Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan toinen palauteraportti

Lempäälän kunta Tekninen toimi Kaavoitus 1 Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan toinen palauteraportti kaavoitus- ja rakennusjaosto 2.10.2014 kunnanhallitus 17.11.2014 kunnan valtuusto 26.11.2014

2 LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi 2014 Kannen kuvat: Marita Palokoski Ilmakuva Suomen ilmakuva Oy Raportin kuvat: Ilmakuvat: Suomen ilmakuva Oy, Lentokuva Vallas Oy Marita Palokoski

ESIPUHE 3 Kaavatyön peruslähtökohtana on alueen kehittäminen toiminnallisesti eheänä ja elinvoimaisena osana Lempäälän nauhataajamaa. Kaavassa on rautatien ja Tampereentien varsille varattu uusia palvelujen ja asumisen alueita. Tämä mahdollistaa tiiviin, kevyttä liikennettä ja palveluja tukevan yhdyskuntarakenteen muodostumisen kuntakeskuksen jatkeeksi. Kaavaratkaisu tukee vahvasti kehittyvää henkilöjunaliikennettä Tampere Lempäälä (Toijala) rataosalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti nähtävänä Lempäälän kunnan palvelupisteessä, käyntiosoite Tampereentie 8, torstaista 3.9.2009 lähtien viraston aukioloaikoina, sekä kunnan internet kotisivuilla: www.lempaala. fi Kuokkalan- Hakkarin- Herralan osayleiskaavan valmisteluvaiheessa todettiin, että mm. liikenteellisistä syistä on tarkoituksenmukaista laajentaa osayleiskaavan aluetta Lempäälän keskustan suuntaan sekä hieman pohjoiseen. Tämä uusi kaava-alueen rajaus antaa paremmat mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen joukkoliikennetarkasteluun (raideliikenne ja Tampereentien joukkoliikenteen laatukäytävä). Muutoinkin tarkistettu aluerajaus muodostaa maankäytöllisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Osayleiskaavan alue sijaitsee Lempäälän keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä kunnan keskusta-alueeseen, lännessä Kirkkojärveen, idässä Ahtialan alueeseen ja pohjoisessa Kiviahon alueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on n. 862,5 ha, josta vesialuetta n. 83,5 ha. Kaava-aluetta laajennettiin kunnanhallituksen päätöksellä 17.12.2012. Lempäälän kaavoitus- ja rakennusjaosto hyväksyi 6.6.2013 Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan kaksi luonnosvaihtoehtoa alavaihtoehtoineen nähtäville. Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan valmisteluaineisto ja kaksi kaavaluonnosta alustavine selostuksineen pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisesti nähtävillä 8.7 9.9.2013 kunnan palvelupisteen ikkunassa ja pääkirjastossa. Kaava-aineisto oli nähtävissä myös kunnan kotisivuilla osoitteessa www.lempaala.fi. Osayleiskaavan valmisteluaineistoa ja luonnosvaihtoehtoja esiteltiin ja kehitettiin työpajassa yhdessä osallisten kanssa tiistaina 27.8.2013 alkaen klo 17.30 Moision koululla. Palautetta vaihtoehtoisista luonnoksista saatiin runsaasti. Monissa mielipiteissä otettiin kantaa liikennejärjestelyihin. Lisäksi mahdollisen uuden energianhuoltolaitoksen vaihtoehtoisiin sijoitusluonnoksiin saatiin runsaasti lähiasukkaiden mielipiteitä. Mielipiteisiin ja lausuntoihin annettiin vastineet ensimmäisessä palauteraportissa, joka jaettiin osallisille. Lisäselvityksiä vaativat muinaisjäännösinventoinnit ja energianhuoltolaitoksen sijoittumiseen liittyvät tarkemmat hulevesi-, melu- NATURA - yms. selvitykset. Lisäksi laadittiin koko kaava-aluetta koskeva hulevesiselvitys. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 14.5-16.6.2014 maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti kunnan palvelupisteessä, Lempäälän pääkirjastossa ja kunnan kotisivuilla. Osayleiskaavaehdotusta esiteltiin, vastattiin kysymyksiin sekä kuultiin osallisia tiistaina 20,5.2014 Moision koulun ruokalassa. Klo 17.00 kerrottiin hakevoimalaan liittyvistä selvityksistä ja klo 18.00 käsiteltiin itse osayleiskaavaehdotusta. Lisäksi pyynnöstä järjestimme kuulemistilaisuuksia eri ryhmille. Tässä raportissa on annettu vastineet lausuntoihin ja muitutuksiin.

SISÄLLYSLUETTELO 4 ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI JOHDANTO PALAUTE MUISTUTUKSET VASTINEINEEN LAUSUNNOT VASTINEINEEN 3 4 5 6 6 8 40

KUVAILULEHTI 5 raportti ja julkaisija raportin julkaisuaika tekijä raportin nimi osayleiskaavan selvityksiä Lempäälän kunta, tekninen toimi 2.10.2014 Lempäälän kunta, tekninen toimi Kuokkalan Hakkarin - Herralan osayleiskaavan toinen palauteraportti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, 2006 Kyliä ja taajamarakentamista Kuokkalan kosken varrella, Finnish Consulting Group, 2010 Lempäälän Kuokkalan Hakkarin ja Herralan muinaisjäännösselvitys, 2009 Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan a lustava lepakkoselvitys, Finnish Consulting Group, 2012 Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, vheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet 2008-2017, Pauli Riihinen Tampereen seudun lisäraiteiden tilantarveselvitys, Tampereen kaupunkiseutu ja Ratahallintokeskus, Sito Tampere 2008 Lempäälän liito-oravaselvitys vuonna 2012, Faunatica Oy 2012 Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala Tampere, 26.10.2012 VR Track Oy, A- Insinöörit Suunnittelu Oy Esteetön Lempäälä, toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia, Lempäälän vammaisneuvosto, 2013 Liikennejärjestelmä selvitys, Sito Oy 2013 Melu- ja tärinä selvitys, Sito Oy 2013 Maisema- ja luontoselvitys, Lempäälän kunta Marita Palokoski ja Kari Laamanen, 2012 Natura tarveselvitys, Lempäälän kunta2011-2014 Marita Palokoski ja Kari Laamanen Sosiaalinen arviointi, yhteistyössä eri hallintokunten kanssa,2013 Marita Palokoski Kuokkalan - Hakkarin - Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointi, laajennusalue 2013, Jari Heiskanen, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Kuokkalan - Hakkarin -Herralan osayleiskaavan laajennusalueen arkeologinen inventointi, 2013, Kirsi Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto YKR -Teemakartat, Lempäälä, Sito Oy, 2003 Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaavan hulevesiselvitys raportti, Sito Oy, 19.3.2014 Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaava-alueen arkeologinen täydennysinventointi 2013, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvitykset, Sito Oy, 2014 AX suunnittelu AX-prosessit OY:n ympäristönsuo Lempäälän Ahtialanjärven lähistön hankkeiden Natura-arvioinnin tarveharkinta sekä hankkeiden vaikutukset kuusamakääpiökoin esiintymään, Faunatica Oy, Espoo 2014 Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava-alueen rajaus Tiivistelmä: Tämä raportti sisältää pääasiassa osayleiskaavaehdotukseen tulleita muistutuksia ja lausuntoja sekä vastineet niihin tekstit, ulkoasu, taitto: Marita Palokoski, Satu Suuronen julkaisun jakaja: Lempäälän kunta, tekninen toimi Tampereentie 8, 37500 Lempäälä

JOHDANTO PALAUTE 6 JOHDANTO Valmisteluvaiheen luonnokset Kaksi vaihtoehtoista osayleiskaavaluonnosta oli nähtävillä 8.7 9.9.2013 kunnan palvelupisteen ikkunassa ja pääkirjastossa. Kaava-aineisto oli nähtävissä myös kunnan kotisivuilla osoitteessa www.lempaala.fi. Maankäyttövaihtoehdot Valmisteluvaiheessa laadittiin kaksi maankäyttövaihtoehtoa VE A ja VE B sekä niiden alavaihtoehdot. Vaihtoehto VE A oli luonteeltaan tiiviimpi kuin VE B. Lisäksi vaihtoehdossa VE B oli reservialueita kaavan itäosassa Herralan alueella. Vaihtoehto VE A ohjasi tiivistämistä joukkoliikennevyöhykkeiden varsille. Kuitenkin molemmissa luonnoksissa varattiin Tampereentien ja pääradan varsille uusia palvelujen ja asumisen alueita. Lempäälän nauhamainen rakenne mahdollistaa entistä tiiviimmän, kevyttä liikennettä ja palveluja tukevan yhdyskuntarakenteen muodostumisen kuntakeskuksen jatkeeksi. Vaihtoehto VE B:ssä maankäyttöä osoitettiin enemmän maantien 190 ja maantien 3023 itäpuolelle. Itäpuoliset alueet ovat tänä päivänä pitkälti henkilöliikenteen varassa toimivia alueita ja lisäksi maantiet luovat estevaikutuksia. Lisäksi vaihtoehto VEB edellyttää enemmän investointeja kuin vaihtoehto VE A. Osayleiskaavaluonnoksissa on varauduttu lähijunaliikenteen seisakkeelle, jonka paikka on Moision aukealla. Valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen on esitetty ensimmäisessä palauteraportissa (kh 28.4.2014) Osayleiskaavaehdotus Lempäälän Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 14.5 16.6.2014 maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti kunnan palvelupisteessä, Lempäälän pääkirjastossa ja kunnan kotisivuilla Lempäälän Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavamuutoksen ehdotusta esiteltiin tiistaina 20.5.2014 Moision koulun ruokalassa. Klo 17.00 kerrottiin hakevoimalan selvityksistä ja klo 18.00 osayleiskaavaehdotuksesta. Tarvittaessa pyynnöstä järjestimme kuulemistilaisuuksia eri ryhmille. PALAUTE Yhteenveto osayleiskaavaehdotuksen palautteesta Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin16 kpl lausuntoja. Pirkanmaan ELY -keskuksen lausunto saatiin kaavoitusja rakennusjaoston kokoukseen 2.10.2014 mennessä. Muistutuksia tuli kaikkiaan 37 kpl, joista monissa useita allekirjoittajia. Muistutukset koskivat EN -merkintää ja siihen liittyviä selvityksiä, siltavarausta Hollon alueelta Suvantopolulle, Rautioniemnetienalueen RM -merkintää, /s-merkintöjä, A ja AP-alueiden rajauksia, muinaisjäännösmerkintöjä, RP-merkintää, MU -merkintää, virkistysaluieta jne. Tähän raporttiin on koottu ehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset vastineineen.

OSAYLEISKAAVA 7 VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B OSAYLEISKAAVAEHDOTUS VAIHTOEHTO A/a VAIHTOEHTO B7b

8 VASTINEET KUOKKALAN HAKKARIN HER- RALAN OSAYLEISKAAVAN MUISTUTUKSIIN 1. Harri ja Piia Nurmela, Pyykkipolku 6, 37550 LEM- PÄÄLÄ Muistutus koskee osayleiskaavaehdotuksessa esitettyä Hollon vanhan rautatiesillan ja kiertolahden perään rajoittuvan Hollon puoleisen yhteisesti omistetun ranta-alueen käyttöä ja sille suunniteltua ulkoilureittiä ja kevyen liikenteen siltaa. Muistuttajat edellyttävät, että kunta poistaa osayleiskaavasta merkinnät Hollon yhteisomistusmaille sijoitetusta ranta-reitistä sekä kevyen liikenteen sillasta. Perusteluina esitetään seuraavaa: Vanha rautatiesilta sijaitsee 500 m suunnitellusta sillasta ja toiseen kosken ylittävään siltaan on linnunteitse matkaa myös noin 500 m. Muistuttajat kokevat, että sekä palveluiden saatavuus että ulkoilumahdollisuudet nykyisiä reittejä pitkin ovat riittäviä. Kosken rantamaisemissa kulkeva ulkoilureitti on mahdollista toteuttaa muistutusta koskevalla alueella, siten, että nykyistä Hollonrannassa kulkevaa kevyen liikenteen reittiä jatketaan ulkoilureittinä Hollonrannan rataylityksen kohdalta, yhteisomistusmaan jälkeen kosken rantaan kohti vanhaa pappilaa. Muistuttajien näkemyksen mukaan säilytetään Hollon yhteisomistusmaan koskemattomuus, mutta silti taataan kuntalaisille oikeus nauttia kauniista koskimaisemasta. Lisäksi muistutuksessa kerrotaan, että Hollon omakotialueen asukkaat ja ranta-alueen omistajat ovat vuosien varrella panostaneet paljon ranta-alueen kunnossapitoon. Se toimii alueen asukkaiden yhteisenä oleskelutilana, jossa järjestetään kokkoiltoja, grillijuhlia, kirpputoreja jne. Upouusi grillikatos rannassa vahvistaa osaltaan alueen yhteisöllisyyttä. Muistuttajat pitävät omaa rauhaa ja oikeuttansa ranta-asumiseen suuressa arvossa. He ovat maksaneet oman osuutensa yhteisestä ranta-alueesta ja ovat saaneet nauttia rauhallisesta ranta-alueesta yhdessä muiden omistajien kanssa. Vastine: Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä ja asukasmäärän kasvun myötä kiinnitetään huomiota myös viheralue- ja kevyenliikenteenverkostoon sekä virkistysmahdollisuuksiin. Osayleiskaavassa osoitetaan rakennettuun ympäristöön lomittuva viheralueiden ja polkujen verkko, jonka avulla on mahdollista virkistäytyä myös vesistöjen rannoilla. Kyseenä oleva alue on jo 1.3.1985 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi, jonka polkureittiä on mahdollisuus käyttää jokamiehen oikeudella. Alueen käyttöön jokamiehenoikeudella ei vaikuta se kuka alueen omistaa, mutta käyttö ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Tietenkään jokamiehenoikeudet eivät koske piha-alueita, viljelyksiä ja muita erityiseen käyttöön otettuja alueita. Jokamiehenoikeudella liikkumista ja oleskelua voidaan rajoittaa vain viranomaisten päätöksiin perustuvin kielloin. Pirkanmaan liitto korosti lausunnossaan, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet osoitetaan pääsääntöisesti virkistyskäyttöön. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä 2. Timo ja Kaarina Koiranen, Pyykkipolku 5 A, 37550 LEMPÄÄLÄ OMuistutus koskee osayleiskaavaehdotuksessa esitettyä Hollon vanhan rautatiesillan ja kiertolahden perään rajoittuvan Hollon puoleisen yhteisesti omistetun rantaalueen käyttöä ja sille suunniteltua ulkoilureittiä ja kevyen liikenteen siltaa. Muistuttajat huomauttavat, että ranta-alue, jolle ulkoilureittiä ja kevyen liikenteen siltaa suunnitellaan, on yksityistä maata. Muistuttajat valottavat alueen historiaa: Kysymyksessä on entinen Pappilan tila, joka 40 -luvulla jaettiin ja myytiin sodassa kotinsa menettäneille ja sotaveteraaneille. Tilasta muodostui 47 omakotitonttia ja jäljelle jäänyt alue on heidän yhteisomistuksessaan, jonka he ovat maksaneet tonttikauppansa yhteydessä. Yhteistuumin asukkaat rakensivat alueelle urheilu- ja lentopallokentän sekä pesutuvan. Rautatieoikaisu tuhosi kentät, mutta rantatupa jäi. Se on peruskorjattu ja alueelle on rakennettu pienimuotoinen lasten leikkikenttä ja nyt juuri on valmistunut grillitupa pöytäryhmineen. Yhdessä hoidamme ranta-aluetta ja nautimme siitä. Suomessa on toinen vastaavanlainen alue. Uskomme, että alueen luonteella on myöskin historiallista arvoa, jota ei kunnan kaavoituspolitiikkaa saa tuhota. Muistuttajat vaativat, että alueelle suunnitellut ulkoilureitit ja kevyenliikenteen silta, jotka eivät lisää alueen omistajien elinmukavuutta, poistetaan osayleiskaavasta. Lisäksi

9 muistutuksessa todetaan, että alueen yhteisomistajuutta, yhteisöllisyyttä ja ainutlaatuisuutta pitää kunnioittaa, ettei alueelle suunnitella kaavoitettavaksi muuta yhteiskunnallista toimintaa kuin sen omistajien käyttötarkoituksiin sopivaa. Muistuttajat huomauttavat, että luontopolku ja silta rikkoisivat pahasti lähimpänä rantaa asuvien oikeutta rantaasumiseen sekä yksityisten ihmisten maanomistajuutta ja heidän oikeuttaan rauhalliseen yhteisölliseen rannan käyttöön. Muistuttajat esittävät vaihtoehtona olevan ulkoilureitistön laajentamista niin, että Hollonrannan radanylityksen kohdalta, yhteisomistuksessa olevan maa-alueen päätyttyä, ulkoilureitti ohjataan kulkemaan rantaan jo olemassa olevaa metsäpolku pitkin kohti vanhaa pappilaa. Vastine: Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä ja asukasmäärän kasvun myötä kiinnitetään huomiota myös viheralue- ja kevyenliikenteenverkostoon sekä virkistysmahdollisuuksiin. Osayleiskaavassa osoitetaan rakennettuun ympäristöön lomittuva viheralueiden ja polkujen verkko, jonka avulla on mahdollista virkistäytyä myös vesistöjen rannoilla. Kyseenä oleva alue on jo 1.3.1985 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi, jonka polkureittiä on mahdollisuus käyttää jokamiehen oikeudella. Alueen käyttöön jokamiehenoikeudella ei vaikuta se kuka alueen omistaa, mutta käyttö ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Tietenkään jokamiehenoikeudet eivät koske piha-alueita, viljelyksiä ja muita erityiseen käyttöön otettuja alueita. Jokamiehenoikeudella liikkumista ja oleskelua voidaan rajoittaa vain viranomaisten päätöksiin perustuvin kielloin. Pirkanmaan liitto korosti lausunnossaan, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet osoitetaan pääsääntöisesti virkistyskäyttöön. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä. 3. Tapani Koiranen, Pyykkipolku 5. b, 37 550 LEM- PÄÄLÄ Muistutus koskee osayleiskaavaehdotuksessa esitettyä Hollon vanhan rautatiesillan ja kiertolahden perään rajoittuvan Hollon puoleisen yhteisesti omistetun ranta-alueen käyttöä ja sille suunniteltua ulkoilureittinä käytettävää rantatietä ja siihen liittyväksi aiottua kosken ylittävää siltaa rakennelmineen. Muistuttaja kertoo alueen historiasta seuraavaa: Rantaalue on ostettu 1950 luvulla erikseen prosenttiosuuksina alueelta rakennuspaikan hankkineiden kesken. Tähän saakka ranta-aluetta on hoidettu yhteisvoimin alueen omistajien kesken. Ranta-alue on toiminut alueen omistajien virkistäytymisalueena jo viisikymmentäluvun alusta saakka. Ranta-alue oli 1940 luvun lopussa ja 1950 luvun alussa vanhaa pappilan laidunmaata, jota sen silloiset omistajat ja alueen alkuperäiset rakentajat ostivat ja kunnostivat sekä pitivät sitä yllä yhteisiin virkistyskäyttötarkoituksiinsa. Noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin Lempäälän kunta suoritti ranta-alueella kunnallisteknisiä töitä. Ranta-alue jäi kunnan suorittamien maankaivamis- ja viemäröintitöiden jälkeen täydellisesti tasaamatta. Ranta-alue kunnostettiin nykyiseen asuunsa alueen omistajien toimin, noin kymmenen vuotta kunnan suorittaman viemäri- ja vesiputkien asentamisen jälkeen. Ranta-alue oli virkistäytymiskäyttöön sopimatonta kunnan viemäröintitöiden jäljiltä. Vallit ja kiviröykkiöt estivät rannan käytön Pyykkipolku 5. B kohdalta Pyykkituvalle saakka, jossa kunnan omistama viemärilinjan pumppuasema sijaitsee. Alueen kivikasojen ja maavallien alustava tasaus toimitettiin noin 10 vuotta viemäri- ja vesijohtotöiden jälkeen. Samana kesänä ajettiin tasattujen kiviröykkiöiden peittämiseksi alueelle, sen omistajien toimesta, 72 autokuormallista pintamaata. Tämä maamäärä riitti noin 15 cm pintakerroksen tekemiseen nykyiselle viemärilinjan käsittävälle alueelle. Tällä maalla tasattu ranta-alue muodostaa nykyisen tontinomistajien käyttöön tarkoitetun ranta-alueen. Lisäksi alueelle istutettiin sen omistajien toimesta nykyiset koristekasvit ja puut. Pyykkipolku 5, B kohdalle sekä muualle tasoitettua ranta-aluetta istutettiin rantaveteen ja ranta-alueelle iiriksiä. Pyykkipolku 5. B kohdalle istutetut iiris- ja vesikasvit ovat kokonaan tuhoutuneet ranta-aluetta luvattomasti käyttävien ulkopuolisten kalastajien toimesta. Pyykkipolku 5, A kohdalla sinne istutetuista tyrnimarjapensaista vain kaksi on selvinnyt tähän päivään saakka. Vesikasvi-istutukset ovat pääosin tuhoutuneet tallomalla, myös ylävirran puoleisilta osuuksilta. Alueelle on jo rakennettu aluetta omistavien perheiden käyttöön, sen omistajien toimesta, pienimuotoinen lasten leikkikenttä laitteineen, pieni huvimaja pöytineen. Vanha pyykkitupa on kunnostettu. Rataoikaisun yhteydes-

10 sä alueelta on tuhoutunut alueen omistajien rakentama urheilukenttä varusteineen ja rannasta lentopallokenttä sekä aikanaan runsaasti käytetty uimalaituri. Muistuja katsoo, että ranta-alueelle aiottu tie ja siihen liittyvä kosken ylittävä silta rakennelmineen rikkoo alueen nykyisten omistajien oikeutta käyttää ja kehittää aluetta rauhalliseen virkistäytymiskäyttöön. Samalla se tuhoaisi alueen ainutkertaisen omistusmuodon ja käytön, joka luotiin silloisen asutuslautakunnan toimesta siirtokarjalaisten ja rintamamiesten tonttipulaan. Muistuttaja katsoo, että yhteisessä omistuksessa olevalta ranta-alueelta on sille suunnitellut toimenpiteet, rantatie ja silta sekä aluetta omistamattomille aiotut palvelut poistettava. Muistuttaja huomauttaa, että alueelle ei saa kaavoittaa muuta yhteiskunnallista toimintaa, kuin sen omistajien käyttötarkoituksiin sopivaa toimintaa, joka ei estä alueen kehittämistä sen omistajien tarpeisiin. Vastine: Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä ja asukasmäärän kasvun myötä kiinnitetään huomiota myös viheralue- ja kevyenliikenteenverkostoon sekä virkistysmahdollisuuksiin. Osayleiskaavassa osoitetaan rakennettuun ympäristöön lomittuva viheralueiden ja polkujen verkko, jonka avulla on mahdollista virkistäytyä myös vesistöjen rannoilla. Kyseenä oleva alue on jo 1.3.1985 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi, jonka polkureittiä on mahdollisuus käyttää jokamiehen oikeudella. Alueen käyttöön jokamiehenoikeudella ei vaikuta se kuka alueen omistaa, mutta käyttö ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Tietenkään jokamiehenoikeudet eivät koske piha-alueita, viljelyksiä ja muita erityiseen käyttöön otettuja alueita. Jokamiehenoikeudella liikkumista ja oleskelua voidaan rajoittaa vain viranomaisten päätöksiin perustuvin kielloin. Pirkanmaan liitto korosti lausunnossaan, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet osoitetaan pääsääntöisesti virkistyskäyttöön Pirkanmaan vahvistetun 1. Maakuntakaavan mukaisesti. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä 4. Petri, Tiina, Ronja, Saana ja Salla Ahti, Suvantopolku 10, 37550 LEMPÄÄLÄ Muistuttajat esittävät jyrkän vastalauseensa koskien osayleiskaavassa esitettyä siltavarausta Suvantopolun päästä Kuokkalankosken yli Holloon. Perusteluina esitetään seuraavaa: 1.Nykyiset kulkureitit Kuokkalankosken yli ovat kohtuullisen matkan päässä ja ovat olleet riittäviä, mitään runsaasti kevyttä liikennettä lisäävää hanketta kuten uutta koulua, urheilukeskusta tms. lähialueelle ei ole suunnitteilla. 2. Lempäälään ja juuri rauhallisille lintukoto -alueille hakeudutaan nimenomaan oman rauhan ja rauhallisuuden takia. Itse olemme asuneet Lempäälässä aiemminkin ja lasten myötä halusimme palata rauhalliselle seudulle pääkaupungin hektisyydestä ja ihastuimme Suvantopolkuun päättyvänä katuna, jossa ei ole ylimääräistä liikennettä. Perheen isäntä on ollut valmis kulkemaan töissä pääkaupunkiseudulla välimatkasta huolimatta. 3.SUVANTOPOLKU ON KAPEA ja mutkitteleva, jossa on huono näkyvyys. Polun asukkaat osaavat huomioida sen päivittäin liikkuessaan. Vilkkaampi liikenne kadulla on ehdoton ja tarpeeton TURVALLISUUSRISKI kadun lukuisille lapsille ja toki aikuisillekin. Vaikka silta on suunniteltu vain kevyen liikenteen käyttöön, voidaan sillan myötä alueelle tulla vierailemaan myös autolla, jolloin parkkeeraus ja autoliikenne tuovat alueelle turvallisuusriskin lisäksi levottomuutta ja melua. Melua ja järjestyshäiriöitä saattaisi tulla myös ilta- ja yöaikaan sillalle ja rannalle hakeutuvan nuorison myötä 4.Jos hanke toteutuisi, SILLASTA tulisi tehdä todella MASSIIVINEN, että veneliikenne mahtuisi kulkemaan siitä edelleen ja että se kestäisin voimakkaan veden virtauksen. Se olisi huomattava KIELTEINEN MUUTOS hyvin säilytettyyn PERINTEISEEN KOSKIMAISEMAAN. Edelleen runsaan virtauksen takia sillalle tulisi rakentaa kunnolliset kaiteet. Tämä rumentaisi maisemaa entisestään. 5.Tontillamme sijaitsee noin satavuotias sauna, joka JOUDUTTAISIIN PURKAMAAN kevytliikenneväylän tieltä. Haluaisimme ehdottomasti säilyttää ja ylläpitää rakennusta jo pelkästään sen iän takia ja osana alkuperäistä koskimaisemaa. 6.Meillä on VOIMASSAOLEVA RAKENNUSLUPA tonttimme alapuoliselle rantaosalle. Toteutuessaan kaava veisi käytännössä tämän rakennusmahdollisuuden. 7.Tonttimme on omarantainen, yleisen sillan tuleminen tontin rajalle tai tontillemme veisi oman rannan ja rantarauhan käytännössä täysin. Meidän KOTIRAUHAAMME KAJOTTAISIIN PERUUTTAMATTOMASTI.

11 8.Mikä on hankkeen tämän osan KUSTANNUSARVIO huomioiden rannan jyrkkyys, kosken voimakas virtaus, veneliikenteen vaatima sillan koko, asukkaiden omakotirantatonttien osien lunastushinnat yms. Rahasummalle niin meillä, kuin alueen muillakin asukkailla olisi osoittaa MONTA TARPEELLISEMPAA KOHDETTA asukkaiden hyvinvointia ajatellen riittävien koulutilojen rakentamisesta aloittaen. 9.Kaiken lisäksi, että emme näe hankkeella mitään syytä, se toteutuessaan olisi meille TALOUDELLINEN KATASTROFI yleinen kulkuväylä tontille/tontin rajalle muuttaisi kotimme luonteen täysin ja laskisi kotimme ja omarantaisen tonttimme arvoa rajusti. Kookkaista verhottomista ikkunoista tulisi näyteikkunat muutaman metrin päästä ohikulkeville. Ja olimme suunnitelleet paikkaa kodiksi loppuelämäksemme. 10.Kaiken kaikkiaan näemme tämän kaavaehdotuksen TÄYSIN EPÄREALISTISENA toteuttaa, joten emme ymmärrä miksi sitä pitäisi edes kaavaluonnos-asteella suunnitella. Muistuttajien mukaan kevyen liikenteen kulkureittien huomioiminen kaavassa on sinänsä toivottava asia, mutta se pitää tehdä päivittäin alueella asuvien ja liikkuvien mielipide huomioiden. Muistuttajat esittävät, että Suvantopolkua pitkin suunniteltu kevyenliikenteen reitti ja ennen kaikkea polun jatkeeksi kosken yli kaavailtu silta poistettaisiin ehdotuksesta kokonaan. Muistuttajat haluavat säilyttää kotinsa, vanhan rantasaunansa ja tonttinsa sekä ennen kaikkea kotirauhansa. Muistuvat pyytävät ystävällisesti huomioimaan muistutuksensa asiasta päätettäessä ja haluavat saada tiedon asian etenemisestä. Vastine: Osayleiskaavan kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnän eli sillan oli tarkoitus varautua tulevaisuuden mahdollisuuteen järjestää kevyen liikenteen yhteys yli kosken helpottamaan ja lyhentämään asukkaiden kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä kouluihin ja muihin palveluihin sekä toimia yhtenä virkistäytymislenkkinä. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä. 5. Riikka, Aaro, Helmi ja Aila Rautkivi, Suvantopolku 8, 37550 LEMPÄÄLÄ Muistuttajat ovat muuttaneet 1924 rakennettuun suvun kesähuvilaan Keski-Suomesta ainoastaan kiinteistön vuoksi. Rautkivet toteavat, että alkuperäisestä Koskiranta kiinteistöstä on jäljellä asuttamansa kiinteistö ja pieni rantapalsta ja että Lempäälän kunta on juuri lunastanut ilman maksua rantapalstaan kuuluneen toisen palstan Suvantopolun maata. Muistuttajat toteavat kaavan toteutuessa Suvantopolunkevyenliikenteenväylän ja sillan yli Kuokkalankosken kestämättömäksi suunnitelmaksi, koska kunta lunastaisi rantapalstan kokonaisuudessaan sekä naapureidemme rantoja osittain. Muistuttajat toteavat, että eivät tarvitse ylikulkua, eivätkä hollolaiset. Ylikulun todetaan lisäävän kotikadun vilkkautta merkittävästi ja rikkovan kotirauhaa. Samalla pahoitellaan ainoan rannan häviämistä. Muistuttajien naapurissa Ala - Koskirannan kiinteistössä sijaitsee vanha saunarakennus, joka on kuulunut heidän kiinteistöönsä ennen lohkomista. Muistuttajat toteavat rakennustensa muodostavan kulttuuriympäristön, jota kunta on tuhoamassa suunnitelmillaan. Muistuttajat vastustavat osayleiskaavaehdotusta Suvantopolun osalta ja kysyvät, voidaanko viheralueeksi kaavoitettu ranta muuttaa kaavoituksen myötä takaisin tontiksi ilman rakennusoikeutta? Vastine: Osayleiskaavan kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnän eli sillan oli tarkoitus varautua tulevaisuuden mahdollisuuteen järjestää kevyen liikenteen yhteys yli kosken helpottamaan asukkaiden kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä kouluihin ja muihin palveluihin sekä toimia yhtenä virkistäytymislenkkinä. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä. 6. Petri ja Tiina Ahti, Timo ja Matliisa Lehtinen sekä Riikka Rautkivi Muistuttajat vastustavat nykyistä Hakkarin-Herralan- Kuokkalan osayleiskaavaehdotusta Suvantopolun osalta. He toteavat kaavaehdotuksen

12 sisältävän toteutuessaan kolmen perheen Ahdin, Lehtisen ja Rautkiven - tontteja koskevia pakkolunastuksia. Muistuttajat toteavat yleiskaavaehdotuksen yleiset periaatteet ja yksityiskohdat keskenään ristiriitaisiksi. Muistujat eivät halua lisää dynamiikkaa vaan ovat hakeutuneet tänne nimenomaan nykyisen rauhallisen ympäristön takia. Muistutuksessa todetaan seuraavaa: Taajamarakenteen tiivistämiselle Kuokkalankosken yli Suvantopolun kohdalta ei ole perusteita. Silta ja kevyen liikenteen väylä on ko. kohdassa turha. Nykyisellään kulkumahdollisuudet ovat riittävät: sillan suunnitellusta kohdasta on 500 metrin säteellä molemmin puolin jo kaksi siltaa kevyelle liikenteelle. 2000-luvun alussa Lempäälän kunta pakkolunasti Lehtisen tontista tiealuetta ja kääntöpaikan. Tiekatselmusta pitänyt kunnan maakaupoista vastaava henkilö kertoi, että kaavaan on merkitty viheralueita ainoastaan siksi, että kaavoittaja on pitänyt tärkeänä, että joen varressa säilyy rakentamattomia vihreitä alueita maisemallisten ja luontoarvojen takia. Tämä on täysin ristiriidassa ehdotetun sillan kanssa. Hän myös totesi, ettei kunnalla tule koskaan olemaan intressiä pakkolunastaa näitä alueita. Tonttien omistajat kokevat kaavaehdotuksen kohtuuttomaksi. Rakennetut tontit ja kiinteistöt menettäisivät maata ja kallista rantaviivaa, tonttien arvo alenee. (Liitteenä alueen erinomaisesti tuntevan kiinteistövälittäjän lausunto.) Mikäli päädytään pakkolunastuksiin, tonteilla on rantamaan hinta ja puhutaan sadoista tuhansista. Ahdin rannasta jäisi puolet siltarakennelman alle ja kevyen liikenteen väylä viistäisi talon nurkkaa. Vuosi sitten paikkakunnalle muuttaneet Ahdit hakivat Lempäälästä rauhallista asuinpaikkaa perheelleen ja ovat panostaneet omaisuutensa ja aikansa talon ja pihapiirin kunnostamiseen. Silta veisi Rautkiven tontin omistajilta ainoan rannan kokonaan. Lehtisten omistamaan Kuusimäki-nimiseen kiinteistöön kuuluva ainoa ranta olisi myös kokonaan pakkolunastuksen piirissä. Kaikki muistuttavat kokevat kaavaehdotuksen tuoman uhkan erittäin raskaana. Kannattaako enää panostaa omaan kotiin ja pihapiiriin? Olemme kaikki muuttaneet Lempäälään muualta nimenomaan rauhallisuuden ja turvallisen miljöön perässä. Lehtiset ja Rautkivet ovat entistäneet sukujensa vanhat kesähuvilat kodeiksi. Asukkaat ovat olleet valmiita kulkemaan pitkiäkin työmatkoja, koska arvostamme asuinpaikkaamme. Muistuttajat esittävät, että kaavaehdotuksesta poistetaan Suvantopolulle suunniteltu kevyen liikenteen väylä ja silta, niin arvokas suvantomaisema sekä kotiemme rauha säilyy. Vastine: Osayleiskaavan kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnän eli sillan oli tarkoitus varautua tulevaisuuden mahdollisuuteen järjestää kevyen liikenteen yhteys yli kosken helpottamaan asukkaiden kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä kouluihin ja muihin palveluihin sekä toimia yhtenä virkistäytymislenkkinä. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä 7. Jari, Tarja, Heidi ja Hannamari Majanen, Hakkarintie 28 37550 Lempäälä Muistuttajat vaativat silta- ja puistoaluevarauksen poistamista kaavasta aivan tarpeettomana Suvantopolun päästä. Perusteluina esitetään seuraavaa: Suunniteltu silta tulisi rikkomaan vanhan perinteikkään koskimaiseman, eikä se palvelisi ketään. Siltaan mahdollisesti kuluvilla kustannuksilla tulisi mieluimmin kunnostaa yläjuoksulla olevat vanhat rautatiesillat, jotka kunta on ottanut hoitaakseen. Sillat ovat erittäin huonossa kunnossa haitaten kaunista koskimaisemaa. Puistoalueen varaus on tehty Suvantopolun päähän yksityisen omistamalle maa-alueelle. Tämä varaus on tarpeeton, koska Suvantopolun puoleinen koskenranta on yksityisten tontinomistajien hallinnassa, eikä varaus palvelisi ketään. Yhteisessä käytössä olevat koskenvarsialueet sijaitsevat rautatiesiltojen ylä- ja alapuolella, sekä viimeisen kosken maantiesillan molemmilla puolilla ja Jaranlahdella. Vastine: Osayleiskaavan kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnän eli sillan oli tarkoitus varautua tulevaisuuden mahdollisuuteen järjestää kevyen liikenteen yhteys yli kosken helpottamaan asukkaiden kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä kouluihin ja muihin palveluihin sekä toimia yhtenä virkistäytymislenkkinä. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupee-

13 seen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä. 8. Suvantopolun asukkaat Suvantopolun asukkaat vastustavat jyrkästi kaavaehdotusta rakentaa läpikulku Suvantopolulle, ja siihen liittyvää siltavarausta Kuokkalankosken yli sekä mahdollisia kevyen liikenteen ja ulkoilureitin varauksia Suvantopolulle. Perusteluina on esitetty mm. seuraavaa: Suvantopolku on liikenteellisesti ja rakennusteknisesti hankala. Katu on samalla pihakatu, jolla kadun lapset leikkivät ja perheet kokoontuvat tasaisin väliajoin yhdessä ruokailemaan ja seurustelemaan kadulle kantamiemme pöytien ääreen. Suvantopolku on jyrkkä katu, joka on jo kertaalleen pakkolunastettu alueen asukkailta ja rakennukset ovat aivan kadussa kiinni, eikä katu näin ollen mahdollistaisi mielekästä laajennusta taikka turvallista liikenteen lisäystä. Mahdollinen silta ja sen mukanaan tuoma läpikulku veisi kodeiltamme peruuttamattomasti oman rauhan - rauhan, jonka takia olemme alunperin Suvantopolulle hakeutuneet. Suurin osa meistä Suvantopolulla asuvista käy töissä Lempäälän ulkopuolella. Olemme olleet valmiita pitkiin työmatkoihin, koska rauhallinen asumisympäristö on ollut sen arvoinen. Mikäli kaavaehdotus toteutuisi, meidän kotikatumme tunnelma ja maisema muuttuu peruuttamattomasti. Lisäksi pidämme kaavaehdotusta tältä osin täysin turhana kunnan varojen tuhlaamisena, koska nykyiset ylikulkuratkaisut tarjoavat aivan riittävät kulkuyhteydet kummankin rannan asukkaille. Ko määrärahoille löytyy kunnasta varmasti tarpeellisempia ja järkevämpiä käyttökohteita. Elämämme Suvantopolulla on ollut ja on tarkoitus olla pitkän tähtäimen projekti. Toivomme, ettei Lempäälän kunta ja sen päättäjät edes pitkällä tähtäimellä suunnittele meidän kotiemme rauhan rikkomista. Vastine: Osayleiskaavan kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnän eli sillan oli tarkoitus varautua tulevaisuuden mahdollisuuteen järjestää kevyen liikenteen yhteys yli kosken helpottamaan asukkaiden kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä kouluihin ja muihin palveluihin sekä toimia yhtenä virkistäytymislenkkinä. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta ei voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä. 9. Heikki Riihiranta, Marja Stunkel, Liisa Riihiranta, Emmi Riihiranta-Laine, Heli Salokanto, Marja Stunkel Mäntytie 15 02270 ESPOO Muistutus koskee kävely- ja pyöräilysiltaa, jonka todetaan vievän mökkirauhan, koska se tulisi niin lähelle Riihirannantie 11:sta 1960 luvulla rakennettua kesämökkiä ja sen saunaterassia, laituria ja pihaa. Muistuttajan mukaan silta aiheuttaisi järjestyshäiriöitä ja aiheuttaisi kotirauhan rikkomista. Vastine: Osayleiskaavan kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnän eli sillan oli tarkoitus varautua tulevaisuuden mahdollisuuteen järjestää kevyen liikenteen yhteys yli kosken helpottamaan asukkaiden kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä kouluihin ja muihin palveluihin sekä toimia yhtenä virkistäytymislenkkinä. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä.

14 10. Timo, Matliisa, Maunu ja Matias Lehtinen, Kuusimäki- niminen kiinteistö Muistuttajat vastustavat osayleiskaavaehdotusta Suvantopolun osalta ja kokevat kaavaehdotuksen olevan kohtuuton. Muistuttajat eivät ymmärrä kalliin sillan tarvetta paikassa, jossa se ei lyhennä kenenkään kulkua esim. kauppaan tai kouluun. Muistuttajat toteavat, että sillan suunnittelusta kohdasta on 500 metrin etäisyydellä molemmin puoli sillat kevyelle liikenteelle. Muistuttajat kertovat, että 2000-luvun alussa Lempäälän kunta pakkolunasti tontista tiealuetta ja kääntöpaikan. Tiekatselmusta pitänyt maakaupoista vastaava henkilö kertoi, että kaavaan on merkitty viheralueita ainoastaan siksi, että kaavoittaja on pitänyt tärkeänä, että joen varressa säilyy rakentamattomia vihreitä alueita maisemallisten ja luontoarvojen takia. Muistuttajat toteavat tämän olevan ristiriidassa ehdotetun sillan kanssa. Muistuttajat kertovat, että 1960-luvulta alkaen sekä heidän että naapurin rantaan on kohdistunut pakkolunastusuhka. ja suku on tehnyt lukuisia valituksia ja oikaisupyyntöjä ja että prosessi on ollut raskas. Muistuttajat toteavat, että Lempäälän kunta painostaa heitä edelleen. He ovat kunnostaneet 1924 rakennettua huvilaa ja pitäneet tärkeänä, että suvantomiljöö säilyy mahdollisimman alkuperäisenä. Muistuttajat esittävät, että kaavaehdotuksesta poistetaan Suvantopolulle suunniteltu kevyen liikenteen väylä ja silta, jotta heidän arvokas maisemansa säilyy ja kotien rauha. Vastine: Osayleiskaavan kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnän eli sillan oli tarkoitus varautua tulevaisuuden mahdollisuuteen järjestää kevyen liikenteen yhteys yli kosken helpottamaan asukkaiden kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä kouluihin ja muihin palveluihin sekä toimia yhtenä virkistäytymislenkkinä. Osayleiskaavasta poistetaan uuden kevyenliikenteen silta -merkintä, koska Pyykkipolun asutuksen kupeeseen sillan sijoittaminen ei ole maisemallisista syistä suotavaa ja Suvantopolulle ei ole sen kapeuden vuoksi hyvä ohjata lisää kevyttä liikennettä eikä Suvantopolun tiealuetta voida leventää kulttuurihistoriallisista syistä. 11. Olavi Liuha ja Marko Laurila Muistuttajat vaativat Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavaehdotuksen Liuhanvuolteen etelä-kärkeen merkityn VL alueen poistamista. Muistuttajat pyytävät merkityn ulkoilureitin yhteystarpeen Liuhanvuolteen yli pikku saaren kautta Hääkiven rannalle poistamista. Muistuttajat toteavat, että kevyelle liikenteelle on merkitty väylä Turuntien varteen. Muistuttajat pyytävät ulkoilureitin yhteystarve merkinnän poistamista Liuhan tilan pelloilla sekä pellon ja rautatienväliin. Muistuttajat pyytävät merkityn ulkoilureitin yhteystarpeen Liuhan tilan peltojen eteläpäähän ja Laurilan kiinteistön väliin poistamista ja sen korvaamista jo olemassa olevan Poikkitien kautta. Muistuttajat ehdottavat Liuhan tilan ja Laurilan kiinteistön välissä on kunnan lunastama ja nyt siis kunnan omistuksessa oleva kolme (3) metriä kapean kaistaleen palauttamista Liuhan tilaan. Vastine: Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä ja asukasmäärän kasvaessa kiinnitetään huomiota myös viheralueverkostoon ja virkistysmahdollisuuksiin. Osayleiskaavassa osoitetaan rakennettuun ympäristöön lomittuva viheralueiden verkko, jonka avulla on mahdollista virkistäytyä mm. vesistöjen rannoilla. Virkistysalueita ja reittejä osoitetaan rannoille vahvistetun Pirkanmaan 1. Maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisesti: taajaman vapaat rannat on jätettävä yleiseen virkistykseen. Osayleiskaavan virkistyskäyttöä tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota lisääntyvän väestön mahdollisuuksiin käyttää ranta-alueita vapaaseen ulkoiluun. Verkostotarkastelun kautta on etsitty osayleiskaavaehdotukseen rantaa mukailevia ja viheralueisiin yhdistyviä reittikokonaisuuksia, joihin kuuluu myös pitkäntähtäyksen varaus reitille Ryynikän alueelta siltojen kautta Hääkiven alueelle. Ulkoilureitin yhteystarvemerkintä poistetaan Liuhan pelloilla pääradan kupeesta lisäraidevarauksen vuoksi. 3 metrin kaistaleensiirtämisestä Liuhan tilaan on neuvoteltava kiinteistöinsinöörin kanssa..

15 12. Pentti Hyytiäinen, c/o Katja Hyytiäinen Fredrikinkatu 68 B 11 00100 HELSINKI Mustuttaja huomauttaa, että omistaa Ryynikän pohjoislaidassa olevan asuintontin alue- ja rantaoikeuksineen nro 418-431-5-54, jonka rantaosuus on merkitty lähivirkistysalueeksi VL. Muistuttaja huomauttaa, että MRL:n 9 :n mukaan ratkaisujen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, mutta näin ei ole tapahtunut. Hän huomauttaa, että on jättänyt asiasta kirjallisen mielipiteen asiasta, mutta siihen ei ole vastattu. Lisäksi muistuttaja huomauttaa, että MRL:n 39 :n mukaan kaavaa laadittaessa on varmistettava, ettei maanomistajalle jne. aiheudu kohtuutonta haittaa. Muistuttajan mielestä haitta on kohtuuton ja sotii MRL:n 39 vastaan. Hän huomauttaa, että tontin arvo putoaa merkittävästi. Muistuttaja toteaa lisämuistutuksessaan saaneensa palauteraportin., eikä voi hyväksyä vastineessa vedottuun Pirkanmaan 1. Maakuntakaavan mainintaan taajaman vapaat rannat on jätettävä yleiseen virkistykseen. Muistuttajan näkemyksen mukaan hänen tapauksessaan ei ole näin, koska ko. alue on ostettu kunnalta asuntotontiksi alue- ja rantaoikeuksien kera, eikä siten ole vapaa ranta-alue. Lisäksi muistuttaja haluaa lunastaa Lempoisten kylän vedet alue eli vesijättömaan heti, kun on tarkkaan selvitetty vesijättömaan suuruus ja onko ko. aluetta edes olemassa. Muistuttaja ei hyväksy osayleiskaavasuunnitelmaa, koska se loukkaa hänen omistusoikeuttaan ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Vastine: Alueella on 17.12.2001 vahvistunut yleiskaava, jossa kyseinen ranta-alue on lähivirkistysaluetta. Alueen maankäyttöluokan muuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista osayleiskaavassa. Osayleiskaavaan merkityn VL eli lähivirkistysalueen omistaa osittain muistuttaja ja kunta sekä ranta-alue on yhteistä (Lempoisten kylän vedet) aluetta. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä ja asukasmäärän kasvaessa kiinnitetään huomiota myös viheralueverkostoon ja virkistysmahdollisuuksiin. Osayleiskaavassa osoitetaan rakennettuun ympäristöön lomittuva viheralueiden verkko, jonka avulla on mahdollista virkistäytyä mm. vesistöjen rannoilla. Virkistysalueita ja -reittejä osoitetaan rannoille vahvistetun Pirkanmaan 1. Maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisesti: taajaman vapaat rannat on jätettävä yleiseen virkistykseen. 13. Mika ja Merja Leppänen, Tärräntie 14 A 37550 LEMPÄÄLÄ Muistutus koskee Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaavan aluetta, joka rajautuu seuraavasti: Pohjoinen: Tärräntien ja Kansakouluntien yhdistävä kevyenliikenteen väylä Itä: Kansakouluntiellä olevat Mannisen, Nymanin ja Lampenin tontit Etelä: Kansakouluntien ja Koukkupolun yhdistävä polku Länsi: Tärräntie 14 tontti Uudessa kaavaehdotuksessa, 12016 Kaavaehdotus (kartta) 28.4.2014, alue on muutettu asuinalueeksi. Ko. alue on merkitty puistoksi kartoissa, jotka ovat Tärräntie 14 rakennuspiirrustuksissaja myös aikaisemmissa versioissa Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaavasta. Aluetta on hoidettu kunnan puolesta kunnan puistona ja muissa keskusteluissa kunnan kanssa kunta on nimittänyt aluetta puistoksi. Muistuttajat vastustavat muutosta. Muistuttajat esittelevät joukon perusteluja: Puistoa käytetään: - lapset hiihtää ja pelaa jalkapalloa siinä - aikuiset käyttävät sitä hiihto- ja lumikenkäilyreittinä - koiranulkoiluttajat ulkoiluttaa koiria siinä Puisto on osa suojeltujen lepakkojen ekosysteemiä: Puiston itäreunalla on kaavaehdotuksen mukaisesti merkitty lepakkojen suojelualue. Puisto kuuluu ko. lepakoiden ekosysteemiin (niiden ruoanhankinta alue) Puisto on ollut peruste toiselle päätökselle: Puisto oli peruste rakennusluvan Tärräntie 14 saamiselle, koska ko.rakennuksen ikkunapinta-alasta noin 75% suuntautuu puistoon. Puisto on liikenteen saavuttamattomissa: Puistoon rakennettaviin rakennuksiin olisi hankala järjestää kulkuyhteyttä. Kansakoulun tie on heikkokuntoinen yksityistie ja sieltä olisi myös hankala löytää liittymäyhteyttä puistoon. Tärräntie taas on ylämäen kohdalta kapea ja siinä on heikko näkyvyys, joten siinä autojen kohtaaminen jo nyt on hakalaa ja vaarallista puhumattakaan, että

16 siihen tulisi lisää liikennettä, mikäli ajoreitti puistoon muodostettaisiin siitä. Vastine: Tarkoitus osayleiskaavassa ei ole ollut osoittaa AP -alueen laajentamista alueelle vaan alue on tarkoitus säilyttää virkistysalueena ja sitä kautta on osoitettu ulkoilureitin yhteystarve. Muistuttajan kuvaama alue muutetaan takaisin luonnosten mukaiseksi VL -alueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. 14. Mikko Tervo, Tärräntie 14 B 37550 LEMPÄÄLÄ Muistuttaja vaatii Kuokkalan alueen Tärräntien, Koukkupolun ja Kansakouluntien välisen kolmiossa olevan alueen (AP) merkitsemistä VL-alueeksi. Perusteluina selostetaan alueen olevan kaunista luonnon niittyä, joka palvelee ulkoilevia lapsia ja ulkoilijoita. Vastine: Tarkoitus osayleiskaavassa ei ole ollut osoittaa AP -alueen laajentamista alueelle vaan alue on tarkoitus säilyttää virkistysalueena ja sitä kautta on osoitettu ulkoilureitin yhteystarve. Muistuttajan kuvaama alue muutetaan takaisin luonnosten mukaiseksi VL -alueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. 15. Aune Eskolan, Raimo Eskolan, Eeva Nytorpin ja Eija Ikosen puolesta Reijo Eskola Essi Eskola Muistutus Kuokkalan-Herralan-Hakkarin osayleiskaavaehdotelmaan 28.4.2014 Eskolan tilojen maanomistajien osalta Pysäkkitien läheisyyteen tehty SM-17 rajaus, jonka ympärille on sijoitettu VL -alue, joka perustuu tarkemmin kartoittamattomaan kiviröykkiöön Pysäkkitien varrella, on poistettava kaavasuunnitelmasta. Mielestämme röykkiö on syntynyt viljelysmaan muokkauksen ja parannuksen yhteydessä pellolta poistetuista kivistä, sillä alueen maaperä on tunnetusti kivistä. Maanomistajalle ei ole tarjottu mahdollisuutta osallistua kiviröykkiön kartoitukseen. Moisionaukean tieltä risteävä uusi tielinjaus, on hankalasti rakennettavissa ja kallis. Lisäksi se on tarpeeton suhteessa olemassa oleviin valmiisiin tieyhteyksiin ja alueille suunnitteilla oleviin uusiin asuinalueisiin ja julkiseen rakentamiseen. Kaavasuunnittelmassa Hakkarin liikuntakeskuksen ja Eskolan tilan taakse sijoitetulle omakotitaloalueelle on luonnollisempaa rakentaa yhteys urheilukadulta. Liikenneturvallisuutta Moisionaukean tien liittymässä Tampereen tielle voidaan parantaa maisemaa avaamalla ja tienvarsipuustoa poistamalla. Mielestämme yleiskaavoituksen yhteydessä on tarpeetonta ottaa kantaa yksityiskohtaisiin tielinjauksiin, vaan tämän pitäisi tapahtua vasta asemakaava vaiheessa. Eskolan vanhan tilakeskuksen alueelle on sijoitettu lepakkomerkintä rajauksineen. Kysymyksessä vaikuttaa olevan vanhojen purkukuntoisten rakennusten olemassa olon perusteella tehty olettama, joka haittaa elinkeinon harjoittamista, tilakeskuksen kehittämistä ja sen uudistamista. Lepakoita alueella ei kuitenkaan ole havaittu. Edellä mainittujen syiden takia lepakkomerkintä pitää mielestämme poistaa. Alueelta ei myöskään ole olemassa luontaista kulkuyhteyttä lepakoiden ruokailualueelle. Suunnittelualueen pohjoisosaan, Kiviahon asuinalueen rajalle, on sijoitettu useamman hehtaarin suuruinen LOrajaus, jonka pinta-alaa ei ole laskettu eikä ilmoitettu. Rajaus perustuu ELY-keskuksen luontokartoittajan Marja-Liisa Pitkäsen maaliskuussa 2014 kartoituskäynnin yhteydessä löytämään seitsemään kolopuuhun. Käynnin yhteydessä ei tehty papanahavaintoja eikä muita merkkejä liitto-oravien läsnäolosta löytynyt. Suunnitteilla olevan osayleiskaavan suunniteluperusteena on yhteyskuntarakenteen tiivistäminen nauhataajama-alueella. Alueen kehittämistä palvelee paremmin tällä hetkellä voimassa oleva yleiskaava, jonka pohjalta alueelle voidaan perustaa viherkäytäviä ja lähivirkistysalueita. Eskolan tilojen alueelle sijoittuvien PY- ja VU/VL-aluiden tuottama yhteisrasitus on samoille maanomistajille kohtuuttoman suuri. Lisäksi Moision alakoulu on kooltaan kasvanut jo niin suureksi, että tarpeellista olisi osoittaa paikka uudelle alakoululle. Osayleiskaavaluonnnosta ei tule hyväksyä ennen kuin Moision alakoulun tuntumaan sijoitettu sähkölinjavarauksen tarpeellisuus on selvitetty. Vastine: Maankäyttö ja rakennuslaissa todetaan, että maankäytön suunnittelun tulee perustua riittäviin kulttuurisiin selvityksiin, joita ovat mm. kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevat arkeologiset inventoinnit. Osayleiskaavan Pysäkkitien SM -merkintä perustuu osayleiskaavaa varten tehtyyn arkeologiseen täydennysselvitykseen. Selvityksen on tehnyt arkeologi (FM) Kirsi Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä. Kivirakenteet/latomukset kuuluvat rahoitusluokkaan 2. 2. Luokan muinaisjäännökset ovat kohteita, joiden

17 arvon tarkempi määrittely edellyttää tarkempaa arkeologista tutkimusta. Sen tulosten perusteella ratkaistaan, siirtyykö kohde luokkaa 1 tai 3. Museoviranomainen ratkaisee muinaisjäännöksen luokituksen. Muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja aikaisemman asutuksen muistoina. Ne ovat rahoitettuja heti löydyttyään, suoraan muinaismuistolain nojalla ja ilman muita toimenpiteitä. Maankäytön hyvä suunnittelu edellyttää kunnissa muinaismuistolain periaatteiden tuntemista. Lain tarkoituksena on sovittaa yhteen ympäristönkäytön erilaisia intressejä ja samalla säilyttää aineellisesti arvokasta kulttuuriperintöä ja tieteellisen tutkimuksen aineistoa. Ennen tarkempia lisätutkimuksia SM merkintää ei voida poistaa osayleiskaavasta. Arkeologi on ollut puhelimitse yhteydessä maanomistajaan 27.8.2014 varmentaakseen, että kyseessä ei ole pellolta kerätyt kivet. Osayleiskaavassa on ehdotettu vaarallisen Moisionaukean liittymän korvaamista uudella kiertoliittymällä. Urheilukadun liittymä siirtyy jonkin verran pohjoiseen ja yhdistyy uuteen Moisionaukean kiertoliittymään. Uusi kiertoliittymä edistää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Tampereentiellä vähentäen risteyksiä. Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty informatiivisin merkinnöin luontoselvityksissä esitetyt luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet ja kohteet. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa MRL 39 :ssä edellytetään, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. 8. kohta: rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavan sisältövaatimusten taustalla ovat yleiset tavoitteet (MRL 1 ) ja alueiden käytön suunnittelua koskevat tavoitteet (MRL 5), jotka on otettava huomioon myös yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva säännös on luonteeltaan velvoittava normi. Maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n 1 momentin nojalla kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Siten liito-oravan suojelu yhtenä LSL 49 :ssä tarkoitetuista lajeista tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä. Näistä säännöksistä johtuu, että maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämien selvitysten rinnalla ja niiden täydennyksenä joudutaan tekemään selvityksiä, jotka perustuvat luonnonsuojelulakiin. Lisäksi kaavan lopullisiin hyväksymisedellytyksiin vaikuttavat edellä mainitut luonnonsuojelulain säännökset. Osayleiskaavan ohella liito-oravalle tärkeiden metsäalueiden käsittelyyn vaikuttaa aina myös luonnonsuojelulaki. Liito-orava kuuluu LSL 49 :n tarkoittamiin lajeihin (liito-orava on mainittu sekä luontodirektiivin 92/43/ETY liitteessä että liitteessä Iva), joiden luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty. Liito-oravan lakisääteisen suojelun vaikutukset metsien käsittelyyn ratkaistaan yksittäistapauksissa metsäkeskuksen ja alueellisen ympäristökeskusten yhteistyössä kun metsäkäytöstä tehdään metsälain (1093/1996) mukainen ilmoitus. Liito-orava-alueen rajauksesta on neuvoteltu ELY -keskuksen kanssa. Liito-orava rajausta tarkistetaan pienemmäksi ELY -keskukselta saatujen puustokartoitusten perusteella (alueen pinta-ala n. 4 ha) Kouluverkon uudistamista suunnitellaan PASU työryhmässä (palvelusuunnitteluryhmä, jossa on edustettuina sivistystoimen, sosiaalitoimen ja teknisen toimen asiantuntijoita). Osayleiskaava-alueen ulkopuolelta on löydettävissä uusia alueita koulua varten. Yhdessä sivistystoimen kanssa on kuitenkin nähty tarpeelliseksi varata osayleiskaava-alueen kouluille maa-aluetta. Jos lisä maa-aluetta ei tarvita voidaan asemakaavoituksen yhteydessä PY ja AP alueen rajaa tarkistaa. Sähkölinjavarauksen tarpeellisuus selvitetään valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. Tärkeää on, että kunta, Pirkanmaan liitto ja sähköyhtiö Elenia neuvottelevat ja selvittävät sähkölinjavarauksen tarpeellisuuden valmisteilla olevan maakuntakaavan yhteydessä. Osayleiskaavan selostuksessa on todettu seuraavaa: Maakuntakaavaa uudistettaessa tulee voimalinjalle löytää sopivampi tilavaraus tai voimajohdon sijoituksessa tulee varautua toteuttamaan se maakaapelina. 16. Esa Halonen Mustikkapolku 3, 37550 Lempäälä Muistutukseni koskee osayleiskaavan osaa, mikä rajoittuu pohjoisessa Kiviahon alueeseen ja siinä AP-2 aluevarausmerkinnällä kuvattua aluetta, mikä on pohjoisesta tulevan Mustikkapolun jatkeena. Kiinnitän huomiota kahteen pääkohtaan: 1. Vaikutukset luontoon 2. Vaikutukset liikenteeseen

18 1. Vaikutukset luontoon Osayleiskaavaehdotuksen mukaan Lempäälän luonto monipuolisine kasvustoineen ja eläimistöineen on otettu huomioon ja todetaan, että luontoarvojen kannalta rakentamisen vaikutukset ovat paikallisia eikä rakentaminen vähennä merkittävästi luonnon monimuotoisuutta. Edellä mainittu ei toteudu osayleiskaavassa muistutukseni kohteena olevalla alueella. Kyseinen alue on todennäköisesti valittu asuinalueeksi sen vuoksi, että siinä on aikoinaan tehty hakkuut ja poikkeaa siten muusta ympäröivästä metsäalueesta. Kuitenkin kyseisellä alueella kasvaa jo varttunutta mänty koivutaimikkoa. Alueen välittömässä läheisyydessä on rehevä ja kostea lehtokorpi, jonka ylispuuna ovat koivu ja tervaleppä, pensaina korpipaatsama ja harmaaleppä. Korpea indikoivat lisäksi lehtokorte, terttualpi, hiirenporras, rentukka, suo-orvokki ja hentosara. Alueen poikki virtaa pieni puro, osittain kivien välissä ja maan alla. Kyseisellä alueella on runsaasti luonnossa liikkujia, tästä esimerkkinä alueen poikki kulkeva hyvin käytetty polku. Luontoselvityksen mukaan alueen metsässä on todettu ainakin seuraavia uhanalaisia ja harvalukuisia pesimälintuja: pyy (EU1 lintudirektiivi), palokärki (EU1), harmaapäätikka (EU1). Kyseisellä suunnitellulla asuinalueella on allekirjoittanut henkilökohtaisesti nähnyt useaan otteeseen pyyn ja palokärjen. Välittömästi suunnitellun asuinalueen eteläreunassa on ehdotettu ekokäytävä A, jonka pitäisi tutkijoiden mukaan olla ainakin 200 metriä leveä, jotta se antaisi riittävän pesimärauhan ja suojan myrskytuulia vastaan. Vastine: Osayleiskaavan pohjaksi on laadittu luontoselvityksiä. Selvitysten pohjalta on Hakkarin alueelle osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ja lisäksi liito-oravan esiintymisalueet sekä ekologinen viheryhteystarve, jonka merkinnän selityksessä todetaan seuraavaa: Alueen suunnittelussa ja alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. Toimivuuden säilyminen edellyttää yhteyden pitämistä puumaisena ja riittävän leveänä. Osayleiskaavan ratkaisu ei vaikeuta edellä mainittujen luontoarvojen säilymistä. Lisäksi pienemmät mahdolliset ympäristökohteet tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen yhteydessä. Samoin asemakaavoituksen yhteydessä huolehditaan virkistysreittien ohjaamisesta omakotialueelta MU alueelle. 17. Pentti ja Vuokko Laine (kiinteistö 1.21 (Varala), Ahtialantie 49, Lempäälä). Osoite: Hippoksenkatu 19 B 12, 33530 Tampere Yhteydenotto: Juha ja Helena Laine ( e- mail: lainehelen@gmail.com) Lempäälän kunnan strategian keskeisiä arvoja ovat järvimaisemat ja vaihteleva luonto sekä niihin liittyvät historian ja asutushistorian arvot. Ahtialan kylä on merkittävä kulttuurihistoriallinen ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä alue. Ahtialanjärven rannoilta on löydetty kivikautisen asumisen jälkiä sekä rautakautisia kalmistoja ja muinaissuomalaisten kuppikiviä. Alueella kulkee Birgitan polku. Ahtialanjärvi on Pirkanmaan monipuolisimipia lintujärviä ja se kuuluu Lintuvesien suojeluohjelmaan (SL1 -alue) sekä Natura2000 -verkostoon (SPA -alue). Lisäksi se on nimetty kansallisesti arvokkaaksi FINIBA -alueeksi. Katsomme, että hakevoimalaitoksen sijoittaminen Ahtialan kylään olisi ristiriidassa Lempäälän kunnan strategian kanssa. Jos Lempäälän kunta haluaa viedä eteenpäin strategian vastaista kaavaa, tulee sen käydä lisäneuvotteluja erityisesti Maakuntamuseon edustajien kanssa. Hakevoimalaitoksen sijoittaminen Ahtialaan on tullut aktiivisen suunnittelun kohteeksi, kun vaihtoehdon 1 (Herrala) osalta todettiin luontoarvojen estävän rakentamisen. Ahtialaan sijoitettuna melu - ja pölyhaittaa tuottava hakevoimalaitos aiheuttaisi luonto - ja kulttuurihistoriallisten arvojen menetysten lisäksi myös merkittävää asuinviihtyisyyden alenemaa lähiasukkaille. Katsomme, että melun ja pölyn aiheuttama haitta läheiselle vakituiselle asutuksella ja kesäasutukselle on liian suuri hankkeen eteenpäin viemiseksi. Suunnitelmissa esitetty hakettimen sijoittaminen halliin vähentää melua, mutta se tulee silti yhdessä lisääntyvän rekkaliikenteen kanssa alentamaan alueen viihtyisyyttä merkittävästi ja näin tuottamaan kohtuutonta haittaa alueen asukkaille. Meluvallien sijoittaminen ei yksin riitä turvaamaan kohtuullista melutasoa asukkaille ja arvokkaalle lintujärvelle. Jos hakevoimalaitos rakennetaan, tulee hakehallin olla sijoitettuna tien viereen, mahdollisimman kauaksi Ahtialan alueen nykyisestä asutuksesta. Liikennejärjestelyiden osalta on vielä suuria avoimia kysymyksiä kaavan jo ollessa nähtävillä. Havainnekuvissa esitetty kiertoliittymä (kaavailtu pääreitti voimalaalueelle) ei ole vielä saanut Ely -keskuksen hyväksyntää, joten ainoa olemassa oleva reitti tällä hetkellä on

19 Ahtialantie. Tiejärjestelyiden osalta toteamme, että Ahtialantie ei tule kestämään hakevoimalaitoksen aiheuttamaa merkittävää lisää liikennemäärissä. Toteamme, että suunnittelun eteneminen vaatii ely- keskuksen selkeän kannan liikennejärjestelyihin. Hakevoimalan rakentaminen muuttaa alueen valuntaa, kuten kaavaselostuksessa on todettu. On tarpeen tehdä tarkemmat selvitykset pintavalunnan vaikutuksista Ahtialanjärven tilaan ja järvilintujen pesintämahdollisuuksiin. Pintavalunnan mukana veteen joutuva hienojakoinen fraktio saattaa aiheuttaa paikallisia ongelmia Ahtialanjärveen ja laskea näin sen maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Vastine: Energialaitoksen sijoittumisen ratkaisivat optimaalinen sijainti jakeluverkon kannalta ja liikenteellinen saavutettavuus sekä sijoittuminen liikennemelualueelle. Energianhuollon alue sijoittuu voimassa olevan yleiskaavan teollisuusalueelle (T) ja tien 190 varrelle Hävältilän maarekisterikylään. Alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Energianhuoltoalue on rajattu EV -aluein eli suojavyöhykkein, joilla on tarkoitus eliminoida laitoksen aiheuttamia haittoja. Energianhuoltoalueen vaikutuksista on tehty erillisselvityksiä: Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvitykset raportti, Sito Oy 2014, AX suunnittelun ilmansuojeluun liittyvä selvitys nimeltään Ympäristösuojelun vaatimukset ilmansuojelun osalta 14.9.2011 ja Ahtialanjärven Natura 2000 selvitys sekä uusimpana Faunatican Oy:n selvitys vaikutuksista Natura 2000-alueen linnustoon. Liikenneselvityksen mukaan energianhuoltoalueen risteysaluetta kehitetään niin, että risteysalueiden parantamistoimenpiteet sopeutetaan yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneturvallisuuden edistämiseen. Monialaisten selvitysten perusteella energialaitoksen sijoittaminen ko. alueelle ei ole osoitettu aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähiasutukselle ja muullekaan ympäristölle. Ahtialan kylän suuntaan etäisyys on riittävä (yli ½ km), kylän ja energianhuoltolaitoksen välillä ei ole näköyhteyttä väliin sijoittuvasta metsästä ja maaston muodoista johtuen. Energianhuotoalueelle annetaan suunnitteluohje: Alueen käyttö on suunniteltava siten, etteivät Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylity viereisillä alueilla, ja ettei alueen toiminta saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Ahtialanjärven NATU- RA-2000 alueeseen. Lisäksi osayleiskaavan yleismääräyksissä todetaan seuraavaa: Osayleiskaava-alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan. Asemakaavoituksella on edistettävä monipuolista taajamakuvaa ja viihtyisyyttä. Asemakaavoituksessa on annettava selkeät määräykset arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen alueen rakentamiseen. 18.Jukka Peltola, Ahtialantie 154, 37 500 LEMPÄÄLÄ Muistutus koskee hakelämpölaitosta. Muistuttaja toteaa, että hakelämpövoimalaitosta ei tule rakentaa suunnitellulle alueelle seuraavista syistä: selvityksissä on ollut vain kaksi vaihtoehtoista paikkaa (Sarvikas ja Ahtiala.) Muistuttajan mukaan vertailuun on otettava mukaan useampi paikka. Paikka, mihin soveltuu raskaan teollisuuden haittatekijät. Osayleiskaavaalueen rajauksen vuoksi selvityksessä ei ole huomioitu Ahtialanjärven naturakohteen ja Ahtialan kulttuurikylän arvoja. Muistuttaja tuo esiin haketerminaalin sijoittamisen haittatekijöitä: melu. päästöt, liikenne ja esteettisyys: Haketus ja koneiden liikenne työmaalla tuo merkittävää haittaa lähialueen asukkaille ja eläimille. Selvityksessä ei ole tutkittu päästöjen määrää ja vaikutuksia. Puun poltosta tulee päästöjä lähialueelle, mikä tulee laskea laitoksen suurimman tehon mukaan. Ilman liikenneympyrää Katepalintien risteykseen aiheutuu Ahtialantien ja tien n:0 190 risteyksen alueelle vaikeuksia etenkin vasemmalle käännyttäessä. Lempäälän pääliittymän yhteydessä oleva haketuskenttä ei sovi paikkaansa. Hakekasojen lisäksi alueella tulisi olemaan ranka-, kanto-, ja jätepuukasoja. Muistuttaja toteaa, että edellä mainittujen syiden vuoksi haketerminaalia ei tule sijoittaa Ahtialaan vaan raskaan teollisuuden alueelle, missä se ei tuo haittoja ihmisille ja luonnolle. Vastine: Energialaitoksen sijoittumisen ratkaisivat optimaalinen sijainti jakeluverkon kannalta ja liikenteellinen saavutettavuus sekä sijoittuminen liikennemelualueelle. Energianhuollon alue sijoittuu voimassa olevan yleiskaavan teollisuusalueelle (T) ja tien 190 varrelle Hävältilän rekisterikylään. Alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Energianhuoltoalue on rajattu EV -aluein eli suojavyöhykkein, joilla on tarkoitus eliminoida laitoksen aiheuttamia haittoja. Laajasti katsoen

20 hakevoimalan energianhuoltoalue on osayleiskaavan ympäristötavoitteiden ja kestävän kehityksen mukainen, koska hakkeella pystytään korvaamaan uusiutumattomien luonnonvarojen (öjy, hiili jne. )käyttö energian raakaaineena. Energianhuoltoalueen vaikutuksista on tehty erillisselvityksiä: Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvitykset raportti, Sito Oy 2014, AX suunnittelun ilmansuojeluun liittyvä selvitys ja Ahtialanjärven Natura 2000 selvitys sekä uusimpana Faunatican OY:n selvitys vaikutuksista Natura 2000-alueen linnustoon. Monialaisten selvitysten perusteella energialaitoksen sijoittaminen ko. alueelle ei ole osoitettu aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähiasutukselle ja muullekaan ympäristölle. Ahtialan kylän suuntaan etäisyys on riittävä (yli ½ km), kylän ja energianhuoltolaitoksen välillä ei ole näköyhteyttä väliin sijoittuvasta metsästä ja maaston muodoista johtuen.liikenneselvityksen mukaan energianhuoltoalueen risteysaluetta kehitetään niin, että risteysalueiden parantamistoimenpiteet sopeutetaan yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneturvallisuuden edistämiseen. Energianhuoltoalueelle annetaan suunnitteluohje: Alueen käyttö on suunniteltava siten, etteivät Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylity viereisillä alueilla, ja ettei alueen toiminta saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Ahtialanjärven NATURA-2000 alueeseen. Lisäksi osayleiskaavan yleismääräyksissä todetaan seuraavaa: Osayleiskaava-alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan. Asemakaavoituksella on edistettävä monipuolista taajamakuvaa ja viihtyisyyttä. Asemakaavoituksessa on annettava selkeät määräykset arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen alueen rakentamiseen. 19. Tuula Raunio, Pirkko Laajoki, Markku Leino ja Kari Laajoki Muistuttajat eivät hyväksy Vuolteen tilaan rajoittuvan Leikkarinmaan tilan 2:22 varaamista energianhuollon alueeksi. Muistuttajat toteavat, että osayleiskaavaehdotus ei täytä energianhuollon aluevarauksen osalta maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n mukaisia yleiskaavan sisältövaatimuksia. Muistuttajien kirje on liitteenä. Muistuttajat esittävät yksityiskohtaisia perusteluja seuraavasti: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös koskee vain suunnittelumenettelyä, ei menettelyn lopputulosta. Päätös ohjaa selvittämään laajavaikutteiset maankäyttösuunnitelmat kaavoitusprosessissa. Joten muistuttajat katsovat, että energianhuollon vaihtoehtoiset sijainnit ja muut sijainnit ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla. Maakuntakaavan huomioon ottaminen Muistuttajat muistuttavat MRL 39 :n 1. momentin mukaisesta maakuntakaavan huomioon ottamisesta laadittaessa yleiskaavaa ja katsovat yleiskaavan olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, koska ma vahvistetussa Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa koko alue on merkitty taajamatoimintojen reservialueeksi. Asumisen tarpeet Lisäksi muistutetaan, että MRL:n yleisenä tavoitteena on edellytysten luominen hyvälle elinympäristölle, mitä on arvioitava ihmisen näkökulmasta. Mahdollisuudet turvalliseen ja terveellisen elinympäristöön Muistuttajat vetoavat perustuslain 20 :n ympäristöä koskevaan perusoikeussäännökseen, joka edellyttää julkisen vallan turvaavan terveellisen elinympäristön. Lisäksi vedotaan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteiden velvoittaviin vaatimuksiin sellaisen elinympäristön aikaan saamiselle, jossa ehkäistään ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja ja riskejä. Muistuttajat katsovat, että suunnitellun 10 KW:n hakelämpövoimalan ja sen mahdollisen laajennuksen salliminen lähelle asutusta on siitä aiheutuvine melu-, pöly-, päästö-, maisema- ja liikennehaittoineen jyrkästi ristiriidassa MRL:n 39 :n 2. momentin kohdan 5 yleiskaavan sisältövaatimusten kanssa. Lisäksi muistuttajat huomauttavat, että MRL 39 :n 2.momentin kohdan 7 mukainen yleiskaavan sisältövaatimus ympäristöhaittojen vähentämisestä tarkoittaa ratkaisuja, joissa melua aiheuttavat uudet toiminnot, kuten teollisuusalueet pyritään sijoittamaan jo olemassa oleville melualueille. Lisäksi todetaan ympäristöhaittojen vähentämisvaatimusten tarkoittavan yhtä hyvin ilmansuojelua, vesiensuojelua, maaperän suojelua kuin meluntorjuntaakin. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Koska hakelämpövoimalan vaikutus idässä ja etelässä ulottuu osayleiskaava-alueen rajauksen ulkopuolelle, niin myös Ahtialan järvi ja Ahtialan kylä on otettava