Hyötyykö potilaasi biologisista lääkkeistä?



Samankaltaiset tiedostot
Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

Apolipoproteiinit A-I ja B

TOIMINTAKERTOMUS

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Labquality Päivät 2008

Mitä kuuluu GlykoHb:lle ja sen standardoinnille?

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Kongressikalenteri Congresscalendar *

Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi lähtien

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS)

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Geriatripäivät 2013 Turku

METELI-projekti lopetuskokous

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Maksakokeiden viiterajat

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI väestötutkimuksessa

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Referenssimenetelmä, mikä se on?

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Suomalaiset vahvuudet

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

INR-vieritestaus ja omahoito

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa?

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

The evolution of mankind... 80

Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

Prognos Julkaisusuunnitelmat

23. vuosikerta KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU. Sisältö. Uudet tuulet puhaltavat Tiina Mäki ja Henrik Alfthan... 3

Syyskokous 2011 Näytteilleasettajat ja tuoteryhmät

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Tutkijaseminaari, Espoo

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

microinr Luotettava ja helppokäyttöinen INR-pikamittari

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Kongressi- ja tapahtumainfo Ella Näsi Tampere Convention Bureau

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2016

Vain yksi on nopein. QuikRead go CRP. Made in Finland

Transkriptio:

1 2012 Hyötyykö potilaasi biologisista lääkkeistä? Anna Promonitorin auttaa sinua Uutta Orion Diagnosticasta Promonitor -tuotteilla yksilöllinen hoidon seuranta biologisen lääkkeen tehon alenemisen havaitseminen reuman hoidossa yleisimmin käytettyjen biologisten lääkkeiden pitoisuudet ja vasta-aineet ELISA-menetelmällä

Verikaasutulokset 35 sekunnissa ph pco 2 po 2 so 2 cthb FO 2 Hb FCOHb FMetHb FHHb FHbF ck + cna + cca2+ ccl- cglu clac ctbil 17 parametria 35 sekunnissa 65 μl:sta ABL90 FLEX on äärimmäisen nopea verikaasuanalysaattori. Se mittaa 35 sekunnissa kaikki akuuttihoidon 17 tärkeintä parametria 65 μl näytteestä. Laite sekoittaa safepico-ruiskuun otetun näytteen, aspiroi sen korkin läpi, suorittaa analyysit ja on valmis seuraavaan näytteeseen alle puolessa minuutissa. ABL90 FLEX on helppokäyttöinen kasettianalysaattori, joka varmistaa antamansa tulokset jatkuvalla automaattisella laaduntarkkailulla.

Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen jäsenlehti Medlemstidning för Föreningen för Klinisk Kemi i Finland r.f Journal of The Finnish Society of Clinical Chemistry Numero 1/2012 29. vuosikerta Sisältö Asiakkaan toivomus: joustavuutta näytteenoton aukioloaikoihin Anna Lempiäinen... 3 Parempaan antikoagulaatioon Varfariinilla ja uuden sukupolven tromboplastiiniaikamenetelmällä Juha Horsti... 4 Apolipoproteiinien A-I ja B uudet suomalaiset viitearvot FINRISKI 2007 -aineistosta Jaana Leiviskä, Jouko Sundvall, Geog Alfthan, Matti Jauhiainen ja Veikki Salomaa... 9 Titta Salopuro: Lehtireferaatti Diagnostic accuracy of holotranscobalamin, methylmalonic acid, serum cobalamin, and other indicators of tissue vitamin B 12 status in the elderly Edward Valente, John M Scott, Per-Magne Ueland, Conal Cunningham, Miriam Casey, and Anne M. Molloy... 12 Sihteerin palsta... 13 Kongressikalenteri... 16 Kansi: Orion Diagnostica Oy Lisätiedot: puh. 010 426 2709, www.oriondiagnostica.fi, e-mail: suomi@oriondiagnostica.fi Tilaukset: p. 010 426 4040, tilaukset@oriondiagnostica.fi

INNOVATION IN DIAGNOSTICS UUTUUS! Tutut testit CRP, HbA1c ja ACR saavat lisävahvistusta: Totaali kolesteroli Triglyseridit HDL LDL nonhdl Medinor Finland Oy Ab Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA Puh. (09) 8520 2400, Fax (09) 8520 2410 email: contact@medinor.com

Pääkirjoitus Asiakkaan toivomus: joustavuutta näytteenoton aukioloaikoihin Jouduin hiljattain omakohtaisesti, asiakkaana, kokeilemaan näytteenoton toimivuutta. Lastemme päiväkodissa sattui nimittäin angiina-epidemia, jonka vuoksi lapset piti viedä nieluviljelyyn. Sinällään tämä kuulostaa yksinkertaiselta ja nopealta tehtävältä, mutta sitä se ei työssäkäyvälle ole. Valtaosa näytteenottopisteistä sijaitsee terveysasemien yhteydessä ja niiden aukioloajat on sidottu virka-aikaan -vieläpä niin, että pisteet sulkeutuvat usein jo kolmelta. Jos laboratorioon haluaisi lasten kanssa ehtiä ennen kolmea, olisi töistä lähdettävä pääkaupunkiseudulla huomattavan aikaisin. Monien lapsiperheiden on siis kutakuinkin pakko mennä jo nottamaan näytteenottoon aamun pahimpien ruuhkien aikaan. Tämä ei ole mieltäylentävä kokemus pienille lapsille eikä kanssajonottajille: Joko nyt, joko nyt ja äiti, mä en jaksa odottaa, valitukset sinkoilevat ilmassa. Onneksi kohdallamme ystävällinen näytteenottaja pe lasti loppupäivän antamalla lapsille kimalletarrat harmistusta lievittämään. Näytteenoton aamuruuhkia on yritetty purkaa mm. ohjeistamalla osaa asiakkaita tulemaan laboratorioon muina aikoina. Toimiakseen ohjeistus vaatisi kuitenkin sen, että asiakkaille tarjotaan muita realistisia vaihtoehtoja. Työssäkäyville niitä ei ole tarjolla. Jo työuransa päättäneille sen sijaan aamun jonotus ei välttämättä ole epämiellyttävä kokemus, se saattaa jopa olla tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Ohjeistus ei välttämättä tavoita kohderyhmäänsä. Uudet oraaliset antikoagulanttihoidot ja INR-kotimittaus, joita tässä numerossa käsitellään (Lotta, Christel... XX), saattavat pitkällä tähtäimellä muuttaa näytteenoton ruuhkahuippuja, mutta toisaalta uusiinkin lääkityksiin tulee liittymään seurantatarvetta, mm. munuaisarvojen osalta. Kannatan varauksetta suunnitelmia, joissa näytteenottoaikoja ja -paikkoja laajennetaan ennakkoluulottomasti. Tämä parantaisi laboratorion asiakaspalvelua huomattavasti. Näytteiden analytiikka tapahtuu harvoin enää terveysasemalla, jolloin näytteenotonkaan ei tarvitsisi olla sidoksissa niiden toiminta-aikoihin tai fyysiseen sijaintiin. Lapsiperheille ideaalinen ratkaisu olisi perheille suunnattu näytteenottopiste, joka sijaitsisi helpon automatkan päässä ja olisi auki iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä toki vaatisi logistisia muutoksia mm. näytteenkuljetuksiin, mutta lienee toteutettavissa. Kirkko on jo siirtynyt kauppakeskuksiin (Helsingin Sanomat, 21.12.2012), kenties laboratorio seuraa perässä! Hyvää alkanutta vuotta! ANNA LEMPIÄINEN 3

Parempaan antikoagulaatioon Varfariinilla ja uuden sukupolven tromboplastiiniaikamenetelmällä Juha Horsti Johdanto Tromboplastiiniaikamäärityksellä (P-TT, prothrombin time, PT) ja varfariinilääkityksellä (Marevan ) on yhteinen pitkä historia oraalisessa antikoagulaatiossa aina 1930-50 luvuilta lähtien. Varfariini on edelleenkin peruslääke antikoagulaatiolääkityksessä eri indikaatioilla: sydäninfarkti, sydämen eteisvärinä, aivoverisuonitukos, keuhkoembolia, syvä laskimotromboosi j.n.e. Lääke on hinnaltaan edullinen ja käyttökokemuksia on pitkältä ajalta. Potilasmäärät ovat globaalisti suuret, jolloin lääk keen hinta on ratkaisevassa asemassa. Suomessa 1,2 % väestöstä on varfariinilääkityksen (1) piirissä ja väes tö ikääntyessä potilaiden määrä on lisääntyy noin 10 % vuodessa. Tilanne on sama globaalisti useissa mais sa joten potilasmäärä lisääntyy vauhdilla. Varfarii nilääkitykseen liittyy komplikaatioriski: tromboosi ja ve renvuoto, joiden määrää olisi hyvä vähentää. Lääk keen annostelussa tromboplastiiniaikamääritys on tärkeässä roolissa ja sitä tulisikin kehittää hoidon pa rantamiseksi. Hyytymistekijät ja karboksylaatio Johan Stenflo kirjoitti erittäin mielenkiintoisen artikkelin Klinisk Biokemi i Nordenissa (KBN) tieteellisestä tutkimustyöstä miten siinä päästään eteenpäin askel askeleelta ja miten tie teellinen yhteistyö tutkijoiden välillä on tärkeää (2). Jo hanin tut kimuksissa loppu hyvin kaikki hyvin. Mikäli hyytymistekijöiden (FII, FVII, FIX, FX) kaboksylaatio (Glu Gla) estyy maksassa molekyylin synteesin viime vaiheessa, hyytymistekijät jäävät inaktiiviseksi osittain tai kokonaan, koska ne eivät pysty sitoutumaan kalsiumiin ja fosfolipidipintaan. Nämä tutkimustulokset ovat hyvin tärkeitä ajatellen tromboplastiiniaikamääritystä ja sen luotettavuutta. Reaktioseoksessa on toimivan hyytymistekijämolekyylin kaltaisia inaktiivisia molekyylejä, joiden rakenne on lähes sama. Maksa erittää plasmaan sekä aktiiviset että inaktiiviset hyytymistekijät. Entsymologiaa tuntevina voimme todeta, että tästä ei seuraa hyvää itse mit tauksessa! Hyytymistekijöissä on 9-13 aminoterminaalia (Glu), jotka voivat osittain tai kokonaan jäädä inaktiivisiksi riippuen karboksylaatiosta (3-6) (Ku va 1). Varfariiniannostuksen lisääntyessä inaktiivisten hyytymistekijöiden määrä lisääntyy samoin inhibitio. Terapeuttisella alueella (2-3 INR) K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden biologinen aktiivisuus on 10-40 % normaalista (6). Kun yhdessä molekyylissä on enää kuusi aktiivista karboksyloitunutta Gla päätettä vain 2 % biologisesta aktiivisuudesta on jäljellä (7, 8). INR WHO antoi suosituksen INR:n (International Normalised Ratio) käyttöönotosta terapeuttisten hoitoalueiden yhdenmukaistamiseksi globaalisti antikoagulanttiterapian monitoroinnissa (9,10). Uudistus helpotti kliinikoita ja hoitoon liittyvää tieteellistä tutkimustyötä, joka tuli vertailukelpoiseksi eri tutkijoiden välillä. Ongelmat siirtyivät laboratorioille, joiden tuli saada sama tulostaso INR yksiköissä globaalisti. Tromboplastiiniaika menetelmissä Quick PT hallitsee markkinoita maailmanlaajuisesti ja Owren PT on käytössä Pohjoismaissa, BeNeLux-maissa ja Japanissa. Quick- ja Owren PT -menetelmät eivät anna samaa INR tasoa, vaan samoista potilasnäytteistä tehdyt määritykset vaihtelevat merkittävästi (11,12). Kummankin menetelmän sisällä eri mittalaitteet ja reagenssit aiheuttavat hajontaa eri tavalla (11-17). Tutkimuksissani on viitteitä siitä, että eri reagenssit suhtautuvat inaktiivisiin hyytymistekijöihin eri tavalla, mikä aiheuttaa hajontaa INR tuloksissa. Olivatko päättäjät tietoisia inaktiivisista hyytymistekijöistä ja niiden aiheuttamasta inhibitiosta lyötäessä lukkoon INR systeemi WHO:ssa? ISI kalibrointi Ennen WHO:n suositusta käytössä olivat yksiköt suhde ja %. Näissä yksiköissä kalibrointi perustui normaaliplasmaan ja sen laimennuksiin. Normaaliplasma on siinä mielessä hyvä materiaali kalibrointiin, että sitä on helposti saatavilla globaalisti ja se on poolina tasalaatuista hyytymistekijöiden suhteen. Merkittävänä etuna on se, että se ei sisällä inaktiivisia hyytymistekijöitä, jotka haittaisivat mittausta ja aiheuttaisivat virhettä kalibroinnin yhteydessä. Tämän hetkisessä INR järjestelmässä onkin muodos- 4

Kuva 1. K vitamiini on syklistä riippuva karboksylaasientsyymi, joka katalysoi hyytymistekijöiden viimeistä synteesireaktiota maksassa (Glu γ-karboksyglutamyl yli, Gla). Varfariini inhiboi K-vitamiinin antagonistina reaktioita II ja III estäen näin hyytymistekijöiden FII, FVII, FIX ja FX Glu- aminohappopäätteiden karboksylaation. Ilman karboksylaatiota hyytymistekijän aktiivinen kohta jää inaktiiviseksi, koska se ei voi sitoa kalsiumia. tunut ongelmaksi kalibraattorien sisältämät inaktiiviset hyytymistekijät, jotka aiheuttavat virhettä vaihtelevasti riippuen käytetystä reagenssista, menetelmästä ja kalibraattorista (18). Kalibrointiperiaatteita onkin muutettu WHO:n 1985 antaman suosituksen jälkeen mikä on johtunut ongelmista. Varfariini versus uuden sukupolven antikoagulantit Varfariini (VKa, vitamiini K antagonisti) on edelleen peruslääke antikoagulaatiohoitoon globaalisti. Lääkkeen etuna on halpa hinta, pitkä käyttökokemushistoria, tuttu ja turvallinen lääke lääkäreille ja potilaille. Lääkkeellä on selkeät käyttösuositukset INR yksiköissä eri indikaatioille ja vastalääke tarvittaessa verenvuotokomplikaatioiden hoitoon. Varfariinin haittapuolena todetaan yleensä laboratoriokontrollien tarve kun taas uusia lääkkeitä markkinoidaan ilman laboratoriokontrollia. Varfariini vaikuttaa hyytymistekijöiden (FII, FVII, FIX, FX) synteesiin kun taas uuden sukupolven oraaliset antikoagulantit ovat joko trombiinin (FIIa) tai FXa: n suoria inhibiittoreita. Lääketehtaat ovat panostaneet suuria summia tuotekehitykseen Varfariinin syrjäyttämiseksi, mutta tehtävän vaikeus on varmasti yllättänyt tuotekehittelijät. Uudet molekyylit vaikuttavat suoraan hyytymistekijöihin inhiboivasti ja plasman hyytmisaktiivisuuteen eivätkä maksassa tapahtuvan synteesin kautta kuten Varfariini. Oraalisista uusia antikoagulantteja ovat trombiinin estäjä Dabigatraani (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) ja hyytymistekijä Xa:ta inhiboiva Rivaroksabaani (Xarelto, Bayer Healthcare). Käyttöindikaatio uusille lääkkeille on suppea tällä hetkellä: laskimotukoksen esto elektiivisen tekonivelkirurgian yhteydessä (1). Hyytymisaikaaktiivisuuden mittaaminen P-TT tai P-APTT määrityksillä ei myöskään on nistu. Uusilla lääkkeillä ei ole myös kään vastalää kettä vuotokomplikaatioihin, joka rajoittaa niiden käyt töä. Tiedossamme on miten vaikeaa antikoagulant tilääkitys on komplikaatioineen ja hoitotasapainon saa vuttamisessa. Herääkin kysymys miten tämä voidaan saavuttaa il man laboratoriokokeita yksinkertaisella lääkeannostelulla ottaen huomioon potilaiden yksilölliset farmakologiset ja metaboliset erot ja lääkkeen pitkäaikainen käyttö. Uusi tromboplastiiniaikamenetelmä Uuden sukupolven tromboplastiiniaikamenetelmässä tehdään kaksi määritystä näytettä kohti, jolloin voidaan laskea suoran yhtälö ja y-akselin leikkauspiste. Inhibitio saadaan sekunteina y-akselille normaalinäytteen ja Marevan potilaan näytteen erotuksena, joka muutetaan INR yksiköiksi (kuva 2). Mittausten perusteella saadaan kolme INR tulosta: summa (INR Tot ), todellinen hyytymisaktiivisuus (INR Acf ) ja inhibitio (INR Inh ). Menetelmälle on myönnetty patentti mm. Suomessa ja USA:ssa. Antikoagulaatiohoidon perustuessa tromboplastiiniaikamääritykseen meillä tulisi olla perusteena menetelmä, joka on mahdollisimman oikea ilman virhelähteitä, koska terapeuttinen alue on kapea ja komplikaatiot lisääntyvät merkittävästi sekä lääkkeen ali- että yliannostelussa (19). INR yksikkö aiheutti erittäin korkean vaatimustason globaaleille laboratorioille saada samat INR arvot samoista näytteistä. Nykyiset menetelmät mittaavat INR summaa (INR Tot = INR Acf + INR Inh ), jossa on virhetekijänä inhibitio, joka aiheutuu inaktiivisista 5

180 160 140 patient sample 120 sec 100 80 60 T min, patient > 40 20 0 < T min, normal Difference = Inhibition, SEC, INR -4-2 0 2 4 6 8 10 12 Dilution factor or sample volume normal sample < T min, normal Kuva 2. Uudella menetelmällä inhibitio saadaan sekunteina y-akselille potilasnäytteen ja normaalinäytteen erotuksen (Lineweaver-Burk). Kuva 3. Uudella menetelmällä määritetty (Nycotest PT reagenssi) 200 potilasnäytteestä INR summa (INRTot), todellinen hyytymisaktiivisuus (INRAcf ) ja inhibitio (INRInh) suuruusjärjestyksessä. 6

hyytymistekijöistä (INR Inh ). Määritimme 200 potilasnäytteestä uuden sukupolven tromboplastiiniaikamääritystä käyttäen todellisen hyytymisaktiivisuuden (INR Acf ) Quick PT ja Owren PT menetelmille (18) (kuva 3). Eri reagenssit ja menetelmät (Quick PT, Owren PT) reagoivat eri tavalla inhibitioon. Testattuamme neljä eri ISI kalibraattorikittiä totesimme inhibition vaihtelevan merkittävästi eri kiteissä ja aiheuttavan luonnollisesti merkittävästi ongelmaa ja hajontaa itse INR tuloksissa (18). INR tulokset harmonisoituvat vähennettäessä inhibition vaikutus (kuva 3). Inhibition ja inaktiivisten hyytymistekijöiden määrä vaihtelee yksilöstä ja lääkityksen määrästä riippuen merkittävästi. Inaktiivisten hyytymistekijöiden määrä lisääntyy lisättäessä lääkitystä. Yksilölliset erot inhibition määrässä osoittautuivat merkittäviksi kun määritimme 200 Marevan potilaan näytteestä INR:n. Uusi menetelmä avaa mahdollisuuden parempaan yksilölliseen lääkitykseen, joka ottaa huomioon potilaan Varfariini metabolian paremmin (20)(kuva 4). Tromboplastiinireagenssien välillä on eroja ja osalla reagensseista inhibitio ei ole mitattavissa tällä uudella menetelmällä. Tämä viittaa reagenssin epäherkkyyteen ja tulostaso poikkeaa merkittävästi Owren PT reagenssien tulostasosta, joka on referenssimenetelmä (21). Pohdinta Varfariini on edelleen peruslääke antikoagulanttihoidossa ja sen asema tulee säilymään vahvana globaalisti, koska se on hinnaltaan edullinen. Lääkitystä ja hoitoa tulisi kuitenkin kehittää tromboplastiiniaikamääritystä parantamalla, jolloin hoidossa voitaisiin vähentää komplikaatioriskejä ja lisätä hoitomyöntyvyyttä monella eri tavalla. Uusi tromboplastiiniaikamenetelmä tarjoaa hyvän kehitysmahdollisuuden hoidon kehittämiseksi. Uuden sukupolven oraaliset antikoagulantit ovat tulossa markkinoille, mutta niiden suppea indikaatioalue ja korkea hinta rajoittavat toistaiseksi niiden laajaa käyttöä globaalisti. Kehitystyössä on puutteena myös hyytymisaktiivisuuden mittaamisessa käytettävän laboratoriomenetelmän puute, johon uuden sukupolven tromboplastiiniaika-menetelmä antaa kehitysmahdollisuuden, koska sillä voidaan mitata todellinen hyytymisaktiivisuus ja inhibitio. Kirjallisuus 1. Armstrong E, Lassila R. Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita. Finnanest 2010; 43: 41-5. 2. Stenflo J. Hur vi kom på vad vitamin K gör med protrombin. Klinisk Biokemi I Norden 2009;21:8-20. 3. Suttie JW. Synthesis of vitamin K-dependent proteins. FASEB J 1993; 7: 445-52. 4. Hirsh J, Fuster V, Ansell J, Halperin JL. American Heart Association/ American College of Cardiology Foundation Guide to Warfarin Therapy. Circulation 2003;107:1692-1734. 5. Ansell J, Hirsh J, Poller L, Bussey H, Jacobson A, Hylek E. The Pharmacology and Management of the 1,40 1,20 over 7 INR 0,76 1,00 4 INR 0,41 5 INR 0,49 INR (Inhibition) 0,80 0,60 2 INR 0,22 3 INR 0,37 0,40 0,20 0,00 1 8 15 22 29 36 43 50 57 64 71 78 85 92 99 106 113 120 127 134 141 148 155 162 169 176 183 190 197 Patient samples, increasing INR (n=200) Kuva 4. Inihibition suuruus (INRInh) yksittäisissä potilasnäytteissä suuruusjärjestyksessä eri INR hoitotasoilla. 7

Vitamin K Antagonists: The seventh ACCP Conference on Antithrombotic and Thrombolytic Therapy. Chest 2004;126:204-33. 6. Majerus PW, Tollefsen DM. In Goodman & Gilman s Pharmacological Basis of Therapeutics; Brunton LL, Lazo JS, Parker KL, Ed., 11th Ed. McGraw-Hill: New York, 2006, pp. 1475-86. 7. Goodnight Jr. SH, Hathaway WE. Disorders of Hemostasis & Thrombosis a clinical guide, 2nd ed. Mc- Graw-Hill: New York, 2001; pp.554. 8. Horsti J. The progress of prothrombin time measurement. Hematology Reviews 2009;2:99-102. 9. International Committee for Standardisation in Haematology. International Committee on Thrombosis and Haemostastis. ICSH/ICTH recommendations for reporting prothrombin time in oral anticoagulant control. Thromb Haemost 1985;53:155-6. 10. WHO Expert Committee on Biological Standardisation. Thirty-third Report. Technical Report Series 687. WHO Geneva 1983; 81-105. 11. Horsti J, Uppa H, Vilpo J. Poor agreement between different prothrombin time International Normalized Ratio (INR) methods: comparison of seven commercial reagents. Clin Chem 2005;51: 553-60. 12. Horsti J. Comparison of Quick and Owren Prothrombin Time with Regard to the Harmonisation of the International Normalised Ration (INR) System. Clin Chem Lab Med 2002;40:399-403. 13. van den Besselaar AM. International Standardisation of Laboratory Control of Oral Anticoagulant Therapy: A Survey of Thromboplastin Reagents Used for Prothrombin Time Testing. J Heart Valve Dis 1993;2:42-52. 14. Chantarangkul V, Tripoldi A, Clerici M, Negri B, Mannucci PM. Assessment of the influence of citrate concentration on the International Normalised Ratio (INR) determined with twelve reagent-instrument combinations. Thromb Haemost 1998;80:258-62. 15. Cunningham MT, Johnson GF, Pennell BJ, Olson JD. The reliability of manufacturer- determined, instrument-specific international sensitivity index values for calculating the international normalised ratio. Am J Clin Pathol 1994;102:128-33. 16. van Rijn JL, Schmidt NA, Rutten WP. Correction of instrument-and reagent-based differences in determination of the International Normalised Ratio (INR) for monitoring anticoagulant therapy. Clin Chem 1989;35:840-3. 17. Ng VL, Levin J, Corash L, Gottfried EL. Correction of instrument-and reagent-based differences in determination of the International Normalised Ratio (INR) for monitoring anticoagulant therapy. Am J Clin Pathol 1993;99:689. 18. Horsti, Uppa H, Vilpo JA. A New-Generation Method for Quick and Owren PT. The Open Hematology Journal 2008; 2, 81-5. 19. Odén A, Fahlén M. Oral anticoagulation and risk of death: a medical record linkage study. BMJ 2002; 325:1073-5. 20. Horsti J. Uppa H, Vilpo JA. A New Generation Prothrombin Time Method for INR. The Open Medicinal Chemistry Journal 2008; 2: 11-15. 21. Horsti J. The progress of prothrombin time measurement. Hematology Reviews 2009;2:99-102. JUHA HORSTI Dos, FT, sairaalakemisti PSHP Laboratoriokeskus Email juha.horsti@pshp.fi Kuva: Henrik Alfthan 8

Apolipoproteiinien A-I ja B uudet suomalaiset viitearvot FINRISKI 2007 -aineistosta Jaana Leiviskä, Jouko Sundvall, Georg Alfthan, Matti Jauhiainen ja Veikko Salomaa Seerumin kokonaiskolesterolin mittaus sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnissa yleistyi 1950-luvulla. Mittaukset tarkentuivat 1970-luvulla high-density lipoproteiinipartikkeleiden (HDL) sisältämään kolesteroliin, mikä mahdollisti low-density lipoproteiinien (LDL) sisältämän kolesterolin arvioimisen Friedewaldin kaavalla. Kolesterolin ja HDL-kolesterolin lisäksi tarvit aan vielä seerumin triglyseridipitoisuuden mittaus, jotta pystytään arvioimaan LDL-partikkeleissa olevan koles terolin osuus. Seuraava uusi askel riskin arvioinnissa on ollut määrittää näiden elimistön rasvoja kuljettavien partikkelien lukumäärää mittaamalla niiden tärkeimpiä proteiiniosia, apolipoproteiineja. Johdanto Lipoproteiinipartikkelit voidaan luokitella tiheyden perusteella kylomikroneihin, very low-density (VLDL), intermediate-density (IDL), low-density (LDL) ja high-density (HDL) lipoproteiineihin. Lisäksi lipoproteiini(a), jota pidetään myös tärkeänä sydänja verisuonitautien riskitekijänä, luokitellaan omaksi ryhmäksi. Lipoproteiinipartikkeleissa on vapaan kolesterolin, kolesteroliestereiden, fosfolipidien ja triglyseridien lisäksi joukko apolipoproteiineja. HDL:n tärkeimmät apolipoproteiinit ovat apoa-i ja apoa-ii. Apolipoproteiini B-100 on tärkein apolipoproteiini aterogeenisiksi luokiteltavissa lipoproteiinipartikkeleissa, joita ovat VLDL, IDL ja LDL. Kylomikroneissa apolipoproteiini on apob:n pienimolekyylisempi muoto apob-48. Koska ainoastaan yksi apob-molekyyli on yhdessä partikkelissa, voidaan apob-määrityksellä arvioida näiden partikkeleiden lukumäärää. Viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että apolipoproteiinit toimivat sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnissa paremmin kuin perinteiset kolesterolimääritykset (1-3). Runsaasti triglyseridejä sisältävät VLDL-partikkelit erityisesti ylipainon, metabolinen oireyhtymän ja diabeteksen yhteydessä lisäävät pienten, tiheiden, vähän kolesterolia sisältävien LDL-partikkeleiden määrää verenkierrossa (4, 5). Jos käytetään ainoastaan kolesteroli- ja LDLkolesterolimäärityksiä sydän- ja verisuonitautien riskinarvioinnissa, voi haitallisten partikkelien määrän lisääntyminen jäädä havaitsematta. Aineisto ja menetelmät Suomalaisten seerumin apoa-i ja apob sekä apob/ apoa-i suhteen viitearvojen määrittämiseen käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2007 toteuttaman FINRISKI-tutkimuksen tuloksia (6, 7). Tutkimus tehtiin viidellä tutkimusalueella: Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo, Turku/Loimaa, Helsinki/Vantaa ja Oulun lääni. Tutkittavat poimittiin satunnaisotoksella ja jokaiselta alueelta poimittiin 200 miestä ja naista jokaisesta 10-vuotisikäryhmästä. Tutkittavien ikäjakauma oli 25 74 -vuotta. Viitearvoaineistoa varten koko aineistosta (n = 6733) poistettiin itse ilmoitettua sydän- ja verisuonitautia ja diabetesta sairastavat, kolesterolia alentavia lääkkeitä käyttävät, lihavat (BMI> 30kg/m 2 ), itse ilmoitettua verenpainetautia sairastavat ja verenpainelääkkeitä käyttävät henkilöt. Lopullisessa viitearvoaineistossa miehiä oli 1300 ja naisia 1528. Verinäytteet otettiin vähintään neljän tunnin paaston jälkeen. Näytteet sentrifugoitiin 30 min jälkeen näytteenotosta ja jaettiin pakastusputkiin. Näytteitä säilytettiin -20 o C:ssa ennen analysointia. Kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit määritettiin entsymaattisilla menetelmillä ja apolipoproteiinit A-I ja B immunoturbidimetrisesti Abbottin reagensseilla Architect c8000 analysaattorilla (Abbott Laboratories, Abbott Park, IL, USA). LDL-kolesteroli laskettiin Friedewaldin kaavalla (8) niille, joiden triglyseridipitoisuus oli < 4 mmol/l. ApoA-I:n sarjojen välinen toistettavuus (CV %) oli tutkimuksen aikana keskimäärin 1,7 % ja apob:n 3,1 %. Tautiriskiyksikön Analyyttisen biokemian laboratorio on FINAS Akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio (T077) ja kaikki em. menetelmät kuuluvat pätevyysalueeseen. THL:n analyyttisen biokemian laboratorio on 9

osal listunut CDC:n (Centers of Disease Control and Prevention, Atlanta, USA) lipidien standardointiohjelmaan jo vuodesta 2001. Koska apolipoproteiinit ovat kuuluneet standardointiohjelmaan vasta vuodesta 2010, apoa-i:n ja apob:n tulostason oikeellisuuden varmistamiseksi käytettiin laboratorion omaa pitkäaikaista seerumipoolikontrollia ja vuoden 2010 tuloksia. ApoB:n viitearvoja sekä toimenpiderajoja korjattiin 8 %:lla ylöspäin. Toisaalta ApoA-I:n viitearvoja ei ollut tarpeellista korjata. Viiterajoiksi määritettiin apoa-i:n, apob:n ja apob/apoa-i:n suhteen jakaumien 2,5 %:n ja 97,5 %:n rajat ei-parametrisella menetelmällä (9). Tilastolliset analyysit on kuvattu tarkemmin äskettäin julkaisemassamme alkuperäisessä artikkelissa (7). Tulokset Kuten HDL-kolesterolin yhteydessä on havaittu, myös apoa-i:n pitoisuus on naisilla korkeampi kuin miehillä. Miehillä on vastaavasti keskimäärin korkeampi apob:n pitoisuus sekä apob/apoa-i-suhde verrattuna naisiin. Naisten apob:n pitoisuus kuitenkin nousee iän myötä ja saavuttaa miesten tason 65 vuoden iässä. Yhteenveto viitearvoista on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Apolipoproteiinien A-I ja B sekä apob/apoa-i suhteen viitearvot FINRISKI 2007 -aineistosta (julkaistu viitteessä 7). ApoA-I, g/l ApoB, g/l ApoB/apoA-I Miehet 1,1 2,0 0,6 1,5 0,3 1,0 Naiset 1,2 2,3 0,6 1,3 0,3 0,8 Koska FINRISKI-aineisto jakaantui ns. terveeseen ryhmään ja erilaisia sairauksia sairastaviin, voitiin verrata perinteisiä kolesteroli- sekä apolipoproteiinimäärityksiä näiden ryhmien välillä. ApoA-I-pitoisuudet olivat alhaisimmat diabeetikoilla ja lihavilla (BMI>30kg/m 2 ). Korkeimmat apob-pitoisuudet ja apob/apoa-i suhde sekä matalin apoa-i-pitoisuus havaittiin lihavilla miehillä. Myös lihavilla naisilla apob-pitoisuus ja apob/apoa-i suhde olivat korkeimmat verrattuna terveeseen ryhmään. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla tai lääkehoidossa olevilla tai diabetesta sairastavilla miehillä oli alhaisemmat apob-pitoisuudet ja apob/apoa-i suhde kuin terveessä ryhmässä, mutta tilanne oli päinvastainen naisilla. ApoA-I:n tavoitearvo määritettiin viitearvoaineistosta jakauman 10. persentiilin kohdasta, joka vastasi miehillä HDL-kolesterolin pitoisuutta 1,0 mmol/l ja 1,2 mmol/l naisilla. ApoB:n tavoitearvot on laskettu vastaamaan LDL-kolesterolin tavoitearvoa 3,0 mmol/l, joka on lähellä 50. persentiiliä sekä miehillä että naisilla. Tällä perusteella sekä miesten että naisten apob: n tavoitearvoksi saatiin 0,9 mmol/l l ja apob/apoa-i suhteen tavoitearvoksi 0,6 miehille ja 0,5 naisille. Tulokset on koottu Taulukkoon 2. Taulukko 2. Apolipoproteiinien A-I ja B sekä apob/apoa-i suhteen tavoitearvot (julkaistu viitteessä 7). ApoA-I, g/l ApoB, g/l ApoB/apoA-I Miehet > 1,2 g/l < 0,9 g/l < 0,6 Naiset > 1,4 g/l < 0,9 g/l < 0,5 ApoB:n tavoitearvo <0,9 g/l koskee alhaisen riskin henkilöitä. Samoin kuten LDL-kolesterolin tavoitearvo on alhaisempi suurimman riskin henkilöillä, myös apob:n tavoitearvo on tällöin alhaisempi. ApoB:n tulisi olla < 0,7 g/l, jos henkilöllä on jo todettu sydän- ja verisuonitauti tai diabetes. Pohdinta Edelliset apolipoproteiinien suomalaiset viitearvot on julkaistu Leinon ym. turkulaisesta aineistosta (10) vuonna 1995, jolloin analytiikassa otettiin käyttöön WHO:n referenssimateriaaleihin perustuvat apoa-i: n ja apob:n kalibraattorit (11, 12). Tämän jälkeen menetelmät ovat kehittyneet, mutta edelleen apolipoproteiinien käyttö sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnissa on ollut Suomessa vähäistä. Verrattuna aikaisempiin viitearvoi hin FINRISKI-aineistoon perustuvissa viitearvoissa apoa-i:n pitoisuudet ovat keskimäärin 11 % korkeampia ja apob:n pitoisuudet 17 % matalampia. Verrattuna FINRISKI 2007 -tutkimuksen tuloksiin, ruot salaisessa aineistossa (13) havaittiin, että apoa- I-pitoisuudet olivat matalampia ja apob-pitoisuudet korkeampia, jolloin myös apob/apoa-i suhde oli huomattavasti korkeampi. Toisaalta meidän tuloksemme olivat samaa tasoa Framingham Offspring -tutkimuksen kanssa (14, 15). Yhdysvalloissa on ehdotettu apob: n tavoitearvoksi suurimman riskin henkilöille < 0,8 g/l, kun taas suomalaisessa aineistossa tavoitearvo oli vielä matalampi, 0,7 g/l (16). Viime vuosina käyttöönotetuissa suorissa HDL- ja LDL-kolesterolin määritysmenetelmissä on todettu ole van ongelmia erityisesti mitattaessa normaalista li pi dijakaumasta poikkeavia näytteitä (17). Koska on ilmeistä, että lipoproteiinipartikkelien lukumäärällä on myös merkitystä arvioitaessa väestön sydän- ja verisuonitautiriskiä ja näiden sairauksien hoidon tehokkuutta, tulisi apolipoproteiinien A-I ja apob käyttöä lisätä myös suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Sydän- ja verisuonitautia sairastavilla, kolesterolia alentavia lääkkeitä käyttävillä tai diabetesta sairastavilla miehillä apob-pitoisuudet olivat matalampia kuin terveillä, mutta naisilla apob-pitoisuus olikin näissä tapauksissa korkeampi kuin terveiden ryhmässä. Koska jo sairastuneilla tavoitearvot ovat vielä matalammat 10

kuin alhaisen riskin henkilöillä, naisten hoitotulokset näyttäisivät olevan miehiä huonompia. Jos ravintosuosituksissa keskitytään vähentämään rasvan käyttöä, voi ravinnon lisääntynyt nopeasti imeytyvien hiilihydraattien osuus lisätä maksan triglyseridisynteesiä ja tämän vasteena voi olla apob-tuotannon lisääntyminen (18). Toisaalta myös ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään liittyvä insuliiniresistenssi voi aiheuttaa vapaiden rasvahappojen vapautumista rasvakudoksesta, jolloin ylimäärä rasvahappoja kulkeutuu maksaan lisäten triglyseridien määrää ja edelleen apob:tä sisältävien partikkelien määrää verenkierrossa (19). Ylipaino ja metabolinen oireyhtymä ovat kasvavia ongelmia myös suomalaisessa väestössä ja näihin tiloihin liittyvää lisääntynyttä sydän- ja verisuonitautiriskiä ei aina pystytä havaitsemaan perinteisillä kolesteroli- tai triglyseridimittauksilla. Nyt julkaistuja apolipoproteiinien apoa-i ja apob viite- ja tavoitearvoja on mahdollista käyttää näihin tautitiloihin liittyvän sydän- ja verisuonitautiriskin arviointiin sekä hoidon seurantaan nykyisten kolesterolimääritysten rinnalla. Kirjallisuusviitteet: 1. Yusuf S, Hawken S, Ounpuu S, Dans T, Avezum A, Lanas F, et al. Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. Lancet 2004;364:937-52. 2. Walldius G, Jungner I, Holme I, Aastveit AH, Kolar W, Steiner E. High apolipoprotein B, low apolipoprotein A-I, and improvement in the prediction of fatal myocardial infarction (AMORIS study): a prospective study. Lancet 2001;358:2026-33. 3. Walldius G, Jungner I, Aastveit AH, Holme I, Furberg CD, Sniderman AD. The apob/apoa-i ratio is better than the cholesterol ratios to estimate the balance between plasma proatherogenic and antiatherogenic lipoproteins and to predict coronary risk. Clin Chem Lab Med 2004;42:1355-63. 4. Rizzo M, Pernice V, Frasheri A, Di Lorenzo G, Rini GB, Spinas GA, Berneis K. Small, dense low-density lipoproteins are predictors of cardio- and cerebro-vascular events in subjects with the metabolic syndrome. Clin Endocrinol (Oxf) 2009;70:870-5. 5. Contois JH, McConnell JP, Sethi AA, Csako G, Devaraj S, Hoefner DM, Warnick GR. Apolipoprotein B and cardiovascular disease risk: position statement from the AACC Lipoproteins and Vascular Diseases Division Working Group on Best Practices. Clin Chem 2009;55:407-19. 6. Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männisto S, Sundvall J, et al. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39:504-18. 7. Leiviskä J, Sundvall J, Alfthan G, Jauhiainen M, Salomaa V. Apolipoprotein A-I, apolipoprotein B, and apolipoprotein B/apolipoprotein A-I ratio: Reference intervals compared with values in different pathophysiological conditions from the FINRISK 2007 study. Clin Chim Acta 2011;412:1146-1150. 8. Friedewald WT, Levy RI, Fredrickson DS. Estimation of the concentration of low-density lipoprotein cholesterol in plasma, without use of the preparative ultracentrifuge. Clin Chem 1972;18:499-502 9. Solberg HE. The IFCC recommendation on estimation of reference intervals. The RefVal program. Clin Chem Lab Med 2004;42:710-4. 10. Leino A, Impivaara O, Kaitsaari M, Järvisalo J. Serum concentrations of apolipoprotein A-I, apolipoprotein B, and lipoprotein(a) in a population sample. Clin Chem 1995;41:1633-6. 11. Marcovina SM, Albers JJ, Henderson LO, Hannon WH. International Federation of Clinical Chemistry standardization project for measurements of apolipoproteins A-I and B. III. Comparability of apolipoprotein A-I values by use of international reference material. Clin Chem 1993;39:773-81. 12. Marcovina SM, Albers JJ, Kennedy H, Mei JV, Henderson LO, Hannon WH. International Federation of Clinical Chemistry standardization project for measurements of apolipoproteins A-I and B. IV. Comparability of apolipoprotein B values by use of International Reference Material. Clin Chem 1994;40:586-92. 13. Holme I, Aastveit AH, Hammar N, Jungner I, Walldius G. Relationships between lipoprotein components and risk of ischaemic and haemorrhagic stroke in the Apolipoprotein MOrtality RISk study (AMORIS). J Intern Med 2009;265:275-87. 14. Contois J, McNamara JR, Lammi-Keefe C, Wilson PW, Massov T, Schaefer EJ. Reference intervals for plasma apolipoprotein A-1 determined with a standardized commercial immunoturbidimetric assay: results from the Framingham Offspring Study. Clin Chem 1996;42:507-14. 15. Contois JH, McNamara JR, Lammi-Keefe CJ, Wilson PW, Massov T, Schaefer EJ. Reference intervals for plasma apolipoprotein B determined with a standardized commercial immunoturbidimetric assay: results from the Framingham Offspring Study. Clin Chem 1996;42:515-23. 16. Brunzell JD, Davidson M, Furberg CD, Goldberg RB, Howard BV, Stein JH, Witztum JL. Lipoprotein management in patients with cardiometabolic risk: consensus conference report from the American Diabetes Association and the American College of Cardiology Foundation. J Am Coll Cardiol 2008;51:1512-24. 17. Miller WG, Myers GL, Sakurabayashi I, Bachmann LM, Caudill SP, Dziekonski A, et al. Seven direct methods for measuring HDL and LDL cholesterol compared with ultracentrifugation reference measurement procedures. Clin Chem 2010;56:977-86. 18. Volek JS, Fernandez ML, Feinman RD, Phinney SD. Dietary carbohydrate restriction induces a unique metabolic state positively affecting atherogenic dys- 11

lipidemia, fatty acid partitioning, and metabolic syndrome. Prog Lipid Res 2008;47:307-18. 19. Zammit VA, Waterman IJ, Topping D, McKay G. Insulin stimulation of hepatic triacylglycerol secretion and the etiology of insulin resistance. J Nutr 2001;131:2074-7. JAANA LEIVISKÄ, FM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansantautien ehkäisyn osasto Tautiriskiyksikkö PL 30, 00270 Helsinki jaana.leiviska@thl.fi JOUKO SUNDVALL, FM, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansantautien ehkäisyn osasto Tautiriskiyksikkö GEORG ALFTHAN, dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansantautien ehkäisyn osasto Tautiriskiyksikkö MATTI JAUHIAINEN, dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansantautien ehkäisyn osasto Kansantautien genetiikan yksikkö VEIKKO SALOMAA, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansantautien ehkäisyn osasto Kansantautien epidemiologian ja ehkäisyn yksikkö TITTA SALOPURO Diagnostic accuracy of holotranscobalamin, methylmalonic acid, serum cobalamin, and other indicators of tissue vitamin B 12 status in the elderly B 12 -vitamiinin (kobalamiini) puutos on yleistä erityisesti vanhuksilla, ja sen varhainen tunnistaminen olisi tärkeää mahdollisten palautumattomien neurologisten vaurioiden estämiseksi. Puutosta ei voida kuitenkaan diagnosoida pelkän yksittäisen laboratoriotutkimuksen perusteella. Valenten tutkimuksessa analysoitiin 700 vanhuksen, joilla lievä/kohtalainen kognitiivinen heikentyminen, aineistosta seerumin kobalamiini, holotranskobalamiini (holotc, ns. aktiivinen B 12 -vitamiini), totaali homokysteiini (thcy), metyylimalonaatti (MMA) sekä seerumin ja punasolujen folaatti. B 12 -vitamiinin puutoksen kriteerinä pidettiin punasolujen kobalamiinipitoisuutta <33 pmol/l, jonka perusteella raja-arvot em. analyyteille määritettiin. Tutkimuksessa pyrittiin julkaisemaan selkeä diagnostinen strategia B 12 -vitamiinipuutoksen tunnistamiselle. Tutkituista analyyteistä holotc osoittautui parhaaksi B 12 -vitamiinin puutoksen ennustajaksi ROC-analyysissä (AUC 0.90), ollen merkitsevästi parempi kuin seerumin kobalamiini (AUC 0.80) tai MMA (AUC 0.78). Näille kolmelle analyytille määritettiin tutkimuksessa positiiviset ja negatiiviset raja-arvot, joiden väliin jäävälle harmaalle pitoisuusalueelle jäi holotc-, kobalamiini- ja MMA-määrityksissä 14%, 45% ja 50% tuloksista, vastaavasti. Seerumin kobalamiinin herkkyys oli matala, kun taas MMA:n spesifisyys oli huono. Lisäksi huonontunut munuaisfunktio oli sekoittava tekijä MMA-määrityksissä, mutta ei holotc- tai kobalamiinimäärityksissä. HoloTC:n viiteväliksi määriteltiin 20-125 pmol/l, josta ns. harmaata aluetta oli pitoisuusalue 20-30 pmol/l. Tutkimustulokset tukevat holotc:n valintaa ensisijaiseksi tutkimukseksi B 12 -vitamiinistatusta selvitettäessä. Suomessa yleisenä käytäntönä on ollut aloittaa selvittely kobalamiinimäärityksellä ja edetä thcy- ja holotc-määrityksiin, jos kobalamiinipitoisuus on välillä 150-250 pmol/l. Tässä tutkimuksessa suositellaan hoidon aloittamista holotc-pitoisuuksilla <20 pmol/l, kun taas hoitoa ei tarvittaisi alueella 30 pmol/l. Väliin jäävällä pitoisuusalueella punasolujen folaattimäärityksestä voi saada diagnoosin tekemisessä tarvittavaa lisäinformaatiota. EDWARD VALENTE, JOHN M SCOTT, PER-MAGNE UELAND, CONAL CUNNINGHAM, MIRIAM CASEY, and ANNE M. MOLLOY Clin Chem 2011;57:856-63. 12

Kevätkoulutuspäivät ja sääntömääräinen kevätkokous 2012 SKKY ja Sairaalakemistit ry järjestävät yhteiset kevätkoulutuspäivät 22.-23.3.2012 Tampereella. Samassa yh teydessä järjestetään myös SKKY: n sääntömääräinen kevätkokous. Koulutuspäivien alustava ohjelma on julkaistu toisaalla lehdessä. Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen kevätkokous SKKY:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Tampereella 22.3. 2012 klo 16.45. Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen 5. Pöytäkirjan tarkastajien (2) valinta 6. Toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen hyväksyminen 7. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja tilivelvollisille 8. Muut johtokunnan ja jäsenten esittämät asiat Tervetuloa! Uusia jäseniä Johtokunnan kokouksessa 14.12. 2011 on hyväksytty yhdistyksen uusiksi jäseniksi Mikko Aulu, Hanna-Mari Pallari, Samuli Rounioja ja Johanna Westerlund. Johtokunta vuonna 2012 SKKY:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Järvenpäässä 18.11.2011. Syyskokouksessa valittu yhdistyksen johtokunta vuodelle 2012 on seuraava: Harri Laitinen, puheenjohtaja Jari Leinonen, varapuheenjohtaja Elina Porkkala-Sarataho (rahastonhoitaja) Kristiina Kainulainen (sihteeri) Veli Kairisto Päivi Lakkisto Tarja Melkko Apurahat SKKY myöntää matka-apurahoja ko kouksiin ja koulutuspäiville osallistumista varten. SKKY myöntää apurahoja myös kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen tutkimustyöhön ja jäsenistön oman ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen. Apurahan saaminen edellyttää täysipäiväistä työskentelyä ja tulosten raportointia johtokunnalle. Vapaamuotoiset SKKY:n johtokunnalle osoitetut hakemukset, joissa on esitetty hanke ja kuluerittely, lähetetään sihteerille. Osoitteenmuutokset ja eläkkeelle jäämiset Muistathan ilmoittaa sihteerille mikäli nimesi/osoitteesi muuttuu tai jäät eläkkeelle (eläkkeellä olevat ovat vapautettuja jäsenmaksusta). Näin varmistat myös jäsenkirjeiden ja Kliinlab-lehden tulemisen oikeaan osoitteeseen. Talvisin terveisin sihteeri KRISTIINA KAINULAINEN s-posti kristiina.kainulainen@jamsa.fi Päätoimittajat Henrik Alfthan HUSLAB, Naistenklinikan laboratorio Haartmaninkatu 2, 00290 Helsinki P. 050-427 1457 henrik.alfthan@hus.fi Kristina Hotakainen Helsingin yliopisto PL 63 (Haartmanink. 8), 00014 HY P. 09-4717 1734, 050-428 6392 kristina.hotakainen@hus.fi Toimituskunta Inga Hjelm, p. 040-723 4756 Tomi Koski, p. 03-3117 5477 Päivi Laitinen, p. 050-427 9208 Anna Lempiäinen, p. 050-427 9064 Britt-Marie Loo, p. 020-610 6761 Ilkka Penttilä, p. 040-582 5564 Sari Väisänen, p. 044-717 8742 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kristiina Kainulainen P. 020-638 3486, 040-712 2577 Fax 020 638 3488 sähköposti: kristiina.kainulainen@jamsa.fi Tilaushinta: 30 Kongressikalenteri Ilkka Penttilä P. 040-582 5564, fax 017-288 4488 sähköposti: ilkka.penttila@pp.sonera.net Julkaisija Suomen kliinisen kemian yhdistys r.y., Föreningen för klinisk kemi i Finland r.f. Kirjapaino Tammerprint Oy, Tampere P. 050-523 7253 Taitto Tmi Lehtiapu / Marja Rissanen Ilmoitukset Aimo Harmoinen P. 040-533 5315 sähköposti: aimo.harmoinen@gmail.com Tampere 2012 ISSN 0782-1549 13

SAIRAALAKEMISTIT RY:N JA SKKY:N KEVÄTKOULUTUSPÄIVÄT 2012 22.- 23.03.2012 Tampereella Museokeskus Vapriikissa OHJELMA Torstai 22.03.2012 puheenjohtaja Kari Åkerman 9.00-9.45 Näyttely ja kahvi 9.45 10.00 Koulutuspäivien avaus 10.00-12.00 Riskienhallinta ja turvallisuus kliinisessä laboratoriossa Riskienhallinta yleisenä toiminnanohjauksen konseptina ja standardien valossa Tietoturva ja tietosuoja Henkilöturvallisuus 12.00-13.00 Lounas ja näyttely 13.00-15.00 Varautuminen pandemiaan ja suuronnettomuuksiin Pandemia, suuronnettomuudet ja verihuolto Varautuminen tulipaloon ja seurauksiin Tulipalojen ehkäisy 15.00-15.45 Kahvi ja näyttely 15.45-16.30 Räjähdyssuojaus ja ATEX SKKY kevätkokous Iltatilaisuus Perjantai 23.03.2012 puheenjohtajat Jari Hirvonen ja Harri Laitinen 08.00-08.30 Sairaalakemistit Ry kevätkokous 08.30-09.30 Mikrobiologiaa (aihe avoin) 09.30-10.30 Näyttely ja hedelmiä 10.30-11.30 Mikrobiologiaa (aihe avoin) 11.30-12.30 Lounas ja näyttely 12.30-14.00 Proteiinianalytiikkaa Kapillaarielektroforeesi Otsikko avoin Aminohapot 14.00-14.30 Näyttely ja kahvi 14.30-15.30 Karppaus Tampereen kaupunki / Irina Nurmi Ilmoittautuminen ja osallistumismaksut Sitovat ilmoittautumiset 4.3.2012 mennessä: leila.muukkonen@uta.fi. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä erityisruokavaliotoiveet. Ilmoitathan myös, jos et osallistu 22.3.12 iltatilaisuuteen. Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen tehdyistä peruutuksista ei palauteta osallistumismaksua. Osallistumismaksu on 280 / 2 pv. Koulutuspäiville voi ilmoittautua myös yhdeksi päiväksi, jolloin osallistumismaksu on 22.03.2012 180 (sis. iltatilaisuuden) ja 23.03.2012 140. Osallistumismaksu on maksettava 4.3.2012 mennessä Sairaalakemistit ry:n tilille 800011-165563. Pyydämme huomioimaan, että emme lähetä laskuja kuin erikseen sovittaessa. Ilmoittautumisajan 4.03.2012 päätyttyä voi kysyä mahdollisia vapaita paikkoja. Jälkikäteen ilmoittautuneilta osallistumismaksu peritään 1,5 -kertaisena. Koulutuspäivien yhteyteen 22.-23.3.12 on varattu hotellihuonekiintiö Scandic Tampere City -hotellista, käyntiosoite Rautatienkatu 16, puhelin +358 3 2446 111. Huonehinnat ovat 110 /standard yhden hengen huone/vrk ja 130 /standard kahden hengen huone/vrk. Varaustunnus on SAI220312 001, varauskiintiö on voimassa 8.3.2012 saakka. 14

Kuva: Henrik Alfthan Kuva: Henrik Alfthan Ultrapuhdasta vettä yhdellä napin painalluksella: www.aquaflow.fi elgalabwater@aquaflow.fi Olemme mukana Labquality-päivillä Helsingin messukeskuksessa 9. 10.2.2012. Tervetuloa osastollemme R50. 15

Koulutus- ja kongressikalenterin ylläpidosta vastaa emeritusprofessori Ilkka Pent tilä. Tiedot uusista tai puuttuvista XXXIII NCCC XXXIII NCCC kliinisen ke mian alaan liittyvistä ja sivuavista kong resseista ja koulutustilaisuuksista ovat tervetulleita E-mail osoitteeseen ilkka.penttila@pp.sonera.net tai telefaksiin (017)2884488. * = uusi tieto tai muutos edelliseen numeroon nähden. Kongressitiedossa on yleensä myös maininta, jos ryhmämatka on järjestetty. Kalenterin alussa ovat tärkeimmät vahvistetut Pohjoismaiset ja kansainväliset kliinisen kemian alan kongressit. Kalenteri kokonaisuudessaan on luettavissa elektronisessa muodossa SKKY:n kotisivulta www.skky.fi/ajankohtaista tai SKKY:n linkistä Kongressikalenteri. Tämän numeron kalenteri on päivitetty 28.01.2012. Congresscalendar The contents of the calendar for congresses and meetings in the field of clinical chemistry and the related disciplines are collected by professor Ilkka Penttila, MD, PhD (ilkka.penttila@pp.sonera. net). I kindly ask for information about new meetings and congresses which are not present in the calendar. The calendar is readable in the Finnish Journal Kliin. Lab/www.skky.fi/Kongressikalenteri as the www-document. The first congresses on the list are the future International and Nordic Congresses of Clinical Chemistry/Clinical Biochemistry. Updated on 2012-01-28. *sign means new or changed information. 12.6.-15.6. 2012 XXXIII Nordic Congress in Clinical Chemistry, Hilton Reykjavík Nordica Hotel, Reykjavik, Iceland (Abstracts should be submitted electronically no later than January 15, 2012; www.nfkk2012.is 19.5.-23.5. 2013 Euromedlab Milano 2013 & 20th IFCC- EFCC Congress of Clinical Chemistry, Milano Convention Centre, Milan, Italy; www.milan2013.org 22.6. 27.6. 2014 Wordlab 2014: 22nd International Congress of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine, Istanbul Convention & Exhibition Center, Istanbul, Turkey; www.istanbul2014.org 2012 9.2.-10.2. Laaduntarkkailupäivät/Labquality Days 2012, Helsingin Messukeskus, Helsinki, Finland; www.labquality.fi 12.2.-15.2.* 4th ICDDT High-throughput Screening & Laboratory automation, Dubai, UAE; E-mail info@icddt4-34.com 14.2.-17.2. The Arctic Experience 2012, Course in Scientific Writing and Publishing,Finse, Norge ; www.legeforeningen.no/id/177541.0 5.3.-8.3. Advances and Controversies in B-Vitamins and Choline, Leipzig, Germany; www.conventus.de/b-vitamins2012- home/ 11.3.-15.3. The Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy, Pittsburgh, PSA, USA; www.pittcon.org 13.3. Equalis användarmöte, Medicinsk mikrobiologi, Ersta konferens, Stockholm, Sverige; www.equalis.se 13.3-14.3.* 2nd Discovery Chemistry Congress and Exhibition, Munich, Germany; www. selectbiosciences.com/conferences/ DCC2012/ 14.3.-15.3.* Perspectives in Clinical Proteomics Conference 2012, Cambridge, UK; www.acb.org.uk 14.3.-16.3.* NFKK mote, Quality Airport Hotel Gardermoe, Norge; www.legeforeningen.no/id/180228.0 17.3.-19.3.* EFCC Symposium : Education in Clinical Chemistry and Laboratory Medicine, Prague, Check Republic; www.education2012efcc.cz/ 20.3.-23.3. 32nd International Symposium on Intensive Care and Emergency Medicine, Brussels, Belgium; www.intensive.org/ 22.3.* MICROSCOPISCH BEENMERGON- DERZOEK IN DE DAGELIJKSE PRAK- TIJK, Rotterdam, The Netherlands; www.nvkc.nl 22.3.-23.3.* SKY:n kevätkoulutus, Helsingin Seutu, Finland; www.skky.fi 25.3.-30.3. XVI International Symposium on Atherosclerosis, Sydney, Australia (Abstract deadline 2011-09-05); www.tourhosts. com.au/isa2012/ 25.3.-30.3. 15th World Congress of Anaesthesiologist (WCA), Buenos Aires, Argentina; www.wca2012.com/ 28.3.-29.3. Lab-on-a-Chip, Single Cell Analysis Europe and Advances in Biodetection & Biosensors, Edinburgh, Scotland, UK; www.selectbiosciences.com/ 28.3.-29.3.* Equalis användarmöte: Proteinanalyser, Täby park hotell, Stockholm, Sverige; www.equalis.se 29.3.-30.3. Discovery Chemistry Congress, Munich, Germany; www.selectbiosciences. com/index.aspx 1.4.-4.4. 38th Annual Meeting of the European Group for Blood and Marrow Transplantation, Geneva, Switzerland; www.congrex.ch/ebmt2012 11.4.-13.4.* XVII Kansallinen telelääketieteen ja e-health -seminaari, M/S Mariella Hel sinki-tukholma-helsinki, Finland; www.telemedicine.fi 12.4.* Liquid Chromatography Tandem Mass spectrometry - Past, Present and Future in Clinical Laboratories, London, UK; www.acb.org.uk/docs/ LCMS%20Programme-draft.pdf 16.4.-19.4.* 18th Annual Scandinavian Atherosclerosis Conference, Scandinavian Society for Atherosclerosis Research, Krogerup Højskole, DK-3050 Humlebæk, Denmark; www.ssar.dk/ 18.4.-21.4. World Congress of Cardiology (WCC), Dubai, United Arab Emirates; www.world-heart-federation.org/ 16

Biologisten variaatioiden tietokanta laboratoriojärjestelmän osana luento Labquality-päivillä. Tervetuloa!

UUTUUS Mindrayn BC-6800 hematologian analysaattori Mindrayn hematologian tuoteperhe on täydentynyt uudella BC-6800-analysaattorilla. BC-6800-analysaattori mittaa perusverenkuvan, viisiosaisen valkosolujen erittelyn, retikulosyytit ja erytroblastit. Lisätietoja: Satu Peltola, tuotepäällikkö puh. 020 112 1706, satu.peltola@mediq.com Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo. Puh. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi