METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU Timo Pukkala

Transkriptio

1 METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU Timo Pukkala

2 Sisältö 1. Metsien hyötyvaikutuksia 2. Metsätalouden suuntauksia 3. Esimerkkejä ei-puuainesten tuotteiden vaikutuksesta metsänhoitoon Mustikka Sienet Hunaja Piñon (Pinjamännyn siemen)

3 Kuva: Olavi Laiho Metsien hyötyvaikutuksia

4 Metsien tehtävät ( hyödyt ) Taloudelliset Mm. Puuntuotanto Ekologiset Monimuotoisuuden ylläpito, geeniperimän säilytys Sosiaaliset Perinteiset käyttömuodot: keräily, metsästys, virkistäytyminen Kulttuuriset Pyhät paikat, kansallismaisemat Suoja- ja ympäristövaikutukset Hiilen sidonta Eroosion, tuulen, melun, pölyn vähentäminen Vesivarojen säätely ja ylläpito

5 Ei-puuaineisia tuotteita Suomessa marjat, sienet, jäkälä Bambu ja rottinki Pihka ja lateksi Aromaattiset kasvit, yrtit Lääkekasvit Juuret ja muut syötävät osat Hunaja Koristeet

6 Hyötyvaikutusten arvostus vaihtelee Suomessa taloudelliset hyödyt olleet etusijalla Muut loivassa nousussa Monikäyttö > Monimuotoisuus > Hiilensidonta Vuoristoisilla alueilla eroosion ehkäisy tärkeää Vesivarojen hoito tulossa ensisijaiseksi tehtäväksi Paikoin Etelä-Euroopassa Suurten kaupunkien ympäristöt Keski-Euroopassa Maksimaalisesti vettä pohjaveteen Hiilen sidonta kasvattaa merkitystään Hiilikauppa vaikuttaa asiaan (se, hyväksytäänkö metsät hiilikaupan piiriin)

7 Taloudellista arviointia Puusto tuottaa nettoa 150 /ha vuodessa Jos 1000 puuta/ha, yksi puu tuottaa 0.15 /v Mustikkaa parhaimmillaan (v. 2012) 200 kg/ha 3 :n kilohinnalla mustikan tuotannon arvo on 600 /ha Nelinkertaisesti puuston vuotuinen tuotto Yksi hyvä herkkutatti on euron arvoinen Yksi tatti tuottaa saman verran kuin 6 7 puuta Hiilensidonnan arvo päästökaupassa voi olla 50 /tonni Puukuutiometrin sisältämän hiilen arvo 12 Hiilen sitominen puustoon ja maaperään voi olla taloudellisesti mielekästä (jos metsät tulevat päästökaupan piiriin)

8 Suomessa puuntuotantoa (yli)korostetaan Ei-puuaineiset tuotteet ja hyödyt ovat usein markkinattomia Metsänomistaja ei voi myydä niitä Omistajan ei kannata satsata niihin Julkisissa metsissä pitäisi tuottaa kaikkia hyötyjä Yksityismetsissä valtio voisi tukea markkinattomien hyödykkeiden ja palvelujen tuottamista Perustellumpaa kuin puuntuotannon tukeminen Vapaaehtoinen suojelu, METSO-ohjelma

9 Suomessa puuntuotantoa (yli)korostetaan Historiallisesti puuntuotanto ollut tärkeää Metsäteollisuus työllistää ja tuottaa vientituloja Merkitys pienenemässä Metsäteollisuuden laajeneminen pysähtyi 10 v sitten Ollut laskussa runsaat 5 vuotta Lasku jatkuu, ainakin perinteisissä tuotteissa Korostetaan puuntuotantoa vanhasta muistista Metsät tuottavat puuta tarvetta enemmän Puuntuotanto on riittävää korostamattakin Olisi varaa edistää muita hyötyjä

10 Metsätalouden suuntauksia Kuva: Tommi Taipale

11 Voimaperäisestä laajaperäiseen Voimaperäinen: tehdään voimallisia toimenpiteitä Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, taimikon perkaus Tuloksena luonnottomia hoitometsiä Metsäammattilaiset koulutettu ihannoimaan niitä Voimaperäistä nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti tehokasta Puuta tuotetaan periaatteella maksoi mitä maksoi Laajaperäinen: ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen kehitykseen Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus Minimoidaan kustannuksia

12 Historiaa Yläharvennus (suurten puiden poisto) Johti metsän rauhoitukseen tai sakkoihin 2 3 vuosikymmentä sitten Nyt melkein suositellaan viimeisenä kasvatushakkuuna Kohta suositellaan päämenetelmäksi Jatkuva kasvatus (kasvatus ilman avohakkuuta) Ollut ankarasti kiellettyä Pian siedettyä Sen jälkeen suositeltavaa

13 Jatkuva kasvatus (JK) kiinnostaa Tuore METLAn tutkimus (Kumela & Hänninen) Siirryn kaikissa metsissä JK:een: 12% Siirryn osassa metsiä JK:een: 15% Saatan kokeilla JK: 25% Otan selvää ja päätän sitten: 28% En tule käyttämään JK: 10% En osaa sanoa: 10% Halutaan vähemmän avohakkuita ja monipuolisempaa metsänhoitoa

14 Reagoitu virallisesti Uusi metsälaki valmisteilla Esitys ministerille Sallii jatkuvan kasvatuksen Puita saa harventaa miten haluaa Minimipuusto kuitenkin jätettävä Metsänhoito-ohjeiden uudistaminen käynnistetty

15 Metsätalouteen liittyy uusia riskejä Ilmaston muutos Heikentää puiden vastuskykyä Voimistaa joitakin tuhonaiheuttajia (juurikääpä, kirjanpainaja) Tulokaslajit uusi uhka (mäntyankeroinen ym.) Lisää myrskytuhoja? Taloudelliset muutokset nopeita Tulevia puutavaralajeja ja puun käyttötapoja ei tiedetä Bioenergia, biodiesel Liukosellu, synteettiset kuidut Biohiili Puun menekkiä ja hintoja ei tiedetä Kuusikuitupuun hinta ja menekki laskussa? Energiapuun hinta nousussa?

16 Tuore esimerkki Uimaharjussa siirryttiin liukoselluun Liukosellu on tekstiilien raaka-ainetta Kannattaa paremmin kuin paperisellu Puuvilla alamäessä, liukosellun kysyntä nousee Uimaharjussa liukosellua tehdään koivusta ja haavasta Lehtikuidun hinta nousee? Lehtipuita vieroksuva metsänhoito ei tuota lehtikuitua Raaka-aine joudutaan tuomaan Venäjältä! Tilanne seurausta ennakoinnin puutteesta ja yksipuolisesta metsänhoidosta

17 Miten tulisi toimia Metsissä tulisi olla jatkuvasti eri puulajeja ja puuston eri kokoluokkia Mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin ja metsän hoidon Samallakin metsänomistajalla tulisi olla erilaisia metsiköitä Hakkuukertymät tulisi jakaa tasaisemmin eri hakkuiden välille Yksi päätehakkuu voidaan korvata usealla voimakkaalla yläharvennuksella Periaate: Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia

18 Miten tulisi toimia Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Monipuoliset metsiköt ja metsänhoitomenetelmät ovat puuhuollon kannalta varmimmat Kaavamaisuus lisää riskejä ja on haitaksi valtakunnan puuhuollon joustavuudelle Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Metsänhoitomenetelmien vaihtelun lisääminen tulisi ottaa metsänhoidon tavoitteeksi Hyvän (ja kaavamaisen) metsänhoidon sijasta tulee opiskella monipuolista metsänhoitoa

19 Metsien luontainen kehitys Luultu ja opetettu seuraavaa: Häiriön (myrsky, palo) jälkeen syntyy tasaikäinen puusto Itseharveneminen poistaa eniten pieniä puita Puusto rappeutuu ja tuhoutuu kerralla myrskyssä tai metsäpalossa (ellei sitä hakata kiireesti) Luonnontilainen metsä on keloutuvaa itsemurhametsää Alaharvennus Avohakkuu malli seurailee tätä kehitystä Vihreä väittämä: oikein Punainen väittämä: väärin

20 Metsän kehitys oikea malli Vaiheet suurtuhon, esim. avohakkuun jälkeen: 1. Syntymisvaihe 2. Itseharvenemisvaihe 3. Alikasvoksen muodostumisvaihe 4. Vanhan metsän vaihe Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheissa 3 ja 4 yläharvenee Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein vuotta

21

22 Luonnontilainen metsä =? Kuva: Tommi Taipale Useimmiten erirakenteista sekametsää, joka elää ja voi hyvin

23 Luonnontilaisen metsän tuho Vastaa useimmiten voimakasta yläharvennusta Avohakkuun kaltaista täystuhoa on harvemmin Hoitometsä tuhoutuu helposti kokonaan

24 Avohakkuu Ei vastaa luonnossa tapahtuvia häiriöitä Kuva: Olavi Laiho

25 Hoitometsät Alikasvoksen syntymisvaihe ja vanhan metsän vaihe sivuutetaan Alikasvoksia ei hyödynnetä Vanhan metsän vaihetta ei jäljitellä Jäljitellään vain syntymis- ja alaharvenemisvaiheita Avohakkuita on monta kertaa enemmän kuin avoaloja olisi luonnonmetsissä Luonnonmetsissä suurin osa metsiköistä olisi erirakenteisia Hoitometsät ovat paljon yksinkertaisempia kuin luonnonmetsät tai luonnonmukaisesti käsitellyt hoitometsät Avohakkuun tilalle ja rinnalle tarvitaan uusia vaihtoehtoja Yläharvennus Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Väljennyshakkuu (varttuneen metsän harvennus) Alikasvoksen vapautus Pienaukkohakkuu, kaistalehakkuu, suojuspuuhakkuu Tasapäistävien hakkuiden sijasta kaivataan vaihtelua ylläpitäviä hakkuutapoja

26 Jatkuva kasvatus Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Eri-ikäismetsätalous (säännöllisen eri-ikäiset metsät) Luontainen uudistaminen - ylispuiden poisto Pienaukkohakkuut Toistuvat yläharvennukset Puulajivuorottelu Lehtipuuvaihe (luontainen) Kuusialikasvos Sekametsä > kuusikko Yläharvennuksia Luontainen uudistaminen lehtipuulle Uusi kierros Kuva: Olavi Laiho

27 Eri-ikäismetsätalous Laskeva läpimittajakauma pieniä puita paljon, isoja vähän Tasapainotilanne hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein v Onko mahdollista? Viljavat kosteat kuusikot Karut männiköt

28 Eri-ikäistä männikköä Kuva: Jussi Saarinen

29 Eri-ikäistä hieskoivikkoa

30 Eri-ikäismetsätaloutta

31 Jaksollinen kasvatus eli tasaikäismetsätalous

32 Nuorena harvassa kasvanut, alaharvennettu sahatavaran arvo 120 /m 3 Kuva: Matti Arvio Nuorena tiheässä kasvanut, sitten vapautettu sahatavaran arvo 400 /m 3 Kuva: Matti Arvio

33 Hoitamattomassa männikössä kasvaa laatupuuta! Nykymetsänhoidolla saadaan huonolaatuista puuta kalliilla Tähdätään nopeaan alkukehitykseen kustannuksista piittaamatta Monesti olisi mahdollista tuottaa hyvälaatuista puuta halvalla Pitäisi tähdätä hitaaseen alkukehitykseen ja kustannusten minimointiin

34 Kuva: Tommi Taipale Esimerkkejä monikäytöstä

35 Mustikkaesimerkki (MT-männikkö) Optimipohjapinta-ala mustikan kannalta m 2 /ha Harvennus suurentaa mustikkasatoa Varttuneessa metsässä hyvä sato Mustikkaa, kg/ha Mustikkasadon kehitys tasaikäisessä metsikössä 120 Skenaario Skenaario Keskisato Metsikön ikä

36 Mustikkaesimerkki (MT-männikkö) Optimikäsittely, kun mustikat otetaan huomioon NPV = nettotulojen nykyarvo, mittaa taloudellista hyötyä Mustikan hinta 0 kg -1 2 kg -1 4 kg -1 8 kg -1 NPV ( ha -1 ) NPV puut ha -1 ) NPV marjat ( ha -1 ) Kiertoaika (v) Kerätty mustikka (kg ha -1 a -1 )

37 Mustikkaesimerkki (MT-männikkö) Stand basal area (m 2 ha -1 ) Pine stand 0 /kg 2 /kg 4 /kg 8 /kg Stand age (years) Kun mustikan hinta on hyvä, metsää kannattaa kasvattaa vanhaksi, pohjapinta-ala m 2 /ha

38 Sieniesimerkki Kataloniasta Katalonian mäntymetsien sienisatomalli Edible = exp( ln( G ) G ln( Ele) ln( Slo + 1) cos( Asp) + PF Edible ) Fresh mass, kg/ha Total Edible Marketed Fresh mass, kg/ha Total Edible Marketed Basal area, m2/ha 0-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 cos(aspect) "Northness"

39 Sieniesimerkki Kataloniasta Optimikäsittely, kun sienet huomioon NPV = nettotulojen nykyarvo, mittaa taloudellista hyötyä Sienten hinta, /kg, (kauppasienet/muut syötävät) 0/0 5/0 10/0 10/5 SEV, /ha NPV puut, /ha NPV sienet, /ha Kiertoaika, v Puuntuotos, m 3 ha -1 a Sienisato, kg ha -1 a (7.7)

40 Sieniesimerkki Kataloniasta 60 Basal area, m2/ha / 0 5 / 0 10 / 0 10 / Stand age, year Kun sienten hinta on hyvä, metsää kannattaa hoitaa sienten näkökulmasta. Sienistä saatava hyöty selvästi suurempi kuin puuntuotannon hyöty.

41 Mäntyhunajaa Turkista Pinus brutia mäntyyn iskeytyy hyönteinen (Marchalina hellenica) Imee rungosta yhteyttämistuotteita Saadakseen tarpeeksi proteiinia erittää runsaasti sokeripitoista ylijäämänestettä Mehiläiset tekevät ylijäämänesteestä hunajaa Mehiläisten hoito tärkeä elinkeino metsässä asuville ihmisille

42 Mäntyhunajaa Turkista

43 Mäntyhunajaa Turkista Vaikuttaa kasvuun Tilavuus, m3/ha Terve metsikkö (ei hunajaa) Saastunut (hunajaa) Metsikön ikä, v

44 Mäntyhunajaa Turkista Optimaalinen käsittelyohjelma tuottaa eri tapauksissa: Heikko Hyvä kasvupaikka kasvupaikka Saastunut metsikkö (hunajaa) NPV puut, /ha (3%) NPV hunaja NPV yhteensä Puuntuotos, m3/ha vuodessa Terve metsikkö (ei hunajaa) NPV puut, /ha (3%) Puuntuotos, m3/ha vuodessa Heikolla kasvupaikalla hunajan tuotanto parantaa selvästi kannattavuutta. Hyvällä kasvupaikalla kasvutappiot ja hunaja kumoavat toisensa.

45 Mäntyhunajaa Turkista Hunajan huomioonottaminen vaikuttaa optimaaliseen käsittelyyn. Optimaalista on kasvattaa metsä vanhaksi ja tuottaa siinä hunajaa. Optimikäsittely heikolla kasvupaikalla 250 Tilavuus, m 3 /ha Ei hunajaa Hunajaa Ikä, v

46 Piñoneita Espanjasta Pinus pinea männyn siemenet arvostettua syötävää

47 Piñoneita Espanjasta Siementen arvo suurempi kuin puuntuotannon arvo Nykykäytännön mukainen puuntuotanto tappiollista Sisältää mm. 3 pystykarsintakäsittelyä Kävynkeruu kääntää tuotannon voitolliseksi Kävyt 0 /kg Kävyt 0.3 /kg Kävyt 0.6 /kg NPV puut, /ha (2%) NPV piñon, /ha (2%) Puuntuotos, m3/ha vuodessa Kiertoaika, v

48 Piñoneita Espanjasta Optimikiertoaika pitenee, kun kävyt otetaan mukaan Tilavuus, m 3 /ha Kävyt 0 /kg Kävyt 0.3 /kg Kävyt 0.6 /kg Ikä, v

49 Yhteenvetoa Nykyinen metsänhoitokäytäntö palvelee lähinnä puuntuotantoa Ei kuitenkaan kannattavaa puuntuotantoa, sillä metsän kasvatus nykymenetelmin kannattaa huonosti Puun laatukin on usein heikko Ei-puuaineisten tuotteiden ja palvelujen huomioonottaminen pidentää kiertoaikaa Hiilitase paranee Maisemaa ja virkistysarvot lisääntyvät Elinympäristöt paranevat (pirstoutuneisuus vähenee) Marjat ja sienet lisääntyvät Avohakattu metsä on pitkään huono monikäytön kannalta Kannattavuus ja aukottomuus (avohakkuuvälin pidennys) voidaan saavuttaa laajaperäisemmällä ja luonnonmukaisemmalla metsänhoidolla

50 Suppilovahverosesonki on käsillä! Kuva: Tommi Taipale