Keurusseudun Luonnonystävät ry 3.4.2015 c/o Pertti Sulkava Lampilantie 8, 42800 Haapamäki Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Matti Aalto Korpelantie 153, 42800 Haapamäki Keuruun kaupunki Kaupunginhallitus Multiantie 5 42700 Keuruu Asia: Lausunto Keurusselän, Hepolammen ja Pajulammen rantaasemakaavaehdotuksesta ja Keurusselän ranta-asemakaavan muutosehdotuksesta Olemme kaavaluonnoksesta antamassamme lausunnossa kiinnittäneet huomiota moniin seikkoihin, jotka koskivat ranta-asemakaavaluonnoksen ja maakuntakaavan ristiriitaa, ranta-asemakaavan mitoitusta, esitettyjen loma-asuntotonttien sijoitusta sekä alueen luonto- ja virkistysarvojen heikkoa huomioimista. Useimmat niiden osalta tekemistämme korjausesityksistä eivät ole kuitenkaan johtaneet kaavaluonnoksen tarkistamiseen. Tämän vuoksi tässä lausunnossa kommentoimme aiempaan lausuntoomme saatua vastinetta ja uudistamme aikaisemmin esittämämme huomiotta jääneet korjaustarpeet. Lisäksi esitämme muutamia uusia vaatimuksia sekä oman ehdotuksemme sopivasta tonttien, virkistysalueiden ja luontokohteiden sijainnista. Maakuntakaavan huomioonottaminen Laadittava ranta-asemakaava sijoittuu keskeisesti alueelle, joka on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu Hotelli Keurusselän ympärille matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (mv). Maakuntakaava määrää, että mv-alueen suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Maakuntakaavassa on mv-alueen sisällä oleva Sikoniemi merkitty virkistysalueeksi (V), jolla sallitaan vain virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Muut Keurusselän puoleiset osat laadittavan ranta-asemakaavan alueesta on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM), jolla sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen ja edellytetään rakentamisen sopeuttamista ympäristöön. Kun maakuntakaavan mukaisen virkistysalueen (V) maankäyttöä ryhdytään suunnittelemaan yksityiskohtaisemmin yleis- tai asemakaavalla, tulee kaavoituksen painopisteen olla virkistyskäytössä, vaikka alueelle kaavoitettaisiinkin muutakin. Katsomme, että maakuntakaavan mukaiselle virkistysalueelle ei tule rakentaa omarantaisia loma-asuntoja, ainakaan vastaavalla tiheydellä kuin rannoilla, joilla
2 maakuntakaava ei ole rantojenkäyttöä ohjaamassa. Oleellisen tärkeää on myös se, että tämä mahdollinen muu rakentaminen ei estä ko. virkistysalueella jo yleisessä virkistyskäytössä olevien tai sellaiseen parhaiten soveltuvien alueiden käyttöä tai niiden kehittämistä. Jos muiden tavoitteiden ja arvojen on mahdollista mennä virkistysarvojen edelle, ei maakuntakaavalla ole laissa sille määrättyä oikeusvaikutusta. Tässä mielessä pidämme Keski-Suomen Liiton kaavaluonnoksesta antamaa lausuntoa varsin erikoisena, sillä ehdotuksen mukaista kaavoitusta tukemalla liitto itse heikentää tekemänsä suunnittelutyön ohjausvaikutusta. Liiton lausunnon pohjalta on myös kaavaselostuksen vaikutusarviokohtaan 5.1.1 tullut maininta siitä, että kaava edistäisi maakuntakaavan tavoitteita, mikä ei ainakaan Sikoniemen alueen osalta pidä paikkaansa. Keski-Suomen Liiton lausunnossa todetaan myös, että maakuntakaava täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta ja että kaavaluonnos toteuttaa tätä periaatetta. Me katsomme, että laadittu detaljikaavaehdotus, jonka todellisena tavoitteena on osoittaa mahdollisimman paljon omarantaista loma-asutusta parhaille rannoille, ei ole oikea tapa täsmentää maakuntakaavaa Hotelli Keurusselän ympäristössä. Jos maakuntakaavaa halutaan ko. alueella tarkentaa tai täsmentää, tulisi tarkastelun piiriin ottaa laajemmat alueet ja oikea työkalu olisi yleiskaava. Keuruun keskustan asemakaava-alueen eteläpuolella olevat Keurusselän länsipuoliset alueet Pöyhölästä aina Mustalahteen saakka kaipaavat kokonaisuudessaan maankäyttömahdollisuuksien uudelleen tarkastelua. Toivottavasti tällä alueella ei lähdetä liikkeelle jotain osa-aluetta koskevalla rantaasemakaavalla, vaan koko aluetta koskevalla samanaikaisella yleiskaavoituksella ja maakuntakaavan tarkistuksella. Omarantaisten loma-asuntojen määrä Olemme kritisoineet kaavaluonnoksessa esitettyä omarantaisten loma-asuntojen määrän mitoitusta 7 loma-asuntoa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Vastineessaan kaavanlaatija ilmoittaa mitoituksen pohjautuvan suurten vesistöjen mitoitusnormiin ja mainitsee myös maakuntakaavan puoltavan tässä tapauksessa normaalia tehokkaampaa mitoitusta. Moitimme edelleen korkeaa mitoitustasoa ja viittaamme Keurusselän osalta rantayleiskaavoituksessa käytettyyn mitoitukseen, joka on ollut Keurusselän itärannan rantayleiskaavoituksessa (Liukko-Häkkisen alue) 3 6 loma-as/mrkm, sekä Keuruun kaupunginvaltuuston 24.3.2003 tekemään päätökseen, jolla on hyväksytty Keurusselän länsiosan rantayleiskaavoituksessa käytettäväksi mitoitusta 3-6 loma-as/mrkm, kuitenkin keskimäärin 5 loma-as/mrkm. Kun nyt laadittavan ranta-asemakaavan rannat ovat osin hyvinkin monimuotoisia sisältäen kapeiden salmien erottamia lahdekkeita, ei suurien selkien suorilla rannoilla jossakin käytettävä mitoitus sovellu tälle alueelle. Omarantaisten tonttien korkea mitoitus ei sovi matkailupalvelujen alueille muutoinkaan, koska se on omiaan estämään tai rajoittamaan matkailijoiden rantojen käyttöä. Alueen matkailutavoitteita tukevaa tehokkaampaa loma-asuntorakentamista voidaan puoltaa, jos se tapahtuu siten, että se ei rajoita alueella kulkevien matkailijoiden virkistyskäyttömahdollisuuksia tai tuhoa tai heikennä alueen maisema- ja luontoarvoja. Tässä mielessä yhteisrantaiset loma-asuntoratkaisut olisivat tarkoituksenmukaisia. Vastineessaan kaavanlaatija toteaa, että yhteisrantaiset matkailualuekorttelit eivät ole toteuttamiskelpoisia nykypäivänä, mutta toteamusta ei perustella mitenkään. Nykyinen
3 suuntaus omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen johtuu paljolti myös siitä, että niiden tontteja kaavoitetaan. Monissa matkailukohteissa, joissa arvostetaan itse kohdetta ja mahdollisimman monen matkailijan mahdollisuuksia lomailla kohteen lähellä, rakennetaan menestyksekkäästi esimerkiksi Chalets-huoneistojen tyyppistä yhteisasumista. Ajatus ei poikkea siitä, että Keurusselälläkin olisi yhteisrantaista lomaasutusta. On suuri virhe pilata itse kohde eli esimerkiksi varata yksi Keurusselän parhaista hiekkarannoista yksityismökkiläisten käyttöön. Luontoarvojen huomioonottaminen Sikoniemen luonnontilainen hiekkaranta on luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde, jota ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Tätä ei ole huomioitu kaavoituksessa eikä luontoselvityksessä millään tavoin. Loma-asutuksen rakentaminen ko. alueelle muuttaa hiekkarannan ominaispiirteitä. ELY-keskuksen tulee määrittää luontotyypin rajaus. Luontoselvityksessä ei ole selvitetty luontodirektiivin suojelemia lepakoita, mutta jo yhdellä havainnointikerralla 12.6.2014 alueelta löytyi kolme lepakkolajia (Liite 2). Alueella tulee tehdä lepakkoselvitys. Kaava-alueella tehdyn luontoselvityksen täydennys vähättelee alueen luontoarvoja esimerkiksi Sikoniemen tulvametsän ja Mustaniemen korven osalta. Alueet ovat harvinaisia ja arvokkaita luontokohteita, vaikka ne eivät olisikaan ominaispiirteiltään täydellisiä esimerkkikohteita. Kohteiden pienestä pinta-alasta huolimatta ne ovat Keurusseudun ehdotonta parhaimmistoa tulvametsänä ja korpena. Mustaniemen korpilaikku tulee rajata kaavaan reunojaan myöten luo-alueeksi, jotta korven vesitalouden säilyttäminen muistetaan huomioida lähialueita rakennettaessa ja lähimetsien metsätaloustoimenpiteissä. Sikoniemen virkistyskäytön turvaaminen Edellä on jo kohdassa Maakuntakaavan huomioonottaminen esitetty näkemyksemme siitä, miten maakuntakaavassa Sikoniemeen osoitetun virkistysaluemerkinnän tulisi ohjata alueen maankäyttöä. Sikoniemen eteläinen hiekkaranta ja siihen lännempänä liittyvä kallioranta ovat olleet perinteisesti ja ovat edelleen tärkeä rantautumiskohde veneilijöille ja muille ulkoilijoille (nuotio-, teltta- ja uimapaikkana). Paikka on mainio virkistyskohde luonnonrauhasta ja hiekkarannasta nauttiville retkeilijöille. Hiekkaranta virkistysalueena sopii myös lapsille. Tämä yleisen virkistyksen kannalta tärkeä alue on asemakaavaehdotuksessa osoitettu omarantaisille loma-asuntotonteille ja sitä korvaavaksi tarkoitettu veneilyn ja ulkoilun kayttöön osoitettu virkistysalue (VR/v/k) on merkitty Sikoniemen itäkärkeen. Tätä sijoitusta on perusteltu isojen veneiden rantaanpääsyn turvaamisella. Itäpään rannan syvyydessä ei ole kuitenkaan merkittävää eroa hiekkarannan edustalla olevaan rannan syvyyteen. On todettava, että Keurusselällä on varsin vähän sellaisia isoja veneitä, jotka tarvitsisivat erityistä syvää rantautumispaikkaa. Sikoniemen hiekkarantaa käyttävät veneilijät tulevat pääosin rantaan vedettävillä perämoottoriveneillä tai soutuveneillä. Isoilla veneillä
4 liikkuville on satama 1,5 kilometrin päässä Sikoniemen itäkärjestä, Lomahotellin rannassa. Tuskin on tarpeellista tai kannattavaa tehdä isoille veneille toista rantautumispaikkaa näin lähelle. Niemen itäpään ranta on myös kivikkoinen, joten se ei sovi uimiseen kuten nykyisin käytetty hiekkaranta. Edelleen on todettava, että itäisen niemen kärki on matalaa tulvalle altista aluetta, joten se ei houkuttele eikä sovellu rantautumis- ja leiriytymispaikaksi siten kuin hiekkarannan ympäristö. Myös ulkoilureitin toteuttaminen Hinkankannakselta Sikoniemen itäpäähän on korkeuserojen johdosta vaikeampaa kuin nykyiselle hiekkarannan alueelle. Keuruun kaupungilla on tuskin halua satsata Sikoniemen itäpään ja sille johtavan ulkoilureitin kunnostamiseen niin paljon, että alueesta saataisiin käyttäjiä riittävästi houkutteleva virkistyspaikka. Tässä yhteydessä viittaamme rantakaavoituksessa käytettyihin ohjeisiin siitä, että perinteiset ja yleisesti käytetyt rantautumispaikat ja uimarannat tulee säilyttää ja osoittaa myös kaavassa tällaiseen käyttöön. Edellä selostetuilla perusteilla esitämme, että Sikoniemen virkistysalue (VR/v/k) osoitetaan nykyiselle paikalleen eteläisen hiekka- ja kalliorannan kohdalle, heti MY-alueen viereen, ja siihen kaavaehdotuksessa merkityt loma-asuntotontit siirretään ko alueelta pois. Haluamme erityisesti huomauttaa, että jos luonnontilainen alue kerran rakennetaan, on erittäin epätodennäköistä, että sen luonto- ja virkistysarvoja saadaan koskaan takaisin. Sikoniemessä ollaan menettämässä hyvin arvokas kohde, mikäli edellä esitettyä muutosta ei siihen tehdä. Keurusselän vetovoima perustuu luontoon, joten kaavoituksessa tulee kiinnittää erityinen huomio luontoarvojen vaalimiseen. Esityksemme asemakaavaehdotuksen tarkistamiseksi Liitteenä olevalle kartalle (liite 1) on piirretty esityksemme tärkeimmistä alueista, joilta kaavaehdotuksessa osoitetut tontit tulee poistaa, sekä esityksemme mahdollisista uusista tonttien sijoituspaikoista huomioiden, että tonttimäärää rantakilometriä kohden hieman pienennetään. Keurusseudun Luonnonystävät ry Pertti Sulkava puheenjohtaja Jouko Pihlainen sihteeri Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Matti Aalto puheenjohtaja
Liite 1. Arvokkaimmat virkistys- ja luontokohteet (vihreät), joista tontit tulee poista sekä alueet, joille on mahdollista kaavoittaa lisää tontteja (oranssit).
Liite 2. Lepakkohavaintoja kaava-alueelta. (karttapohja: Maanmittauslaitos).