Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Samankaltaiset tiedostot
Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Vanhemmuuden tukeminen neuvolassa

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Laajat terveystarkastukset

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö ammattilaisten kokemuksia

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa

Raskausajan tuen polku

Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Raskausajan tuen polku

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely

Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kainuun sote. Perhekeskus

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL Vaasa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Jyväskylä

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1

Lapsiperheen arjen voimavarat

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Tampere

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Monitoimijainen perhevalmennus

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten kasvun ja kehityksen seurannan tietosisältö Työpaja Timo Kaskinen

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAMALLI

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

Rovaniemen lapset ja perheet

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9)

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa


Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Transkriptio:

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin raskaana oleva osallistuu tarkastukseen ja mahdollisuuksien mukaan hänen puolisonsa Käsitellään syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista Tehdään yhteenveto Toteuttavat terveydenhoitaja/kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa Yhteisvastaanotto tai erillisillä vastaanotoilla

Tarkoitus Muodostaa yhteistyössä käsitys syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta Sopia mahdollisesti tarvittavista perheen omista ja palvelujärjestelmän toimenpiteistä

Perusteluja laajalle terveystarkastukselle Vanhempien terveys ja hyvinvointi (esim. raskaana olevan stressi, mielenterveysongelmat) sekä terveystottumukset (mm. epäterveelliset ravintotottumukset, päihteiden käyttö) vaikuttavat jo raskausajalta alkaen lapsen terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveystottumuksiin (Lobel ym. 2008, Martini ym. 2010, Räisänen ym. 2013) Varhaislapsuuden olosuhteet vaikuttavat lapsen myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin (Kaikkonen ym. 2012, Paananen ym. 2012)

Tutkimusnäyttöä vaikuttavista työmenetelmistä Terveysneuvonta (Kiiskinen ym. 2004, Luoto ym. 2011) Alkoholi, tupakka, liikunta, ravitsemus, painonhallinta Motivoiva haastattelu (Lundahl ym. 2010) Terveystottumusten muuttaminen Pärjäävyyden tukeminen, voimavarojen vahvistaminen Kotikäynnit (Elkan ym. 2000, Olds ym. 2010) Elämänhallinta, päihteiden käyttö, parisuhde, Perhevalmennus (Lipman & Boyle 2005, Svensson ym. 2009,) Vertaistuki, stressin väheneminen, tukea pystyvyyteen

Koko perheen hyvinvoinnin arvioinnin aihepiirit Raskaana olevan naisen ja sikiön terveydentila Vanhempien hyvinvointi Terveystottumukset Parisuhde ja kodin ilmapiiri Perheen sisäinen vuorovaikutus Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja kasvatuskäytännöt Perheen elinolot Elinolot ja taloudellinen tilanne Tukiverkosto Mahdollisten sisarusten vointi

Esimerkkejä sisältöalueista Vanhempien hyvinvointi Vanhempien terveys ja hyvinvointi Kuulumiset, kuinka vanhemmat voivat? Vanhempien terveydentila ja hyvinvointi ml. mielenterveys Vanhempien terveystottumukset Ravitsemus, alkoholin käyttö, tupakointi, lepo ja liikunta Vanhempien tai vanhemman parisuhde ja kodin ilmapiiri Lapsen vaikutus parisuhteeseen Parisuhteen vaikutus kodin ilmapiiriin Riitely ja erimielisyyksien ratkaisu Parisuhteen roolit Parisuhdeväkivalta

Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Perheen sisäinen vuorovaikutus Perherakenne Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja kasvatuskäytännöt Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus Perheen sisäinen vuorovaikutus Vanhemmuuden roolit ja tehtävät Kasvatuskäytännöt Turvallisuus

Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Elinolot Perheen ja lapsen elinolot ja taloudellinen tilanne Toimeentulo Perheen asuminen Asuinympäristön turvallisuus Arjen hallinta Perheen ja lapsen tukiverkosto Tukiverkoston olemassa olo Ystävät ja tuttavat Mahdolliset sisarukset Vointi Suhtautuminen uuteen perheenjäseneen

Tarvelähtöisyys Ei ole tarkoitus, että sisältöalueita käydään rutiininomaisesti läpi Kokonaiskuvan saamiseksi kaikkia aihepiirejä käsitellään, mutta ei samalla käynnillä Painotukset valitaan perheen tarpeiden ja terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin harkinnan mukaan Lähtökohtana vanhempien näkemykset, huolenaiheet

Suositus lasta odottavan perheen laajan terveystarkastuksen ajankohdasta ja vastaanottoajan kestosta Suositeltava ajankohta 13-18 rvk Tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville mahdollisimman varhain Terveydenhoitajan/kätilön tekemään tarkastukseen varataan aikaa 1 tunti 30 minuuttia Lääkärin tapaamiseen varataan aikaa 30 min Tarvittaessa varataan pidempi aika Lisäksi mitoituslaskelmassa on varattu aikaa kirjaamiseen, sähköiseen asiointiin ja puhelinasiointiin

13.-18. rvk: Laaja terveystarkastus Terveydenhoitajan osuus (E,U) Molemmat puolisot kutsuttu yhdessä vastaanotolle Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen esim. Raskaana olevan ja puolison mieliala: EPDS Sairaudet: perheen elämäntilanteeseen vaikuttavat Terveystottumukset: Audit/tupakkariippuvuusseula/ huumeet/lääkkeet puolisolta, jos ei aikaisemmin tehty Perheen sisäinen vuorovaikutus Parisuhde: seksuaalisuus, rakentava riitely, väkivalta Odotukset/kokemukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta Tukiverkostot ja taloudellinen tilanne Tarvittaessa ohjeistus rakenneultraäänitutkimuksesta ja ajanvaraus Perustutkimukset RR, paino, u-gluk ja u-prot ja sikiön syke

13.-18. rvk: Laaja terveystarkastus Lääkärin osuus (E,U) Koko perheen hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelu Huomioidaan edeltävä terveydenhoitajan/kätilön toteuttaman tarkastuksen sisältö ja perheen tarpeet Keskustelu sikiön poikkeavuuksien seulonnasta Terveysneuvonta ja tuki Ravitsemus, liikunta, päihteet Raskauden kulkuun liittyvät merkitykselliset lääketieteelliset tekijät ml. riskit Ohjeistus raskaana olevan omaseurannasta ml. hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tuntemukset ml. huolet, fyysinen vointi Sikiön syke Työhön liittyvät tekijät raskauden kannalta

Yhteenveto sisältää monia näkökulmia Vanhempien käsitys koko perheen hyvinvoinnista Raskaana olevan käsitys omasta terveydestä ja koko perheen hyvinvoinnista Terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin havainnot raskaana olevan ja sikiön terveydestä Terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin havainnot vanhempien terveydestä ja perheen hyvinvoinnista Voimavarojen ja tuen tarpeiden tunnistaminen Kokonaisarvio koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä yhteinen sopimus jatkosta ja seurannasta - Voimavarojen ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä tarpeen mukainen terveysneuvonta Määräaikaisten terveystarkastusten jatkuminen tarkastusohjelman mukaisesti Terveys- ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen erityisen tuen järjestämiseksi

Äitiysneuvolaopas 2013: Määräaikaisten terveystarkastusten periaatteita Kaikki raskaana olevat kuuluvat äitiysneuvolan määräaikaisten terveystarkastusten piiriin Terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta muodostavat palvelukokonaisuuden raskauden alusta aina jälkitarkastukseen saakka jatkuen lastenneuvolaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja hoitoketju

Suositukset määräaikaisten terveystarkastusten määrästä terveille äideille matalan riski raskauksissa Määräaikaisia terveystarkastuksia ensisynnyttäjälle yhteensä 11 Raskausaikana 9 ja 2 synnytyksen jälkeen Uudelleensynnyttäjälle yhteensä 10 Raskausaikana 8 ja 2 synnytyksen jälkeen Näihin määriin sisältyvät Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Lääkärintarkastuksia 2: 13-18 rvk, 35-36 rvk (+ jälkitarkastus) Aikaisempi suositus 1999 Ensisynnyttäjälle 15+2 Uudelleensynnyttäjälle 11+2

Ajankohta Pariteetti Määräaikainen terveystarkastus ja sen toteuttaja Aika 6 8 rvk E, U Ensikontakti, puhelimessa tapahtuva palvelutarpeen arvio 15 min 8 10 rvk E, U Ensikäynti terveydenhoitajalle/kätilölle 1t 30 min 13-18 rvk E, U Laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan/kätilön osuus 1t 30min 13 18 rvk E, U Laaja terveystarkastus: lääkärin osuus 30 min 22 24 rvk E, U Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min 26 28 rvk E Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min 30 32 rvk E, U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanottokäynti Tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 30 min 2t 30min 35 36 rvk E, U Lääkäri ja terveydenhoitaja/kätilö 30 min 37 41 rvk 1 7 vrk kotiutuksesta 012 E, U E,U Terveydenhoitajan/kätilön käynti 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin 30 min 30 min E, U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanotto- tai kotikäynti 60 min 2t 30min 5 12 vk E, U Synnytyksen jälkitarkastus lääkäri/terveydenhoitaja/kätilö 30 min

Perusteluja suositukselle Havainnoivissa tutkimuksissa on huomattu, että äitiyshuollon tarkastukset ovat vähentäneet äitiys- ja imeväiskuolleisuutta ja ovat myös parantaneet raskaustuloksia Suurin osa raskauksista on matalan riskin raskauksia Normaalisti etenevissä, matalan riskin raskauksissa säännölliset, huolellisesti tehdyt terveystarkastukset riittävät Lisäseurannan tarve arvioidaan jokaisella käynnillä

Perusteluja suositukselle Cohrane-katsaus (Dowswell ym. 2010) n= 60 724 naista: Käyntimäärien vähentäminen terveiltä raskaana olevilta 8-10 käyntiin Ei lisännyt raskausajan ongelmia esim. verenpainetta, pre-eklampsiaa Ei lisännyt syntyvän lapsen terveysongelmia esim. ennenaikaisuutta tai pienipainoisuutta Säännölliset terveystarkastuskäynnit kaikille raskaana oleville Lisäkäynnit yksilöllisen tuen tarpeen mukaisesti Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville

Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja varhainen auttaminen Varauduttava siihen, että osa perheistä tarvitsee lisäkäyntejä pulmien tarkemman selvittelyn tai seurannan vuoksi; osa tarvitsee lähetteen äitiyspoliklinikalle Ajantasaisen tiedon ja varhaisen tuen avulla on mahdollista ehkäistä ongelmien kärjistyminen Stressin vähentäminen ja pärjäävyyden tukeminen, voimavarojen tunnistaminen

Varhainen auttaminen Varhaisen tuen avulla on mahdollista ehkäistä ongelmien kärjistyminen Lisäkäynnit: tiedollinen, emotionaalinen ja konkreettinen tuki Kotikäynnit ja perhetyöntekijän tukea kotiin Vertaistuki esim. vanhempainryhmätoiminta Tuki kehitysympäristöihin Suunnitelma perheen arkeen sovitetuista tukitoimista Mahdollisuus konsultointiin Moniammatillinen yhteistyö

Huolen puheeksi ottaminen Vanhemman kertoma huoli Terveydenhoitajille syntyi huoli lapsen tai perheen tilanteesta noin 25 % terveystarkastuksia Poutiainen H, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T. 2013. Associations between family characteristics and public health nurses concerns at children s health examinations. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Tuen tarve tunnistetaan Luottamussuhde helpottaa puheeksi ottamista Osallisuutta ja aktiivisuutta tukevien keskustelumenetelmien käyttö Voimavarojen vahvistaminen

Esimerkkejä lisäseurantaa vaativista tilanteista äitiysneuvolassa Raskausongelmien tunnistaminen ja hoito Pre-eklampsia/raskaushypertensio Raskausdiabetes Raskaana olevan sairaudet tai ongelmat Krooniset sairaudet mm. diabetes, RR, astma, Mielenterveysongelmat Aikaisemmat raskauden komplikaatiot Raskaana olevan ja perheen erityistilanteet Vanhempien päihteiden käyttö Parisuhdeväkivalta

Suositus työajan varaamisesta lisäkäynteihin Varauduttava siihen, että osa perheistä tarvitsee lisäkäyntejä pulmien tarkemman selvittelyn tai seurannan vuoksi Lisäkäynteihin varataan 20 % sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanottotyöhön käytettävissä olevasta ajasta Terveydenhoitaja: 170 tuntia työajasta 340 puolen tunnin käyntiä Lääkäri: 225 tuntia työajasta - 450 puolen tunnin käyntiä

Suositus kotikäynneistä Ensisynnyttäjälle kotikäynti raskausaikana ja synnytyksen jälkeen Uudelleensynnyttäjälle kotikäynti synnytyksen jälkeen Lisäksi kotikäyntejä erityistä tukea tarvitseville yksilöllisen tarpeen mukaisesti Kotikäynnin tekee terveydenhoitaja/kätilö tarvittaessa yhteistyössä perhetyöntekijän tai muun ammattiryhmän kanssa Kotikäyntiin varataan aikaa 1,5+1 h KIITOS!