Avoin yhteistyö kuntakulttuurina Lasten ja nuorten tukeminen heidän kehitysympäristössään kutsuseminaari 5.10.2010. Tom Arnkil, tutkimusprofessori, THL/Lanu; VerDi
Lasten ääni perustana hyvän käytännön puintiin Nurmijärvellä: Lasten huolet ja huolia huojentavat käytännöt Kouluväen huolet ja huolia huojentavat käytännöt Vanhempien huolet ja huolia huojentavat käytännöt Paikallispuimala, Läsnä olennaiset äänet Osanottajat muiltakin sektoreilta Osanottajat myös Rovaniemeltä; eri sektoreilta
Tulevaisuuden muistelu perheiden, läheisten ja työntekijöiden kanssa haastattelee perhepöytäkunnasta aloittaen Verkostokonsulttipari tekee julkiset muistiinpanot Perhe ja läheiset Työntekijät
Hyvän käytännön elinympäristö Leikkokasveja vai perennoita... Hyvät käytännöt eivät siirry esineiden tavoin Netäytyy tuottaa paikallisissa olosuhteissa Kaikki paikalliset olosuhteet ovat ainutlaatuisia, vaikka niissä onkin yhteisiä piirteitä Passiivinen informaatio-ohjaus ( hyvien käytäntöjen pankit joista haetaan kuvauksia) on vaikuttavuudeltaan heikkoa Käskyttäminen levittää ainoastaan yksinkertaisia, operaatiotasoisia tekniikoita, ei toimintajärjestelmiä, monitoimijaisia käytäntöjä ja edellyttää komentojärjestelmän kaltaista hallintaa
Kohti dialogista palvelukulttuuria Palvelujärjestelmät ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole. On tarpeen ylittää rajoja kuntalaisten/ asiakkaiden ja heidän läheisverkostojensa suuntaan sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden ja ammattikuntien välillä johdon ja alaisten julkisten, yksityisten ja IIIsektorin tuottajien välillä Vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa Sektori A Ysikkö A1 Yksikkö A2 Yksikkö A3 Sektori B B Yksikkö B1 Yksikkö B2 Yksikkö B3 Kokonaisvaltainen arki Dialogisuus: vastavuoroista, kuuntelevaa kurottaumista toisia kohti. Muodostetaan yhteistä kieltä ja jaettua ymmärrystä Vaalitaan yhdessä jatkamisen mahdollisuutta
Dialogisen lapset-nuoret-perheet varpumallin kehittely palvelukulttuurin kehittämisen maastona Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittely lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tuo ratkaistavaksi ja kehiteltäväksi kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia ja polttavia myös muissa palveluissa, joissa muodostuu monitoimijaisia tilanteita ja tarvitaan hyviä rajanylityksiä. Niinpä käytäntöjen ja rakenteiden kehittely tarjoaa pohjaa generatiiviselle, luovalle yleistämiselle muihin toimintoihin.
Eettinen varhainen puuttuminen = varhainen avoin yhteistoiminta (vs. myöhäinen, suljettu yksintoiminta ) Varhain: Kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten ellei se ole harkittu ammatillinen toimi Avoimesti: Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi Yhteistoiminnassa: Voimavarat kooten unohtamatta tärkeimpiä resursseja eli läheisverkostoja Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin. Ks. www.varpu.fi Eettiset periaatteet
Toimintaperiaatteet ja tapa toimia (ks www.varpu.fi) 1. Turvataan yhteiset palvelut Kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia. Palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa heikentää yhteisiä palveluita. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Otetaan oma vastuu Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille. Vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää. 3. Otetaan huolet puheeksi Jokaisella on velvollisuus ottaa huolensa puheeksi kunnioittavasti - siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät. Kunnioittava puheeksiottaminen tähtää yhteistyöhön. Syyttely ei edistä yhteistyötä.
4. Toimitaan yhteistyössä läheisverkostojen kanssa Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset: perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. 5. Tuetaan osallisuutta Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua. On tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuheluja. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asianosaisten nimiä tai muita tunnistetietoja. 7. Yhdistetään tuki ja kontrolli Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. On myös vältettävä sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta.
8. Vaalitaan yhteistoiminnan jatkumista On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää, oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. 9. Ei leimata ketään Varhainen puuttuminen ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Puututaan varhain myös rakenteellisiin tekijöihin Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakanteellisistakin tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle.
Kaste 2008-11; Toimenpide 6 Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kehitetään erilaisia avoimen osallistumisen muotoja, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret sekä asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa varhemmin mukaan varhaisen puuttumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Levitetään tietoa varhaisen puuttumisen malleista kuntien käyttöön. Levitetään niitä hyviä malleja, joissa varhaisen puuttumisen työote on nostettu koko kunnan päätöksenteon tasolle. Jatketaan varhaisen puuttumisen vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta ja tuetaan kuntia luomaan ja ottamaan käytäntöön vaikuttavuuden jatkuvan arvioinnin menetelmiä. Tuetaan järjestöjen ja kuntien yhteistyötä siten, että syntyy uusia varhaisen puuttumisen malleja. (THL:n, sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja RAY:n yhteistyönä.)
Kaste 6; toteutus Stakes on yhdessä kuntien kanssa kehittänyt varhaisen puuttumisen verkostodialogisia malle-ja. Olennaista niissä on avoin yhteistyö sekä läheisverkostojen ja työntekijäverkostojen voimavarojen yhdistäminen. Mallit koostuvat seuraavista perusosista: 1) Työskentelysuhteissa ilmenevien huolten kartoittamismenetelmä. 2) Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville tarkoitettu huolten puheeksi ottamisen menetelmä. 3) Dialogimenetelmät monitoimijaisen toiminnan suunnitteluun (hankkeissa, asuma-alueilla, organisaatioissa jne.). 4) Dialogimenetelmät asiakas- ja perhekohtaisen yhteistyön suunnitteluun läheis- ja työntekijäverkostojen kesken. 5) Huolia huojentavien käytäntöjen reflektointiin ja jakamiseen liittyvät dialogikäytännöt (koulujen, päivähoidon, terveydenhuollon ja sosiaalityön työntekijöiden kesken ja näiden välillä sekä yhdessä asiakkaiden/kuntalaisten kanssa). 6) Varhaisen puuttumisen kunnalliset mallit keskeisille sektoreille sekä toiminnan johtamis- ja juurruttamismallit. 7) Toiminnan seurausten ja vaikuttavuuden arviointikäytännöt.
Juurtunut varhainen avoin yhteistoiminta: Toimintamallin tunnetuksiteko vastuutettu tehtäviksi ja toteutuu laajana perusteet viety pysyviksi osiksi henkilöstökoulutusta Itsearvioinnin kompassimalli THL/VerDiryhmä johtaminen toteutuu vakiintuneissa ylisektorisissa rakenteissa koordinaatio pysyvää toteutus viety jokaista koskeviin toimenkuviin; kehittelyä tuetaan hyvinvointivaikut usten seuranta jatkuvaa ja osa kunnallista päätöksentekoa vaikutuksista osallisuuden toteutumiseen hankitaan jatkuvasti palautetta
Varhaisen avoimen yhteistoiminnan "siirtovaikutukset" Opetukset, kehitelmät omassa kunnassa seudullisesti laajemmassa kuntayhteistyössä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittely; juurtuuko toimintamalli omassa kunnassa Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittely oman ja lähikuntien kokemuksia peilaten - Kaste-ohjelmaan tukeutuen Varhaisen avoimen yhteistyön kehittely - Kaste-ohjelmaan tukeutuen - Kuntien oppimisverkostossa (kuntien dialogeissa); Puimalat muissa palveluissa Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittely mm. vanhustenhuollon ja vammaishuollon piirissä Monitoimijaisten palvelujen kehittely avoimen yhteistyön hengessä
Kuinka hyvin varhainen avoin yhteistoiminta on KYTKEYTYNYT kunnassa? (1 = EI/ ERITTÄIN HEIKOSTI KYTKEYTYNYT/TOTEUTUNUT 5= ERITTÄIN HYVIN KYTKEYTYNYT/TOTEUTUNUT) Yhteys tilapäisiin kumppaneihin (muut projektit) Sisäinen yhteistyö Yhteydet johtamiseen ja johdon tuki 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 360º arviointimalli, Arnkil R & Spangar T Yhteydet poliittiseen päätöksentekoon ja poliittinen tuki Yhteys pysyviin kumppaneihin (palvelut) Aikaisempien/ muiden hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Asiakaskontakti/ osallistuminen Tuloksellisuus ja vaikuttavuus
Kytkeytyykö ja juurtuuko varhaisen avoimen yhteistoiminnan dialoginen kulttuuri? Muutama keskeinen opetus: On tarpeen muodostaa kunnan päätöksentekojärjestelmään kytkeytyvä ylisektorinen ohjausjärjestelmä, jolla on käytettävissään pysyvä, riittävin aikaresurssein varustettu koordinaattori, jotta verkostomaiset kehitelmät eivät hajaudu takaisin sektoreihin On tarpeen edetä ainakin kolmella tasolla yhtä aikaa ja toisiinsa tukeutuen: ylimmän johdon (poliittinen ja viranhaltijajohto), keskijohdon ja henkilöstön tasolla. Koulutukset & dialogit horisontaalisesti ja vertikaalisesti sekakokoonpanoin (eri sektoreilta/yksiköistä/ammateista; ei hierarkiatasoilta) edistää rajanylitysprosesseja mutta ei tietenkään syrjäytä homogeenisten ryhmien koulutusta. Prosessit ovat usein laajenneet yksittäisistä pisteistä (esim. uudistushaluinen koulu) pikemminkin kuin laidasta laitaan vyörytyksenä. Kriittinen massa on tärkeä: asialle omistautuneiden ja koulutuksilla tuettujen toimijoiden riittävän suuri joukko, jota vaalitaan ja täydennetään.
Kaste II?: Kuntien välisten dialogien sarja dialogisen palvelukulttuurin juurruttamiseksi Puimalat: kunnat vuoropuhelussa omien haasteidensa kohtaamiseksi Yksittäisten toimijoiden sijaan sellaiset vertikaalishorisontaaliset ydinjoukkueet, jotka voivat paikkakunnallaan kytkeytyä (360 ) ja viedä ideoita kohti toteutusta = Kuntatiimi Horisontaalinen kokoonpano: keskeiset toimialat, sektorit Vertikaalinen kokoonpano: keskeiset toimijat eri tasoilta johdosta asiakastasolle Passiivisen informaatio-ohjauksen ja pinnallisen esittelemisen sijaan moniäänisiä dialogeja, monipuoliset materiaalit ja interaktiiviset keinot