Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun

Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun Perusselvitykset ja tavoitteet Ympa 21.8.2012 51 Ympa om Kh 27.8.2012 144 Kh liite 2

ASIA 414/10.02.03/2011 Kaavan valmistelija: Tarja Johansson, kaavasuunnittelija Asemantie 30 / PL 13, 03101 NUMMELA s-posti tarja.johansson@vihti.fi puh. (09) 4258 3131, 0440 421 171 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa 28.2.2012 12 Ympa liite 2 PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET Ympa 21.8.2012 51 Ympa oheismateriaali Kh 27.8.2012 144 Liite 2 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Raportissa on kuvattu tiivistetysti suunnittelualueen lähtötilanne sekä kerrottu aluetta koskevista selvityksistä ja suunnitelmista. Alueen nykytilanne asettaa omat lähtökohtansa alueen suunnittelulle ja näin ollen määrittää osaltaan suunnittelutyön tavoitteita. Kaava-aluetta koskevat selvitykset ja lähtötiedot toimivat myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnin pohjana (MRL 9 ). Raportin loppuosassa on linjattu kaavatyön tavoitteita. Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin on laatinut Tuula Vuorinen 2 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Otalampi Taajamanosa/alue: Uutelanlääni Kylät: Siipoinen (440) ja Tuohilampi (447) Kaavan nimi: Otalammen Helminharjun asemakaava Kaavanumero: Ot 18 Asemakaava koskee Helminharjun aluetta Otalammen taajaman pohjoisosassa. Kaava-alue kuuluu osittain Uutelanläänintaajamanosaan. Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä Siipoisen kylässä: Ristilä RN:o 5:51, Eerola RN:o 5:50, Korpela RN:o 5:53, Korpelanrinne 5:54, Pajala 5:52, Hattu RN:o 6:28, Mannila RN:o 6:41, Suokulma RN:o 6:40, Haavikko RN:o 6:36, Reunala RN:o 6:34, Leppälampi RN:o 6:49, Purola RN:o 6:11, Kanta RN:o 6:29, Metsäkumpu RN:o 6:26, Kotitila RN:o 6:31, Kulmala RN:o 6:33, Jukola RN:o 6:16, Rajala RN:o 6:39, Koppeli RN:o 6:38, Kalliola RN:o 6:24, Suvirinne RN:o 6:23, Kirsimäki RN:o 6:22 ja Vahtitupa RN:o 15:0. Tuohilammen kylässä asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: Riikola RN:o 1:155, Havurinne RN:o 1:127, Honkala RN:o 1:327, Palomaa RN:o 1:154, Onnellisten laakso RN:o 1:321 ja Kotimäki RN:o 1:165. Lisäksi asemakaava koskee Siippoontien maantien aluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 93 hehtaaria. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla (rajattu punaisella). Vihdin kunnan mittaustoimi. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Otalammen taajaman pohjoisosassa. Suunnittelualue on pääosin metsä- ja peltoaluetta, mutta alueen pohjois- ja eteläosissa on myös pientaloasutusta. Alueelta on matkaa Otalammen keskustaan noin 1,5 km. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä Selintiehen, etelässä osin Siippontiehen ja osin asemakaavan Ot 9 mukaisiin pientalokortteleihin. Idässä suunnittelualue rajautuu Hanko- Hyvinkää-junarataan. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan laatimisen tarkoituksena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista alueelle rakennetun ja luonnonympäristön ominaispiirteet huomioonottaen. Tavoitteena on luoda Helminharjuun viihtyisä ja monipuolinen asuinalue, joka liittyy tiiviisti Otalammen muuhun taajamarakenteeseen. Kaavatyön yhteydessä tulee tutkittavaksi myös peruspalveluiden sijoittamismahdollisuudet ja -tarpeet alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Vihdin kunnan kartalla (rajattu punaisella). Vihdin kunnan mittaustoimi. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 3

1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Tunnistetiedot 3 1.2 Kaava-alueen sijainti 3 1.3 Kaavan tarkoitus 3 1.4 Sisällysluettelo 4 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 3. LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.1.2 Luonnonympäristö 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö 9 3.1.4 Maanomistus 12 3.2 Suunnittelutilanne 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat 13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 15 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.3.1 Osalliset 15 4.4 Asemakaavan tavoitteet 16 4.4.1 MRL sisältövaatimukset 16 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 17 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 17 4 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Helminharjun luontoselvitys 2011, Sito Oy 12.8.2011 Maakaasuputki Mäntsälä - Siuntio, linjauskartat, 2006-2011 Otalammen osayleiskaava 0933B. Perusselvitykset ja sen liitteet Pohjatutkimus, Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy, 2012 Raideliikennetärinäselvitys - Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju) ja vanhan kaavan uudistaminen radan itäpuolelta, Vihti, Promethor Oy 20.12.2011 Tie- ja raideliikennemeluselvitys - Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju) ja vanhan kaavan uudistaminen radan itäpuolelta, Vihti, Promethor 19.12.2011 Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja kohteet, Vihti-Seura ja Museovirasto, 1982 Vihdin kunnan kehityskuva 2025, Skoy 2004 Vihdin maisemahistoriallinen selvitys, Johanna Forsius-Nummela, 3.3.1994 Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan ELY-keskus ja Vihdin kunta, 2012 Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa, Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, 2012 Vihdin kevytliikenne- ja ulkoiluverkoston kehittämissuunnitelma. WSP Group Oy, 2012 Muita kaavatyötä koskevia suunnitelmia ja selvityksiä Ympäristönsuojelumääräykset, kunnanvaltuusto 2.4.2012 Ohjeellinen palveluverkkosuunnitelma vuosille 2009-2030 Vihdin ilmastostrategia, 2010 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 5

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Helminharjun asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston 12.12.2011 62 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitelty ympäristölautakunnan kokouksessa 28.2.2012 ja kaava kuulutettiin samalla vireille. Kuva suunnittelualueeseen kuuluvalta Siippoontieltä. 6

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on alustavan rajauksen mukaan pintaalaltaan noin 93 hehtaaria sisältäen metsäalueita, peltoa ja niittyä sekä osia Siippoon- ja Selintien tiealueista ja niiden varrella olevasta asutuksesta. Honkalan tilakokonaisuus (entinen Riikola) on peräisin 1920-luvulta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä Selintiehen. Idässä suunnittelualue rajautuu Hanko-Hyvinkää -junarataan. Etelässä kaava-alue rajautuu Siippoontiehen. Siippoontien läheisyydessä olevat, asemakaavoitetut asuinpientalokorttelit eivät sisälly kaava-alueeseen. Selintie ja Siippoontie toimivat pääliikenneväylinä suunnittelualueelle. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue on pääosin kallioista ja harjuista, enimmäkseen karua kangasmetsäaluetta. Alueen eteläosa on maankäytön vaikutuksen pirstoma. Asutus, tiet, niityt ja peltotilkut antavat alueelle leimansa. Suurin osa Helminharjun alueesta on metsää. Helminharjussa maasto viettää etelään päin. Alueella on paljon tasaisia suoalueita, mutta myös selvästi muuta maastoa jyrkempiä, korkealle kohoavia kallioisia mäkiä. Selintien ja Siippoontien varrella olevaa asutusta lukuunottamatta suurin osa Helminharjun suunnittelualueesta on rakentamatonta. Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen kallioperä on eteläosassa pyrokseenigranodioriittia ja pohjoisosassa graniittia (GTK 1995). Maaperältään suunnittelualue on metsäsaraturvetta, saraturvetta, hienoa hiekkaa, lehtomultaa ja soraa. Keväällä 2012 Uudenmaan maanrakennus Oy suoritti Helminharjun alueella pohjatutkimuksia. Kairaustulosten perusteella kaava-alueen rakennettavuusolosuhteet vaihtelevat: osassa suunnittelualuetta rakentamiseen riittävät maanvaraiset perustukset, joissain paikoissa rakennukset on perustettava rinteen suuntaisesti, joissain osissa riittävät ehkä kevyet perustukset ja vaikeimmin rakennettavassa maastossa rakennukset tulisi paaluttaa. Pohjatutkimuksen aikana ei ole tutkittu maaperän routivuutta eikä radonpitoisuutta, mutta alustavan arvion mukaan suunnittelualueen etelä- ja keskiosissa maaperä on pääosin routivaa. Alueen yläosissa hiekkaisimmilla alueilla maaperä voi olla routimatonta. Myös radonin esiintyminen alueella tulee ottaa huomioon alapohjarakenteissa ja rakennusten ympärille suositellaan tehtäväksi salaojitukset. Tarkemmat pohjatutkimukset tulee tehdä myöhemmin rakennuspaikkakohtaisesti. Ote maaperäkartasta (GTK 1995). Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 7

Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Pienilmastollisesti parhaita asuinpaikkoja ovat pohjoisesta suojatut kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät sora-, hiekka- ja hietarinteet sekä moreenikumpareet. Savialueet ovat sen sijaan usein herkästi hallaisia ja sumuisia. Suunnittelualue sijoittuu ilmastollisesti suotuisaan Länsi- Uudenmaan keitaaseen. Vihdissä vallitsevat tuulensuunnat ovat lounaasta ja etelästä. Rakentaminen ja korkeampi kasvillisuus vähentävät tulevaisuudessa ainakin osittain nykyisen pelto- ja niittyaukean tuulisuutta. Aurinkoisuuden kannalta suunnittelualue on pääosin suotuisa, sillä maaston topografiset vaihtelut ovat joitain korkeampia kohtia lukuunottamatta pieniä. Suunnittelualue on melko metsäinen. Asutus on keskittynyt kaava-alueen reunoille. Vesistöt ja vesitalous Helminharjun alue kuuluu Siuntionjoen vesistöön. Suunnittelualueen pintavedet laskevat alueen itäpuolella olevaan Tuohilampeen ja siitä ojan kautta edelleen Härkälänjokeen. Suunnittelualueen kaakkoisosa ja Selintien vastainen länsireuna sijaitsevat pohjavesialueella. Uudenmaan maanrakennus Oy:n tekemissä selvityksissä pohjavedenpinnan on arvioitu Helminharjussa olevan matalimmissa osissa hyvin lähellä maanpintaa, muualla noin 1-2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi 160-175 vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Opaskarttaan merkitty vaaleansinisellä kaava-alueella olevat pohjavesialueet. Helminharju on pääasiassa metsää ja peltoa. Alueen metsäsaarekkeille tyypilliset puulajit ovat koivu, kuusi ja haapa. Kosteammilla alueilla kasvaa paikoin tiheää lehtipensaikkoa, paikoin niittykasvillisuutta. Maasto näillä matalammilla alueilla on monessa paikoin soista sekä myös tiheäpuustoista ja vaikeakulkuista. Luontoselvitykset Alueen kasvillisuus-, linnusto- ja lepakkoselvitys valmistui kesällä 2011. Alueella on kolme luontoarvoiltaan tärkeää paikallista kohdetta: lehtopurolaakso, pieni lampi lähiympäristöineen ja radanvarren liito-orava-alue. Selvityksen mukaan nämä kohteet tulee erityisesti huomioida alueen suunnittelussa. Erityisesti lehtopuron osalta tulee huolehtia, ettei ympärillä tapahtuva maankäyttö muuta vesiolosuhteita siten, että vesimäärät purossa oleellisesti vähenevät tai lisääntyvät. Helminharjun kaava-alueella on joitakin pieniä lampia. 8 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Helminharjun kaava-alue sijoittuu Tuohilammen ja Siipoisen rekisterikylien alueelle. Kaakkoisosa suunnittelualueesta kuuluu Tuohilammen kylään ja luoteisosa Siipoisen kylään. Tuohilammen kylän varhaisin tunnettu asutus sijoittui Tuohilammen rannalla sijaitsevalle matalalle selänteelle, jossa 1500-luvun puolivälissä oli kolme taloa. Taloista yksi autioitui jo 1500-luvun loppupuolella. Tuohilammen rustholli muodostettiin noin vuonna 1630 yhdistämällä molemmat jäljellä olevat talot. Tuohilammen kartanon alaisuuteen kuului 1800-luvulla 5-11 torppaa. Kaava-alueen ulkopuolella olleen Rakuunan tilan mailla on ollut aikoinaan myllypaikka. Tuohilammen kylän vanhimmat pellot sijaitsivat Tuohilammen rannalla ja niityt lahden etelärannalla muinaisen Litorinameren korkeimman rannan alapuolella. Vanhastaan 1600-luvulla aikalaiset arvioivat kylän pellot keskinkertaisiksi. Ne olivat savisia ja alavia, jonka vuoksi halla oli tuttu vieras. Metsää oli kuitenkin kaikenlaiseen tarpeeseen. Punaisella rajauksella merkitty kaava-alueen luoteisosa kuuluu Siipoisen (Siippoon) kylään ja kaakkoisosa Tuohilammen kylään. Siipoinen taas on nuorehko kylä, joka syntyi isojaon yhteydessä, kun Sukselan kylän liikamaita erotettiin vuonna 1789. Tällöin Keurinmaaksi kutsuttuun Sukselan kylän takamaahan muodostettiin kuusi uudistilaa. Tätä ennen alueella oli ollut torppaasutusta ja Sukselan kylän niitty- ja metsämaita. Otalammen kehityksen kannalta merkittävä Hanko-Hyvinkäärata valmistui vuonna 1871 ja rautatieasema Otalammelle avattiin vuonna 1900. Rautatiellä oli suuri merkitys alueen maa- ja metsätaloudelle. Otalammen liikenteellisesti keskeisen sijainnin ja aseman läheisyyden vuoksi 1800-luvun lopulta lähtien taajamaan alkoi sijoittua erilaista julkista toimintaa. Alueelle alkoi kehittyä asutuskeskittymä ja myös pienliiketoimintaa. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Siippoontie ja Selintie ovat historiallisia tieyhteyksiä. Kuninkaan kartastossa vuodelta 1783 tielinjaukset ovat lähes nykyisillä paikoillaan. Selintie alkaa valtatie 25:ltä ja toimii pääkokoojaväylänä Helminharjun läheisyydessä. Toinen alueen pääkokoojaväylistä, Siippoontie muuttuu asemakaavoitetulla alueella, Välitien läheisyydessä, Siippoonkujaksi. Ote Kuninkaan kartastosta vuodelta 1783. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Asemakaavoitettu taajama yltää aivan kaava-alueen rajalle. Otalammella on pääasiassa pientaloasutusta. Helminharjun suunnittelualuetta ympäröivä omakotiasutus on rakentunut 1920-1980 -lukujen välillä. Tärkeimpiä Otalammen taajaman virkistyselementtejä ovat Helminharjun suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevat Otalampi ja Tuohilampi. Ote kartasta vuodelta 1924. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 9

Alueen nykyinen rakennuskanta Helminharjun nykyinen rakennuskanta alkoi rakentua vaiheittain Siippoontien ja Selintien varteen 1920-luvulta alkaen. Rakennushistoriallisesti merkittävin rakennus on suunnittelualueella Honkalan tilan (entinen Riikola) päärakennus, joka on rakennettu vuonna 1927. Alueella on myös useita muita 1920-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia. Selintiellä sijaitsee vuonna 1965 valmistunut, nykyisin asuinkäytössä oleva Otalammen päiväkodin entinen Siippoon toimipiste. Honkalan RN:o 1:327 (entinen Riikola RN:o 1:55) paikalle on merkitty kartassa vuodelta 1850 kaksi torppaa, Sandbacakan ja Saarenpään torpat, jotka eivät ole säilyneet. Maarekisterin mukaan Riikola erotettiin Tuohilammen maista lohkotilaksi vuonna 1920 poliisikonstaapeli Riikoselle. Vihdin kunta osti Riikolan maat vuonna 2011. Lohkomisessa Riikolan vanha talouskeskus rakennuksineen sai nimekseen Honkala. Riikolan vuonna 1927 rakennettu asuinrakennus on hienoa kirvesmiestyötä. Rakennuksen on suunnitellut kunnan silloinen rakennusmestari Juho Aarni ja sen rakensi Kustaa Suomen kirvesmiesporukka. Rakennus on hyvin korkeaharjainen aumakattoinen kookas rakennus, jonka etusivulla on kaksi umpikuistia. Katon lappeella on pihasivun keskellä ikkunallinen korotus. Rakennuksen yläkerta on ollut vuokralaisilla. Siellä on asunut mm. opettaja-kirjailija Onni Halla vuosina 1960-1974. Lisäksi Honkalan pihapiirissä on toinen asuinrakennus, ns. vanhusten talo, joka on rakennettu vuonna 1937. Talo on hirsirunkoinen, satulakattoinen suorakaiteen mallinen rakennus, jonka pihasivuilla on avokuisti. Ulko-ovi on vinolaudoitettu. Rakennuksessa on asunut vuokralla taiteilijaprofessori Aimo Kanerva vuosina 1950-1953. Pihapiirissä on lisäksi talli ja aitta vuodelta 1928 sekä puimala vuodelta 1915, johon lisättiin kuivaamo 1964. Honkalan päärakennus. Uudempaa rakennuskantaa Helminharjussa. Suunnittelualueen muut rakennetut kiinteistöt sijaitsevat Selintien ja Siippoontien varrella. Asuinkiinteistöt, joista osa on vapaa-ajanasuintoina, ovat valmistuneet 1920-2010 -lukujen välissä. Viimeisin rakennus on rakennettu alueelle suunnittelutarveratkaisulla 2010. Väestö ja työpaikat Koko Otalammella oli asukkaita 31.12.2011 yhteensä 834 asukasta. Näistä Helminharjun kaava-alueella asui 22 asukasta. Helminharjussa ei tiettävästi ole työpaikkoja. Palvelut Helminharjun alueella ei ole kaupallisia tai julkisia palveluja. Kouluista lähinnä on 1-9 luokille tarkoitettu Otalammen koulu, jonka oppilaaksiottoalueeseen Helminharju kuuluu. Otalammen koululle on suunnittelualueen eteläosasta matkaa noin 1,5 km. Samassa rakennuksessa toimii myös päiväkoti ja neuvola. Luokille 1-4 tarkoitettu Härkälän koulu on reilun 3 km päässä suunnittelualueelta. Lähin päivittäiskauppa on Härkälässä, noin 5 km päässä suunnittelualueelta. Otalammen koulun läheisyyteen, mt 120 varteen, Torpparintien läheisyyteen, on kaavoitettu päivittäistavarakaupalle tontti. Useimpien palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu 10 kilometrin päähän Vihdin kirkonkylässä ja 15 kilometrin päässä Nummelassa oleviin palveluihin. Vihdin kirkonkylässä on hyvä palvelutarjonta ja Nummelasta löytyvät kaupallisten palveluiden ohella myös mm. terveys-, liikunta-, hallinto-, sosiaali- ja vapaa-ajan palvelut. Entinen Otalammen päiväkodin Siippoon toimipiste. Otalammen koulu. 10 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on hyvät lähivirkistysmahdollisuudet. Helminharjun alueella kulkee useita epävirallisia ulkoilupolkuja. Helminharjussa on kolme luontoarvoiltaan tärkeää paikallista kohdetta,: lehtopurolaakso, pieni lampi lähiympäristöineen ja radanvarren liito-orava-alue. Nämä kohteet huomioidaan erityisesti alueen suunnittelussa ja niiden soveltuvuus myös virkistyskäyttöön selvitetään. Lisäksi 1,5 kilometrin päässä sijaitsevan Otalammen rannan lähellä on joitakin ulkoilureittejä. Noin reilut 1,5 kilometriä suunnittelualueesta itään sijaitsevan Tuohilammen ympäri kiertää ulkoilureitti. Suunnittelualueen lounaispuolella on myös Kukkoinharjun metsäalue. Kukkoinharjulla on pururata ja urheilukenttä ja aluetta on tarkoitus kehittää edelleen virkistyskäyttöön. Kuva Siippoontieltä. Liikenneverkko Suunnittelualueelle johtaa suoraan valtatie 25:ltä alueen pääkokoojaväylä Selintie. Sekä Siippoontie että Selintie ovat valtion ylläpitämiä maanteitä. Otalammen keskusta-alueen ja uusien asuinalueiden kevyenliikenteen verkko on melko hyvä. Kaavaalueen läheisyydessä olevat kevyenliikenteen väylät sijaitsevat Otalammenraitilla ja Ratatiellä. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelmassa (Uudenmaan ELYkeskus ja Vihdin kunta, 2012) on Otalammella ehdotettu mm. uusia kevyenliikenteen väyliä, korotettuja suojateitä, nopeusrajoitusten alentamista ja kevyen liikenteen alikulkua vanhan Porintien (mt 120) ja Katinhännäntien liittymään. Otalammen julkisen liikenteen yhteydet eivät ole kovin kattavat: joukkoliikenteen vuoroja kulkee arkisin päiväsaikaan joitakin kertoja päivässä, viikonloppuisin harvemmin. Osa vuoroista kulkee Otalammen taajaman kautta. Suunnittelualueen lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Torpparintiellä Otalammen koulukeskuksen lähellä, Kuusitien risteyksessä ja mt 120 (Vanha Porintie) risteyksessä sekä vt 25 (Kehätie) ja Otalammentien varrella. Nummelaan menevien linja-autovuorojen lisäksi Otalammelta pääsee koulupäivisin mm. kerran päivässä Vihdin kirkonkylään ja siitä eteenpäin Karkkilaan. Lisäksi Otalammelta on kunnan järjestämää palveluliikennettä Nummelaan ja Vihdin kirkonkylään. Suunnittelualueelta on matkaa noin 15 kilometriä Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Kuvassa Helminharjun kaava-alueen (Ot 18) lähialueiden kunnallistekniikkaa. Kunnallistekniikan toiminta-alueen raja merkitty mustalla viivalla. Maakaasun runkoputki merkitty tummansinisellä ja vesijohtoverkosto vaaleansinisellä viivalla. Katujen ja yleisten alueiden suunnittelun lähtökohtana toimii alueelle laadittava asemakaava. Tekninen huolto Suunnittelualuetta rajaavat asuinalueet on etelässä liitetty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Runkoviemäri ja vesijohto yltävät suunnittelualueen eteläosaan. Suunnittelualue ei kuulu vielä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Helminharjun halki koillis-lounaisssuunnassa kulkee 110 kv:n voimalinja ja luoteis-kaakkoissuunnassa 20 kv:n sähköilmajohto. Soneran puhelinlinja on sijoitettu suunnittelualueesta itäänpäin, Hanko-Hyvinkää-radan toiselle puolelle. Nummelan Aluelämmön kaukolämpöverkko ei ulotu Helminharjun alueelle. Pohjatutkimusten mukaan putki- ja johtolinjat voidaan rakentaa aivan pehmeintä savikkoa lukuun ottamatta joko perusmaan varaan tasauskerroksen tai suodatinkankaan päälle tehdyn murskearinan välityksellä. Hanko-Hyvinkää-junaradan aiheuttama melu ja tärinä otetaan Helminharjun asuinalueen suunnittelussa huomioon. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 11

Ympäristöhäiriöt Melu ja tärinä Suunnittelualue rajautuu 1990-luvun lopulla tehdyn tieliikenteen meluselvityksen mukaan Hanko-Hyvinkää -tien melualueen ulkopuolelle sekä silloisessa tilanteessa että vuoden 2020 ennustetilanteessa. Promethor Oy suoritti vuonna 2011 mittauksia 13 eri pisteessä Hanko-Hyvinkää -radan molemmin puolin suunnittelualueen läheisyydessä. Mittauksilla arvioitiin tärinän voimakkuutta rakennusten vaurioitumisriskin sekä tilojen asumisviihtyvyyden suhteen. Korkeimmaksi melutaso nousee aivan junaradan läheisyydessä, mutta sielläkin arvo pysyy välillä 45-50 db ohjearvon ollessa 55 db. Helminharjun alueella käytettävät melutasojen ohjearvot ovat päivällä 55 db (A) ja yöaikaan 50 db (A), sillä kyseessä on täydennysrakentaminen pääosin jo rakennetulle alueelle. Rautatieliikenne jakaantuu lähes tasaisesti koko vuorokaudelle ja tästä johtuen rautatien yöajan melutaso on likimain yhtä suuri kuin päiväajan. Helminharjun alueella päiväajan keskiäänitaso 55 db (A) ulottuu 50 metrin etäisyydelle junaradasta. Yöajan keskiäänitaso 45 db (A) ulottuu 120...200 metrin etäisyydelle junaradasta. Asumisviihtyvyyden kannalta rakentamiskelpoiseksi määritellyillä alueilla ei ole tärinästä aiheutuvaa rakenteiden vaurioitumisriskiä. Laskentatulosten perusteella Helminharjun alueella piha-alueet voidaan sijoittaa vapaasti, kun etäisyys junarataan on 120...200 metriä sijaintipaikasta riippuen. Mikäli piha-alueita sijoitetaan tätä lähemmäs junarataa, tulee piha-alueiden suojaamiseen käyttää rakennusmassoja tai meluesteitä. Tonttikohtaisella selvityksellä ja suunnittelulla suoja-alueelle rakentaminen voi kuitenkin olla mahdollista. Esitetyt suojaetäisyydet on määritetty asuinrakennuksia varten ja liike-, teollisuus- ja toimistorakennuksia on mahdollista sijoittaa melualueella lähemmäs junarataa. Kaavassa melualueet aiotaan kuitenkin osoittaa suoja-alueiksi. 3.1.4 Maanomistus Pääosa kaava-alueesta on Vihdin kunnan omistuksessa ja noin 30 kiinteistöä on yksityisessä omistuksessa. Alueen kiinteistönomistajien kanssa ei ole vielä tehty kaavoituksen käynnistämissopimuksia, mutta heidän kanssaan tullaan tarpeen mukaan kaavaehdotuksen valmistuttua tekemään maankäyttösopimuksia. Kunnan maanomistus merkitty kartalle vaaleanvihreällä viivarasterilla. 12 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Uudenmaan maakuntakaavassa Helminharju sijoittuu taajamatoimintojen alueen rajalle siten, että suunnittelualueen eteläosa sisältyy taajamatoimintojen alueeseen. Kaavaalueen itä- ja kaakkoisosat ovat pohjavesialuetta (pv). Alueen itäosassa kulkee sivu-ja yhdysliikenteen rata. Suunnittelualueen halkaisee koillis-lounaissuunnassa pääsähkölinja (z). Pääosin Helminharju kuuluu maakuntakaavassa valkoiseksi jätettyyn alueeseen, joiden osalta maakuntakaavan selostuksessa todetaan mm. että näillä alueille ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta ja että alueiden käytöstä päättäminen jää paikalliselle tasolle, kunnalle. Alueille voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kunnan tarpeiden mukaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta vuodelta 2006, kaava-alue rajattu punaisella katkoviivalla. Ympäristöministeriö on 22.6.2010 vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan, jossa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Helminharjun alueelle tai sen läheisyyteen ei ole 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merkintöjä. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. vaihemaakuntakaava, on vireillä. 2. vaihemaakuntakaavaehdotus on valmistunut ja oli nähtävillä 14.5-15.6.2012. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään nykyisen taajama-aluemerkinnän laajentamista koilliseen, niin että se kattaisi koko Helminharjun suunnittelualueen. Maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kaava on tarkoitus saada joulukuussa 2012. Yleis- ja osayleiskaavat Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta 1986. Yleiskaavassa Helminharjun alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M), pientalovaltaisia asuinalueita (AP-1 ja AP-2), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), jossa on aiemmin ollut Otalammen päiväkodin Siippoon toimipiste. Suunnittelualueen halkaisee osayleiskaavassa johto tai linja (Z). Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuessa valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ja maakuntakaava ohjaavat Helminharjun asemakaavan laatimista. Helminharjun alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Oikeusvaikutukseton Otalampi - Siippoo osayleiskaava on hyväksytty kunnanhallituksessa 11.10.1993, mutta sitä ei ole vahvistettu. Osayleiskaavassa Helminharjusta suurin osa on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M-3), Selintien ja Siippoontien varressa oleva asutus erillispientalojen korttelialueiksi (kaavamerkinnät AO-2, AO-5 ja AO-6). Merkinnällä pv-2 osoittaa Helminharjun länsi- ja kaakkoisosassa olevien, vedenhankintaan soveltuvien luokan II pohjavesialueiden rajat. Yleisten rakennusten korttelialueella (Y) on aiemmin toiminut Otalammen päiväkodin Siippoon toimipiste. Sähkölinja on merkitty osayleiskaavaan merkinnällä Z. Ote koko kunnan oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta vuodelta 1986, kaava-alue rajattu punaisella katkoviivalla. Ote Otalampi - Siippoon oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta vuodelta 1993, Helminharjun kaava-alue rajattu punaisella katkoviivalla. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 13

Osayleiskaavatyön edetessä A-konsulttien laatima Otalampi- Siippoo -osayleiskaava on jaettu kahteen osaan: 0933A Siippoon osayleiskaavaksi (luonnos nähtävillä ympäristölautakunnassa 30.3.2000) ja 0933B Otalammen osayleiskaavaksi, jota ei ole viety vahvistettavaksi. Asemakaavat Otalammella on suunnittelualueen eteläosan läheisyydessä tehty seuraavat asemakaavamuutokset (Ot 5, vahvistettu 25.8.1985) ja (Ot 9, vahvistettu 28.2.2006). Suunnittelualuetta ei ole aiemmin asemakaavoitettu. A-konsulttien havainnekuva Otalampi - Siippoo oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta vuodelta 1993, Helminharjun kaava-alue rajattu punaisella katkoviivalla. Helminharjun suunnittelualueen alustava rajaus merkitty vuoden 2005 ortokuvaan punaisella katkoviivalla. Kaava-alueen vieressä värisillisenä Otalammen taajaman nykyiset asemakaavoitetut alueet. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1 : 1 000 saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat jne. Vihdin kunnan ympäristöohjelmassa (kv 26.1.1998) on esitetty linjaukset siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on ohjelman mukaan olemassa olevaa rakennetta täydentävää ja olevat tekniset verkostot hyödyntävää. Näiden lisäksi kaavatyössä on huomioitu Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräykset, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2003 ja jotka on päivitetty vuonna 2012 (kv 2.4.2012 11, liite 2). Kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 painotetaan nykyisten taajamien kehittämistä. Helminharjun alueelle osoitettava asuinrakentaminen liittyykin luontevasti Otalammen taajamaan. Lisäksi Siippooseen voidaan osoittaa työpaikkarakentamista. Kunnanvaltuusto on 14.6.2010 merkinnyt tiedoksi päivitetyn palveluverkkosuunnitelman, joka on ollut edellisen suunnitelman päivitystyö. Suunnitelmalla pyritään mm. kartoittamaan nykyinen palveluverkko, selvitetään nykyisten toimipisteiden kulurakenne ja ennakoidaan kuntapalveluiden tarvitsemat investoinnit. Kunnanvaltuusto on 14.6.2010 hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Helminharjun asemakaavan laatiminen on kirjattu kaavoitusohjelmaan 2012 (kunnanvaltuusto 12.12.2011 62 ). 14 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Helminharjun kaavatyöllä pyritään lisäämään pientalorakentamisen mahdollisuuksia Otalammen taajamassa. Suunnittelualue sijoittuu Otalammen taajaman pohjoisrajalle ja liittyy siten tiiviisti taajamarakenteeseen. Helminharju on luonnollista taajamarakenteen laajenemissuuntaa joukkoliikenneyhteyksien ja vesilaitoksen toiminta-alueen läheisyydessä. Alue on pääosin kunnan omistuksessa. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö kokonaisuudessaan sisältyy kunnanvaltuuston 12.12.2011 62 hyväksymään kunnan kaavoitusohjelmaan vuodelle 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa 28.2.2012 ja kaavatyö kuulutettiin vireille tulleeksi 6.3.2012. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 15

4.4 OTALAMMEN HELMINHARJUN ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttöja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai aatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2012 on painotettu mm. korkealaatuisten ja omaleimaisten pientaloalueiden, työpaikkojen ja palveluiden sekä taajamien kasvusuuntien kehittämistä. Vihdin kunnan väestönkasvutavoitteen (noin 2 % vuodessa) ylläpitäminen edellyttää 350-400 asunnon vuotuista lisätarvetta. Helminharjun asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan edistää näiden kunnan kehittämistavoitteiden toteutumista. Asemakaavatyön keskeisenä tavoitteena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista alueelle ympäröivä taajamarakenne, miljöö ja kulttuuriympäristö huomioiden. Samalla tutkitaan tarve ja mahdollisuudet peruspalveluiden sijoittamiseen alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taasen yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti alueiden välisiin raideliikenneyhteyksiin. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Suunnittelussa parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ehkäisemiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutoksen sopeutumiselle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Jalankululle ja pyöräilylle on varattava riittävät ja toimivat verkostot. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Aluidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. 16 Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18

Suunnittelualue jatkaa Otalammen taajaman kasvua pohjoiseen. Osaltaan alueen rakentuminen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä koko Otalammen alueella. Alueen suunnittelussa huomioidaan Hanko-Hyvinkää -radan melu ja -tärinä alueella tehtyjen selvitysten (Promethor Oy, 2011) mukaisesti. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö tulee sovittaa yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenneturvallisuuden kehittämiseen. 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen kulttuurihistorialliset arvot, maisemalliset arvot sekä luonnonympäristöön liittyvät arvot, mm. pohjaveden suojelu, tulee kaavatyössä huomioida siten, että suunnittelulla edistetään mahdollisuuksien mukaan niiden säilymistä, mm. alueella olevat arvokkaat luontokohteet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Pientalorakentaminen pyritään suojaamaan melulta eikä rakentamista osoiteta niihin alueen osiin, joissa se ei ole mahdollista. Alueen kehittäminen mahdollistaa Otalammella ekologisesti kestävien liikennemuotojen käyttöedellytysten lisäämisen sekä lisää mahdollisuuksia alueen liikenneturvallisuuden parantamiseen mm. kevyenliikenteen väylien muodossa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä ja yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista. Myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Suunnittelulla edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä selvittämällä kohteet ja määrittämällä niiden suojelustatukset. Viheralueiden suunnittelussa edistetään ekologisten käytävien säilymistä ja laajemman viherverkoston toimivuutta. Vihdissä 21.8.2012 Rauno Kujanpää Tekninen ja ympäristöjohtaja Tarja Johansson kaavasuunnittelija Helsingin seudun erityiskysymykset Yhdyskuntarakenteen tulee tukeutua joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteen yhteyksiin. Merkittävän rakentamisen tulee sijoittua joukkoliikenteen palvelualueelle. Uusien alueiden käyttöönotto tulee ajoittaa siten, että joukkoliikenteen yhteydet ovat valmiit. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueen rajalle niin, että kaava-alueen koillisosa on taajamatoimintojen alueen ulkopuolella. 2. vaihemaakuntakaavan 14.5-15.6.2012 esillä olleessa ehdotuksessa on esitetty taajamatoimintojen alueen laajentamista suunnittelualueella koilliseen niin, että taajamatoimintojen alue kattaisi koko Helminharjun kaava-alueen. Voimassaolevan yleiskaavan puuttuessa valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ja maakuntakaava ohjaavat Helminharjun asemakaavan laatimista. Helminharjun asemakaava, kaava Ot 18 17

Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta www.finlex.fi Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Suunnitelmaraportti julkaistaan myös kunnan verkkosivuilla http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.