Metsän jatkuva kasvatus Tietoja ja myyttejä. Timo Pukkala
|
|
- Tapani Onni Sipilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsän jatkuva kasvatus Tietoja ja myyttejä Timo Pukkala
2 Sisältö Mitä on jatkuva kasvatus Esimerkkejä Metsien kehitysdynamiikka Taloudellisia näkökohtia Puuntuotos Ekosysteemipalvelut Myytinmurtamista
3 MITÄ ON JATKUVA KASVATUS
4 Nimi suomeksi Tasaikäismetsätalous Jatkuvapeitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous Kelvollisia synonyymeja Jaksollinen kasvatus Kiertoaikametsätalous Jatkuva kasvatus Peitteinen metsätalous Huonoja synonyymejä Tasarakenteiskasvatus Erirakenteiskasvatus Englanniksi Even-aged forest management Rotation forestry Continuous cover forestry Uneven-aged forest management Saksaksi Gleichaltriger Forstwirtshaft Dauerwald Plenterwad Huom Olennaista on tasaikäisyys (metsä uudistetaan kerralla), ei tasarakenteisuus Erirakenteiskasvatus ei ole On osa jatkuvapeitteistä jatkuvapeitteisen metsätaloutta metsätalouden synonyymi
5 Jatkuva kasvatus = Jatkuvapeitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Dauerwald = kestometsämetsätalous Metsä ja sen tuotto sekä muut hyödylliset vaikutukset kestävät Kiinnitetään huomiota käsittelyihin Alfred Möller 1920: Vältä avohakkuita Poista puut, joiden elinvoima heikentynyt (eli suuret ja huonokuntoiset) Maksimoi tuotos, minimoi pääoma Tasaiset hakkuutulot eivät ole itsetarkoitus Ei tähdätä tiettyyn metsän rakenteeseen Uudistuminen tapahtuu yleensä itsestään
6 Jatkuvapeitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous Peitteinen metsätalous eli Jatkuva kasvatus Eri-ikäismetsätalous on jatkuvan kasvatuksen yksi muoto Monesti peitteinen metsätalous (jatkuva kasvatus) ja eri-ikäismetsätalous mielletään synonyymeiksi (mm. metsälaki ja Tapion ohjeet) Eri-ikäismetsätalous Yleistetään väärin väittämällä, että jatkuva kasvatus ei onnistu Suomessa, kun arvellaan, että eri-ikäiskasvatus on vaikeaa Suomessa 6
7 Eri-ikäismetsätalous yksi jatkuvan kasvatuksen muoto Plenterwald Uneven-aged management Paljon pieniä puita ja vähän isoja, laskeva läpimittajakauma Hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto v Ei välttämättä helppoa Suomessa Karujen maiden männiköt Korpikuusikot 7
8 Jatkuva kasvatus on laajaperäistä metsätaloutta (pienet kulut) Laajaperäisen metsätalouden muotoja: Toistuvat yläharvennukset Poimintahakkuut Uudistaminen pienaukkohakkuilla Kaistalehakkuut Uudistaminen alikasvoksesta Muu luontainen uudistaminen Vain laajaperäinen metsätalous on kannattavaa, kun puu kasvaa hitaasti
9 Esimerkki Viljelyinvestointi 2000 /ha Kiertoaika 70 vuotta Tuottovaatimus 4 % Sijoituksen loppuarvo olisi vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa (4%) /ha Jos kuutiometrin arvo on 35, on hakattava 890 m3/ha, jotta saadaan /ha Se vastaa keskimääräistä vuotuista kasvua 12,7 m3/ha Viljelyinvestoinnin pitäisi tuottaa tämän verran lisäkasvua, jotta se olisi perusteltu Jos luontaisesti syntyvä metsikkö tuottaa 6 m3/ha vuodessa, viljelymetsän on tuotettava 12,7+6 = 18,7 m3/ha vuodessa, jotta viljelyinvestointi olisi taloudellisesti perusteltu Metsä tuottaa keskihyvällä kasvupaikalla tyypillisesti 6 7 m3/ha vuodessa
10 METSIEN KEHITYSDYNAMIIKKA
11 Suomen metsäammattilaisille opetettu malli Piirros: Timo Kuuluvainen
12 Valter Keltikangas (1973): Minulla oli tilaisuus 40 vuotta sitten kulkea valtakunnanmetsiä arvioitaessa sen aikainen pisin linja Tällä matkalla minä en nähnyt ainoatakaan keloontuvaa metsikköä enkä myöskään nähnyt paloalueita. Ylipäänsä ne kyllä olivat vanhoja metsiä. Minä en oikein voi yhtyä käsitykseen, että luonnontilainen metsä olisi pystyyn kuoleva ja metsikkönä kerrallaan kuoleva.
13 Metsän kehitys todenmukaisempi malli (tosin vieläkin yksinkertaistettu) Vaiheet suurtuhon, esim. rajun metsätuhon tai avohakkuun jälkeen (suuri kierto): 1. Syntymisvaihe 2. Itseharvenemisvaihe 3. Alikasvoksen muodostumisvaihe 4. Vanhan metsän vaihe (pieni kierto) Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheessa 4 metsikkö yläharvenee Vanhoja puita kuolee Voi syntyä myös yhtä puuta isompia aukkoja (pienaukkoja) -myrskyt, tuhopesäkkeet Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein vuotta Vaihetta 3 ei hyödynnetä nykymetsänhoidossa Vaihetta 4 ei jäljitellä nykymetsänhoidossa Hoitometsät ovat yksinkertaisempia ja vähemmän vaihtelevia kuin luonnonmetsät (metsätalouden sukupuuttovelka on 900 lajia)
14 Alikasvoksen muodostumisvaihe
15
16 Luonnontilainen metsä =? Kuva: Tommi Taipale Useimmiten erirakenteista sekametsää, joka elää ja voi hyvin
17 Luonnontilaisen metsän tuho Vastaa useimmiten voimakasta yläharvennusta Avohakkuun kaltaista täystuhoa on harvemmin
18 Avohakkuu Ei vastaa luonnossa tapahtuvia häiriöitä (myrskyissä ja metsäpaloissa tuho on harvoin yhtä täydellinen) Kuva: Olavi Laiho
19 Mitä voidaan päätellä Tasaikäismetsätalous ei ole luonnonmukaista Päätehakkuun sijasta varttuneessa metsässä olisi tehtävä yläharvennuksia Jäävän metsän ei tarvitse olla homogeeninen Kuusen istutus avohakkuualalle ei ole luonnonmukaista Sen vuoksi menetelmä on työteliäs ja kallis Kuusi ei ole pioneeripuulaji vaan se ilmestyy myöhemmin pioneeripuulajien alle Entä jos aukkoja kuitenkin on? Männyn kylvö tai siemennys reunametsästä karuilla mailla Luontainen uudistaminen pioneeripuille viljavilla kasvupaikoilla Reunametsien siemennys usein riittävä Kuusi ilmaantuu asteittain alikasvoksena
20 ESIMERKKEJÄ
21 Yläharvennus ilman pienpuustoon kajoamista
22 Tästä leimikosta ei hakattu lainkaan kuitupuuta! Puutavaralajit: tukki, parru, energiaranka
23 Määrämittahakkuu Ennen: jyrkimmin kielletty Tutkimukset ja laskelmat: usein kaikkein kannattavin
24 Yläharvennus pienpuustoon koskematta Jäljelle jää hyvälaatuinen puusto Jäävän puuston suhteellinen arvokasvu on hyvä
25 Yläharvennus/määrämittahakkuu. Jäljellä on runsaasti lisävaltapuita, joiden suhteellinen arvokasvu on lähivuosina suuri.
26 Yläharvennuksena tehty tiheä siemenpuuhakkuu
27 Siemenpuuhakkuu pienpuustoon kajoamatta, ei muokkausta
28 Avohakkuu ilman viljelyä. Taimikko syntynyt valmiista alikasvoksesta ja reunametsän siemennyksestä.
29 Vapautettu kuusialikasvos
30 Yhteistä kaikille: Hakkuussa saadaan paljon tuloja Pieniä puita (kuitupuita) ei hakata Tilipäivää ei seuraa kulupäivä Periaatteet: 1. Ole ahne 2. Ole laiska
31 KANNATTAVUUS
32 Taloudellisia perusteita: Rungon arvo Kuiturungot eivät ole juuri minkään arvoisia Niitä myymällä ei saa katetuksi edes viljelykustannuksia Vain tukkirunkoja kannattaa myydä Kaikki kuiturungot kannattaa jättää kasvamaan
33 Kuutiometrin arvo Nämä puut voi myydä! sään s i m Älä ssä nime äitä aa n k k a h! puita Kannattavan hakkuun periaate Poista arvokynnyksen ohittaneet puut Jätä arvokynnystä lähestyvät puun kasvamaan Toisin sanoen Poista puut, joissa on pieni suhteellinen arvokasvu nyt ja tulevaisuudessa Jätä puut, joissa on suuri suhteellinen arvokasvu, nyt tai tulevaisuudessa Eli Pienennä puuston arvoa mahdollisimman paljon Pienennä arvokasvua mahdollisimman vähän
34 Puun hakkuukypsyys Puu on hakkuukypsä, kun sen arvokasvuprosentti painuu vertailukoron alle Suurissa puissa on pienin arvokasvuprosentti Suuret puut ovat hakkuukypsimpiä -> ne tulee poistaa ensin Jos metsässä on kokovaihtelua (arvokasvun vaihtelua) Puut kannattaa poistaa vähittäin Erirakenteisen metsän avohakkuussa osa puista poistetaan optimihetkeä aiemmin, osa myöhemmin -> Syntyy epäoptimaalisuustappiota Korjuukustannukset otettava huomioon: kertymän oltava riittävä Toisaalta pienten puiden jättäminen kasvamaan alentaa korjuukustannuksia
35 Poistettavien puiden valinta Punaiset läpimittaluokat ovat hakkuukypsiä Rajakork o Tarkemmassa analyysissä huomioon: -Maan arvo -Poiston vaikutus jäävien puiden kasvuun -Periaate kuitenkin sama
36 Ku PPA 5 m2/ha Optimikäsittely Koivut pois Jätä vähän mäntyjä Lakiraja alittuu muuten Jätä kaikki kuuset 10 vuoden päästä Poista loput männyt Yläharvenna hiukan kuusta Jäävä PPA 14 m2/ha
37 Ku PPA 5 m2/ha Optimikäsittely Yläharvenna koivua Harvenna lakirajalle Jätä kaikki kuuset 14 vuoden päästä Poista loput koivut Jätä kaikki kuuset Harvenna lakirajalle Hakkuu heti kun kuusia riittävästi lakirajaan
38 Hakkuutapojen kannattavuus
39 Ensiharvennusvaiheen metsiköt (Lea Hokkasen kandidaatin tutkielma)
40 Toisen harvennuksen vaiheen metsiköt Jatkuvassa Harvennus + Harvennus + Jäävän puuston arvo
41 PUUNTUOTOS
42 Lundqvist ym (kirjallisuuskatsaus) Jatkuva kasvatus tuottaa selvästi vähemmän puuta Katsaus koskee vain eri-ikäiskuusikoita, ei jatkuvaa kasvatusta yleisesti Yleisin syy tuotoseroihin oli eri-ikäiskuusikoiden vähäinen puuston määrä Vasemmalla on esimerkki katsauksen tutkimuksista Lundqvist ym Jatkuvan kasvatuksen metsikkö on pidetty todella harvana (50 m3/ha) Andreassen 1994 (Norja): sama juttu Tällaisiin esimerkkeihin viittaamalla Suomessa kerrotaan, että JK tuottaa vähän puuta!
43 Toinen esimerkki Ruotsista (Lundqvist ym. 2007) Etelä-Ruotsissa kasvu oli yläharvennuksen jälkeen (mustat neliöt) systemaattisesti selvästi parempi kuin alaharvennuksen (valkoiset neliöt) jälkeen Pohjois-Ruotsissa erot olivat pienemmät
44 Vessarin koekenttä (Lähde ja Lin 2013)
45 Lähde, Laiho, Norokorpi, Saksa koealaparia eri puolilta Suomea Poimintahakkuun (single-tree selection) jälkeen kasvu oli parempaa kuin alaharvennuksen jälkeen, ennen kaikkea vähäpuustoisissa metsiköissä
46 Kuinka tuotosta pitäisi vertailla? Paras tapa olisi verrata optimoidun tasaikäismetsätalouden tuotosta optimoidun jatkuvan kasvatuksen tuotokseen kiertoajan mittaisena aikana Muutoin on mahdollista saada sellaisia tuloksia kuin haluaa Muussa tapauksessa huomion otettavaa Tilavuuskasvu riippuu lähes suoraviivaisesti puuston määrästä On hylättävä ainakin tutkimukset, joissa metsikön tiheys on JK:n lakirajojen alapuolella Olisi tarkasteltava tutkimuksia, joissa puuston tiheys vastaa nykyistä ja tulevaa Suomen metsien jatkuvaa kasvatusta (eli selvästi lakirajojen yläpuolella) Esimerkiksi Lundqvistin (2017) kirjallisuuskatsausta ei pidä käyttää On tarkasteltava kiertoajan mittaista jaksoa Ei pidä verrata tasaikäismetsätalouden harvennusvaiheen kasvua JK:n kasvuun
47 Simulointiesimerkki (lehtomainen kangas, kuusi) Monesti on vertailtu vain tätä vaihetta Tämä tuottamaton vaihe puuttuu jatkuvassa kasvatuksessa Hyvässä jatkuvassa kasvatuksessa puiden koko ja puuston määrä ovat tilavuusja arvokasvun kannalta lähes optimaaliset. Kasvamaan jätetään tilavuus- ja arvokasvultaan parhaat puut (pienet tukkirungot ja suuret kuiturungot).
48 Esimerkki vertailusta, jonka ajattelematon voi tulkita väärin Tällainen kuva ei kerro mitään tasaikäismetsätalouden ja jatkuvan kasvatuksen puuntuotoseroista pitkällä aikavälillä
49 Esimerkki kohtalaisen kelvollisesta vertailusta Puuntuotos 400 ha metsäalueella suunnittelulaskelmissa Käytetty kasvumallia, joka sopii molempiin metsänkasvatus-menetelmiin (Pukkala ym. 2013) Maksimoitiin nykyarvoa 2, 3 tai 4 % korolla Eri menetelmissä sama hakkuukertymä 50 vuodessa 2%: m3 3%: m3 4%: m3
50 Jos JK-metsä kasvaa huonosti, JK on tehty huonosti Yleisiä tutkimuksissa tehtyjä erheitä Hakataan liian harvaksi Tehdään hakkuu vanhaan kuusikkoon, jossa ei ole lainkaan pienpuustoa Hakataan myös puita, jotka kasvaisivat hyvin (pienet tukkirungot, suuret kuiturungot) Hyvä JK: Aloita nuoremmasta kuin hakkuukypsästä metsästä Metsikössä tulisi olla kuiturunkoja vähintään 5 m2/ha, mielellään puolet puustosta Jätä kaikki suuret kuiturungot ja pienet tukkirungot kasvamaan Ne kasvavat hyvin tilavuutta, ja ennen kaikkea arvoa Jos mahdollista, pidä metsä sekametsänä! On tehty vääränlaista yleistystä Metsänhoitokokeissa (ja tutkimuksissa) JK-hakkuita ei ole tehty aina hyvin Kohteet on valittu omituisesti (esim. vanhoja puhtaita tasaikäisiä kuusikoita) Tulokset on kuitenkin yleistetty kaikkeen jatkuvapeitteiseen metsätalouteen Jatkuvan kasvatuksen ammattilaiset eivät tee samoja erheitä kuin tutkijat
51 Muutama Arvometsän hakkuukohde
52 EKOSYSTEEMIPALVELUT
53 Metsän tehtävät Ekologiset yms. Monimuotoisuus Ympäristö (hiilensidonta) Suoja (vesivarat, eroosio) Kulttuuriset Maisemat Pyhät paikat Sosiaaliset Perinteiset käyttömuodot Työ Taloudelliset Economic Social Cultural Ecological
54 Ulkoisvaikutukset, ekosysteemipalvelut Puuntuotannon arvo /ha vuodessa Muiden hyötyvaikutusten arvo voi olla monin verroin suurempi Niitä vähätellään, koska niille ei ole markkinoita Niiden vapaaehtoinen vaaliminen on vastuullista metsätaloutta Kulttuurinen kestävyys Metsää tulee käsitellä menetelmillä, jonka kansalaiset hyväksyvät Suurin osa suomalaisista vastustaa avohakkuita Avohakkuut on jo kielletty mm. Saksassa, Kiinassa ja Sloveniassa Sosiaalinen kestävyys Ei aiheuteta haittaa perinteisille metsän käyttötavoille Ulkoilu, marjastus, metsästys, sienestys
55 Ulkoisvaikutukset notkahtavat avohakkuussa Peitteinen metsätalous Tasaikäismetsätalous Pätee mm. seuraaville ulkoisvaikutuksille ja ekosysteemipalveluille Mustikka- ja sienisato Maisema- ja ulkoiluarvot Eroosion ehkäisy, hiilen sidonta Ei päde vattuun!
56 Marjastus tuottaa taloudellista hyötyä ja virkistysarvoa Mustikoista ja mustikan varvustosta hyötyvät myös eläimet Foto: Tommi Taipale Foto: Olavi Laiho
57 Maksimoidaan kannattavuutta (Nykyarvoa, NPV) RFM = tasaikäismetsätalous, CCF = jatkuva kasvatus Säästäjän metsä (max NPV 2%) Sijoittajan metsä (max NPV 5%) Habitat: kuukkelin elinympäristö Berry: mustikka ja puolukka Carbon: hiili Scene: maisema Removal: hakkuukertymä
58 Päätelmät Jatkuva kasvatus tuottaa enemmän useimpia ekosysteemipalveluja Säästäjän metsässä (pienet hakkuut, suuri puustopääoma) ekosysteemipalveluja tuotetaan enemmän kuin sijoittajan metsässä (suuret hakkuut, pieni puustopääoma) Jatkuvassa kasvatuksessa ekosysteemipalvelujen tuottaminen syö kannattavuutta paljon vähemmän kuin tasaikäismetsätaloudessa Erityisen huono yhdistelmä on suuri korkokanta (tuottovaatimus) ja tasaikäismetsätalous Jatkuvassa kasvatuksessa ekosysteemipalvelujen tuotanto ailahtelee vähemmän korkokannan ja tavoitefunktion mukaan eli se on vakaampaa
59 MYYTIT Kun vanhat myytit on osoitettu vääräksi (esim. heikko kannattavuus), keksitään uusia (esim. heikentynyt puuntuotos, vähäinen puuston määrä)
60 Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten vaihto valoneulasiin vie muutamia vuosia
61 Ikä 90 v Ikä 40 v
62 Myytti 2: Mänty tai koivu ei sovi jatkuvapeitteiseen metsätalouteen Männikön JK on helppoa Karuilla kankailla Harjumailla Suomänniköissä Pohjois-Suomen männiköissä
63 Eri-ikäistä hieskoivikkoa Turvemaiden hieskoivikoita voidaan kasvattaa JK:lla Yleensä koivikko kuusettuu
64 Myytti 3: Tasaikäinen metsä ei sovi jatkuvapeitteiseen metsätalouteen Sopii vallan hyvin Ensin tehdään 2 3 yläharvennusta Sitten odotellaan että alikasvos tulee hakkuuikään Asiaa on sekoittanut se, että käsitteet ovat hukassa Hakattu m3/ha tukkia Uusi hakkuu 10 vuoden päästä Metsikköön muodostuu hiljalleen alikasviosta Jatkuva kasvatus (jatkuvapeitteinen metsätalous) ja eri-ikäismetsätalous eivät ole synonyymejä
65 Myytti 4: Siirtyminen jatkuvaan kasvatuksen tarvitsee pitkän, kivuliaan ja huonosti tuottavan siirtymävaiheen Voidaan siirtyä silmänräpäyksessä, silloin kun lopetetaan avohakkuu Siirtymävaiheessa ei ole mitään kivuliasta, metsänomistajan ei tarvitse tehdä muuta kuin ottaa silloin tällöin vastaan rahaa Kannattavuus ja puuntuotos ovat siirtymävaiheen aikana yleensä erinomaisia Jos jatkuvaan kasvatukseen haluaa siirtyä hyvin vanhassa metsässä, josta puuttuu alikasvos ja muu pienpuusto, kannattavuus heikkenee parhaaseen vaihtoehtoon verrattuna (joka on esim. metsän uudistaminen luontaisesti nopeassa tahdissa) Jos ajatellaan vain kannattavuutta, JK:ssa pitäisi myös tähdätä metsän uudistumiseen
66 Myytti 5: Jatkuvapeitteinen metsätalous lisää tuulituhoja Jatkuva kasvatus vähentää tuulituhoja kahdella tavalla Tuulelle altis reunametsä vähenee Erirakenteisuus vähentää tuulituhoja (tuuli ei pääse tunkeutumaan metsikön sisälle) Kummastakin vaikutuksesta löytyy tutkimustuloksia Suomesta ja muualta Kaikki voimakkaasti harvennetut tasarakenteiset metsiköt ovat aluksi alttiita tuulituhoille Optimaalinen jäävän puuston tiheys on suunnilleen sama jatkuvassa kasvatuksessa ja tasaikäismetsätaloudessa Tuulelle alttiissa metsikössä kannattaa tehdä pari lievää harvennusta yhden voimakkaan sijasta
67 Tuulituhot löytyvät avohakkuualojen reunoilta
68 Metsikön rakenne ja tuulituho Erirakenteiset
69 Myytti 6: Jatkuvapeitteinen metsätalous heikentää geneettistä laatua Eri-ikäismetsätaloudessa kasvamaan jätetyt puut ovat poistettuja pienempiä nuoremman ikänsä vuoksi Alikasvoksesta valikoituvat puut, jotka kasvavat parhaiten ja sietävät parhaiten varjostusta Valintaa tapahtuu nopeasti reagoivien varjoa sietävien puiden hyväksi Tasaikäisen metsikön puiden kokoeroihin vaikuttaa lähinnä se, kuinka hyvin alkukehitys on sattunut onnistumaan Puiden välinen kilpailu suurentaa kokoeroja Alaharvennus on jalostusta huonolaatuisten etukasvuisten puiden hyväksi
70 Korjuukustannus/m3 Myytti 7: JK:n puunkorjuu on kallista Alaharvennuksessa poistettavat Yläharvennuksessa poistettavat Läpimitta Korjuu on halvempaa kuin varttuneen metsän alaharvennuksessa Paljon halvempaa kuin ensiharvennuksessa Jonkin verran kalliimpaa kuin päätehakkuussa
71 Hakkuukoneen saanto (Timo Kujalan jakamaa tietoa) Kainuu 3 3 alaharvennus n. 10 m /tunti (rungon koko 70 dm ) 3 yläharvennus m /tunti 3 päätehakkuu 20 m /tunti
72 Myytti 8: JK:ssa tulee korjuuvaurioita Riippuu Metsiköstä Konekuskista Hakkuun suunnittelusta ja valvonnasta Vaurioituneet puut voi poistaa saman tien Alikasvoksen osittaisesta tuhoutumisesta ei ole haittaa tuotokselle eikä kannattavuudelle Oma yläharvennettu JK-metsikköni Harvennettu alue: 8.5 ha Korjuuvaurioita: 1 kpl
73 Myytti 9: JK johtaa puuston määrän vähenemiseen Kaksi esimerkkiä puuston määrästä: Kuusikko Keski-Suomessa Hakkuun Ennen hakkuuta jälkeen Männikkö Kainuussa Hakkuun Ennen hakkuuta jälkeen Pphjapinta-ala Pituus Tilavuus Keskimäärin: kuusikko 198 m3/ha, männikkö 124 m3/ha Suomen metsien keskitilavuus tällä hetkellä: 100 m3/ha JK-metsää ei tarvitse harventaa (eikä yleensä harvenneta) lakirajalle!
74 Myytti 10: Puuntuotos pienenee On löydetty tapauksia, joissa JK:n puuntuotos on ollut pienempi Näitä tuloksia on yleistetty virheellisesti Ne tutkimukset, jotka eivät vastaa nykyistä ja tulevaa Suomen metsien jatkuvaa kasvatusta, pitäisi jättää huomiotta Monesti on verrattu tasaikäismetsän harvennusvaiheen kasvua JK:n kasvuun Pitäisi verrata kiertoajan mittaista aikaa.
75 Oma JK-metsikköni 2 vuotta yläharvennuksen jälkeen Puuston laatu parani Arvokasvuprosentti parani Maisema parani Sain paljon rahhaa
Myytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
LisätiedotJatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa
LisätiedotMuuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotMETSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
LisätiedotKESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA
KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotUUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala
UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI 22. 3. 212 Timo Pukkala Sisältö 1. Yleistä höpinää 2. Vanhoja tuloksia 3. Uusia tuloksia Tunteellinen aihe Osa tunteilusta johtuu käsitteen
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotKuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
LisätiedotKOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala
KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotPuuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotKUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET
Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through
LisätiedotLAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA
LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia
LisätiedotMETSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012. Timo Pukkala
METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Metsien hyötyvaikutuksia 2. Metsätalouden suuntauksia 3. Esimerkkejä ei-puuainesten tuotteiden vaikutuksesta metsänhoitoon Mustikka Sienet
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotMetsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa
LisätiedotTUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita
TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.
LisätiedotYhteistyötä maan alla
Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja
LisätiedotMetsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari
Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari 9.3.2019 Hinnoittelun periaatteita Myyjän kannalta käyttöarvo: Puun laskennallinen arvo metsäteollisuuden raaka-aineena eli tuotteen myyntituotosta on vähennetty
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Lisätiedot-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,
1 -Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, sosiaalisille ja kulttuurisille merkityksille ja
LisätiedotTutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotKasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMiten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?
Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa? Sauli Valkonen Sisältö Erirakenteiskasvatus (ERK) = Jatkuva kasvatus (JK) JK:n menetelmät (lyhyt oppimäärä) Kannattaako JK Missä hyvät onnistumisen edellytykset
LisätiedotEhdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotHarvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotTalousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotRISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKoron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma
Lehtileike Heikki Smolanderin kolumnista Ranskalaiset korot Metsälehdessä 3/2019 Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Taksaattoriklubin seminaari 9.4.2019 Jari
LisätiedotMETSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.
METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotJatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta
Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta Sauli Valkonen ja Pasi Rautio Luonnonvarakeskus 1. Jatkuvan kasvatuksen menetelmät Sanna Vornanen 2 12.4.2018 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsä) Piirros:
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotIlmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014
Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen
Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen 1) Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteet 2) Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita 3) Case I: Jaksollisen metsänkasvatuksen
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotJäitä hattuun kuusen istuttajat
Jäitä hattuun kuusen istuttajat Istutanko vaiko enkö istuta? Viljelymetsätalouden kannattavuus lasketaan diskonttaamalla kaikki kiertoajan tulot ja menot kiertoajan alkuun ja laskemalla näin saadut nykyarvot
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotSuometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
Lisätiedot