JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi

Transkriptio

1 JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

2 LÄHTOKOHTIA LAUSUNNOLLENI Valtio velkaantuu edelleen ja SOTE menot muodostavat julkisista menoista suurimman osan Uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on hillitä menojen kasvua Kysymys on silloin siitä, millä mekanismeilla muodostuvassa palvelujärjestelmässä rahan käyttöä voidaan ohjata ja kustannuksia hallita Ja toisaalta, millaisia kannusteita malli luo toimijoille, sillä nämä kannusteet vaikuttavat kustannuksiin

3 VALTION KYKY OHJATA MAAKUNTIA Ehdotetussa lainsäädännössä kokonaisuudessaan on lukuisia hallinnollisia keinoja ohjata maakuntien toimintaa (suunnitelmia, neuvotteluja, arviointimenettelyjä, asetuksia, jne.) Varsinainen taloudellinen ohjaus tulee kuitenkin rahoitusmallin ja budjettikurin kautta Jos tässä ei onnistuta rajoittamaan rahan käyttöä maakunnissa, on selvää, että kustannukset tulevat kasvamaan, koska maakunnan poliittisten päättäjien intressissä on aina pyrkiä saamaan niin paljon kuin mahdollista yhteisestä kassasta oman alueen kansalaisille

4 VALTION KYKY OHJATA MAAKUNTIA Perustuslakivaliokunta on ollut huolissaan rahan riittävyydestä Rahoitusmalli perustuu menojen reaaliseen kasvuun! Suomessa esim. erikoissairaanhoidossa on tolkuttoman suuria eroja toimenpiteiden määrissä, hoitopäivissä, vastaanottojen määrissä, tilojen käytössä, kalliiden laitteiden (esim. kuvantaminen) ja lääkkeiden käytössä

5 Toimenpiteelliset jaksot / as Hammas ja Knk-taudit suusairaudet iho- ja sukupt. yhteensä KOKO MAA 10 KOKO MAA 2,7 KOKO MAA 3,3 KOKO MAA 135 Keski-Pohjan 29 Kainuun shp 6,9 Itä-Savon shp10,0 Ahvenanmaa 114 Länsi-Pohjan 16 Länsi-Pohjan 6,3 Päijät-Hämee 7,3 Etelä-Karjalan 135 Pohj oi s-ka rj a 15 La pi n s hp 6,1 Kanta-Hämee 6,9 Etelä-Pohjanm132 Pohjois-Pohja 14 Vaasan shp 5,8 Keski-Suomen 5,7 Etelä-Savon s 130 Kanta-Hämee 14 Etelä-Pohjanm 4,1 Pirkanmaan s 5,5 HUS 136 Pohjois-Savo 12 Etelä-Karjalan 4,0 Keski-Pohjan 5,2 Itä-Savon shp 180 Kainuun shp 12 Itä-Savon shp 4,0 Pohjois-Pohja 4,7 Kainuun shp 150 Va rs i na i s-suo 11 Kymenlaakso 3,9 Etelä-Savon s 4,7 Kanta-Hämee 143 Etelä-Pohjanm 11 Pohjois-Pohja 3,4 Etelä-Pohjanm 3,4 Kes ki-pohj a n 140 Itä-Sa von s hp 11 Pohj oi s-sa vo 3,3 Etelä-Karjalan 3,1 Keski-Suomen 119 Pirkanmaan s 10 Sa ta kunna n s 2,8 Pohj oi s-ka rj a 3,1 Kymenlaakso 137 Sa ta kunna n s 10 Keski-Suomen 2,7 Vaasan shp 2,7 La pi n s hp 131 Kymenlaakso 10 Päijät-Hämee 2,6 Lapin shp 2,6 Länsi-Pohjan 174 La pi n s hp 10 Pirkanmaan s 2,3 HUS 2,6 Pirkanmaan s 126 Vaasan shp 9 Etelä-Savon s 2,2 Pohj oi s-sa vo 2,2 Pohj oi s-ka rj a 133 Etelä-Savon s 9 Pohj oi s-ka rj a 2,0 Lä ns i-pohj a n 1,8 Pohjois-Pohja 152 Keski-Suomen 9 Varsinais-Suo 2,0 Kainuun shp 0,9 Pohjois-Savo 139 Päijät-Hämee 8 Kanta-Hämee 1,8 Satakunnan s 0,7 Päijät-Hämee 154 HUS 8 Ahvena nma a 1,7 Kymenlaakso 0,1 Sa ta kunna n s 108 Ahvena nma a 7 HUS 1,7 Va rs i na i s-suo 0,0 Vaasan shp 137 Etelä-Karjalan 6 Keski-Pohjan 1,3 Ahvenanmaa 0,0 Varsinais-Suo 115 Lähde: Kinnula, Malmi & Vauramo 2014

6 Lähde: Rihkanen & Takala 2016

7 VALTION KYKY OHJATA MAAKUNTIA Perustuslakivaliokunta on ollut huolissaan rahan riittävyydestä Rahoitusmalli perustuu menojen reaaliseen kasvuun! Suomessa esim. erikoissairaanhoidossa on tolkuttoman suuria eroja toimenpiteiden määrissä, hoitopäivissä, vastaanottojen määrissä, tilojen käytössä, kalliiden laitteiden (esim. kuvantaminen) ja lääkkeiden käytössä Kuntoutus, vanhusten asuminen, jne. Jos tätä toimintaa johdettaisiin asianmukaisesti, meidän ei valtakunnan tasolla tule olla huolissaan rahojen riittävyydestä Tämä johtaminen ja ohjaaminen on maakuntien vastuulla tämän osalta kaikki on auki

8 JOHTOPÄÄTÖS 1 Valtion on hillittävä rahan käyttöä rajoittamalla käytössä olevan rahan määrää, kuten nyt on suunniteltu Pelisäännöt poikkeustilanteita varten on olemassa Maakunnilla on mahdollisuus sopeuttaa rahan käyttöään puuttumalla siihen mitä terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa tehdään ja miten tehdään, ilman että tällä on vaikutusta hoidon laatuun kansalaisten tasavertaiseen kohteluun, yms.

9 MAAKUNNAN KYKY OHJATA PALVELUN TUOTANTOA Valinnanvapaudesta seuraa suurella todennäköisyydellä lisää kustannuksia ainakin kolmesta syystä: 1) Kun lääkäriin pääsyä parannetaan, käyntimäärät kasvavat 2) Tällä hetkellä yksityisellä puolella hoidettavia siirtyy julkisesti kustannetun hoivan piiriin 3) Sote-keskuksilla on kannuste lähettää potilas erikoissairaanhoitoon / henkilökohtaisen budjetoinnin piiriin - Säästää sote-keskuksen kustannuksia - Asiakas / potilas on tyytyväinen

10 MAAKUNNAN KYKY OHJATA PALVELUN TUOTANTOA Millä edellä kuvattuja valinnanvapaudesta aiheutuvia kustannuspaineita voidaan yrittää hallita? Lisääntyviä käyntimääriä ja siirtymää yksityisesti rahoitetusta julkisesti rahoitetun piiriin tuskin millään ehdotetussa mallissa Kustannusten siirto: Läpinäkyvä seuranta sekä maakunnan sisällä että valtakunnallisesti lähetteiden määristä ja hylätyistä lähetteistä per sote-keskus Kannusteiden käyttäminen Liikelaitosten konsultaatiopalvelut sote-keskuksille

11 MAAKUNNAN KYKY OHJATA PALVELUN TUOTANTOA Jos valinnanvapaus aiheuttaa lisää kustannuksia, säästöjä tulee ja voidaan hakea muualta Kustannusten näkökulmasta erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta on keskeisessä roolissa, samoin niiden potilaiden, jotka käyttävät runsaasti sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen palveluita Lainsäädäntö mahdollistaa maakunnille keinoja ohjata sekä erikoissairaanhoitoa että palveluketjuja - paljon on kiinni siitä, osataanko näitä maakunnissa käyttää

12 MAAKUNNAN KYKY OHJATA PALVELUN TUOTANTOA Oman toiminnan osalta hallinnolliset keinot ovat olemassa Kysymys on tässäkin siitä, mistä tuottajan työntekijöiden (lääkäreiden yms.) kannusteet säästää / tehdä asioita tehokkaasti syntyvät Jatketaanko maakunnissa rahan jakamista erikoissairaanhoitoon tehtyjen suoritteiden pohjalta? Sote-keskusten taloudellisessa ohjauksessa on kyse pitkälti kapitaatiokorvauksen tason määrittelystä, sillä hintakilpailua ei ole

13 MAAKUNNAN KYKY OHJATA PALVELUN TUOTANTOA Sopivan korvaustason määrittely ei tule olemaan helppoa Oletus: Taso määritellään nykyisen julkisen tuotannon kustannusten pohjalta -> ei tehostumista Näillä hinnoilla ei synny tarjontaa ja kilpailua pienempiin asutuskeskuksiin, sillä SOTE-keskuksen (kannattava) ylläpitäminen edellyttää kohtuullista väestöpohjaa Maakunnan hoidettava nämä keskimääräistä kalliimmat alueet Koska hintakilpailua ei ole, mahdollinen tuottavuuden nousu ei siirry veronmaksajien hyödyksi alempina kustannuksina

14 MAAKUNNAN KYKY OHJATA PALVELUN TUOTANTOA Maakunnat eivät pysty ohjaamaan / johtamaan valtakunnallisten palvelukeskusten toimintaa ja kustannuskehitystä Mistä tulee tarve monopolille pitää kustannukset kurissa?

15 JOHTOPÄÄTÖS 2 Valinnanvapaus luo kustannusten kasvupaineita Tätä voidaan muodostuvassa järjestelmässä osin yrittää hillitä, osin ei Lainsäädännössä maakunnille on varattu useita hallinnollisia keinoja ohjata tuottajien toimintaa ja siten taloutta Tehokkain menetelmä, eli hintakilpailu, on jätetty sote-keskusten osalta käyttämättä Kapitaatiokorvauksen määrittely ja säätäminen yli ajan keskeisessä roolissa sote-keskusten osalta Kysymys on pitkälti siitä, osataanko toimintaa maakunnissa johtaa niin, että kustannuskehitys aidosti on sekä johtajilla että päätöksiä suorittavassa portaassa tekevillä mielessä

16 LÄHTEET Kinnula, Malmi & Vauramo, Mitä tunnuslukuja SOTE-Alueen johtamisessa tarvitaan, KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö, Kinnula, Malmi & Vauramo, Miten sote-uudistus toteutetaan, KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö, Kinnula, Malmi, Riippa & Vauramo, Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet, KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2015 Kinnula, Malmi & Vauramo, Saadaanko SOTE-uudistuksella tasalaatua, KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö, Kinnula, Malmi & Vauramo, Sisältöä SOTE-uudistukseen, KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö Malmi, T. Lausunto Valtionvarainvaliokunnalle Rihkanen & Takala, Toimenpiteiden alueellinen vaihtelu korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla. Suomen Lääkärilehti, 16/2016