RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

Transkriptio

1 RUOTSIN MALLI - SOSIAALIALA VAHVASSA ASEMASSA? Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

2 Ruotsin viesti sosiaalialalle: selkeä suunta, uudistuva asiantuntijuus ja ohjausrakenne 1. Sosiaalipalvelujen l l ja sosiaalityön suuntana näyttöön perustuvuus (NPS) 2. Sosiaalipalvelut integroituna dialogisiin vertikaalisiin liii ja horisontaalisiin liii kehittämisen- ja tutkimuksen ohjausrakenteisiin 3. SOTE - uudistus - valintojen ja päätösten aika 4. Systeeminen ja dialoginen ohjausrakenne

3 1. Näyttöön perustuva sosiaalityö (NPS) Ruotsissa ssa Ruotsin hallituksen toimenksiantona sosiaalipalveluja on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2008 lähtien Vaikuttavat palvelut - asiakkaan oikeus Sote uudistuksen myötä sosiaalialan yhteispinnat yhä enenevässä määrin moniammatillisuuden, juridiikan, talouden ja hallinnon konteksteista Tästä(kin) syystä sosiaaliala tarvitsee uuden läpinäkyvän, systemaattisemman ja avoimemman strategian Strategian, jota ohjaa sosiaalialan ydin, ihmis- ja asiakaslähtöisyys Profession selviytymistarina palvelujen ja rakenteiden muutoksessa?

4 Näyttöön perustuva sosiaalityö - systemaattisuutta, läpinäkyvyyttä, asiakkaan osallisuutta NPS:n tietoperusta Ai Asiakkaan toiveet t ja tarpeet Ammatillinen asiantuntijuus Kontekstuaaliset tekijät Paras saatavilla oleva tieto Sosiaalityössä tieteellinen tieto, asiakkaan elämäntilanne, toiveet, kontekstin edellytykset ja ammatillinen asiantuntijuus integroituvat arjen systemaattiseksi toimintatavaksi.

5 2. Poliittinen, taloudellinen ja toiminnallinen ohjausrakenne Ruotsissa - tiedon ja osaamisen tutkimus, kehittäminen, käyttöönotto ja seuranta NPS:ssä Poliittinen tavoite ja tahtotila Selvitys EVB sostyöstä Rahoitus Sopimuksellinen yhteistyö Hallitus konsortio Socialstyrelsen Kansalliset ohjeistukset, seuranta, tilastot, tutkimus, rahoitus, valvonta Kunnskapsguide EVB käytäntö& sostyön menetelmäopas DIALOGISUUS Kunnat KUNTALAISTEN TERVEYS HYVINVOINTI Maakunnat YHTEISTYÖ Tutkimustuki Tieteellisen tiedon tulkkaaminen, välittäminen, kokoaminen, käyttöönoton tuki FoU Korkeakoulut ja yliopistot SKL Sveriges Kommuner & Landsting Kuntien ja maakuntien hyvinvointityön tuki Kansalllisen ohjausrakenteen tuki EVB sostyö Öppna Jämförelser POLIITTINEN, HALLINNOLLINEN KUMPPANUUS JA RAKENTEELLINEN KOKONAISUUS

6 . 3. SOTE - uudistus valintojen ja päätösten aikaa - palvelujen järjestämisessä, tuottamisessa ja kehittämisessä JÄRJESTÄMISVASTUU SOTE - alue Vapaan valinnan järjestelmä Ruotsi Kuntauudistukset Tanska Suomi TUOTTAMISVASTUU Toteuttamisvastuu KUNTA Asiakkaan valinta Lisääntynyt oma vastuu Julkisen sektorin yhteensovittamisen uudistus Norja KUNTALAISET KANSALAISTOIMIJUUS Sosiaalisen eheys!

7 SYSTEEMINEN DIALOGINEN OHJAUSRAKENNE SOSIAALITYÖN - MENESTYSTEKIJÄT VISIO 2020 MENESTYSTEKIJÄT Vuorovaikutukseen perustuva KANSALLINEN VERTIKAALINEN JA HORISONTAALINEN OHJAUS STM,THL, Kuntaliitto TUTKIMUS TUTKIMUS VAHVA JA JÄRJESTÄYTYNYT KANSALAISYHTEIS - KUNTA OSALLISUUS VAIKUTTAMINEN KOKEMUSTIETO ASIAKKAAN TILANNE JA TOIVEET AMMATILLINEN ASIAN- TUNTIJUUS SOSIAALISTEN EROJEN KAVENTAMISEN POLITIIKKA HYVINVOINNIN & OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMINEN OTE-ALUEEN TKKK-VERKOT HYVIN-VOINTIALLIANSSITVOINTIALLIANSSIT Sosiaalialan osaamiskeskukset HL, järjestöt, yritykset, ppilaitokset, kuntalaisett KUNTALAISTEN SOSIAALITYÖN EHJÄT HYVINVOINTI PALVELUKOKONAISUUDET 2020 KONTEKSTU- AALISET TEKIJÄT TIETEELLINEN TIETO HYVINVOINTIKUNNAT Palvelut ja osallisuus tutkimus ja kehittäminen YHTEISKUNNALLISET TEKJÄT SOSIAALISET MAHDOLLISUUDET JA INVESTOINNIT SOSIAALISET VAIKUTUKSET HYVINVOINTITIETO SOSIAALITYÖN VAIKUTTAVUUS KOULUTUS KOULUTUS KÄYTÄNTÖ KÄYTÄNTÖ POHJOISMAISEN TIEDON JA YHTEISTYÖN HYÖDYNTÄMINEN

8 Kiitos! Ja ennen kaikkea, mitä ajattelette?