Rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä. Työvoimatiedustelu 2005



Samankaltaiset tiedostot
Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

Osaajat kohtaavat seminaari Tarja Tuominen Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

Työelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet. Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax

Työelämän osaamistarpeita

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua.

Palvelualojen taskutilasto

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko Faktat pöytään, Kitee

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Palvelualojen taskutilasto

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

Yritysten työvoiman saatavuus- ja rekrytointitarpeet Uudellamaalla

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja , RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016

Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2015

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010


Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen taskutilasto 2012

Osaavan henkilöstön saatavuus ja rekrytointivaikeuksien yleisyys

Eteläranta Helsinki puh. (09) Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2016 (pdf)

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Eteläranta Helsinki. puh. (09) Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2013 (pdf)

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

Investointitiedustelu

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Investointitiedustelu

Eteläranta Helsinki. puh. (09) Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2014 (pdf)

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Työllisyystilanne ja näkymät Satakunnassa

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Nostetta liiketoimintaan osaavilla ihmisillä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010

Palvelualojen taskutilasto

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Työllistyminen taloushallintoalalla LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2016 Ansioiden muutos syyskuusta 2015 syyskuuhun 2016

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2018 Ansioiden muutos syyskuusta 2017 syyskuuhun Lukumäärä

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

HPL:n jäsentutkimus 2007

Palvelualojen taskutilasto

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Investointitiedustelu

TKTT Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella

Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

Kevään 2015 yhteishaku

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Nuorisotakuu määritelmä

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Transkriptio:

Rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Työvoimatiedustelu 2005

Rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Työvoimatiedustelu 2005

Esipuhe Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla kerättiin marraskuulta 2005 tietoja jäsenyritysten työvoimatilanteesta, työsuhteiden muodoista sekä henkilöstön rekrytoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Tämä julkaisu sisältää työvoimatiedustelusta saadut tulokset rekrytointiin liittyvistä vaikeuksista EK:n jäsenyrityksissä. Työvoimatiedustelu koski kaikkia EK:n edustamia toimialoja. Tiedustelu lähetettiin otannan perusteella 4 400 jäsenyritykselle tai toimipaikalle. Tiedustelun vastausprosentti oli 47 yrityksistä laskettuna ja 73 niiden henkilöstömäärästä laskettuna. Tulokset kuvaavat näin ollen varsin luotettavasti koko yksityistä sektoria. Työvoimatiedustelusta saadut tiedot ovat tärkeä lisä työvoima- ja koulutuspoliittiseen keskusteluun sekä valtakunnallisesti että toimiala- ja aluetasolla. Helsingissä toukokuussa 2006 Markku Koponen Koulutusjohtaja 2 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 EK 2006

Yhteenveto Työvoimatiedustelussa selvitettiin, oliko yrityksillä ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Rekrytointivaikeuksia kokeneilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, missä ammateissa ja tehtävissä ne olivat kokeneet vaikeuksia, mitkä olivat rekrytointivaikeuksien syyt ja monenko henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Yrityksistä runsas neljännes eli 28 prosenttia ilmoitti kokeneensa rekrytointivaikeuksia. Rekrytointivaikeudet yleistyivät vuonna 2005 etenkin rakentamisessa ja teknologiateollisuudessa, missä yli puolet yrityksistä ilmoitti kokeneensa vai- keuksia ammattityövoiman rekrytoinnissa. Näillä aloilla rekrytointivaikeudet olivat yleisempiä kuin kertaakaan 1990-luvun laman päättymisen jälkeen. Työntekijöiden rekrytointi on vaikeinta pääosin perinteisiin teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen suoritustason tehtäviin. Rekrytointitarve oli määrällisesti suurinta palvelualoilla. Suurin tarve oli kuljetus-, jakelu- ja varastotyöntekijöistä sekä teollisuuden ja rakentamisen ammattityöntekijöistä. Yritykset pitävät pääasiallisena syynä rekrytointivaikeuksiin sitä, että työnhakijoilta puuttuu tarvittavaa ammatillista osaamista puutteellisen koulutuksen tai työkokemuksen takia. Näin oli etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Palveluyrityksissä nousivat esiin myös työpaikkaan ja työnhakijoiden ominaisuuksiin liittyvät syyt. Rekrytointiongelmien voidaan arvioida lähivuosina edelleen jatkuvan ja lisääntyvän, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä. EK 2006 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 3

Joka neljännellä yrityksellä rekrytointivaikeuksia Työvoimatiedustelun mukaan useampi kuin joka neljäs EK:n jäsenyritys oli kokenut marraskuussa 2005 vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Tiedustelussa kysyttiin, onko yrityksessä tai toimipaikassa tällä hetkellä sellaisia ammatteja tai tehtäviä, joihin on ollut vaikeaa saada ammattitaitoisia henkilöitä. EK:n jäsenyrityksistä 28 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. Rekrytointivaikeudet olivat yleisimpiä rakentamisessa ja teknologiateollisuudessa. Viime vuosina rekrytointivaikeudet ovat edelleen yleistyneet. Rekrytointivaikeudet erittäin yleisiä rakentamisessa Rakennusalan yrityksistä peräti 57 prosenttia ilmoitti marraskuussa 2005 kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Maa- ja vesirakennusalalla rekrytointivaikeuksista ilmoitti peräti 83 prosenttia, talonrakennuksessa 62 ja rakennusasennuksessa 46 prosenttia yrityksistä. Rakennusasennukseen on luettu maalaus-, lattianpäällystys-, LVI- ja sähköasennusala. Teollisuuden aloista rekrytointivaikeudet olivat selvästi yleisimpiä teknologiateollisuudessa, missä niitä ilmoitti kokeneensa noin puolet eli 51 prosenttia yrityksistä. Rekrytointivaikeuksia oli etenkin kone- ja Kuva 1. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä 2005, % Rakentaminen Teollisuus Palvelut Koko EK metallituoteteollisuudessa (55 prosenttia). Muilla teollisuuden aloilla rekrytointivaikeudet olivat selvästi vähäisempiä. Rakennustuoteteollisuudessa rekrytointivaikeuksia oli kokenut 31 prosenttia yrityksistä, mutta muilla teollisuuden aloilla vain 5 15 prosenttia yrityksistä. Rekrytointivaikeuksia oli vähiten aloilla, joilla henkilöstön määrä on vähenemässä. 0 10 20 30 40 50 60 % Palvelualoilla rekrytointivaikeuksia joka neljännellä yrityksellä Palvelualoilla rekrytointivaikeudet olivat yleisimpiä kiinteistöpalveluissa, tutkimus- ja teknisissä palveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näillä aloilla noin 40 prosenttia yrityksistä oli kokenut rekrytointivaikeuksia. Useimmilla palvelualoilla rekrytointivaikeuksia ilmoitti kokeneensa noin 20 25 prosenttia yrityksistä. 4 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 EK 2006

Vähiten rekrytointivaikeuksia oli rahoitusalalla. Kuva 2. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2005, % Rekrytointivaikeuksia eniten suurissa yrityksissä Suuret yritykset ja toimipaikat olivat kokeneet rekrytointivaikeuksia selvästi useammin kuin pienet yritykset. Yli 1 000 henkilön yrityksistä rekrytointivaikeuksia oli yli puolella, mutta alle 20 henkilön yrityksistä joka neljännellä. Tilanne oli samankaltainen kaikilla kolmella sektorilla, mutta rakennusalalla myös pienistä yrityksistä yli puolella oli rekrytointivaikeuksia. Maa- ja vesirakentaminen Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN YHTEENSÄ Teknologiateollisuus Rakennustuoteteollisuus Energiateollisuus Puuteollisuus Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Painaminen Paperiteollisuus TeVaNaKe-teollisuus TEOLLISUUS YHTEENSÄ Kiinteistöpalvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikenne Tukkukauppa Koulutus Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat Henkilökohtaiset palvelut Tietopalvelut Liiketoimintapalvelut Viestintäpalvelut Rahoitus ja vakuutus PALVELUT YHTEENSÄ 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Kuva 3. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä yrityskoon mukaan 2005, % Alle 20 21 50 51 100 101 250 251 500 500 1000 Yli 1000 0 10 20 30 40 50 60 % EK 2006 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 5

Rekrytointivaikeudet yleisimpiä Hämeessä Alueellisesti tarkasteltuna rekrytointivaikeuksia oli suhteellisesti eniten Hämeen TE-keskuksen alueella, missä 41 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä ilmoitti kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman saannissa. Rekrytointivaikeuksia oli Hämeessä etenkin palvelualojen tehtäviin. Myös Keski-Suomessa ja Kainuussa rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus oli lähes 40 prosenttia. Suhteellisesti vähiten rekrytointivaikeuksia oli Pohjois- Karjalassa. Rakennusalan rekrytointivaikeudet olivat jokseenkin yhtä yleisiä koko maassa. Kuva 4. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä TE-keskusalueittain 2005, kaikki toimialat, osuus yrityksistä, % Häme Keski-Suomi Kainuu Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Lappi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % 6 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 EK 2006

Miten rekrytointivaikeuksia mitattiin? Rekrytointivaikeuksista esitettiin työvoimatiedustelussa seuraavat kysymykset: Onko yrityksessänne tai toimipaikassanne tällä hetkellä sellaisia ammatteja tai tehtäviä, joihin teidän on ollut vaikeaa saada ammattitaitoisia henkilöitä? Jos vastaus oli kyllä, esitettiin seuraavat lisäkysymykset: Missä ammateissa ja tehtävissä olette kokeneet rekrytointivaikeuksia? Monenko henkilön rekrytointitarpeesta on kysymys? Mitä pidätte tärkeimpinä syinä henkilöstön hankinnan vaikeuteen? Ammatti- ja tehtävänimikkeistä annettiin lähes 300 nimikkeen luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 nimikettä. Lisäksi vastaajan oli mahdollista ilmoittaa jokin muu tehtävänimike. Mitä rekrytointivaikeudet kuvaavat? Työntekijöiden rekrytoiminen on yrityksissä aina aikaa vievä ja kustannuksia aiheuttava prosessi. Monesti rekrytointiin liittyy ongelmia ja vaikeuksia, mutta usein niitä voidaan pitää enemmän tai vähemmän tavanomaisina. Työntekijöiden rekrytoinnissa voi olla vaikeuksia myös sen takia, että yrityksen on vaikeaa tai mahdotonta löytää päteviä tai sopivia henkilöitä avoinna oleviin tehtäviin. Tämä voi johtua monesta syystä. Työmarkkinoilla ei ole työnhakijoita, joilla olisi tehtävään vaadittavaa osaamista, koulutusta tai työkokemusta. Työnhakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet eivät ole sopivia tehtävään. Työnhakijat eivät ole valmiita muuttamaan uuden työpaikan myötä toiselle paikkakunnalle. Tällä tavoin määritellyt rekrytointivaikeudet kuvaavat työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa esiintyviä ongelmia. Rekrytointivaikeuksien kokeminen on yrityksen käsitys tilanteesta. Kokeminen on kuitenkin sillä tavoin todellista, että yrityksessä olisi työtehtävä tai -tehtäviä, joihin palkattaisiin työntekijöitä, jos päteviä tai sopivia löytyisi. Mitä yritys tekee, jos pätevää tai sopivaa työvoimaa ei löydy? Monesti ongelma on tilapäinen ja saattaa ratketa kohtuullisessa ajassa. Jos ongelma on pitkäkestoinen tai pysyvä, yrityksen on sopeuduttava tilanteeseen. Silloin toiminnan laajuutta tai kasvua on rajoitettava, töitä ja tehtäviä on organisoitava uudelleen tai haettava apua esimerkiksi työvoiman vuokraamisesta. Rekrytointivaikeudet näyttävät kasaantuvan usein saman toimialan yrityksille. Useimmiten syynä on se, että työmarkkinoilla ei ole tarvittavan koulutuksen tai osaamisen hankkineita työnhakijoita. Tämä asettaa haasteita etenkin koulutuksen sisällölle ja suunnittelulle. Rekrytointivaikeuksien syistä annettiin valmis 12:en eri vaihtoehdon luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 eri syytä. Sektori- ja toimialajaottelu Yritykset jaettiin toimialan perusteella teollisuuteen, rakentamiseen ja palveluihin. Palvelualoilla käytettiin muun muassa seuraavia toimialaluokitteluja: Tietopalvelut = tietoliikenne-, tietotekniikka- ja muut tietopalvelut Viestintäpalvelut = kustantaminen, elokuva- ja ohjelmatuotanto sekä radio- ja televisiotoiminta Tutkimus- ja tekniset palvelut = lainopilliset, liikkeenjohdolliset ja tekniset palvelut sekä tutkimus- ja mainospalvelut Kiinteistöpalvelut = kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut Liiketoimintapalvelut = työvoima-, turva- ja matkatoimistopalvelut sekä hallinnon tukipalvelut Henkilökohtaiset palvelut = kulttuuri- ja virkistyspalvelut, järjestötoiminta ja muut palvelut EK 2006 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 7

Rekrytointivaikeudet yleistyneet viime vuosina Marraskuussa 2005 runsas neljännes eli 28 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä ilmoitti kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli 27 prosenttia. Rekrytointivaikeudet yleistyivät etenkin rakentamisessa ja teollisuudessa. Palveluissa ne pysyivät suurin piirtein ennallaan. Rekrytointivaikeudet yleisempiä kuin kertaakaan laman jälkeen Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus oli korkeimmillaan lamaa edeltävinä vuosina 1980-luvun lopulla. Silloin puolet teollisuusyrityksistä ja neljännes palveluyrityksistä ilmoitti kokeneensa vaikeuksia ammattityövoiman hankinnassa. Lamavuosina rekrytointivaikeudet vähenivät huomattavasti, mutta lisääntyivät jälleen 1990-luvun lopulla. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus kohosi vuonna 2000 teollisuudessa jo 28 prosenttiin ja rakentamisessa 40 prosenttiin. Yritysten kokemat rekrytointivaikeudet vähenivät vuosituhannen alussa. Vuonna 2003 rekrytointivaikeuksia oli enää 20 prosentilla teollisuusyrityksistä. Vuosina 2004 ja 2005 rekrytointivaikeudet ovat jälleen yleistyneet. Rekrytointivaikeuksien yleisyys on vaihdellut selvästikin talouden suhdanteiden mukaan. Kun suhdanteet kääntyivät vuonna 2005 jälleen paremmiksi, olivat rekrytointivaikeudetkin jo yleisempiä kuin kertaakaan laman jälkeisenä aikana. % 60 50 40 30 20 10 0 Rekrytointivaikeudet yleistyneet etenkin teknologiateollisuudessa Teollisuudessa rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus on noussut viimeisen kahden vuoden aikana voimakkaasti, 20 prosentista 29 prosenttiin. Tämä on aiheutunut pääosin teknologiateollisuudesta, missä vastaava osuus on noussut 29 prosentista 51 prosenttiin. Teknologiateollisuudessa rekrytointivaikeudet olivat vuonna 2005 jo lähes yhtä yleisiä Kuva 5. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys EK:n jäsenyrityksissä 1985 2005, % 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Teollisuus Rakentaminen Palvelut Koko EK 8 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 EK 2006

kuin lamaa edeltävinä vuosina. Rekrytointivaikeudet olivat selvästi yleisempiä kone- ja metallituoteteollisuudessa (55 prosenttia) kuin elektroniikka- ja sähköteollisuudessa (38 prosenttia) ja metallien jalostuksessa (39 prosenttia). Muilla teollisuuden aloilla rekrytointiongelmat ovat selvästi vähäisempiä, eikä niiden yleisyydessä ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Rakentamisessa rekrytointi vaikeutunut huomattavasti Rakentamisessa rekrytointivaikeuksien esiintymistä on kysytty EK:n työvoimatiedusteluissa vuodesta 1998 lähtien. Seitsemän vuoden aikana rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys on vaihdellut 30 ja 40 prosentin välillä. Vuosina 1999 ja 2000 rekrytointivaikeuksia ilmoitti kokeneensa 40 prosenttia yrityksistä, mutta vuonna 2001 osuus laski runsaaseen 30 prosenttiin. Vuoden 2001 jälkeen osuus on noussut huomattavasti. Marraskuussa 2005 jo yli puolet (57 prosenttia) alan yrityksistä ilmoitti kokeneensa rekrytointivaikeuksia. Rekrytointiongelmat ovat pahentuneet etenkin talonrakennuksessa, missä osuus on kasvanut neljän vuoden aikana 24 prosentista 62 prosenttiin eli yli kaksinkertaiseksi. Rakennusasennuksessa (maalaus-, lat- Kuva 6. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys teollisuudessa 1985 2005, osuus yrityksistä, % % 70 60 50 40 30 20 10 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Teollisuus Teknologiateollisuus tianpäällystys-, LVI- ja sähköasennuksessa) rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus on ollut jatkuvasti 40 ja 50 prosentin välillä. Rekrytointivaikeudet ennallaan palveluissa Palvelualoilla rekrytointivaikeuksien yleisyydessä ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2005 verrattuna edelliseen vuoteen. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus oli 26 prosenttia lokakuussa 2004 ja 25 prosenttia marraskuussa 2005. Muutos aiheutui osittain tiedusteluun vastanneiden yritysten toimialarakenteen muuttumisesta. Kaupassa, kiinteistöpalveluissa sekä tutkimus- ja teknisissä palveluissa rekrytointivaikeudet pysyivät jokseenkin ennallaan. Rekrytointivaikeudet yleistyivät hieman sosiaali- ja terveyspalveluissa ja liikenteessä ja vähenivät jonkin verran hotelli- ja ravintola-alalla sekä tieto- ja viestintäpalveluissa. EK 2006 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 9

Rekrytointivaikeudet yleisimpiä suoritustason tehtävissä Rekrytointivaikeuksia esiintyy eniten perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen suoritustason tehtävissä. Rekrytointivaikeuksien esiintymistä eri tehtävissä ja ammateissa mitattiin sen mukaan, kuinka monen henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Rekrytointitarve suurin palveluissa Vaikka palveluyritykset ovat kokeneet rekrytointivaikeuksia harvemmin kuin teollisuus- ja rakennusyritykset, on rekrytointitarve henkilömäärällä mitattuna suurin palvelualoilla. Palveluyrityksissä oli rekrytointitarve hieman yli 10 000 henkilöä niissä tehtävissä, missä yritykset olivat kokeneet vaikeuksia ammattitaitoisten henkilöiden rekrytoinnissa. Luku kuvaa marraskuun 2005 tilannetta EK:n jäsenyrityksissä. Teollisuudessa rekrytointitarve oli runsaat 3 000 henkilöä ja rakentamisessa hieman vajaat 3 000 henkilöä. Rekrytointitarve suurin kuljetusja jakelutehtävissä EK:n jäsenyrityksissä oli eniten rekrytointiongelmia kuljetus-, jakelu- ja varastotyössä. Rekrytointitarve näihin tehtäviin oli runsaat 3 000 henkilöä. Rakentamisen ja teollisuuden ammattitöissä rekrytointitarve oli yhteensä yli 3 000 henkilöä. Kiinteistö- ja vartiointityössä rekrytointitarve oli runsaat 1 500 henkilöä. Kuva 7. Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtävissä, joissa ollut rekrytointivaikeuksia marraskuussa 2005, henkilöä Palvelut Teollisuus Rakentaminen Lehdenjakajia, tarjoilijoita ja myyjiä tarvitaan Tehtävänimikkeittäin tarkasteltuna eniten rekrytointiongelmia oli jakelutyössä, missä rekrytointitarve oli runsaat 2 000 henkilöä. Kyse on enimmäkseen lehdenjakajista. Teollisuuden tuotantotöissä yksittäisten nimikkeiden esittäminen on hieman pulmallisempaa, koska nimikkeet määräytyvät pitkälti toimialojen mukaan. Rekrytointitarve oli yhteensä runsaat 1 600 henkilöä. Tämän lisäksi tulee hitsaus- ja levytyön ja koneistuksen rekrytointitarve. Myös tarjoilijoiden, myyjien, siivoojien ja vartijoiden rekrytointitarve oli varsin huomattava. 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Sen sijaan esimerkiksi tietotekniikkatyössä ja insinöörityössä rekrytointivaikeuksia esiintyy selvästi harvemmin kuin vuosituhannen alussa. Tiedustelussa ei selvitetty sitä, miten yritykset olivat ratkaisseet rekrytoinnissa ilmenneet vaikeudet. Voidaan kuitenkin olettaa, että yritykset ovat enemmän tai vähemmän joutuneet sopeutumaan ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen tai korvaamaan rekrytointitarpeen jollain muulla tavalla. 10 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 EK 2006

Kuva 8. Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtävissä, joissa ollut rekrytointivaikeuksia marraskuussa 2005, tehtäväryhmät, henkilöä Kuljetus-, jakelu- ja varastotyö Rakentamisen ammattityö Kiinteistö-, siivous- ja vartiointityö Teollisuuden tuotantotyö Hotelli- ja ravintolatyö Kaupan myyntityö Asennustyö Hitsaus ja levytyö Insinöörit ja DI:t Terveys- ja sosiaalipalvelutyö Työnjohtotyö Teknisten palvelujen suunnittelutyö Myynti- ja markkinointityö Koneistus Tietotekniikkatyö Huolto- ja kunnossapitotyö Kokoonpanotyö 0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 3200 Kuva 9. Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtävissä, joissa ollut rekrytointivaikeuksia marraskuussa 2005, tehtävänimikkeet, henkilöä Jakelutyöntekijä Tuotantotyöntekijä (teollisuus) Tarjoilija Myyjä (vähittäiskauppa) Hitsaaja Siivooja Vartija Rakennustyöntekijä Kirvesmies Työnjohtaja Myynti- ja markkinointihenkilö Putki- ja LVI-asentaja Kiinteistönhoitotyöntekijä Kokki, keittiömestari Ajoneuvon kuljettaja Varastotyöntekijä Lähihoitaja Maalari Koneistaja Kunnossapitotyöntekijä 0 400 800 1200 1600 2000 2400 EK 2006 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 11

Osaamisen puute syynä rekrytointivaikeuksiin Työnhakijoiden puutteellinen ammatillinen osaaminen on yleisin syy rekrytointivaikeuksiin. Osaamisen puute voi aiheutua ammatillisen koulutuksen, työssä tarvittavan erikoisosaamisen tai työkokemuksen puutteellisuudesta. Osa rekrytointivaikeuksista aiheutuu henkilöön tai työpaikkaan liittyvistä syistä. Näitä ovat muun muassa työnhakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja työpaikan sijainti. Osaamisen puute ongelmana teollisuudessa ja rakentamisessa Ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen puute korostuvat rekrytointivaikeuksien syinä teollisuudessa ja rakentamisessa selvästi enemmän kuin palveluissa. Teollisuudessa 74 prosenttia ja rakentamisessa 69 prosenttia rekrytointivaikeuksista johtui osaamisen ja työkokemuksen puutteesta. Vastaava osuus oli palveluissa 44 prosenttia. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2005 Rekrytointivaikeuksien syy Kuva 10. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2005, % Teollisuus Rakentaminen Palvelut Koko EK Osuus rekrytointivaikeuksista, % Puutteet työkokemuksessa... 16,0 Puutteet työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa... 11,7 Puutteet ammatillisessa peruskoulutuksessa... 11,0 Puutteet monitaitoisuudessa... 8,6 Puutteet kielitaidossa... 4,6 Puutteet tietotekniikan osaamisessa... 3,8 Vaadittavat henkilökohtaiset ominaisuudet... 13,0 Työaikaan tai palkkaukseen liittyvät syyt... 10,9 Alan tai yrityksen imago... 8,4 Työpaikan sijainti ja kulkuyhteydet... 4,8 Työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin liittyvät syyt... 0,6 Muut syyt... 6,6 Yhteensä... 100,0 Osuus on laskettu henkilömääristä. Osaamiseen liittyvät tekijät on esitetty sinisellä pohjalla. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Puutteet ammattitaidossa ja osaamisessa Henkilön ominaisuudet Puutteet työkokemuksessa Työpaikkaan liittyvät tekijät Muut puutteet ammattitaidossa Muut syyt 12 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 EK 2006

Palveluissa korostuvat myös työpaikkaan liittyvät syyt Palvelualoilla rekrytointivaikeuksien syynä ovat joka kolmannessa tapauksessa työpaikkaan liittyvät tekijät. Näitä ovat työpaikan sijainti ja kulkuyhteydet, alan tai yrityksen imago sekä työaikaan ja palkkaukseen liittyvät syyt. Myös työnhakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ovat varsin yleisiä syitä palvelualojen rekrytointivaikeuksiin. Ongelmien syyt erilaisia eri toimialoilla Rekrytointivaikeuksien syyt koettiin hyvin erilaisina eri toimialoilla. Ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen puute koettiin rekrytoinnin ongelmana etenkin seuraavilla toimialoilla: Painaminen 83 % Teknologiateollisuus 81 % Rakennusasennus 80 % Työpaikkaan liittyviä syitä pidettiin yleisimmin rekrytoinnin ongelmana seuraavilla toimialoilla: Liiketoimintapalvelut 53 % Kiinteistöpalvelut 48 % Hotellit ja ravintolat 39 % Kuva 11. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä toimialoittain 2005, % Painaminen Teknologiateollisuus Paperiteollisuus TeVaNaKe-teollisuus Rakennustuoteteollisuus Energiateollisuus Puuteollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS YHTEENSÄ Rakennusasennus Talonrakennus Maa- ja vesirakentaminen RAKENTAMINEN YHTEENSÄ Rahoitus ja vakuutus Tutkimus- ja tekniset palvelut Tietopalvelut Viestintäpalvelut Tukkukauppa Koulutus Liikenne Kiinteistöpalvelut Henkilökohtaiset palvelut Vähittäiskauppa Sosiaali- ja terveyspalvelut Hotellit ja ravintolat Liiketoimintapalvelut PALVELUT YHTEENSÄ 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Puutteet ammattitaidossa ja osaamisessa Henkilön ominaisuudet Puutteet työkokemuksessa Työpaikkaan liittyvät tekijät Muut puutteet ammattitaidossa Muut syyt EK 2006 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 13

ja eri tehtävissä Rekrytointivaikeuksien syyt koettiin hyvin erilaisina myös eri tehtävissä. Ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen puute koettiin rekrytoinnin ongelmana etenkin seuraavissa tehtävissä: Putki- ja LVI-asentaja 75 % Maalari 74 % Työnjohtaja 67 % Työpaikkaan tai henkilöön liittyviä syitä pidettiin yleisimmin rekrytoinnin ongelmana seuraavissa tehtävissä: Jakelutyöntekijä 66 % Vartija 55 % Rekrytointivaikeuksien syyt pysyneet ennallaan Rekrytointivaikeuksien syyt ovat muuttuneet varsin vähän. Osaamiseen ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus oli vuonna 1999 teollisuudessa 79 prosenttia, 73 prosenttia vuonna 2002 ja 74 prosenttia vuonna 2005. Rakentamisessa vastaava osuus on sen sijaan pienentynyt kuuden vuoden aikana 78 prosentista 69 prosenttiin. Vastaavasti työnhakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien osuus on kasvanut 6 prosentista 15 prosenttiin. Kuva 12. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä eri tehtävissä 2005, % Putki- ja LVI-asentaja Maalari Työnjohtaja Hitsaaja Lähihoitaja Myyjä (vähittäiskauppa) Ajoneuvon kuljettaja Tuotantotyöntekijä (teollisuus) Kirvesmies Myynti- ja markkinointihenkilö Varastotyöntekijä Tarjoilija Kokki, keittiömestari Siivooja Rakennustyöntekijä Kiinteistönhoitotyöntekijä Jakelutekijä Vartija Puutteet ammattitaidossa ja osaamisessa Henkilön ominaisuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Puutteet työkokemuksessa Työpaikkaan liittyvät tekijät Muut puutteet ammattitaidossa Muut syyt % 14 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 EK 2006

Yritysten kommentteja rekrytointivaikeuksista Tuotantotyöntekijöiden rekrytoinnin vaikeutena koemme, ettei nuoriso näe teollisuustyötä houkuttelevana vaihtoehtona ja että on haasteellista löytää teknisesti orientoituneita nuoria. Metallimiehistä on pula. Monitaitoisuus sähkö- ja automaatioasentajilla on puutteellinen. Rekrytointi vaikeutuu koko ajan, koska ei löydy sopivia henkilöitä. Alueella ei kerta kaikkiaan ole esim. ammattitaitoisia hitsaajia. Puualan työntekijöitä ei ole tarpeeksi tarjolla. Ammattitaitoisen työvoiman saaminen on rakennusalalla erittäin vaikeata. Rakennusalalla on edelleen pulaa ammattitaitoisista työnjohtajista ja vastaavista mestareista. Rakennusalan toimihenkilöitä (rakennusmestari, rakennusinsinööri) ei tahdo löytyä eikä rakennusalan perustyönjohtajia. LVI-alan osaajista on huutava pula. Henkilöstöhankinnan vaikeudet heijastavat hyvää markkinatilannetta, osaavien työntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat pullonkaula rakennusalan kasvulle. Ammattimaista työvoimaa ei ole tarjolla lattiapäällystealalla. Kaupan työntekijätasoiset työt ja työtehtävät eivät tunnu kiinnostavan. Ravintola-alalla on työntekijöistä jatkuva pula suurimmissa kaupungeissa. Kokeista ja hyvistä tarjoilijoista on pulaa. Pitäisi löytyä vahvaa osaamista yhdistettynä oikeanlaiseen asenteeseen. Työttömien ammattitaito tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät useinkaan ole ravintola-alan tehtävien vaatimusten tasolla. Farmaseuttien rekrytointi apteekkeihin on ollut erittäin vaikeaa viime vuosina, tällä hetkellä on sopivasti, mutta kuinka kauan tilanne säilyy. Puhelinmyyntityössä selvä ongelma on tehtävän ja työn imago. On vaikeaa saada henkilöstöä tavallisiin töihin. Pienellä paikkakunnalla työvoiman puute sosiaalialan koulutetusta työvoimasta on todellinen. Rekrytointivaikeuksien syynä on myös työntekijöiden vaihtuvuus pääkaupunkiseudulla. Asukasmääriltään pienille paikkakunnille on vaikea saada ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilökuntaa. Rekrytointivaikeuksista on selvitty jotenkin, mutta ei parhaalla mahdollisella tavalla. Joissakin tehtävissä on alettu kouluttaa jo talossa olevia uudelleen tai pätevöittämään lisää. EK 2006 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 15

Miten EK:n työvoimatiedustelu 2005 tehtiin? Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla kerättiin marraskuulta 2005 tietoja jäsenyritysten henkilöstöstä ja työsuhteiden rakenteesta sekä henkilöstön rekrytoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Tiedustelu kattoi kaikki EK:n jäsenliitot. Miten tiedustelu toteutettiin? Vuoden 2005 työvoimatiedustelu lähetettiin otannan perusteella 4 400:lle EK:n jäsenyritykselle tai toimipaikalle. Otannassa olivat mukana kaikki yli 250 henkilön yritykset, joka kolmas 10 249 henkilön yritys ja joka kymmenes 3 9 henkilön yritys. Tiedusteluun ei otettu lainkaan mukaan alle 3 henkilön yrityksiä. Tiedusteluun vastattiin sähköisellä lomakkeella internetin välityksellä. Vastausprosentti oli 73 Otokseen tulleissa yrityksissä oli henkilöstöä 580 000. Tiedusteluun vastasi 2 100 yritystä tai toimipaikkaa eli 47 prosenttia vastaajayksiköistä. Vastanneissa yrityksissä oli henkilöstöä 420 000 henkilöä, mikä on 73 prosenttia tiedustelun piirissä olleiden yritysten henkilöstömäärästä. Tuloksia voidaan näin ollen pitää varsin luotettavina kuvaamaan koko yksityistä sektoria. Työvoimatiedustelujen historia Työvoimatiedusteluja on tehty EK:ta edeltäneissä järjestöissä vuosista 1985 ja 1987 lähtien, joten nyt toteutettu tiedustelu oli järjestyksessään 21. Tiedustelu on tehty aina syksyisin. Tiedustelu on toistettu vuosittain pääpiirteittäin samansisältöisenä, mutta mukana on ollut myös vaihtuvia, kulloiseenkin ajankohtaan liittyviä kysymyksiä. Tiedustelujen kattavuus on ollut hyvä: se on ollut henkilöstömäärällä mitattuna yleensä yli 70 prosenttia. 16 Rekrytointivaikeudet Työvoimatiedustelu 2005 EK 2006

Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10) 00131 Helsinki Puhelin (09) 420 20 Faksi (09) 4202 2299 www.ek.fi Tilaukset: MP-Keskus/Julkaisujakelu Puhelin (09) 4202 2293 Faksi (09) 4202 2330 julkaisujakelu@ek.fi Raportti internetissä: www.ek.fi/julkaisut Lisätietoja: Asiantuntija Seppo Saukkonen Puh. (09) 4202 2297 seppo.saukkonen@ek.fi Ulkoasu: Graafinen suunnittelija Ulla Nurminen