Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisuiden mahdollistajana - Mitä on tutkimuksessa havaittu? Seminaari 16.2.2016 Professori Petri Virtanen ja tutkija Kaisa Kurkela Tutkimushanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto
Mistä tutkimushankkeessa oli kyse? Toteutus 1.6.2014-31.3.2016 Hankkeen johtaja: Professori Petri Virtanen Tutkimusryhmä: Professori Jari Stenvall, Professori Risto Harisalo, Professori Arto Haveri, tutkija Kaisa Kurkela ja tutkija Sanna Tuurnas Yhteistyökumppanina Suomen Kuntaliitto Hankkeen kunnat: Hattula, Hollola, Hämeenlinna, Kuusamo, Pudasjärvi, Raahe, Rovaniemi ja Salo Hankkeen rahoitus: Työsuojelurahasto (TSR), Kuntaliitto sekä hankkeeseen sitoutuneet 8 kuntaa
Mitä halusimme tietää? 1. Tuottaa tietoa kokeilutoiminnan sisällöstä ja organisaatioiden älykkyydestä 2. Testata käsitteellistä mallia älykkäästä julkisesta organisaatiosta Tutkimuskysymykset Miten kokeilutoiminnalla voidaan vahvistaa kuntaorganisaation älykkyyttä? Miten kuntaorganisaatiossa kyetään ajattelu- ja toimintatapojen muutoksiin? Mitä esteitä kokeilutoiminnalle on kunnissa?
Miten tutkimus toteutettiin? Tapaustutkimus 8 kuntaa: Hattula, Hollola, Hämeenlinna, Kuusamo, Pudasjärvi, Raahe, Rovaniemi ja Salo Kunnat valitsivat hankkeeseen tarkasteltavan kokeilu- ja kehittämishankkeen Kunnat keskittyivät erityisesti asiakasrajapinnassa oleviin kokeilutoimintoihin ja kehittämistoimintoihin Kunnan ylätason kehittämistoiminnan prosessien tarkastelu Älykkään julkisen organisaation operationalisointi Tutkimusmenetelmät Dokumenttiaineistojen analyysi 2014 Kysely keväällä 2015 Kehittämisworkshopit hankkeen kunnissa
Tutkimuksen tuotokset Artikkeli Uutta kunnista -sarjassa: Edelläkävijäkunnat uudistavat toimintaansa eivätkä sammaloidu (Kurkela & Virtanen, 2015) Valmistuu keväällä 2016 Hankkeen tutkimusraportti Kuntakohtaiset raportit Tieteelliset artikkelit
Älykkyyden tematiikka Älykkäät kokonaisratkaisut Toiminnallisuuteen ja kehittämiseen liittyvät kokonaisuudet julkisissa organisaatioissa. Palveluja käyttävien asiakkaiden ja henkilöstön osaamisen sekä molempien tahojen hyödyntäminen toiminnassa, kehittämisessä ja uusien ratkaisujen tuottamisessa. Teknologian hyödyntäminen Jatkuva uusiutuminen, muutosten ennakoiminen ja oppiminen Organisatorinen älykkyys (ks esim. March, 2010) Tehokas sopeutuminen toimintaympäristöön (adaptiivinen älykkyys) Kyky tulkita todellisuutta tulkita todellisuutta tarkoituksenmukaisella tavalla (tulkinnallinen älykkyys) Luovuus ja uuden kehittäminen Älykkyyden tavoittaminen edellyttää ymmärrystä johtamisen, strategisen suunnittelun, henkilöstövoimavarojen, toiminnanohjauksen ja prosessien johtamisen toimintatavoista sekä organisaation tuloksellisuuden määreistä.
Kuntapalveluiden muuttuva kehitysalusta Ajassa toivottavasti tapahtuu eli ajankohtainen poliittis-hallinnollinen agenda hallinnollisten kysymysten ratkaisemiseksi (erityisesti sote) Mikä on uusi kunta? Miten uusi kunta organisoidaan? Miten uuden kunnan kehittämis- ja uudistumistoiminta organisoidaan? Metatransformaatio: Siirtymä yksittäisistä palveluorganisaatioista palvelusysteemeihin Suuret transformaatiot metatransformaation sisällä Johtajuuden muutos: NPM à NPG à SDL Vertikaalisesta tilintekovastuusta horisontaaliseen tilintekovastuuseen Yhteistuotannosta yhteisluomiseen (co-production à co-creation)
Kehittämisen kolmiulotteisuus Järjestelmälähtöinen kehittäminen Kokonaisvaltainen ja systemaattinen tapa tarkastella kehittämistä Järjestelmän uudistamisessa keskeistä tiedon hallinta ja luonti Järjestelmien kehittämiseen panostaminen rakenteiden sijaan Järjestelmien kautta mahdollista vaikuttaa organisaatioiden kehittämis- ja uudistamislähtöisyyteen ylipäänsä Haasteena systemaattisen järjestelmän luonti, jolla kehittämistä ja uudistamista hallitaan Järjestelmälähtöinen palveluiden uudistaminen Työntekijälähtöinen kehittäminen Työntekijöiden kaksinainen rooli kehittämisen näkökulmasta: kohde ja mahdollisuus Johtamisen näkökulmasta työntekijöiden tietoperustan hyödyntäminen ja lupa toisin toimiseen Virheisiin suhtautuminen: epäonnistumisen käsitteleminen oppimisen näkökulmasta Työntekijälähtöisen innovatiivisuuden vahvistaminen: Huomion kiinnittäminen tehtävänhallinnan, luovien taitojen ja työmotivaation vahvistamiseen
Asiakaslähtöinen kehittäminen Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta taustalla Aktiivinen kansalaisuus Uudessa innovaatiokeskustelussa korostunut asiakkaiden rooli, verkostojen lisääntyvä merkitys ja innovaatioiden avoimuus. Asiakkuuden johtaminen (organisaatio tunnistaa asiakkuutensa, oivaltaa asiakastarpeiden kokonaisuuden ja pystyy tuottamaan palvelut asiakkaiden kannalta laadukkaiksi ja tarkoituksenmukaisiksi) Vastavuoroinen prosessi asiakkaan ja palveluorganisaation välillä Organisaation asiakasymmärryksen vahvistaminen
Mitä olemme tutkimuksessa havainneet?
Miten kokeilutoiminnalla voidaan vahvistaa kuntaorganisaation älykkyyttä? Pitkäjänteinen kehittäminen kulttuuri perustuu riskinottoon, joka koskee kehittämisideoita, -kumppaneita ja rahoitusta. Edelläkävijäkunnat uudistavat toimintaansa riippumatta taloudellisista suhdanteista. Kehittämisen kulttuuri syntyy aikaa myöten ja kehittämistyö on integroitu kunnan toimintoihin kiinteänä osana asiakaslähtöistä uudistamista Työntekijöihin luottaminen tuottaa tulosta Johdonmukainen johtaminen ja työntekijälähtöinen kehittäminen näyttävät vaikuttavan siihen, miten kuntaorganisaatioiden älykäs toimintamalli ja johtaminen kehittyvät
Älykkäälle kehittämistoiminnalle on leimallista kehittämistoiminnan tietoperustaisuus ja asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys näyttäytyy aineiston valossa kyllä tärkeänä periaatteena, mutta käytännön toteutuksessa sen osalta on vielä parantamisen varaa asiakkaiden ollessa vielä kehittämisen kohteita ennemmin kuin kehittämisen kumppaneita. Kuntien kehittämistoiminnassa sidosryhmien mukanaolo on edelleen pisteittäistä ja sidosryhmäkumppanuuden systemaattisuudessa on edelleen kehittämisen varaa perinteisten toimijoiden näyttäytyessä kehittämisen keskiössä ja kehittämisen ollessa vielä melko kotikutoista. Kuntien kokeilutoiminnassa on avainasemassa ovat kuntaorganisaation avainhenkilöt. Kehittämiskulttuuria vahvistaa avainhenkilöiden sitoutuminen toiminnan uudistamiseen. Kehittämiskulttuuri edellyttää kuntaorganisaatiossa kokonaisvaltaista projektijohtamisen kyvykkyyttä. Vaikka kokeilu- ja kehittämistoiminta näyttäytyy erilaisena eri kunnissa, tunnistetaan aineistossa sen merkitys ja sen sisältöjä.
Miten kuntaorganisaatiossa kyetään ajattelu- ja toimintatapojen muutoksiin? Toimintatapojen muutoksiin vaikuttaa ratkaisevasti Johtaminen ja henkilöstön innostaminen Kuntaorganisaation muutosten tunnistaminen Kyvykkyys hallita ja johtaa muutoksia Älykkääseen kehittämistoimintaan ja muutoksen hallintaan vaikuttaa ratkaisevasti positiiviseen psykologiaan perustuva muutosjohtamisen malli: Henkilöstöä kannustetaan muutoksissa, että muutokset nähdään mahdollisuuksina ja henkilöstön rooli muutosten läpiviennissä nähdään keskeisenä Työntekijöiden kehittämispotentiaali on tunnistettu tutkimuksen aineistossa. Henkilöstön rooli kuitenkin korostuu erityisesti strategisten linjausten ja toimintatapojen jalkauttamisen kannalta. Kuitenkin henkilöstön rooli kehittämisen tietolähteenä kaipaa vahvistamista.
Mitä esteitä kokeilutoiminnalle on kunnissa? Vaikka empiiriset havainnot osoittavat tiettyjä kokeilu- ja kehittämistoimintaa estäviä ja hidastavia tekijöitä, näyttää kuitenkin siltä, ettei niiden vaikutus ole kehittämiselle ratkaiseva. Kehittämistä ja kokeiluja siis tapahtuu niistä huolimatta. Ennen kaikkea kuitenkin estävät tekijät ovat rakenteellisia ja asenteellisia. Nämä liittyvät kehittämiskulttuurin kypsyystilaan. Kehittämiskulttuurin alkutaipaleella olevissa kunnissa esiintyvät tietyt rakenteelliset esteet ja asenteelliset esteet (päätöksenteko ja projektien hallinta) Kypsyneemmässä kulttuurissa näyttäytyy taas omanlaiset esteet (asiakaslähtöisten kehittämismallien tuntemus)
Kiitos mielenkiinnostanne!