassa (OPS) kuvattuihin arvoihin, tavoitteisiin ja menetelmiin. Tämä opetussuunnitelma noudattaa Suomen Opetushallituksen vuonna 2015 laatimaa Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositusta. 2. Toimintaympäristö Koulu sijaitsee Nokia-talossa Irvingissä, Teksasissa. Jokaisella ryhmällä on oma luokkahuone. Luokkahuoneina käytettävät tilat on suunniteltu kokoustiloiksi ja asettaa näin ollen lasten kanssa tapahtuvalle toiminnalle haasteita. Ohjaajan vastuulla on muokata tilaa lapsille sopivammaksi esimerkiksi tyynyjen, julisteiden ja kuvien avulla. Varsinaisen koulutoiminnan lisäksi Pohjois-Teksasin Suomi-koululla on oma kirjasto, joka on oppilaiden käytettävissä koulupäivien aikana. Retket ja muu koulutilojen ulkopuolella tapahtuva toiminta antavat mahdollisuuden laajentaa ja monipuolistaa oppimisen ympäristöä. Suomikoulun tavoitteena on järjestää vähintään yksi retki tai muu koulutilojen ulkopuolella tapahtuva toiminta lukukauden aikana.

3. Opetuksen järjestäminen Opetuksen järjestäjänä toimii Pohjois-Teksasin Suomi-koulu, joka on voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistys on perustettu v.1991 ja sen toiminta kuvataan yhdistyssäännöissä mm. jäsenryhmän, jäsenistön ja johtokunnan vastuiden osalta. Opetussuunnitelma (OPS) katselmoidaan Suomi-koulun jäsenistön toimesta kolmen vuoden välein tai tarvittaessa useammin. OPS ohjaa vuosikohtaista toimintasuunnitelmaa, jonka laatii Suomi-koulun johtokunta sekä ohjaajat yhteistyössä. Suomi-koulun opetuksen järjestämisestä vastaa ohjaajat. Suomi-koulun ohjaajana voi toimia henkilö, joka omaa Suomi-koulun arvoperustan sekä on motivoitunut vapaaehtoistyöhön lasten ja nuorten parissa. Heidän tehtävänään on huolehtia koulun opetuksesta sekä osallistua aktiivisesti koulun toiminnan suunnitteluun mm. ideoimalla erilaisia tapahtumia lukukauden aikana. Suomi-koululla on laaja varasto opetusmateriaalia, jota ohjaajat voivat hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla. Vanhemmilla oppilailla (yli 5-vuotiaat) on käytössään tunneilla tukimateriaali mm. tehtäväkirjoja, joita tehdään joko ryhmässä yhdessä tai kotona itsenäisesti. Näin oppilasta ohjataan itsenäiseen jatkuvaan suomen kielen kehittämiseen. Suomi-koulun tiedottamisessa käytetään koulumme netti-sivua www.suomi-koulu.com, Suomi-koulun sekä kirjaston Facebook-tiliä, Suomikoululainen -nettilehteä, blogia sekä jäsenistölle lähetettäviä sähköposteja. Suomi-koulu tarjoaa opetusta pääsääntöisesti joka toinen lauantai lukuun ottamatta kesälomakuukausia. Opetuksen järjestämisessä huomioidaan paikallinen koulujärjestelmä sekä yleiset lomat (esim. kesäloma, kiitospäivänloma). Opetuksen kesto määräytyy oppilaiden iän mukaan 40-90 minuuttiin. Opetus on eriytetty oppilaiden ikä, osaaminen ja kulttuuritausta huomioiden. Pallerot (30-35min.): Ryhmä on tarkoitettu 0-1-vuotiaille, jotka pääasiassa tarkkailevat maailmaa vanhemman sylistä. Osa palleroista saattaa osata liikkua jo hieman ryömien ja kontaten. Lapsi osallistuu tunnille yhdessä vanhemman kanssa. Omput: (35-40min.) Ryhmä on tarkoitettu 1-2-vuotiaille taaperoille, jotka jo osaavat kävellä itsenäisesti ja tapailevat ensimmäisiä sanojaan. Lapsi osallistuu tunnille yhdessä vanhemman kanssa. Pellet: (35-45min.) Ryhmä on tarkoitettu 2-3-vuotiaille. Oppilaiden sanavarasto koostuu jo useammista sanoista ja on osittain lausetasoista. Ryhmän oppilaat ovat täynnä energiaa ja osaavat kävellä ja juosta. Lapsi osallistuu tunnille yhdessä vanhemman kanssa. Röllit: (60min.) Ryhmä on tarkoitettu 3-5-vuotiaille. Oppilaat pärjäävät ryhmässä itsekseen ilman vanhemman läsnäoloa. He sepittävät satuja ja piirtävät sekä askartelevat. He tuntevat joitakin värejä ja osaavat laskea ainakin yhdestä viiteen. Aapelit: (75-90min.) Ryhmä on tarkoitettu 5-6-vuotiaille. Oppilaat tunnistavat ja osaavat nimetä suurimman osan kirjaimista ja numeroista. He ovat osoittaneet kiinnostusta lukemiseen ja kirjoittamisen harjoittelua kohtaan tai osaavat mahdollisesti lukea ja kirjoittaa suomenkieltä jonkin verran, mutta ei vielä sujuvasti. Koululaiset: (75-90min.) Ryhmä on tarkoitettu 6-8-vuotiaille. Oppilaat ovat kiinnostuneita suomen kielen opiskelusta ja lukemisesta, ja ovat avoin uusille kokemuksille ja haasteille suomen kielen parissa.

Isot koululaiset: (90min.) Ryhmä on tarkoitettu yli 8-vuotiaille. Oppilaat osaavat jo lukea sujuvasti suomen kielellä, sekä haluavat ylläpitää ja kehittää tätä taitoa. Tex-lapset: (90min.) Ryhmä on tarkoitettu yli 5-vuotiaille. Oppilaiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Heitä tuetaan pienin askelin suomen kieleen. Satutunti -ryhmä: Alle 5-vuotiaille, jotka tulevat kuuntelemaan kirjastolle satuja ja laulamaan lastenlauluja Suomenkieliset leirit: Suomi-koulu haluaa myös tukea jäsenistönsä lapsia yhteistyöhän suomalaisten tahojen kanssa antamalla heille kesäisin mahdollisuuden hakea stipendejä suomenkielisille leireille. 4. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt (Suomen kieli, kirjallisuus ja oppimiskokonaisuudet) Suomi-koulussa pyrimme panostamaan joka tunnilla suomen kielen käyttämiseen, tuomaan esille suomalaista kulttuuria ja kirjallisuutta, vahvistamaan suomalaisia juuriamme ja tukemaan näin suomalaista identiteettiä. Oppituntien teemat ja aiheet suunnitellaan oppimiskokonaisuuksiksi (esimerkiksi Suomen luonto, maantuntemus, yhteiskunta, historia), jotka eheyttävät koulun toimintaa ja mahdollistavat opiskeltavien asioiden välisen suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtämisen. Näin eheyttämällä opetusta oppilas pystyy yhdistämään suomen kielen oppimisen kirjallisuuden ja oppimiskokonaisuuksien oppimiseen. Toimintasuunnitelman pohjalta jokainen ohjaaja tekee tuntisuunnitelman ryhmällensä huomioiden tämän opetussuunnitelman vaatimukset. Lisäksi kukin ohjaaja laatii ryhmäkohtaisen toimintakertomuksen lukukauden päätteeksi. Jokainen oppilas ohjataan yhteistyössä vanhempien kanssa omaan ikä- ja taitotason mukaiseen ryhmään. Yleiset ikäkohtaiset tavoitteet ovat seuraavat: 0-3-vuotiaat (Pallerot, Pellet, Omput) Tavoitteena suomen kielen vahvistaminen pääasiassa lorujen ja laulujen avulla. Näiden kautta lapsi tutustuu Suomen kulttuuriin ja historiaan yhdessä vanhemman kanssa. 3-5-vuotiaat (Röllit) Tavoitteena suomen kielen vahvistaminen monipuolisen keskustelun avulla. Lapsi oppii kuuntelemaan toista ja odottamaan omaa vuoroaan. Lasta kannustetaan suomenkielisen lastenkirjallisuuden pariin. Keskustelu, kirjallisuus ja oppimiskokonaisuudet auttavat lasta tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin, historiaan, maantieteeseen ja luontoon. Kädentaidot ja liikuntaleikit ovat tärkeässä roolissa tuntien aikana. Lapset toimivat ryhmässä ohjaajan kanssa ilman vanhempiaan. 5-8-vuotiaat (Aapelit, Koululaiset) Tavoitteena suomen kielen vahvistaminen monipuolisen keskustelun ja toisten kuuntelemisen avulla. Ohjaaja tutustuttaa lasta monipuolisesti suomenkielisen kirjallisuuden pariin ja pyrkii toiminnallaan siihen, että vähitellen lapset kiinnostuisivat lukemaan itsenäisestikin suomenkielisiä teoksia. Tässä iässä lapsilla on luontainen kiinnostus lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen, joten tavoitteena on tukea lasta tässä prosessissa myös suomenkielellä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään monipuolisesti erilaisia oppimismenetelmiä, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoitusharjoituksia sekä kädentaitoja vaativia tehtäviä. Yli 8-vuotiaat (Isot koululaiset) Tavoitteena suomen kielen vahvistaminen monipuolisen keskustelun ja toisten kuuntelemisen avulla. Tämän ryhmän tavoitteissa korostuu monipuolinen lukeminen ja kirjoittaminen suomenkielellä. Tavoitteena on kehittää oppilaiden monilukutaitoa ja laajaa

kirjallisuuskäsitystä suomenkielellä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään erilaisia viestintävälineitä ja muita oppimisvälineitä. Tex-lapset (yli 5-vuotiaaat) Tavoitteena on opiskella suomenkielen perussanastoa, jotta kommunikointi sukulaisten ja ystävien kanssa olisi mahdollista suomenkielellä. 5. Oppilaan tukeminen ja ohjaaminen Suomi-koulun opetusta kehitetään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti yhtenäisenä kokonaisuutena ja jatkumona. Näin ikä- ja taitotasolta on mahdollista edetä joustavasti ryhmästä toiselle. Oppilaan tukeminen ja ohjaaminen tapahtuu oppilaan, vanhempien, ohjaajien ja koulun kanssa yhteistyössä. 6. Oppimisen arviointi ja palaute Suomi-koulussamme painotamme oppilaan itsearvioinnin tärkeyttä. Oppilaat ja vanhemmat ovat ohjaajien kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jolloin oppimisen arviointi ja palautteen anto tapahtuu koko kouluvuoden ajan. Ohjaajat voivat halutessaan antaa oppilaille kirjallisen osallistumistodistuksen lukuvuoden päätteeksi, mutta koulu ei aseta erillisiä vaatimuksia todistusten jakamiselle. 7. Opetuksen ja muun toiminnan arviointi Suomi-koulu tekee jatkuvaa toiminnan itsearviointia ohjaajien, johtokunnan ja jäsenistön toimesta. Jokaisen Suomi-koulukerran yhteydessä vanhemmilla ja muilla jäsenillä on mahdollisuus toimittaa suullista tai kirjallista palautetta koulun toiminnasta. Ohjaajien kuukausittaisessa palaverissa käsitellään vanhemmilta ja muulta jäsenistöltä tullutta palautetta ja nimetään mahdollisia kehityskohteita, jotka viedään koulun johtokunnan käsiteltäväksi. Kouluvuoden aikana johtokunta seuraa vuositasoisen toimintasuunnitelman toteutumista. Lukuvuoden lopussa laaditaan toimintakertomus, jossa arvioidaan kyseisen vuoden tavoitteiden toteutumista ja nimetään mahdollisia kehityskohteita seuraavalle lukuvuodelle. Lisäksi koulumme toimittaa vuosittain apuraha-anomuksen yhteydessä Suomeen toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen Suomi-seuran katselmoitavaksi. 8. Yhteistyö Suomi-koulumme tekee paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yksi tärkeimmistä yhteistyöryhmistä on yli 16-vuotiaat nuoret, joille Suomi-koulu antaa mahdollisuuden toimia apuohjaajina. Tiedottaminen: Koulumme käyttää aktiivisesti useita eri tiedotuskanavia, jotta saavuttaisimme mahdollisimman laajasti Suomi-yhteisön jäsenistön.

Jäsenrekisterin kautta tiedotetaan mm. koulukertojen ajankohdat ja teemat, sekä erikoistapahtumat. Suomikoululainen - nettilehti ilmestyy kuukausittain ja lähetetään jäsenistölle sähköpostitse. Suomikoululainen on koko Suomi-yhteisön yhteinen lehti ja sen julkaisusta vastaa Suomi-koulun johtokunta. Edellä mainittujen lisäksi tietoa koulumme toiminnasta saa nettisivuilta, Facebook-sivustolta ja blogista. Suomi-laatikko: Koulumme ylläpitää ja lainaa ns. Suomi-laatikkoa, mikä sisältää Suomeen liittyvää materiaalia ja jota voidaan hyödyntää esitelmiä pidettäessä Tilat: Kirjasto: Koulun toiminnassa käytetään monipuolisesti suomalaista kirjallisuutta. Tähän hyvät edellytykset antaa koulun tiloissa toimiva Suomi-kirjasto. Kirjastolla kokoontuu myös satutunti ja aikuisten kirjakerho. Suomi-puoti: Kirjaston yhteydessä toimii Suomi-puoti, joka on avoinna kirjasto- ja koulupäivinä. Puodissa myydään pääasiassa makeisia ja joitain elintarvikkeita. Yhteisöt: Koulun järjestämissä tapahtumissa Suomi-yhteisön eri järjestöt (mm. Suomi-kirkko, Dallasin suomalaiset naiset (SNY), Finnish American Business Guild (FABG), Hakkapeliitat, Lucky Bounce Golf-klubi, jne.) pyrkivät tekemään yhteistyötä. Suomi-koulu osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös paikallisten kansainvälisten yhteisöjen (DFW International) toimintaan. Nämä yhteistyöprojektit ovat erillisiä projekteja ja kukin projekti käsitellään Johtokunnassa erikseen ennen toteutuspäätöstä. Tämä dokumentti, Pohjois-Teksasin Suomi-koulun opetussuunnitelma, on laadittu lokakuussa 2015. Opetussuunnitelman vuosittainen katselmointi suoritettiin 23.9.2016 ja hyväksyttiin pienin muutoksin käyttöön lukuvuodelle 2016-2017. Opetussuunnitelma tulee katselmoida seuraavan kerran viimeistään syyskuussa 2017. Irving, Texas, Yhdysvallat 23.9.2016 Leila Jäämuru, Suomi-koulun johtaja Viivi Almira Ohjaajien edustaja