Keskeiset aiheet konferenssista

Samankaltaiset tiedostot
DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke

NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä

Sairaaloiden tuottavuus Pohjoismaissa. Hanna Rättö THL/CHESS

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

DRG:n nykytila ja tulevaisuus

Terveiset Nordic Casemix Conferencesta ja PCSI konferenssista

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Tervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11.

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

NordDRG:n perusteet ja logiikka

Kirjaamisen verkkokoulutus Norjassa

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin

Arvoperusteinen tuotteistus - FinDRG

HUS:n toiminnan arvioinnista

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Kuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista

Sairaalan lääkevalikoiman muodostamisen periaatteet Sirpa Ämmälä PPSPH/ OYS apteekki

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

ATK-päivä Joensuu Pentti Itkonen

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

DRG:n perusteet ja logiikka. Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur DRG-käyttäjäpäivät Joensuu

MVP- sote tietopohja faasi 1 -ennen sotea. Ydintiimi+ Pekka Rissanen Versio 0.2

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Välisuoritehinnasto 2017

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

VALINNANVAPAUSKOKEILU KESKI-UUDENMAAN SOTE

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

Sivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi

FinDRG. Miten SOTEa ohjataan? seminaari Petra Kokko Page 1

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ. Ylilääkäri Tiina Hetemaa

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

POTILASKOHTAINEN KUSTANNUSLASKENTA PSHP:SSÄ

Anna-Maija Koivusalo

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Leikkaustoiminnan tehokkuuden mittarit

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä?

Minä työssäni kartoitus

Miten uudet lääkkeet tulevat sairaaloihin?

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät Petra Kokko

KANNUSTINLASKENNAN YHTEENVETO UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

Transkriptio:

PCSI 2010 kuulumiset 15-18.9.2010 München, Saksa Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Mikko Rotonen IT-Kehitysjohtaja HUS Tietotekniikka Keskeiset aiheet konferenssista 1. Palvelujen saatavuus 2. German DRG (G-DRG) 3. Readdmission ja casemix 4. Hoidon laatuindikaattorit ja vertaisarviointi 5. Kustannuslaskenta 6. ICD-11 1

Palvelujen saatavuus Euro-Health Consumer Index-mittauksessa tarkastellaan palvelujen saatavuutta potilaan ja veronmaksajan näkökulmasta Vertailuprojektissa mukana 27 eri EU:n jäsenmaata 38 indikaattoria kuvaa kuudella pääalueella toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta Mittaristossa on mukana myös pehmeitä mittareita liittyen potilaan kokemaan hoitoon ja odotusaikoihin Hollanti on menestynyt tässä mittauksessa parhaiten Pohjoismaatkin ovat pärjänneet kun katsotaan tuottavuutta ja value for moneynäkökulmaa Koska keskeisiä kokonaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. jonotus- ja odotusajat, tippuvat pohjoismaat pitkien odotusaikojensa vuoksi pois terävämmästä kärjestä Vaikka resursseja olisi runsaasti käytössä, niin se ei kuitenkaan takaa palvelujen saatavuutta kansalaisten näkökulmasta German DRG (G-DRG) Saksalainen G-DRG luokitus sisältää huomattavasti enemmän DRG ryhmiä kuin pohjoismainen (n. 1200 pääluokkaa) Tietokanta, jota käytetään casemix-tutkimuksessa ja kehittämisessä, on kerätty 110 sairaalasta ja siinä on 4,0 milj. hoitojakso ja käyntiä Saksassa erikoisalakohtainen yhdistys arvioi ryhmittelyyn ja korvaustasoon liittyviä asioita Tapauksia tulee olla vähintään 200 kpl DRG-ryhmien arvionnissa käytetään simulointimallia Saksassa on kehitetty yli 300 hoitotuloksia kuvaavia indikaattoreita Laatukontrollointia tehdään sekä hallinnon, aluejärjestelmien vastaavien ja asiantuntijoiden kanssa Mielenkiintoisia mittareita, joita on myös aiemmin Suomessa käytetty, kuten mm: Length of stay penalties (rankaisutoiminnat jos hoitojakso jatkuu liian pitkään) ei laskutusta jos potilas joudutaan uudelleen ottamaan sairaalaan sisään 2

Readdmission ja casemix (1/2) Termi Readdmission eli tilanne, jossa potilas tulee hoitoon saman ongelman vuoksi tietyn ajan sisällä Ilmiö on herättänyt erityisesti rahoittajat arvioimaan hoidon laatua ja sairaaloiden hoitotapoja ja vastuuta Norjalaisen tutkimuksen mukaan uudelleen hoitotulevien potilaiden suhteellinen osuus (lukumäärä) on seurantatutkimuksessa kasvanut viimeisen 7 vuoden aikana. Vuonna 2002 potilaita on 10,24% prosenttia, kun vuonna 2008 osuus oli jo11,77 %. Vaikka lukumäärän muutos on pieni, niin asian ydin on se, että potilascasemix on uudelleen hoitoon tulleilla merkittävän korkea Käytännössä siis potilaiden hoitoon tarvittava resurssitarve kasvoi 36,2 % (=casemix muutos) Rahoittajien kannalta pohditaan; Kun primäärien hoitojaksojen pituus lyhenee, niin aiheuttaako tämä sen, ettei potilaat tulekaan hoidetuksi kerralla kuntoon vaan potilaan hoitamiseksi tarvitaan uusintahoitoja Nämä uusintahoidot ovat sairaaloiden laatuongelma, jonka rahoittajat maksavat vielä kalliimmalla. Mikä on siis sairaaloiden vastuu hoidon laadusta, jos hoitovirheet voi laskuttaa aina rahoittajalta?. Readdmission ja casemix (2/2) Toiminnallisesti tarkasteltuna nämä uudelleen hoidettavat potilaat vievät myös resursseja hoitojonoista jo olevilta potilailta Samalla se pidentää hoitojonoja vastaavasti vaikuttaen heikentyneenä palvelujen saatavuutena Monissa suosituksissa tuli esille se, ettei uusintahoitoja saa laskuttaa uudelleen Laatu Palvelujen saatavuus Kustannukset 3

Hoidon laatuindikaattorit ja vertaisarviointi 3 M kiteyttää kolme päämittaria hoidon laadun ja onnistumisen arvioinnissa: ROM = Risk of Mortality PPR = Potentially Preventable Readmission PPC = Potentially Preventible Complication Australialaiset ovat laittaneet 153m$ tutkimukseen ja kehittäneet Case MIxactivity based funding- ajattelua luomalla n. 70 indikaattoria Irlanti esitti toiveenaan siirtyä retrospektiivisestä tarkastelutavasta prospektiiviseen tarkasteluun. Mallissa on myös koulutettu koodaajat ja ohjelmassa on myös rankaisuelementtejä jos ylikoodataan Etelä-Afrikassa on kehitetty mittaristoa, joka on luotu yhdistämällä DRG-tietoa (Casemix-kustannukset), episodien DEG- luokitusta (Discovered Episod Grouper) ja potilaskohtaista ACG-luokitusta (Adjusted Clinical Groups). Irlannissa on todettu, että laatu, kustannukset (kustannustehokkuus) ja palvelujen saatavuus (pitkät jonot), ovat sairaaloiden kannalta ristiriitaisia tavoitteita ja vaikeita tavoittaa samanaikaisesti, koska rahoitusmalli ei tule tuottavuuden parantamista, vaan viesti on päinvastainen ( laskuta niin paljon kuin ehdit tekemällä mahdollisimman vähän Kustannuslaskenta Micro-economics-tasoinen kustannuslaskenta Potilaskohtainen Suoritekohtainen Toimintolaskenta Macro-economics-tasoinen kustannuslaskenta Erikoisalan hoitopäiväkohtainen tai käyntikohtainen Micro-economics on kallista ja aikaa vievää, mutta vain se mahdollistaa kustannuspainojen laskennan luotettavalla tavalla ja mahdollistaa casemix-kehittämisen 4

ICD-11 Rakenteellisesti ICD 11 lähestyy merkittävästi Snomed-luokitusta. Olemassa oleva sisältömalli on jaettu kolmeen pääluokkaan; Deskriptiiviset luokat (käsitteet, termit, synonyymit, hierarkiatasot) Kliiniset luokat (oireluokitus, taudin vaikeusaste, toiminnalliset ominaisuudet) Formaaliset luokat Aikataulu Alfaversio ICD 11.sta 3.10.2009-27.9.2010 Beetaversio 10.5.2012 Esitys lausuntokierrosta varten WHA:lle 11/2013 WHA:n hyväksyntä 05/ 2014 5