LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

Transkriptio

1 LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI Timo Pukkala

2 Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos

3 Muutoksia ilmassa Metsälainsäädäntö muuttuu Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tekeillä, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat Metsäkeskukset uudelleenorganisoitu, MHY-jäsenyys vapaaehtoiseksi Markkinat muuttuvat Paperin kysyntä laskee, pakkausmateriaalien ei Kuusikuitupuun kysyntä laskee Bioenergian kysyntä suurenee, vai suureneeko sittenkään Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat Puuvillan tuotanto laskee Mekot ruvetaan tekemään puusta

4 Tuotteet muuttuvat Liukosellu nousussa (Uimaharju) Mekaaninen massa (tehdään kuusesta) laskussa Synteettiset kuidut nousussa Polttoainetta mäntyöljystä (Lappeenranta) Pyrolyysituotteet (Alavieska, Joensuu, Nurmes, ) Polttoaineet Värit ja voiteet Biohiili: maanparannus, energia, terästeollisuus Nanotuotteet Komposiitit (puu + jotain muuta ainetta)

5 Biohiiltä Alavieskasta

6 Varautuminen epävarmuuteen Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia Monipuulajinen erirakenteinen metsä mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin Pidä metsä sekametsänä Pidä metsä erirakenteisena Pidä eri metsiköt erilaisina, kasvata eri puulajeja Myy puuta useammin mutta kerralla vähemmän Pidä metsä metsänä eli korvaa päätehakkuu usealla yläharvennuksella Vältä kaavamaisuutta

7 Riskin kaihtaja kasvattaa sekametsää 100 Osuus päätehakkuukertymästä, % Normaali Suosija Normaali Neutraali Normaali Karttaja Suuri Suosija Suuri Neutraali Suuri Karttaja Koivukuitu Koivutukki Mäntykuitu Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Kyseessä MT, K-S Taimikonhoidossa jätetty sekapuusto Optimaalinen puulajikoostumus kiertoajan lopussa, kun uudistumiseen, kasvuun ja puun hintaan liittyvä epävarmuus on normaali (nykytasoa) tai nykyistä suurempi (1,5-kertainen).

8 Sekametsä on tuottava Ensiharvennettu MT-metsikkö, PPA 15 m 2 /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan 20 vuoden aikana Kuusi (2/3) - Mänty (1/3) Kuusi (2/3) - Raudus (1/3) Mänty Sekametsävaikutus Mänty - Kuusi - Raudus Kuusi Mänty (2/3) - Raudus (1/3) Kuusi (2/3) - Hies (1/3) Raudus Hies Rauduskoivusekoitus parantaa kuusikon tuotosta - Hies menettelee kuusen seurana Biomassalla tai energiasisällöllä mitaten koivu pärjäisi paremmin (koivun massaja energiapitoisuus % suurempi kuin kuusen)

9 Vähäarvoiset lehtipuut Ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Puhtaina metsikköinä lyhyellä kiertoajalla Jos metsikkö syntyy itsestään (ilmaiseksi) Lepikon kasvatus harvoin kannattavaa, hieskoivikon usein Lehtipuuvaihe tervehdyttää metsää, parantaa maata Sekapuina, parhaiten nuorella iällä Parantavat kuusten kasvua Edistävät kuusen uudistumista Vähentävät kuusen kuolleisuutta Parantavat metsikön terveyttä

10 Viljelykuusikon kasvatus Kannattavaa hyvillä kasvupaikoilla E- ja K-Suomessa, jos Luonto- ja virkistysarvoja ei hinnoitella, haitoista ei sakoteta Riskejä ei oteta huomioon Markkinat eivät muutu Korkokanta on alhainen Entä jos Puusta ruvetaan maksamaan painon perusteella Kuusikoihin ilmaantuu tuhoja (kuusi kärsii ilmaston muutoksesta) Kuusen hinta kääntyy laskuun Mekaanisen massan kapasiteetti pienenee 2,5% vuodessa Kuusta on metsissä yhä enemmän Ylitarjonta vaikuttaa selviöltä

11 Avohakkuun seuraustuhoa

12 Alaharvennuksen seuraustuhoa

13 Kuusessa on vähän kuiva-ainetta Metsätehon raportti 7/1996 Kuivatiheys, tonnia/m Kuusi nopea (50 v) Kuusi hidas (100 v) Koivu (60 v) Läpimitta, cm Nopeakasvuisessa kuusessa on 40% vähemmän kuiva-ainetta kuin koivussa

14 Viljellyn puun tukkiosuus on pieni Verkasalo ym. 2013: 50 Läpimitta cm Tukkivähennys, % Mänty Kuusi 0 Luontainen Istutus Kylvö Tukkivähennys: osuus, joka vähennetään tukista huonon laadun vuoksi

15 Entä jos puusta ruvetaan maksamaan sen oikean arvon mukaan? Nuorena harvassa kasvanut, alaharvennettu sahatavaran arvo 120 /m 3 Nuorena tiheässä kasvanut, sitten vapautettu sahatavaran arvo 400 /m 3

16 Metsien luontainen kehitys Luultu ja opetettu seuraavaa: Häiriön (myrsky, palo) jälkeen syntyy tasaikäinen puusto Itseharveneminen poistaa eniten pieniä puita Puusto rappeutuu ja tuhoutuu kerralla myrskyssä tai metsäpalossa (ellei sitä hakata kiireesti) Luonnontilainen metsä on keloutuvaa itsemurhametsää Alaharvennus Avohakkuu malli seurailee luontaista kehitystä Vihreä väittämä: oikein Punainen väittämä: väärin

17 Valter Keltikangas (1973): Minulla oli tilaisuus 40 vuotta sitten kulkea valtakunnanmetsiä arvioitaessa sen aikainen pisin linja Tällä matkalla minä en nähnyt ainoatakaan keloontuvaa metsikköä enkä myöskään nähnyt paloalueita. Ylipäänsä ne kyllä olivat vanhoja metsiä. Minä en oikein voi yhtyä käsitykseen, että luonnontilainen metsä olisi pystyyn kuoleva ja metsikkönä kerrallaan kuoleva.

18 Metsän kehitys oikea malli Vaiheet suurtuhon, esim. avohakkuun jälkeen: 1. Syntymisvaihe 2. Itseharvenemisvaihe 3. Alikasvoksen muodostumisvaihe 4. Vanhan metsän vaihe Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheissa 3 ja 4 yläharvenee Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein vuotta

19

20 Alikasvoksen muodostumisvaihe

21 Luonnontilainen metsä =? Kuva: Tommi Taipale Useimmiten erirakenteista sekametsää, joka elää ja voi hyvin

22 Luonnontilaisen metsän tuho Vastaa useimmiten voimakasta yläharvennusta Avohakkuun kaltaista täystuhoa on harvemmin Hoitometsä tuhoutuu helposti kokonaan

23 Avohakkuu Ei vastaa luonnossa tapahtuvia häiriöitä Kuva: Olavi Laiho

24 Hoitometsät Alikasvoksia ei hyödynnetä Vanhan metsän vaihetta ei jäljitellä Jäljitellään vain syntymis- ja alaharvenemisvaiheita Avohakkuita on monta kertaa enemmän kuin avoaloja olisi luonnonmetsissä Luonnonmetsissä suurin osa metsiköistä olisi erirakenteisia Hoitometsät ovat paljon yksinkertaisempia kuin luonnonmetsät tai luonnonmukaisesti käsitellyt hoitometsät Tasapäistävien hakkuiden sijasta kaivataan vaihtelua ylläpitäviä hakkuutapoja

25 Puuntuotantoa (yli)korostetaan Historiallisesti puuntuotanto ollut tärkeää Metsäteollisuus työllistää ja tuottaa vientituloja Merkitys pienenemässä Metsäteollisuuden laajeneminen pysähtyi 10 v sitten Ollut laskussa runsaat 5 vuotta Lasku jatkuu, ainakin perinteisissä tuotteissa Korostetaan puuntuotantoa vanhasta muistista Metsät tuottavat puuta tarvetta enemmän Puuntuotanto on riittävää korostamattakin Olisi varaa edistää muita hyötyjä Vedotaan kansantaloudellisiin syihin

26 Tahvonen 2013: Puuntuotannossa yksityistaloudellinen kannattavuus on sama asia kuin kansantaloudellinen kannattavuus Puuntuotannon tukemiselle verovaroista ei ole taloudellisia perusteluja Tarvitaan metsätaloutta, joka on kannattavaa metsänomistajalle ilman puuntuotannon tukia Luonto- ja monikäyttöarvojen vaalimisen tukeminen verovaroilla on perusteltua

27 Muutama fakta Viljelymetsätalouden kannattavuus heikkenee, kun Kasvupaikka heikkenee Siirrytään pohjoisemmas Korkokanta (pääoman tuottovaatimus) nousee Kustannukset suurenevat Puun hinta laskee Kannattavan viljelymetsätalouden nollaraja kulkee Suomessa Siirtyy koron noustessa etelämmäs ja paremmille kasvupaikoille Nollarajan takana vain laajaperäinen metsätalous on järkevää Jatkuva kasvatus Muu laajaperäinen metsätalous

28 Jatkuva kasvatus Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Eri-ikäismetsätalous (säännöllisen eri-ikäiset metsät) Luontainen uudistaminen - ylispuiden poisto Pienaukkohakkuut Toistuvat yläharvennukset Puulajivuorottelu Lehtipuuvaihe (luontainen) Kuusialikasvos Sekametsä > kuusikko Yläharvennuksia Luontainen uudistaminen lehtipuulle Uusi kierros

29 Eri-ikäismetsätalous Laskeva läpimittajakauma pieniä puita paljon, isoja vähän Tasapainotilanne hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto v Onko mahdollista? Viljavat kosteat kuusikot Karut männiköt

30 Eri-ikäistä männikköä

31 Eri-ikäistä hieskoivikkoa

32 Voimaperäinen - Laajaperäinen Voimaperäinen: tehdään voimallisia toimenpiteitä Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, taimikon perkaus Tuloksena luonnottomia hoitometsiä Metsäammattilaiset koulutettu ihannoimaan niitä Voimaperäistä nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti tehokasta Puuta tuotetaan periaatteella maksoi mitä maksoi Laajaperäinen: ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen kehitykseen Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus Minimoidaan kustannuksia

33 Laskelmia 500 hehtaarin metsälle Alaharvennuksia Yläharvennuksia Jatkuvaa kasvatusta Hiilitase, tonnia Jatkuvaa ja jaksollista Tuotanto on sitä tehokkaampaa, mitä ulompana käyrä on Nykyarvo, milj. Viljelymetsätalous alaharvennuksineen on kaikkein tehottomin keino tuottaa taloudellista hyötyä ja sitoa ilmakehän hiiltä. Tehokkainta on käyttää jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksiin perustuvan tasaikäismetsätalouden yhdistelmää.

34 Laajaperäisen metsätalouden vaihtoehtoja Jatkuva kasvatus - yläharvennusmetsätalous Luontainen uudistaminen Avoalan uudistaminen reunametsien siemennyksestä Tuloksena lehtipuuvaltainen metsä Karuilla mailla männikkö Pienaukkohakkuu ja kaistalehakkuu Kuitupuiden jättäminen avohakkuualalle Saadaan erirakenteinen uusi metsikkö Pienilatvaisia aluspuitakin voi jättää Niistä kehittyy vähitellen hyvälaatuisia tukkipuita Uudistusalan raivauksen sivuuttaminen Taimikonhoidon vähentäminen

35 Miksi yläharvennusta? Puu on hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle (yl cm:n läpimitalla) Puita/ha Punaiset läpimittaluokat ovat hakkuukypsiä Arvokasvuprosentti Läpimittaluokka, cm Puun arvokasvuprosentti Markkinakorko Läpimitta, cm Metsiköstä, jossa on kaikenkokoisia puita, tulee poistaa suuret puut

36 Yläharvennusmetsätaloutta

37 Voimakas yläharvennus Haapavedellä

38 Lehtimetsävaihe on luonnonmukainen

39 Itsestään syntynyt taimikko on joskus erinomainen

40 Avoalalle jätetyn kuusialikasvoksen ja luontaisen lehtipuuston yhdistelmä

41 Vapautettu kuusialikasvos

42 Avoalalle itsestään syntynyt männikkö

43 Tätä avoalaa ei tarvitse viljellä

44 Uudistusalalle jätetty pienilatvaisia riukuja Niistä kehyttyy huippulaatuista sahapuuta

45 Voidaanko taimikonhoitoa vähentää Nykyisiä varttuneita metsiä ei ole taimikkovaiheessa hoidettu Luonnonsuojelualueilla nuorista metsistä tulee komeita varttuneita metsiä Metsät ovat selvinneet ilman hoitoa vuosituhansia Taimikonhoito rästejä ha Ensiharvennus rästejä ha Hoitoa laiminlyöty vuosikymmeniä Pilalle menneitä metsiä pitäisi olla jo paljon Missä ne ovat? Istutustaimille on voinut käydä huonosti Ellei aio hoitaa, ei ehkä kannata istuttaa; metsä syntyy silti Tarvitaan tutkimusta vähähoitoisesta metsätaloudesta

46 Tässä metsikössä ei ole tehty taimikonhoitoa Onko metsä pilalla?

47 Ensiharvennusrästi! Tuhoutuuko metsikkö, ellei sitä kunnosteta? Maallikko voisi luulla, että metsikkö tuottaa tällaisenaan laatupuuta pienin kustannuksin

48 Epähomogeeninen metsänhoito Yhdessäkin hakkuussa voidaan käyttää monia menetelmiä Ajourat sinne, missä on suuria puita Ajouraa voidaan paikoin laajentaa pienaukoiksi Pienaukon reunat yläharvennetaan Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Pienaukkojen lisäksi siemen- ja suojuspuulaikkuja Ylispuiden poistoa tai harvennusta sieltä, missä on alikasvosta Maallikolle selvää, ammattilaiselle vaikeaa

49 Ohjeet perustuvat laskelmiin Useimmat laskelmat yksinkertaistavat todellisuutta Oletetaan, ettei taimikkoon tule muita puulajeja Oletetaan, että vain alaharvennus mahdollista Oletetaan, ettei metsään tule alikasvosta Riskiä ja epävarmuutta ei oteta huomioon Vain puuntuotanto hinnoitellaan Muista hyödyistä ei hyvitetä Haitoista ei sakoteta Jos näistä oletuksista luovutaan, käsitys optimaalisesta metsänhoidosta muuttuu

50 Tuoreita tuloksia MT-istutuskuusikolle Yläharvennus parantaa kannattavuutta Samoin sekapuiden jättö taimikonhoidossa Samoin alikasvoksen hyödyntäminen Oletettu, että 10% tai 40% alikasvoksesta tuhoutuu hakkuussa Alikasvos, 5 harvennusta Alikasvos, 4 harvennusta Alikasvos, 3 harvennusta Istutuskuusikko Taimikonhoidossa sekametsä Ei rajoituksia (yläharvennusta) Yläharvennuslupa, max 40% Alaharvennuspakko, max 40% 10 % tuho 40 % tuho Nykyarvo, /ha

51 Tuoreita tuloksia MT-istutuskuusikolle Paras käsittelyohjelma tutkituista vaihtoehdoista (5 harvennusta) Avohakkuun sijasta tehdään voimakkaita yläharvennuksia ja ylispuiden poistoa Seuraavaa avohakkuuta lykätään niin pitkälle kuin mahdollista Tuloksena erirakenteinen kuusikko, jossa seassa koivua Pohjapinta-ala, m 2 /ha Kuusikko Aika, vuotta Yhteensä Mänty Kuusi Raudus Hies Useampia (> 5) harvennuksia ei tutkittu. Harvennuksia kannattanee jatkaa niin kauan kuin nuorennosta riittää.

52 Tuoreita tuloksia MT-istutusmännikölle Yläharvennus parantaa kannattavuutta Samoin sekapuiden jättö taimikonhoidossa Koivua vähän, kuusta runsaasti Samoin alikasvoksen hyödyntäminen Istutusmännikkö Alikasvos, 5 harvennusta Alikasvos, 4 harvennusta Alikasvos, 3 harvennusta Taimikonhoidossa sekametsä Ei rajoituksia (yläharvennusta) Yläharvennuslupa, max 40% Alaharvennuspakko, max 40% 10 % tuho 40 % tuho Nykyarvo, /ha

53 Tuoreita tuloksia MT-istutusmännikölle Paras kasvatusohjelma Ei avohakata vaan tehdään toistuvia yläharvennuksia Mänty häviää vähitellen > kuusivaltainen sekametsä Pohjapinta-ala, m 2 /ha Männikkö Yhteensä Mänty Kuusi Raudus Hies Aika, v

54 Loppusanat Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Monipuoliset metsiköt ja metsänhoitomenetelmät ovat puuhuollon kannalta varmimmat Kaavamaisuus lisää riskejä ja on haitaksi valtakunnan puuhuollon joustavuudelle Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Puuntuotanto on kannattavaa, kun minimoidaan kustannuksia Puuntuotanto on helppoa, kun ei taistella luontoa vastaan

55 Nyt saa kysyä helppoja kysymyksiä