KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

Transkriptio

1 KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

2 Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta? Kasvatustiheys? Puulajit? Sekametsät? Alikasvokset? Riskit?

3 Historiaa Yläharvennus Johti metsän rauhoitukseen kolme vuosikymmentä sitten Nyt melkein suositellaan viimeisenä kasvatushakkuuna Kohta suositellaan päämenetelmäksi Jatkuva kasvatus Ollut ankarasti kiellettyä Pian siedettyä Sen jälkeen suositeltavaa Uusi metsälakiesitys luovutettiin eilen ministerille Sallii jatkuvan kasvatuksen metsänomistajan päätöksellä

4 Harsitut metsiköt varoittava esimerkki!? Sarvaksen koealojen kasvu Tilavuuskasvu, m3/ha Kasvu oli tavanomaista tasoa Metsissä oli runsaasti taimia Oliko esimerkki niin varoittava? Tilavuus, m3/ha OMT MT VT CT

5 Jatkuva kasvatus (JK) kiinnostaa Tuore METLAn tutkimus (Kumela & Hänninen) Siirryn kaikissa metsissä JK:een: 12% Siirryn osassa metsiä JK:een: 15% Saatan kokeilla JK: 25% Otan selvää ja päätän sitten: 28% En tule käyttämään JK: 10% En osaa sanoa: 10% Halutaan vähemmän avohakkuita ja monipuolisempaa metsänhoitoa

6 Jatkuva kasvatus Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Eri-ikäismetsätalous (säännöllisen eri-ikäiset metsät) Luontainen uudistaminen - ylispuiden poisto Pienaukkohakkuut Toistuvat yläharvennukset Puulajivuorottelu Lehtipuuvaihe (luontainen) Kuusialikasvos Sekametsä > kuusikko Yläharvennuksia Luontainen uudistaminen lehtipuulle Uusi kierros

7 Säännöllisen eri-ikäinen kasvatus Laskeva läpimittajakauma pieniä puita paljon, isoja vähän Tasapainotilanne hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto v Onko mahdollista? Viljavat kosteat kuusikot Karut männiköt

8 Eri-ikäistä männikköä

9 Eri-ikäistä hieskoivikkoa

10 Metsien luontainen kehitys Luultu ja opetettu seuraavaa: Häiriön (myrsky, palo) jälkeen syntyy tasaikäinen puusto Itseharveneminen poistaa pieniä puita Puusto rappeutuu ja tuhoutuu kerralla myrskyssä tai metsäpalossa (ellei sitä hakata kiireesti) Luonnontilainen metsä on keloutuvaa itsemurhametsää Alaharvennus Avohakkuu malli seurailee tätä kehitystä Vihreä väittämä: oikein Punainen väittämä: väärin

11 Valter Keltikangas (1973): Minulla oli tilaisuus 40 vuotta sitten kulkea valtakunnanmetsiä arvioitaessa sen aikainen pisin linja Tällä matkalla minä en nähnyt ainoatakaan keloontuvaa metsikköä enkä myöskään nähnyt paloalueita. Ylipäänsä ne kyllä olivat vanhoja metsiä. Minä en oikein voi yhtyä käsitykseen, että luonnontilainen metsä olisi pystyyn kuoleva ja metsikkönä kerrallaan kuoleva.

12 Luonnontilainen metsä =? Useimmiten erirakenteista sekametsää, joka elää ja voi hyvin

13 Luonnontilaisen metsän tuho Vastaa useimmiten voimakasta yläharvennusta Avohakkuun kaltaista täystuhoa on harvemmin Hoitometsä tuhoutuu helposti kokonaan

14 Metsän kehitys oikea malli Vaiheet (täydellisen tuhon, esim. avohakkuun jälkeen): 1. Syntymisvaihe 2. Itseharvenemisvaihe 3. Alikasvoksen muodostumisvaihe 4. Vanhan metsän vaihe Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheissa 3 ja 4 yläharvenee Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein vuotta Männikön tarina

15 Hoitometsät Vaiheet 3 (alikasvoksen syntyminen) ja 4 (vanha metsä) sivuutetaan Jäljitellään vain syntymis- ja alaharvenemisvaiheita Avohakkuita on monta kertaa enemmän kuin avonaisia aloja olisi luonnonmetsissä Alikasvoksia ei hyödynnetä Luonnonmetsissä suurin osa metsiköistä olisi erirakenteisia Hoitometsät ovat paljon yksinkertaisempia kuin luonnonmetsät tai luonnonmukaisesti käsitellyt hoitometsät Avohakkuun tilalle ja rinnalle tarvitaan uusia vaihtoehtoja Yläharvennus Väljennyshakkuu Alikasvoksen vapautus Pienaukkohakkuu kaistalehakkuu Suojuspuuhakkuu

16 Alikasvoksen muodostumisvaihe

17 Metsänhoito vaiheissa 3 ja 4 Pienaukkohakkuuta Yläharvennusta Lisäksi Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Siemenpuulaikut Ryhmäpoiminta Päämenetelmä: yläharvennus yhdistettynä muihin Alikasvoksen vapauttamista

18 Ala- vai yläharvennusta Yläharvennusta puoltaa Kasvu Paras kasvureaktio saadaan päävaltapuita poistamalla Laatu Alaharvennuksessa jätetään paksulustoiset ja oksaiset puut Taloudellisuus Suurimpien puiden suhteellinen arvokasvu heikoin Hiilitase Hiilitase maksimoituu kuitupuun korjuuta välttämällä Maisema ja monimuotoisuus Kerroksellisuus parantaa molempia

19 Nuorena harvassa kasvanut, alaharvennettu sahatavaran arvo 120 /m 3 Nuorena tiheässä kasvanut, sitten vapautettu sahatavaran arvo 400 /m 3

20 Hoitamattomassa männikössä kasvaa laatupuuta! Nykymetsänhoidolla saadaan huonolaatuista puuta kalliilla Tähdätään nopeaan alkukehitykseen kustannuksista piittaamatta Monesti olisi mahdollista tuottaa hyvälaatuista puuta halvalla Pitäisi tähdätä hitaaseen alkukehitykseen ja kustannusten minimointiin

21 Ala- vai yläharvennusta? Tilavuuskasvu, m3/ha Lähde - Norokorpi - Laiho - Saksa 2002 Yläharvennus Alaharvennus Tilavuus, m3/ha

22 Ala- vai yläharvennusta? Kuusi tulossa tukkikokoon Laskelma tehty Nyyssösen ja Mielikäisen kasvumalleilla Avohakkuu Yläharvennus Alaharvennus Alaharvennuksen jälkeen Yläharvennuksen jälkeen Lepo Maan arvo /ha Jäävän puuston arvo /ha Arvokasvu /ha Pääoman tuotto, % % Hakkuutulo /ha Lepo Pääoman tuottoprosentti

23 Ala- vai yläharvennusta? Yläharvennuksia kannattaa jatkaa niin kauan kuin nuorennosta riittää Jatkettu yläharvennus on jatkuvaa kasvatusta Jos vain osa puustosta tukkipuustoa, yläharvennus on usein paljon kannattavampi vaihtoehto Pienentää reippaasti pääoman arvoa Arvokasvu pienenee selvästi vähemmän Pääoman tuottoprosentti paranee Saadaan suurempi hakkuutulo Alaharvennus poistaa puut, joissa olisi arvosiirtymää

24 Ala- vai yläharvennusta? Puita/ha Puu on hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle Punaiset läpimittaluokat ovat hakkuukypsiä Arvokasvuprosentti Läpimittaluokka, cm Puun arvokasvuprosentti Markkinakorko Läpimitta, cm Metsiköstä, jossa on kaikenkokoisia puita, tulee poistaa suuret puut

25 Metsikön kasvatustiheys Kasvu, m3/ha Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen Arevokasvu, /ha vuodessa Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen POT, % Kuusi MT 4000 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen PPA PPA PPA Taloudellinen kannattavuus on paras, kun pohjapinta-ala (ppa) on m 2 /ha Tämä tiheys tuottaa suurimman pääoman tuottoprosentin (POT) Sama ppa (10 15 m 2 ) on paras kaikissa ikävaiheissa ja metsikkörakenteissa Karummilla kasvipaikoilla ja pohjoisessa paras ppa on alempi Nuori tasaikäinen metsä on tuottavin, mutta vaihe kestää vain lyhyen aikaa Pidemmällä aikavälillä erirakenteinen metsä on kannattavin

26 Vähäarvoiset lehtipuut Ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Metsikköinä lyhyellä kiertoajalla Lehtipuuvaihe myös tervehdyttää metsää maannousemasta Sekapuina, parhaiten nuorella iällä Sekametsä tuottaa enemmän puuta kuin yhden puulajin metsä Lehtisekapuut Parantavat kuusten kasvua, leppä parantaa kasvupaikkaa Edistävät kuusen uudistumista Vähentävät kuusen kuolleisuutta Parantavat metsikön terveyttä (estävät maannouseman leviämistä kuusesta toiseen)

27 Lehtisekapuiden vaikutuksia Kuusen läpimitan kasvu, cm 5 vuodessa Kuusikossa Koivikossa Läpimitta, cm Kuusen elossaolotodennäköisyys Kuusikossa Lehtimetsässä Läpimitta, cm Tulokset perustuvat puun mittausaineistoon (Pukkala Lähde Laiho) Vähäarvoisten lehtipuiden taloudellinen kasvatuskelpoisuus sekapuina kohenee niiden hyödyllisten sekametsävaikutusten kautta Kuusi kasvaa hyvin lehtimetsässä, mutta vielä paremmin männikössä! (kun kasvupaikka ja metsikön tiheys on sama)

28 Sekametsän tuotos Ensiharvennettu MT-metsikkö, PPA 15 m 2 /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan 20 vuoden aikana Kuusi (2/3) - Mänty (1/3) Kuusi (2/3) - Raudus (1/3) Mänty Sekametsävaikutus Mänty - Kuusi - Raudus Kuusi Mänty (2/3) - Raudus (1/3) Kuusi (2/3) - Hies (1/3) Raudus Hies Rauduskoivusekoitus parantaa kuusikon tuotosta - Hies menettelee kuusen seurana Biomassalla tai energiasisällöllä mitaten koivu pärjäisi paremmin (koivun massaja energiapitoisuus 25-30% suurempi kuin kuusen)

29 Lehtipuut MT Keski-Suomessa Pääoman tuottoprosentti Maan arvo 1000 /ha Keskiläpimitta Haapa (10 ) Leppä (10 ) Hies (20 ) Leppä (20 ) Leppä OMT (10 ) Hies kannattaa kasvattaa 16 cm:n läpimittaan, haavikko 18 cm:n läpimittaan (em. kantohinnoilla). Jos hies tuottaa tukkia (yksikköhinta paranee), kasvatusta kannattaa jatkaa pidemmälle. Lepästä saatava vähintään 20 /m 3, jotta lepikkoa kannattaa kasvattaa puhtaana metsikkönä MT:llä (tosin joskus leppä kasvaa paljon paremmin kuin simuloinnissa).

30 Alikasvosten hidas (?) kasvu Alikasvoksilla ei ole kustannusarvoa eikä myyntiarvoa (sijoituksen arvo = 0) On samantekevää, minkä ikäisiä ne ovat tai kuinka hitaasti ne ovat kasvaneet Hidas nuoruusiän kasvu ei tee puusta taloudellisesti kasvatuskelvotonta Laatupuun kasvatuksessa hidas kasvu nuorella iällä on etu Olennaista on puun arvoon nähden riittävä arvokasvu; arvon suurentuessa arvokasvun tulee parantua Alikasvospuista OSAN tulee lähteä vähitellen hyvään kasvuun

31 Alikasvosten hidas (?) kasvu 60 Kuusen pituus 2 m Männikössä Pituuskasvu, cm/vuosi Koivikossa Kuusikossa Alikasvoksista mitattuja tietoja (243 koealaa; Laiho Lähde Pukkala) Pohjapinta-ala, m 2 /ha Metsikön pohjapinta-ala 20 m 2 /ha Kasvu parasta männikössä, hitainta kuusikossa Pituuskasvu, cmvuosia Männikössä Koivikossa Kuusikossa Kuusen taimen pituus, cm

32 Metsikkö Haapavedellä Kasvu näyttäisi olevan cm vuodessa

33 Vanhatkin puut voivat toipua

34 Riskit Tulevia puutavaralajeja ja puun käyttötapoja ei tiedetä Bioenergia Liukosellu, synteettiset kuidut Biohiili Puun menekkiä ja hintoja ei tiedetä Kuusikuitupuun hinta ja menekki laskussa? Energiapuun hinta nousussa? Puun tulevaa kasvua ja puiden selviytymistä ei tiedetä Kuusen ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksesta Kanadassa suuria kaarnakuoriaistuhoja kuusimetsissä, syyksi kerrotaan jo tapahtunut ilmaston muutos

35 Tuore esimerkki Uimaharjussa siirryttiin liukoselluun (tekstiilien raaka-ainetta) Kannattaa paremmin kuin paperisellu Puuvilla alamäessä, paperin kulutus laskee Liukosellun kysyntä nousee Liukosellua tehdään koivusta ja haavasta Lehtikuidun hinta nousee, kuusikuidun hinta laskee Lehtipuita vieroksuva metsänhoito ei tuota lehtikuitua Raaka-aine joudutaan tuomaan Venäjältä! Nykyiset ja uudet lehtipuuta vieroksuvat metsänhoito-ohjeet katsovat menneisyyteen, eivät tulevaisuuteen

36 Varautuminen riskeihin Monipuulajinen erirakenteinen metsä mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin ja metsän hoidon Metsät tulee pitää sekametsinä mahdollisimman pitkään Metsissä tulisi olla jatkuvasti eri puulajeja ja puuston eri kokoluokkia Samallakin metsänomistajalla tulisi olla erilaisia metsiköitä Hakkuukertymät tulisi jakaa tasaisemmin eri hakkuiden välille Yksi päätehakkuu korvattava usealla voimakkaalla yläharvennuksella Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia

37 Johtopäätöksiä Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Monipuoliset metsiköt ja metsänhoitomenetelmät ovat puuhuollon kannalta varmimmat Kaavamaisuus lisää riskejä ja on haitaksi valtakunnan puuhuollon joustavuudelle Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Puuntuotanto on kannattavaa, kun minimoidaan kustannuksia Puuntuotanto on helppoa, kun ei taistella luontoa vastaan

38 Mitä tekisit tässä metsikössä?