Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Transkriptio

1 Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari

2 JATKUVA KASVATUS =?

3 Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Dauerwald = kestometsämetsätalous Metsä ja sen tuotto sekä muut hyödylliset vaikutukset kestävät Continuous cover management Kiinnitetään huomiota käsittelyihin Alfred Möller 1920: Vältä avohakkuita Poista puut, joiden elinvoima heikentynyt (eli suuret ja huonokuntoiset) Maksimoi tuotos, minimoi pääoma Tasaiset hakkuutulot ei ole itsetarkoitus Ei tähdätä tiettyyn metsän rakenteeseen Oksat ja latvat jätetään metsään, parantavat uudistumista Uudistuminen tapahtuu yleensä itsestään

4 Jatkuvan kasvatuksen periaate Poistetaan puita, joissa pääoma tuottaa huonosti Ei poisteta puita, joissa pääoma tuottaa hyvin cm:n havupuut Hyvälaatuiset cm:n koivut Edistetään alikasvoksen syntymistä Hakataan melko harvaksi Varotaan alikasvoksen vahingoittamista Poistetaan huonolaatuisia ja taloudellisesti hakkuukypsiä puita Taloudellisesti vähäarvoiset puut voidaan jättää säästöpuiksi Kustannustehokas tapa ylläpitää monimuotoisuutta

5 Dauerwald vanhahko keskieurooppalainen menetelmä

6 Eri-ikäismetsätalous yksi jatkuvan kasvatuksen muoto Plenterwald Uneven-aged management Paljon pieniä puita ja vähän isoja, laskeva läpimittajakauma Hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto v Kiinnitetään huomiota metsän rakenteeseen Ei helppoa Suomessa Karujen maiden männiköt Korpikuusikot 6

7 Plenterwald vanha keskieurooppalainen menetelmä

8 Plenterwald Dauerwald Eri-ikäismetsätalous Peitteinen metsätalous Peitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous on jatkuvan kasvatuksen yksi muoto Monesti peitteinen metsätalous (jatkuva kasvatus) ja eriikäismetsätalous mielletään synonyymeiksi Eri-ikäismetsätalous Sanotaan että jatkuva kasvatus ei onnistu Suomessa, kun luullaan, että eri-ikäiskasvatus on vaikeaa Suomessa 8

9 Voimaperäinen - Laajaperäinen Voimaperäinen: tehdään voimallisia toimenpiteitä Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, istutus, taimikon perkaus Tuloksena metsäammattilaisten ihannoimia hoitometsiä Voimaperäistä nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti tehokasta Puuta tuotetaan periaatteella maksoi mitä maksoi Laajaperäinen: ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen kehitykseen Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus Minimoidaan kustannuksia Yleensä kannattavampaa kuin voimaperäinen metsätalous

10 Laajaperäisen metsätalouden muotoja Jatkuva kasvatus Toistuvat yläharvennukset Poimintahakkuut Uudistaminen pienaukkohakkuilla Kaistalehakkuut Ylispuiden poisto Luontainen uudistaminen

11 Epähomogeeninen metsänhoito Yhdessäkin hakkuussa voidaan käyttää monia menetelmiä Ajourat sinne, missä on suuria puita Ajouraa voidaan paikoin laajentaa pienaukoiksi Pienaukon reunat yläharvennetaan Pienaukkoihin kannattaa jättää kuitupuita Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Pienaukkojen lisäksi siemen- ja suojuspuulaikkuja Ylispuiden poistoa tai harvennusta sieltä, missä on alikasvosta

12 Muita luokituksia Luonnonmukainen - Yläharvennus - Uudistaminen alikasvoksesta - Pienaukko- ja kaistalehakkuu Luonnonvastainen - Avohakkuu - Kuusen istutus - Pyrkimys homogeeniseen metsään Järkiperäinen - Luonnonmukaista (taistelu luontoa vastaan on kallista) - Yläharvennusmetsätaloutta - Maksimoidaan pääoman tuottavuutta - Minimoidaan hoitoa Ei järkiperäinen - Liiallinen istutus, liiallinen perkaus - Kuitupuiden istutus ei ole taloudellisesti perusteltua - Alaharvennus - Ensiharvennus - Ei istuteta kuitupuita

13 Esimerkkejä uusista hakkuutavoista Yläharvennus ilman pienpuuston poistoa Yläharvennuksena tehty siemen- tai suojuspuuhakkuu Määrämittahakkuu Siemenpuuhakkuu ilman raivausta ja muokkausta Alikasvoksen vapautus, ylispuiden poisto Avohakkuu ilman viljelyä Taimikko syntyy Reunametsän siemennyksestä Valmiista alikasvoksesta Voidaan istuttaa varmuuden vuoksi tainta/ha

14 Yläharvennus ilman pienpuustoon kajoamista

15 Yläharvennus ilman pienpuustoon kajoamista

16 Yläharvennuksessa tukin laatu on joka hakkuussa parempi kuin edellisessä hakkuussa

17 Alaharvennuksessa kasvu keskitetään kaikkein huonolaatuisimpiin puihin

18 Määrämittahakkuu Ennen: jyrkimmin kielletty Tutkimukset ja laskelmat: usein kaikkein kannattavin

19 Yläharvennus pienpuustoon koskematta Jäljelle jää hyvälaatuinen puusto Jäävän puuston suhteellinen arvokasvu on hyvä

20 Yläharvennus/määrämittahakkuu. Jäljellä on runsaasti lisävaltapuita, joiden suhteellinen arvokasvu on lähivuosina suuri.

21 Yläharvennuksena tehty tiheä siemenpuuhakkuu

22 Ylispuiden poistona tehty hakkuu. Sama hakkuutulo kuin avohakkuussa.

23 Siemenpuuhakkuu pienpuustoon kajoamatta, ei muokkausta

24 Avohakkuu ilman viljelyä. Taimikko syntynyt valmiista alikasvoksesta ja reunametsän siemennyksestä.

25 AINEISTO JA MENETELMÄT

26 Noin 210 hehtaarin metsätila Etelä-Suomesta Varttunutta kasvatusmetsää (03) ja uudistuskypsää metsää (04) Keskitilavuus 180 m 3 /ha Neljä skenaariota 120 vuodeksi 1. Ei hakata lainkaan 2. Noudatetaan suosituksia Alaharvennus leimausrajan kohdalla Päätehakkuu uudistuskypsyyskriteerien täyttyessä 3. Sama kuin edellinen, mutta kertymä m3 / 10 v Hakkuita on lupa lykätä Maksimoidaan nykyarvoa 3 % korolla 4. Vapaa metsätalous Ylä- ja alaharvennukset sallittuja Maksimoidaan nykyarvoa 3 % korolla Kertymä m3 / 10 v Käytännössä yläharvennusmetsätaloutta (jatkuvaa kasvatusta)

27 Pohjapinta-ala, m 2 /ha Hyvän metsänhoidon harvennusmallit Valtapituus, m Leimausraja Jäävä pohjapinta-ala

28 Pohjapinta-ala, m2/ha Pohjapinta-ala, m2/ha Yläharvennusten harvennusmallit Leimausraja 3%, mä-ku-sekametsä Jäävä PPA 3%, mä-ku-sekametsä Keskiläpimitta, cm Keskiläpimitta, cm OMT MT VT CT OMT MT VT CT

29 PUUNTUOTOS YMS.

30 Hakkuukertymä, m 3 /10v Kertymä vuotiskausi "Hyvä" hoito Rajoitettu "hyvä" Yläharvennus

31 Keskitilavuus, m 3 /ha Tilavuus Ei hakata Rajoitettu "hyvä" "Hyvä" hoito Yläharvennus

32 Puuntuotos, m 3 /ha vuodessa Puuntuotos (Lopputilavuus Alkutilavuus + Kertymä) Ei hakata "Hyvä" hoito Rajoitettu "hyvä" Yläharvennus Puuntuotos Kertymä

33 Kasvu, m 3 /ha vuodessa Kasvu Ei hakata Rajoitettu "hyvä" "Hyvä" hoito Yläharvennus

34 Tilavuuskasvu, m 3 /ha Tilavuus ja kasvu Alkutilanne Ei hakata Yläharvennus Tilavuus, m 3 /ha

35 Nykyarvo (3%), /ha Kannattavuus Ei hakata "Hyvä hoito" "Rajoitettu hyvä" Yläharvennus Loppupuusto Hakkuut ja hoidot

36 Toinen tutkimus (Heinonen ym. 2016) Aikajänne 90 v S40: Hakataan 40 milj. m3/v SUS: Hakataan 73 milj. m3/v

37 Kolmas tutkimus - kannattavuus metsänhoitokokeissa Ei hakkuita Määrämittahakkuu Vessari Hakkuiden nykyarvo (vihreä) perustuu mittauksiin. Loppupuuston nykyarvo (ruskea) perustuu mallien ennusteisiin. Jatkuva kasvatus Tasaikäismetsätalous Hakkuut Loppupuusto Honkamäki Nykyarvo (3%), /ha Kokeet perustettu 1980-luvulla Hakattu 1 3 kertaa Ei hakkuita Määrämittahakkuu Jatkuva kasvatus Tasaikäismetsätalous Hakkuut Loppupuusto Nykyarvo (3%), /ha

38 /m3 Mihin JK:n hyvä kannattavuus perustuu Mänty Kuusi Näissä puissa pääoma tuottaa huonosti. Ne myydään Raudus Hies Läpimitta, cm Nämä puut lisäävät eniten arvoaan. Ne jätetään kasvamaan

39 Puita/ha Nykyarvo (3%), /ha Neljäs tutkimus Optimalinen harvennus Määrämittahakkuu Alaharvennus Vihreät: jätä Harmaat: Poista Satunnainen Säännöllinen Ryhmittäinen Läpimitta, cm

40 Määrämittahakattu männikkö Määrämittahakkuu on monesti kaikkein kannattavin hakkuutapa. Se on ollut jyrkimmin kielletty. Kiellosta aiheutunut taloudellinen tappio Suomelle ja metsänomistajille lienee melkoinen

41 HIILITASE

42 Hiilitase, Mg C/ha vuodessa Hiilitase (Sidottu C Vapautettu C) vuotiskausi Ei hakata "Hyvä" hoito Rajoitettu "hyvä" Yläharvennus

43 Hiilitase, Mg/ha Hiilitase, Mg/ha Hiilitase keskimäärin 120 vuoden aikana Keskimääräinen vuotuinen hiilitase Keskimääräinen vuotuinen hiilitase Ei hakata "Hyvä" hoito Rajoitettu "hyvä" Yläharvennus Ei hakata "Hyvä" hoito Rajoitettu "hyvä" Biomassa Maa Tuotteet Yläharvennus

44 Toinen tutkimus (Heinonen ym. 2016) Aikajänne 90 v S40: Hakataan 40 milj. m3/v SUS: Hakataan 73 milj. m3/v

45 Kolmas tutkimus (Pukkala 2016)

46 MONIMUOTOISUUDEN INDIKAATTORIT

47 Lehtipuun tilavuus, m 3 /ha Lehtipuun tilavuus Ei hakata Rajoitettu "hyvä" "Hyvä" hoito Yläharvennus

48 Lahopuun kuivamassa, Mg/ha Lahopuun määrä Ei hakata "Hyvä" hoito Rajoitettu "hyvä" Yläharvennus

49 Peitteisyys 100 Yli 20-vuotiaiden metsiköiden osuus Ei Hakata Hyvä hoito Rajoitettu hyvä Yläharvennus

50 1000 ha Mill. m3 Toinen tutkimus (Heinonen ym. 2016) Aikajänne 90 v S40: Hakataan 40 milj. m3/v SUS: Hakataan 73 milj. m3/v Area of mature forest 800 Volume of deciduous trees, S40 S60 SUS S80 S100

51 YHTEENVETO

52 Yhteenveto Ei hakata "Hyvä" hoito Yläharvennus Puuntuotanto Yläharvennus paras Puuntuotos 1 Biodiversiteetti-indikaattorit Ei hakata paras Nykyarvo Hakkuukertymä 0 Hiilitase Peitteisyys Hiilitase Ei hakata paras Lahopuu Lehtipuu

53 Toinen tutkimus (Pukkala 2015) Habitat RFM CCF AAF Removal NPV Maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa 5% korolla Kertymä vakioitu rajoitteilla RMF = tasaikäismetsätalous CCF = yläharvennusmetsätalous (jatkuva kasvatus) AAF = yhdistelmä (molemmat sallittuja) Berry Carbon Scene

54 Kiinassa luontaisesti syntyneiden metsien avohakkuu on kielletty kokonaan

55 Sloveniassa avohakkuu on kielletty kokonaan, samoin erimerkiksi Saksassa