Tuulituhot ja metsänhoito

Transkriptio

1 Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

2 Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt Ukkosmyrskyt kesällä Talvella roudassa oleva maa tukee puita (lämpimät talvet ongelmallisia) Lumisade myrskyn aikana Kuva: Erkki Oksanen / Luke 2 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

3 Tuuliolosuhteet Suomessa Kartat: Suomen Tuuliatlas 3 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

4 Myrskytuhot Suomessa ja Euroopassa Myrsky Alue Vuosi Tuho (milj. m 3 puuta) Wiebke Keski-Eurooppa Lothar Keski-Eurooppa Gudrun Ruotsi Pyry, Janika Suomi ,1 Asta, Veera, Lahja, Sylvi Suomi ,3 Tapani, Hannu Suomi ,5 Kuva: Erkki Oksanen / Luke 4 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

5 5 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

6 Mikä vaikuttaa metsikön / puun tuulituhoriskiin? 1. Puiden ominaisuudet Puun koko, muoto, ikä, kunto, puulaji, juuriston ominaisuudet ym. 2. Tuuliolosuhteet Tuulen suunta, voimakkuus, puuskaisuus ym. Kuva: Erkki Oksanen / Luke 6 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

7 Millaiset puut ja metsät ovat alttiita tuulituhoille? Korkea riski puilla, jotka eivät ole tottuneet tuulisiin olosuhteisiin, mutta altistuvat äkisti tuulelle Uuden metsänreunan puut Harvennukset Siemen- ja suojuspuuhakkuut Sopeutuminen tuulisiin olosuhteisiin Kuvat: Erkki Oksanen / Luke 7 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

8 Puulajien erot Kuusi mäntyä herkempi tuulituhoille Lehtipuut kestävät tuulta hyvin talvella: lehdettöminä vähän tarttumapintaa tuulelle Kuvat: Erkki Oksanen / Luke 8 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

9 Puiden kunto Ennestään heikot tai vaurioituneet puut alttiimpia myös tuulituhoille (esim. tyvilaho) Kuva: Erkki Oksanen / Luke 9 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

10 Maaperä ja topografia Maaperän tyyppi Turv la vähemmän tuulituhoja kuin kivennäismailla Topografia Suuri vaikutus paikallisesti tuulen voimakkuuteen ja suuntaan 10 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

11 Tuulituhojen ehkäiseminen metsänhoidon avulla? Kuva: Erkki Oksanen / Luke Puulajin valinta Kuusi herkin tuulituhoille Harvennukset Vaikka harvennukset nostavat väliaikaisesti tuulituhojen riskiä, pidemmällä aikavälillä parantaa tuulenkestävyyttä Intensiteetti Ajoitus Voimakkaat harvennukset myöhäisessä vaiheessa ongelmallisia Kiertoaika Tuulituhojen riski kasvaa vanhoissa metsissä 11 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

12 Tuulelle alttiit metsänreunat Vierekkäisten kuvioiden huomioiminen hakkuiden suunnittelussa Kuvioiden välinen suuri ero puiden korkeudessa lisää tuhoriskiä reuna-alueella Maisematason suunnittelu hakkuiden järjestyksessä 12 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

13 1 13 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

14 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

15 Myrskytuhojen tilastollinen mallintaminen riskitekijöiden vertailu syys- ja ukkosmyrskyissä aineistot VMI-koealoilta vuoden 2001 syysmyrskyjen (Pyry- ja Janika) ja kesän 2010 ukkosmyrskyjen jälkeen Riskitekijät samat myrskytyypistä riippumatta! 15 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

16 Myrskytuhojen tilastollinen mallintaminen tuhon esiintyminen metsikkötasolla Metsikön ominaisuudet Pääpuulaji Kuusen osuus % Log(Metsikön ikä) vuosia Pohjapinta-ala (x pääpuulaji) m 2 ha -1 Keskiläpimitta (x pääpuulaji) Aiempi tuulituho Laho Metsänhoito Edellisen hakkuun tyyppi Aikaa ed. hakkuusta Maaperä ja topografia Maaperän tyyppi Rinteen suunta Mänty, kuusi, muu cm on/ei on/ei Ei hakkuita, harvennus, uudistushakkuu (siemen-/suojuspuu) Alle 5 vuotta, yli 5 vuotta kivennäismaa, turve tuuli, suoja log (Rinteen jyrkkyys) (x rinteen suunta) asteina Uuden avoimen alueen läheisyys Alle 40 m, yli 40 m 16 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

17 Myrskytuhoriskien arviointi MOTTI-simuloinneille Tapion suositusten mukainen hoito Ei harvennuksia 17 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

18 Myrskytuhoriskien arviointi MOTTI-simuloinneille Tapion suositusten mukainen hoito Ei harvennuksia + laho 18 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

19 Riskialueiden tunnistaminen Korkeusmalli ja monilähde- VMI:n metsävarakartat ennusteen pohjana 19 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari