Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa?

Transkriptio

1 Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa?

2 HUS:n tutkimuksen tavoitteet keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon koordinoidaan ja tuetaan aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa edistetään terveystaloustieteen ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta tehostetaan tutkimustulosten hyödyntämistä uudistamalla ja aktivoimalla innovaatioiden hyödyntämisjärjestelmä kehitetään tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa (HUS:n strategia )

3 Top nations in clinical medicine January 2000 April 2010 Data provided by Thomson Reuters from its Essential Science Indicators, Country Papers Citations Citations Rank 2008 per paper 1 Finland 21, , Denmark 23, , The Netherlands 66,735 1,192, Belgium 31, , Scotland 22, , Switzerland 40, , United States 692,884 11,927, Sweden 44, , Canada 88,373 1,499, England 163,755 2,573,

4 Top European institutions in clinical medicine 21 May 2009, Times Higher Education (Thomson Reuters Essential Science Indicators database, 1 January December 2008) Rank in Europe University Papers Citations Citations per paper 1 Erasmus University Rotterdam 7, , University of Cambridge 4, , University of Oxford 6, , University of Glasgow 4, , University of Helsinki 10, , Imperial College London 7, , University of Amsterdam 8, , Karolinska Institute 12, , Humboldt University of Berlin/Charité 6, , Leiden University 8, ,

5 14.9 Europe Turkey Italy Spain Germany England 13 17,8 Israel France Scotland Denmark Norway Canada Belgium Sweden Netherlands Australia Switzerland USA Finland Rank Citations/Article Country Publication Analysis Cancer Research (Lab Times 1:40, 2012)

6 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta kannalta tuo uutta tietoa 81,5 % HUS:n tutkijoista ilmoitti tutkimustyönsä johtaneen muutoksiin kliinisessä toiminnassa noin 700 toiminnan parannusta 11 vuoden aikana, enemmän kuin yksi/viikko parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa huippuluokan asiantuntija HUS:n sairaanhoidosta vastuussa olevista yli 91,4 % arvioi, että tutkimustyö on parantanut henkilöstön ammattitaitoon 87,4 % arvioi, että tutkimustyö on parantanut sairaanhoidon vaikuttavuutta yli 82,6 % arvioi, että tutkimustyö on parantanut toiminnan tuottavuutta hyötyjä lähes kaikilla lääketieteen erikoisaloilla (Karma, Tieteellinen tutkimustyö ja sen vaikutukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, 2012)

7 HUS:ssa tutkijoiden kansallinen vaikutus HUS:n tutkijat tekijöinä mukana 94 %:ssa Käypä hoito-suosituksista heidän tutkimustuloksiaan käytetty osana taustamateriaalia 98 %:ssa suosituksista 78 %:ssa HALO-suosituksista (muiden yoshp:ien tutkijat yhteensä 81 %:ssa) 86 %:ssa kotimaisista lääketieteen oppikirjoista noin kolmannes kaikista kirjoittajista, toimittajista ja päätoimittajista oli HUS:sta keskimäärin kaksi HUS:n tutkijaa antaa medialle lausunnon joka päivä (Karma, Tieteellinen tutkimustyö ja sen vaikutukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, 2012)

8 Valtion tutkimus- ja koulutusrahoitus Korvaus yhteensä Yliopistosairaalat tutkimus Yliopistosairaalat koulutus Tutkimus muualla Koulutus muualla

9 Julkinen tutkimusrahoitus eri aloille vv Akatemia Tutk.-evo Yhteensä Vuosi ,7 m 60,2 m 73,9 m Vuosi ,0 m 40,0 m 98,0 m Lääketiede Kulttuuri ja yhteiskunta Biotieteet ja ympäristö Luonnontieteet ja tekniikka Julkinen rahoitus, 2010/ % 330 % 434 % 494 %

10 Tutkimuksen menot ja tulot 2012 ekonometrisesti lasketut kustannukset (2010) 42,5-58,2 m HUS:ssa (2010) valtion tutkimusrahoitus 12 m, lääketeollisuus 7,6 m, Akatemia/ Tekes/EU/säätiöt 4,2 m, HUS:n oma suora tutkimusrahoitus 3 m tutkimuksen kautta saatavien ilmaisten lääkkeiden arvo 15 m koko kampuksella tutkimukseen 100+ m

11 Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taloudellisia vaikutuksia tuonut teknologiateollisuutta, vienti 1650 m (2012), kauppatase +735 m, 38 % korkean teknologian viennistä tieteellinen turismi, kongressivierasta/v, 25+ m Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin rahoittamat neurologian hoitovertailututkimukset takaisinmaksuaika 1,2 vuotta, vuosituotto 46 % (Johnston ym., Lancet 367: 1319, 2006) Britannian sydän- ja verisuonitautien tutkimukset, vuosituotto 39 % psykiatrian tutkimukset, vuosituotto 37 % (Medical Research Council, Welcome Trust, Academy of Medical Sciences, 2008)

12 Pituitary and ovarian function during contraception with one subcutaneous implant releasing a progestin, ST Lähteenmäki P, Weiner E, Lähteenmäki P, Johansson ED, Luukkainen T. Contraception Mar;25(3): Contraception with subcutaneous capsules containing ST Pituitary and ovarian function and plasma levels of ST Lähteenmäki P, Weiner E, Lähteenmäki P, Johansson E, Luukkainen T. Contraception Jan;23(1): A radioimmunoassay of oestrone in plasma. Plasma levels of oestrone and oestradiol in oophorectomized Rhesus monkeys during treatment with subcutaneous implants containing oestrone. Axelsson O, Englund DE, Luukkainen T, Johansson ED. Acta Endocrinol (Copenh) Mar;87(3): A D-norgestrel-releasing IUD. Nilsson CG, Johansson ED, Luukkainen T. Contraception Apr;13(4): Long-term contraception with norethindrone subcutaneous capsules. Wiese J, Marker IL, Holma P, Vartiainen E, Osler M, Pyörälä T, Johansson E, Luukkainen T. Ann Clin Res Apr;8(2):93-7. The effect of progestin R 2323 released from vaginal rings on ovarian function. Johansson ED, Luukkainen T, Vartiainen E, Victor A. Contraception Sep;12(3): Biodegradable polylactate as a steroid-releasing polymer: intrauterine administration of d-norgestrel. Nilsson CG, Johansson ED, Jackanicz TM, Luukkainen T. Am J Obstet Gynecol May 1;122(1):90-5. The plasma concentration of a synthetic progestin, R 2323, released from polysilastic vaginal rings. Viinikka L, Victor A, Jänne O, Raunaud JP. Contraception 1975 Sep;12(3):

13 Mirena - myynti v m, n. 60 % Suomen lääkeviennistä - Bayerin viidenneksi myydyin lääkevalmiste - Bayerin kolmanneksi suurin reseptilääketehdas Turussa - Bayer Suomen kolmanneksi suurin yhteisöveronmaksaja (84 m, 2011)