Myyttejä
Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten vaihto valoneulasiin vie muutamia vuosia Väittämän ei elvy tueksi ei ole tutkimuksia Väittämän elpyy tueksi on tutkimuksia
Vanhakin nuortuu!
Ikä 40 v Ikä 90 v
Mäntykin menestyy alikasvoksena
Tuloksena oksaton laatutyvi Ikä 30 v. Lusto 2 mm
Myytti 2: Mänty tai koivu ei sovi jatkuvaan kasvatukseen Männikön JK on helppoa Karuilla kankailla Harjumailla Suomänniköissä Pohjois-Suomen männiköissä
Eri-ikäistä hieskoivikkoa Turvemaiden hieskoivikoita voidaan kasvattaa JK:lla Yleensä koivikko kuusettuu
Myytti 3: Tasaikäinen metsä ei sovi jatkuvaan kasvatukseen Sopii vallan hyvin Ensin tehdään 2 3 yläharvennusta Sitten odotellaan että alikasvos tulee hakkuuikään Asiaa on sekoittanut se, että käsitteet ovat hukassa Hakattu 100 130 m3/ha tukkia Uusi hakkuu 10 vuoden päästä Metsikköön muodostuu hiljalleen alikasviosta Jatkuva kasvatus ja eriikäismetsätalous eivät ole synonyymejä
Nykyarvo, /ha Hakkuutulo, /ha Tehdään 2 3 hakkuuta, sitten pidetään taukoa 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Tasaikäinen lähtömetsä Eri-ikäinen lähtömetsä Nykyarvo kaikkiaan Tasaikäinen lähtömetsä: 10944 /ha Vuosi Eri-ikäinen lähtömetsä: 8520 /ha 6000 4000 2000 Tasaikäinen lähtömetsä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Eri-ikäinen lähtömetsä Axis Title
Myytti 4: Jatkuva kasvatus lisää tuulituhoja Jatkuva kasvatus vähentää tuulituhoja kahdella tavalla Tuulelle altis reunametsä vähenee Erirakenteisuus vähentää tuulituhoja (tuuli ei pääse tunkeutumaan metsikön sisälle) Kummastakin vaikutuksesta löytyy tutkimustuloksia Suomesta ja muualta Kaikki voimakkaasti harvennetut tasarakenteiset metsiköt ovat aluksi alttiita tuulituhoille Optimaalinen jäävän puuston tiheys on suunnilleen sama jatkuvassa kasvatuksessa ja tasaikäismetsätaloudessa Tuulelle alttiissa metsikössä kannattaa tehdä pari lievää harvennusta yhden voimakkaan sijasta
Tuulituhot löytyvät avohakkuualojen reunoilta
Tuloksia suomalaisesta tutkimuksesta Tuulenkaatojen osuus pohjapinta-alasta Ei hakkuita Väljennyshakkuu Suojuspuuhakkuu Määrämittahakkuu Jatkuva kasvatus Toistuva alaharvennus 0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 Mallin ennuste Mitattu
Pohjapinta-alan suhteellinen kertymä Metsikön rakenne 1 0.9 0.8 0.7 Jatkuva kasvatus Määrämittahakkuu Ei hakkuita Gini indeksi kuvaa rakennetta parhaiten Lasketaan Lorenz-käyrästä (vasemmalla) 0.6 Suojuspuuhakkuu Suora: 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Varttunut tasakokoinen puusto Pieni Gini-indeksi Kovera: Erirakenteinen metsä Suuri Gini-indeksi Runkoluvun suhteellinen kertymä
Kaatuneiden osuus Kaatuneiden osuus Gini index Metsikön rakenne ja tuulituho 1 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 Erirakenteiset 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 0.2 0.1 0 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Gini-indeksi Kaatuneiden osuus Gini
Myytti 5: Jatkuva kasvatus heikentää geneettistä laatua Eri-ikäismetsätaloudessa kasvamaan jätetyt puut ovat poistettuja pienempiä nuoremman ikänsä vuoksi Tasaikäisen metsikön puiden kokoeroihin vaikuttaa lähinnä se, kuinka hyvin alkukehitys on sattunut onnistumaan Puiden välinen kilpailu suurentaa kokoeroja Alikasvoksesta valikoituvat puut, jotka kasvavat parhaiten ja sietävät parhaiten varjostusta Valintaa tapahtuu nopeasti reagoivien varjoa sietävien puiden hyväksi Alaharvennus on jalostusta huonolaatuisten etukasvuisten puiden hyväksi
Korjuukustannus/m3 Myytti 6: JK:n puunkorjuu on kallista Alaharvennuksessa poistettavat Yläharvennuksessa poistettavat Läpimitta Korjuu on hieman halvempaa kuin varttuneen metsän alaharvennuksessa Paljon halvempaa kuin ensiharvennuksessa
Myytti 7: JK:ssa tulee korjuuvaurioita Riippuu Metsiköstä Konekuskista Hakkuun suunnittelusta ja valvonnasta Vaurioituneet puut voi poistaa saman tien ei haittaa tuotokselle eikä kannattavuudelle Metsäkeskuksen korjuuvaurioselvitys Kohteet valittiin harkinnanvaraisesti ei voi yleistää Neuvottiin suuntaamaan erirakenteisiin kuusikoihin Mittauksia ei tehty JK:hon erikoistuneiden yrittäjien leimikoissa Selvitys osoittaa, että vaurioita löytyy, kun etsimällä etsii Vaurioiden taloudellista tai puuntuotannollista merkitystä ei arvioitu Ajourien painumisesta syntyneet vauriotkin pantiin jatkuvan kasvatuksen syyksi
Myytti 8: JK:ssa puun laatu on huono Nuorena harvassa kasvanut, alaharvennettu sahatavaran arvo 120 /m 3 Nuorena tiheässä kasvanut, sitten vapautettu sahatavaran arvo 400 /m 3
Nykymetsänhoidolla saadaan huonolaatuista puuta kalliilla Tähdätään nopeaan alkukehitykseen Pitäisi tähdätä hitaaseen alkukehitykseen ja hentoihin oksiiin Jatkuva kasvatus on keino yhdistää hidas alkukehitys ja taloudellinen kannattavuus Alikasvos ei ole investointi, sen ei tarvitse tuottaa tuloja nopeasti Alikasvoksen varttuessa metsikön isommat puut tuottavat arvokasvua Entä nuorena hitaasti kasvaneiden kuusirunkojen sisäosien lohkeilu? Nykyiset varttuneet kuusikot ovat entisiä alikasvoksia lohkeileeko puu?
Tukkivähennys, % Luke:n tutkimus: viljely tuottaa huonoa laatua 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0
Myytti 9: JK: kuusikot ovat alttiita maannousemalle Pitää paikkansa! Kaikki Etelä- ja Keski-Suomen kuusikot ovat alttiita maannousemalle Tasaikäismetsätalouden nykykäytäntö ei ole JK:ta parempi Kaadetun kuusikon tilalle istutetaan uusi kuusikko Se saa aikanaan tartunnan edellisen kuusisukupolven saastuneista juuristoista Maannousemaiset kuusikot tulee uudistaa lehtipuulle kasvatustavasta riippumatta