Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Samankaltaiset tiedostot
Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kaura vaatii ravinteita

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Karjanlannan käyttö nurmelle

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Myllyvehnän lannoitus AK

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Nitraattiasetus (1250/2014)

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Yhdyskuntalietteen käyttö

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Ympäristö ja viljelyn talous

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Ympäristökorvauksen lannoitus

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Täydentävien ehtojen valvontatuloksia vuodelta 2017

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Kierrätysravinteiden käyttö (Orgaaninen lannoitus)

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Transkriptio:

Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016

Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016

Lannoituskustannus on vaihdellut viljan hinnan mukaan Vuonna 2017 lannoituskustannus laskee noin 50 /ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016

Mikä on lannoituskustannuksen osuus kasvintuotannon kokonaiskustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016

Miten kierrätysravinteiden kannattavuus lasketaan? Kierrätysravinne Ravinteet Orgaaninen aines Arvottaminen Liukoiset ravinteet Arvottaminen? Orgaaninen aines ja siihen sitoutuneet ravinteet

Kierrätysravinteet lannoituksessa Laskenta kuten karjanlanta Ensin lasketaan, kuinka paljon orgaanista lannoitevalmistetta voidaan käyttää lainsäädännön* määräämissä rajoissa, ja sen jälkeen suunnitellaan täydennys epäorgaanisilla lannoitteilla Orgaanisista lannoitevalmisteista suositellaan annettavan enintään puolet kasvin liukoisen typen tarpeesta *) Huomioitava käyttörajoitukset, jos tuotteessa on puhdistamolietettä Huomioitava raskasmetalliseuranta

Kierrätysravinteet lannoituksessa Orgaanisen lannoitevalmisteiden ja niiden tuote-erien ravinnepitoisuudet voivat vaihdella merkittävästi riippuen käytetyistä raaka-aineista ja niiden suhteista, käsittelytavoista ja -ajasta, varastointiajasta ja varastoinnin kestosta sekä valmisteisiin sekoitetuista muista orgaanisista materiaaleista Käytännössä jokaisesta erästä on pyydettävä tuoteseloste ja sen perusteella on laskettava sallittu käyttömäärä pellolle Karjanlannassa riittää lanta-analyysi 5 vuoden välein (!) ja/tai taulukkoarvot

Esimerkki: Kevätvehnän lannoitus 2017 Satotavoite 5 000 kg/ha vuusluokka tyydyttävä fosfori ja kalium N kg/ha P kg/ha K kg/ha /ha alv 0 YHT. /ha - ymp.korvaus Kevätvehnän lannoituksen enimmäismäärä 140 13 20 Naudan lietelanta 30 m 3 /ha 51 15 87 94* lisätarve 89 0 0 Suomensalpietari 27-0-1 75 0 3 67 Typpiliuos 10 0 0 14 175-40= 135 Vertailuna 100 % epäorgaaninen lannoite Yara Mila Y2 27-2,6-3 125 12,5 12,5 147 Typpiliuos 10 0 0 14 161 *) levityskustannus 3,13 e/m 3 ) hinta v. 2016: 213 /ha

Esimerkki: Kevätvehnän lannoitus 2017 Satotavoite 5 000 kg/ha vuusluokka tyydyttävä fosfori ja kalium N kg/ha P kg/ha K kg/ha /ha alv 0 YHT. /ha - ymp.korvaus Kevätvehnän lannoituksen enimmäismäärä 140 13 20 Sian lietelanta 20 m 3 /ha 44 16 38 63* lisätarve 96 0 0 Suomensalpietari 27-0-1 80 0 3 71 Typpiliuos 10 0 0 14 148-40= 108 Vertailuna 100 % epäorgaaninen lannoite Yara Mila Y2 27-2,6-3 125 12,5 12,5 147 Typpiliuos 10 0 0 14 161 *) levityskustannus 3,13 e/m 3 ) hinta v. 2016: 213 /ha

Esimerkki: Kevätvehnän lannoitus 2017 Satotavoite 5 000 kg/ha vuusluokka tyydyttävä fosfori ja kalium N kg/ha P kg/ha K kg/ha /ha alv 0 YHT. /ha - ymp.korvaus Kevätvehnän lannoituksen enimmäismäärä 140 13 20 Naudan kuivikelanta 20 m 3 /ha 22 20 64 71* lisätarve 118 0 0 Suomensalpietari 27-0-1 100 0 4 89 Typpiliuos 10 0 0 14 174-40= 134 Vertailuna 100 % epäorgaaninen lannoite Yara Mila Y2 27-2,6-3 125 12,5 12,5 147 Typpiliuos 10 0 0 14 161 *) levityskustannus 3,55 e/m 3 ) hinta v. 2016: 213 /ha

Esimerkki: Kevätvehnän lannoitus 2017 Satotavoite 5 000 kg/ha vuusluokka tyydyttävä fosfori ja kalium N kg/ha P kg/ha K kg/ha /ha alv 0 Kevätvehnän lannoituksen 140 13 20 enimmäismäärä Ravinneliete 25 t/ha 35 36* 7,5 88** lisätarve 105 0 12,5 Suomensalpietari 27-0-1 90 0 3 80 YHT. /ha - ymp.korvaus Typpiliuos 10 0 0 14 182-40= 142 Vertailuna 100 % epäorgaaninen lannoite Yara Mila Y2 27-2,6-3 125 12,5 12,5 147 Typpiliuos 10 0 0 14 161 *) 60 % otettu huomioon **) hinta levitettynä 40 km päähän ) hinta v. 2016: 213 /ha

Esimerkki: Kevätvehnän lannoitus 2017 Satotavoite 5 000 kg/ha vuusluokka tyydyttävä fosfori ja kalium N kg/ha P kg/ha K kg/ha /ha alv 0 Kevätvehnän lannoituksen 140 13 20 enimmäismäärä Ravinneliete 5 t/ha # 67,5 0,15* 2,5 60** lisätarve 72,5 12,5 17,5 YHT. /ha - ymp.korvaus Yara Mila Y3 23-3-8 70 9 24 100 160 Vertailuna 100 % epäorgaaninen lannoite Yara Mila Y2 27-2,6-3 130 13 13 153 153 # ) levitysmäärä ei riitä ymp.korvaukseen *) 60 % otettu huomioon **) hinta levitettynä 50 km päähän

Arvottaminen seuraavalle vuodelle: Viherlannoituksen / typensitojakasvin vaikutus seuraavan vuoden lannoituskustannuksiin Sadosta saatava hinta Typensitojaesikasvi Leipävehnä 5 000 kg/ha Esikasvina vilja Leipävehnä 5 000 kg/ha Esikasvina vilja Rehuvehnä 5 000 kg/ha 145 /tn 145 /tn 125 /tn Satotuotot 725 /ha 725 /ha 625 /ha Lannoitus Lannoituskustannus 90 N kg/ha + 50 kg maasta 140 N kg/ha 140 N kg/ha * 106 /ha 165 /ha 165 /ha Kate A + 59 /ha 787 /ha - 100 /ha *) maassa oleva typpi esikasvin jäljiltä olisi voinut varmistaa leipävehnälaadun

Lannoitekustannus viljelykierrossa Lannoite 2017 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. Lannoitekust. yhteensä / ha / 5 v Keskim. lannoitekustannus / ha / v Keskim. Kate A / ha / v Y 3 (328 /t) N 140 kg N 140 kg N 140 kg N 140 kg N 140 kg 1 000 200 752 Y 3 (328 /t) N 140 kg Kumina perust. N 40 kg Kumina N 70 kg Kumina N 70 kg N 110 kg 614 123 789 Y 3 (328 /t) +n s N 90 kg Viherlannoitus -nurmi N 0 kg Viherlannoitus -nurmi N 0 kg N 90 kg N 120 kg 427 85 619 Kierrätysravinne + Y 3 N 50 kg N 90 kg N 110 kg N 120 kg N 50 kg N 90 kg N 100 kg 846 170 782

Olisiko nyt hyvä hetki kohentaa maan rakennetta ja laittaa pellon vesitalous kuntoon? Kierrätysravinteiden rooli tässä?

Kiitos!