13Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013
Sisällys strategiakortit... 3 Toiminnalliset tavoitteet...4 Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15...4 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit 16 27...12 Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit 28 42...18 Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit 43 52... 26 Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit 53 60b...31 Pirkanmaan pelastuslaitos Kortit 61a 61c... 38 Liikelaitokset Kortit 62-70b... 39 Tytäryhteisöt Kortit 71a-92c...47
strategiakortit strategiakortit Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2013 talousarviossa 52 suoraan kaupunkistrategiasta johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Talousarviossa asetettiin sitovat toiminnalliset tavoitteet myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, liikelaitoksille ja Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Lisäksi tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Toiminnan ja talouden katsauksessa 12/2013 raportoidaan kaikista vuoden 2013 talousarviossa asetetuista toiminnallisista tavoitteista. Ensimmäistä kertaa koko vuonna raportoidaan tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutumisesta. Myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille asetetuista yhteisistä tavoitteista työhyvinvoinnin ja palvelutuotannon tuottavuuden parantumista koskien raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen työhyvinvoinnin parantumista koskevasta tavoitteesta ja liikelaitosten yhteisistä tavoitteista työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden parantumista koskien raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Kaupunkistrategiasta suoraan johdettujen tavoitteiden toteumat löytyvät strategiakorteista 1-52. Hyvinvointipalvelujen tavoitteiden toteumat löytyvät korteista 53 60, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteiden toteumat korteista 61a-61c, liikelaitosten tavoitteiden toteumat korteista 62 70 ja tytäryhteisöjen tavoitteiden toteumat korteista 71 92. Kukin strategiakortti sisältää pormestarin arvion siitä, kuinka tavoite saavutettiin vuoden 2013 loppuun mennessä. Aalborgin sitoumusten mukaiset kestävää kehitystä edistävät tavoitteet on osoitettu puusymbolilla. Strategiakorttien symbolit Tavoitetta ei saavutettu. Tavoite on osittain saavutettu.? Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 3
strategiakortit Toiminnalliset tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit 16 27 Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit 28 42 Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit 43 52 Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit 53 60 Pirkanmaan pelastuslaitos Kortit 61a 61c Liikelaitokset Kortit 62 70 Tytäryhteisöt Kortit 71 92 Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Palveluissa on lisätty uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutettiin 26 yhteistyötiimissä. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui 1 631 lasta (2012: 1 616) kun yksityisten palveluntuottajien ap-ip-toimintaan osallistui 892 lasta (2012: 823). Harrastava iltapäivä -toiminnan tarjonta kasvoi. Liikunnallisten kerhojen osuus oli lähes 50 %. Perhepiste Nopean palvelu kattoi kaikki koulualueet. Matalan kynnyksen palvelupiste Nuorten talo käynnisti toimintansa 1.10.2013. Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö 0-2-vuotiaiden lasten perheiden tueksi vakiintui. Lasten, nuorten ja perheiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistyö käynnistyi. Perheneuvolaan vakiintui lasten, nuorten ja perheiden neuropsykiatrisissa pulmatilanteissa palvelua tarjoava nepsy-tukitiimi. Kouluterveydenhuollossa aloitettiin rokotusohjelman mukaiset kohdunkaulan syövän esiastemuutoksia ehkäisevät papilloomavirusrokotukset. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Työttömien terveystarkastuksia on kehitetty yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Sosiaalinen kuntoutus kilpailutettiin ja tuottajaksi valittiin 6 järjestöä. Terveystutka -sivusto avattiin palveluntarjoajille. Terveysnysse-pilotti päättyi joulukuussa ja siellä asioi pääasiassa yli 60-vuotiaat naiset. 75 % asiakaskäynneistä olisi ilman Terveysnysseä toteutunut esim. terveysasemalla. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Palvelukeskustoiminnan sisältöä kehitettiin. Uusina palveluina Taatalan, Keinupuiston ja Viola-kodin palvelukeskuksissa alkoi muun muassa ennakoivaa ryhmätoimintaa, sosiaalista neuvontaa ja saunapalvelua. Kuuselan palvelukeskuksessa aloitettiin seniorineuvolatoimintaa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Toisen asteen koulutuksen hankkeissa on madallettu perusasteen ja toisen asteen koulutuksen rajapintaa, tuettu ammatillisten opintojen loppuunsuorittamista ja maahanmuuttajien lukio-opintojen etenemistä sekä kehitetty uusia väyliä opiskelijoille, joiden ammatillinen tutkinto on jäänyt kesken. Yhteistoimintaa etsivän nuorisotyön työntekijöiden ja kuntien nuorten palveluiden välillä on tiivistetty. Lukiokoulutuksessa on lisätty ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa keskeytysten vähentämiseksi. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikkumisresepti- ja liikuntaneuvontahanketta laajennettiin käynnistämällä toiminta viidellä uudella terveysasemalla. Neuvontaa on järjestetty erilaisten tapahtumien yhteydessä ja apteekissa. Kortti 1 4 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite
strategiakortit Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Perusopetuksen oppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta on kehitetty Apulaispormestari Leena Kostiainen Perusopetuksen oppilaille suunnattu kaupunkikohtainen määritelmä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kriteereiksi on tehty. Oppilaita ohjataan tuen piiriin näiden kriteerien perusteella. Perusopetus seuraa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden prosentuaalisia osuuksia kaikista oppilaista alueittain. Tehostetun tuen piirissä olevia oppilaita oli perusopetuksessa 20.9.2013 tilaston mukaan 7,72 %. Tehostetun tuen piirissä alueilla 20.9.2013: itäinen 7,0 %, keskinen 8,0 %, läntinen 8,0 % alueen oppilaista. Erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oli perusopetuksessa 20.9.2013 tilaston mukaan 6,74%. Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat alueellisilla erityisluokilla 20.9.2013: itäinen 3,0 %, keskinen 3,0 %, läntinen 3,0 % alueen oppilaista. Koko kaupunkia palvelevassa erityisopetuksessa 20.9.2013 oli 2,0 % koko kaupungin oppilasmäärästä. Kortti 2 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta /- Hoitotakuun ja sosiaalitakuun toteutuminen eri palveluissa Hoitotakuu ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hoitotakuu toteutui kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikalla, psykologipalveluissa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa, jossa lasten oikomishoidon aloittamineen toteutettiin tarvittaessa alihankintana. Lasten ja nuorten poliklinikalla hoitotakuu toteutui kesän sulkuaikaa lukuun ottamatta. Opiskeluterveydenhuollossa keskitetyn ajanvaraus- ja neuvontapuhelimen puhelinajan laajennus otettiin käyttöön 16.9. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee tarvittaessa samana päivänä. Lääkäreiden vastaanottoaikojen määrä oli kuitenkin elokuun alkua lukuun ottamatta riittämätön. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui tammi-joulukuussa. Hoidon tarpeen arviointi toteutui 3 arkipäivän kuluessa. Terveyspalvelujen neuvonnassa ja ajanvarauksessa otettiin käyttöön takaisinsoittopalvelu, joka paransi välitöntä yhteydensaantia. Keskimääräinen jonotusaika lääkärin vastaanotolle vaihteli 2-4 viikon välillä. Suun terveydenhuollossa yli 6 kk hoitotakuun piiriin kuuluvia palveluihin odottaneita ei ole ollut vuoden 2013 aikana. Ydinprosessin omalta tuotannolta tilaamassa erikoissairaanhoidossa hoitotakuu toteutui kaikilla erikoisaloilta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon osalta viimeisin hoitotakuuraportointi on 31.8.2013 tilanteesta. PSHP:n hoitotakuuraportointi koskee tamperelaisten lisäksi myös muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaita. 31.8.2013 tilanteen mukaisesti hoitotakuu ei PSHP:ssa täysin toteutunut iho- ja sukupuolitautien, foniatrian, keuhkosairauksien, neurologian ja silmätautien erikoisaloilla, missä palvelutarpeen arviointikäyntiä ei pystytty toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti. Sosiaalitakuu ei Tampereella alkuvuodesta toteutunut kaikkien toimeentulotukihakemusten suhteen, mutta elokuusta alkaen kaikki hakemukset oli käsitelty sosiaalitakuussa. Orivedellä kaikki hakemukset käsiteltiin sosiaalitakuussa vuoden 2013 aikana. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 3 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 5
strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Palveluketjujen toimivuutta on parannettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, apulaispormestari Pekka Salmi, tilaajajohtaja Kari Hakari ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Rakennemuutosta jatkettiin määrittelemällä palvelut eri palvelutarveluokkiin. Tämän avulla toteutetaan työkalu, jolla voidaan seurata, miten palveluiden painopistettä on kyetty siirtämään ennaltaehkäiseviin palveluihin siten, että vahvan tuen palveluiden tarve ja kustannukset vähenevät. Rakennemuutosta tukevat kolme joustavaa palvelupilottia käynnistyivät. Hyvinvointineuvolan moniammatillista tiimityötä kehitettiin. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Sosiaalisen asuttamisen ketjua on kehitetty edelleen lisäämällä yhteistyötä vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Neurologisen potilaan hoitoketjuun liittyvää työnjakoa on kehitetty. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Ikäihmisten palvelujen rakennemuutos on edennyt ja työtä jatketaan linjausten mukaan. Tehostetussa palveluasumisessa lisättiin sekä palvelusetelillä tuotettavien että ostettavien paikkojen määrää. Lisäksi päätettiin pilotoida kotona tapahtuvaa päihdekatkaisuhoitoa vuonna 2014. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa on kehitetty kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä pitkään työttömänä olleille työelämään ja koulutukseen johtavia katkeamattomia palvelupolkuja. Alkavien ja toimivien yritysten palveluiden palveluketjuja on parannettu. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikunnanohjaajien liikuntaneuvonta viidellä terveysasemalla käynnistyi. Liikunnanohjaajat pääsevät rajoitetusti käsiksi myös asiakkaiden potilastietoihin, mikä helpottaa hoitoketjua. Kaupunkiympäristön kehittäminen (PS): Maankäytön hankehallintaa on kehitetty kaavojen ohjelmoinnin ja seurannan osalta. Käynnistettiin kaupunkiympäristön kehittämisen, kaupunkikonsernin liikelaitosten ja tytäryhtiöiden välisen toimintamallin kehittämiseen tähtäävä kehitystyö. Tavoitteena on mm. kadulla tehtävien töiden aiheuttamien haittojen vähentäminen töiden yhteensovitusta parantamalla. Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Koukkuniemessä kehitettiin asukaslähtöistä toimintatapaa asukkaiden, omaisten ja henkilöstön kanssa. Kortti 4 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Varhaiskasvatuspalveluiden alueellinen kattavuus Alle kouluikäisen väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen on vastattu alueellisesti Apulaispormestari Leena Kostiainen Vuonna 2013 avointen varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten osuus suhteessa päiväkotihoidossa oleviin lapsiin kasvoi vuonna 2013 sen ollen 7,4 %. Vastaava luku vuonna 2012 oli 6,7 %. Vuonna 2013 oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä kasvoi 63 lapsella verrattuna vuoteen 2012. Avoimen varhaiskasvatuksen piirissä oli 545 lasta vuonna 2013. Ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoidossa olevien avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluiden piirissä oli 92 lasta (vuonna 2012: 78 lasta). Kaikilla viidellä palvelualueella vähintään 90 % alueen päivähoitoikäisistä lapsista kyetään hoitamaan oman palvelualueen päivähoitopaikoissa (Kotialue-sijoitusalue-tilasto, maaliskuu 2013). Kortti 5 6 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite
strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa /- Palvelusetelien käyttöönoton tilanne Palveluseteli on otettu käyttöön uusissa palveluissa Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Mikko Aaltonen (IKI) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Päivähoidon palvelusetelin sääntökirjasta ja palvelusetelin arvosta päätettiin lautakunnassa. Päiväkotihoidossa palveluseteli otettiin käyttöön elokuussa 2013. Palvelusetelipalveluiden piirissä oli 157 lasta (31.12.) yhteensä viidessä päiväkodissa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Palvelusetelin käyttö ei ole ikäihmisten palveluissa laajentunut uusiin palveluihin odotettaessa sähköisen palvelusetelijärjestelmän valmistumista ja käyttöönottoa. Palvelusetelin käyttö on kuitenkin lisääntynyt erityisesti tehostetussa palveluasumisessa. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 6 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet sähköiset palvelut Sähköisiä palveluja on laajennettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja apulaispormestari Pekka Salmi Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Opetussuunnitelmallisten painotusten opas, 3. luokan oppilaiden hakeutuminen kyseisiin painotuksiin sekä 1. luokalle ilmoittautuminen toteutettiin perusopetuksessa sähköisesti. Sähköinen äitiyskorttipalvelu on kehitys- ja koekäyttövaiheessa muutamissa äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä äitiysultrassa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Elinkeino- ja matkailupalveluiden verkkoportaalissa on otettu käyttöön mobiilisovellus matkailukartasta, teemareittisovellus, reaaliaikainen matkailuneuvontapalvelu ja matkasuunnitelmatyökalu. Toisen asteen koulutus on ottanut käyttöön yhteisen opiskelijahallintojärjestelmän sekä kehittyneemmän verkko-oppimisympäristön. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Tampereella toimivien sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden palvelut yhteenkokoavan Terveystutka-palveluportaalin käyttöönottoa on valmisteltu keräämällä palveluntuottajia portaaliin. Kuntalaisten omien terveystietojen hallintaan ja omahoitoon suunnitellun Terveystaltio-palvelun toteuttajataho kilpailutettiin joulukuussa 2013. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Tehtiin selvitys Kotitorin Internet-portaalin kehittämiseksi. Yhdessä Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK), Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA) kanssa: Suurten kuntien yhteinen sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä on kilpailutettu ja toimija valittu. Kaupunkiympäristön kehittäminen (PS): Paikkatietoja on avattu, mistä on saatu Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry:n tunnustuspalkinto 2013. Katutilavalvonta ja rakennusvalvonta pilotoi lupapiste.fi-palvelua, jossa kansalaiset, yritykset ja yhteisöt hoitavat lupa- ja ilmoitusasiansa vuorovaikutuksessa viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Otettiin käyttöön tekstiviestipalvelu, jolla tiedotetaan kaduilla tehtävistä puhtaanapitotöistä. Tampereen joukkoliikenteen matkakortin nettilatauspalvelua on kehitetty. S ivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Piki-verkkokirjastoa laajennettiin Satumetso-hakujärjestelmällä sekä mobiiliversiolla älypuhelinten käyttäjille. Tampereen kaupungin avustusten haun ja valmistelun mahdollistavan järjestelmän käyttöönotosta on käynnistynyt esiselvitys. Kortti 7 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 7
strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet käytännöt palvelujen kehittämiseksi yhdessä asiakkaiden ja palvelutuottajien kanssa Palvelujen kehittämisen toimintamallia on uudistettu yhteistyölähtöiseksi Tilaajajohtaja Kari Hakari ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Tilaajaryhmä (KH) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Tampereen kaupungilla on käynnistynyt useita kehittämishankkeita, joiden osana edistetään asiakkaiden osallistumista palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi Annala-Kaukajärven lähivoimala-pilotissa luodaan yhdessä asiakkaiden ja alueen asukkaiden kanssa lapsia ja nuoria tukevaa ja vanhempia sitouttavaa palvelukokonaisuutta, jota Tampereen kaupunki tukee yhteistyössä järjestöjen kanssa moniammatillisesti. Samanlainen toimintamalli on myös Älä o tumput suarana sekä Lasten ja perheiden talo -piloteissa. Osana Oma Tesoma -hanketta on aloitettu kehittämään matalan kynnyksen palvelukokonaisuuksia yhdessä asiakkaiden kanssa. Toimintamallia osallistumisesta osana palveluprosessia kootaan Asiakkuuden hallinta ja kehittäminen -projektissa. Tilaajaryhmä (KH): Perheverkko, joka yhdistää kaupungin palvelujen, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien asiantuntemusta ja voimia tamperelaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi, on vakiinnuttanut toimintansa osana lasten ja nuorten kasvun tukemisen kehittämistä. Lasten ja nuorten palveluiden rakennemuutosta on valmisteltu yhteistyössä oman tuotannon eri tuotantoalueiden kanssa, osittain myös Perheverkon kanssa. Lasten vanhempien ja lasten ja nuorten kasvun tukemisen yhteistyöryhmä on vakiinnuttanut toimintansa yhtenä palveluiden kehittämisen foorumina. Kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön ja avustamisen periaatteiden uudistaminen käynnistyi keväällä ja valmistelutyö jatkuu edelleen. Yhdistyksille on toteutettu kysely ja teemoja on syvennetty yhteistyön kehittämisen työpajoissa. Kortti 8 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen /- Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Monikulttuurisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä on vahvistettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Pakolaisten ja maahanmuuttajien kotoutumista tukevan MAKO-hankkeen avulla päivitettiin lasten ja nuorten terveyspalvelujen asiakkaille ja ammattilaisille suunnattua ohjeistusta, vahvistettiin henkilöstön osaamista ja kartoitettiin jatkokehittämistyön tarpeita. Perusopetuksen monikielisten oppilaiden määrä kasvoi, ja nyt heitä on 9,7 % oppilaista. Syksyn aikana aloitti viisi erikielistä vanhempainkoulua. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tredea järjesti työnantajille kolme kansainvälisen rekrytoinnin tapahtumaa. Työnantajien ja kansainvälisten osaajien kohtaamiseksi on aloitettu Talent Tampere -palvelumallin kehittäminen. Työperusteisille maahanmuuttajille ja Tampereen kaupungin yksiköiden maahanmuuttajaharjoittelijoille järjestettiin työelämään räätälöityjä suomen kielen koulutuksia. Mentorointiohjelmalla tuettiin työuransa alussa olevien maahanmuuttajien pääsyä työelämän verkostoihin. Toisen asteen maahanmuuttajakoulutuksen hankkeessa "Osallisuuden avain" kehitettiin uudet koulutusmallit heikon koulutaustan omaaville maahanmuuttajanuorille. Aikuisten perusopetus vakiinnutettiin osaksi aikuislukion toimintaa ja luku- ja opiskelutaitojen opetus osaksi Tredun toimintaa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Ei raportoitavaa tammi-joulukuussa. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikunta-, kulttuuri- ja museopalvelut järjestivät yhdessä poliisin kanssa Tampere by Bike -pyöräilytapahtuman maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille 30.5. Hervannan uimahallissa käynnistyi maanantain naistenvuorolla uimakoulu maahanmuuttajataustaisille naisille ja tytöille (yhteensä 76 käyntikertaa syksyn aikana). Vapriikin Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttely toimii kokonaan venäjäksi (myös audio-opastus). Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 9 8 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite
strategiakortit Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa /- 1. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista ja 2. Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteelliset osuudet kaikista yli 75-vuotiaista Ikäihmisistä vähintään 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4,5 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 4,5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa viimeistään Jukolan peruskorjauksen ja Impivaaran uudisrakennuksen valmistuttua Apulaispormestari Mikko Aaltonen (IKI) Vuoden 2013 lopussa yli 75-vuotiaista 5,3 prosenttia asui tehostetussa palveluasumisessa, 4,1 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 90,6 prosenttia kotona. Vuonna 2013 tehostetun palveluasumisen paikkojen suuri lisäys loppuvuodesta vaikutti siihen, että kotona asuvien osuus vähentyi hetkellisesti vuoden vaihteessa. Asukkaat muuttivat Impivaaran uudisrakennukseen lokakuun lopussa 2013. Peruskorjatun Jukolan käyttöönotto tapahtui 2.1.2014. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 10 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty Perhehoitovuorokausien osuus suhteessa ostopalvelulaitosvuorokausien määrään Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollon hoitovuorokausista on vähintään 56 prosenttia Apulaispormestari Leena Kostiainen Vuonna 2013 perhehoidon osuus sijaishuollon vuorokausista oli 56,39 %. Vuonna 2012 prosenttiluku oli 54,6 %. Perhehoidon prosenttilukuun ei ole laskettu mukaan läheisverkostosijoituksia lukujen vertailtavuuden vuoksi, mutta myös perhehoidossa toteutuneiden läheisverkostosijoitusten osalta todetaan vuonna 2013 kasvua 1 672 vrk (65,5%). Kortti 11 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 9
strategiakortit Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty - Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Lastensuojelutarve on selvitetty kaikilla sosiaalityön alueilla enintään 90 vuorokauden kuluessa Apulaispormestari Leena Kostiainen Lastensuojelulain mukaan selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Vuonna 2013 valmistui 80 % lastensuojelutarpeen selvityksistä määräajassa (2012: 74 %). Tilanne kehittyi myönteisesti vuoden aikana: tammi-huhtikuussa toteuma oli 75 %, touko-elokuussa 81 % ja syys-joulukuussa 85 %. Selvityksen keskimääräinen kesto oli koko vuoden toteuman osalta 61 vuorokautta, huomionarvoista on viimeisen kolmanneksen aikana tapahtunut lasku siihenastisesta 63 vuorokaudesta 56 vuorokauteen. Eteläisellä alueella sisäilmaongelmien ja siitä seuranneen remontin vuoksi osa henkilöstöstä työskenteli maaliskuusta elokuuhun osin epätarkoituksenmukaisissa väistötiloissa. Eteläisen alueen tilannetta pyrittiin korjaamaan kohdennetuin toimenpitein. Alueen sosiaaliasemalla annettiin kaksi ylityömääräystä vuonna 2013. Ylityömääräys koski maaliskuussa 14 henkilöä 12 päivän aikana ja touko-kesäkuussa 11 henkilöä 24 päivän aikana. Lisäksi lastensuojelutarpeen selvitysten tekoa vahvistettiin sosiaalityöntekijän työparina työskennelleen ohjaajan työpanoksella 2.5.-14.6.2013 välisenä aikana. Tilannetta vaikeutti myös lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu sekä rekrytointiongelmat. Vuoden aikana oli haettavana kahdeksan sosiaalityöntekijän virkaa lapsiperheiden sosiaaliasemilla. Jokaisessa kolmessa haussa yksi virka jäi täyttämättä. Johtavan sosiaalityöntekijän virka saatiin täytettyä vasta kolmannella hakukierroksella hakijoiden vähäisyydestä johtuen. Toisaalta tehostettiin mm. työparityötä selvitysprosesseissa. Työpareina toimi lastensuojelun ammattilaisia (ohjaajia, perhetyöntekijöitä), joille tarjottiin sisäistä koulutusta alkuarviointimalliin. Lastensuojelutarpeen tilastoja seurataan esimiestasolla viikoittain. Selvitysten keston lisäksi niiden laatua on arvioitu. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 12 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Pitkäaikaisasunnottomien määrä on puolitettu - Pitkäaikaisasunnottomien määrä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt vuoteen 2012 verrattuna valtion ja kaupungin välisen aiesopimuksen mukaisesti Apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Pitkäaikaisasunnottomien määrä selvitettiin marraskuussa 2013 kuntien asuntomarkkinaselvityksen yhteydessä. Selvitys valmistui joulukuun 2013 puolivälissä. Vuonna 2013 pitkäaikaisasunnottomia oli 72, kun niitä oli vuonna 2012 vastaavana ajankohtana 64. Tulosta selittää osittain Tampereen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan sisältyvien uusien asumispalveluhankkeiden käynnistysten viivästyminen. Kaupunginhallitus hyväksyi 25.6.2012 valtion ja Tampereen kaupungin välisen aiesopimuksen 2012-2015 pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmakauden tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön tehostaminen, uusien tukiasumisyksiköiden rakentaminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Aiesopimuksen edellyttämä kokonaissuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan. Vuonna 2013 on esimerkiksi kehitetty edelleen sosiaalisen asuttamisen ketjua lisäämällä yhteistyötä vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 13 10 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite
strategiakortit Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen vakiintuneiden ja vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen avulla - Vuorovaikutteiset sähköisen osallistumisen muodot Uusi alueellinen sähköisen osallistumisen palvelu on otettu käyttöön Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Alueellinen sähköisen osallistumisen palvelu toteutetaan Valma-valmistelufoorumia uudistamalla. Kyselyiden kohdistaminen tulee mahdolliseksi alueellisesti ja esimerkiksi iän perusteella. Valmaa kehitetään kuntalaisportaalin yhteyteen Valma-kunpo-projektissa. Projekti päättyy helmikuussa 2014 ja uusi ohjelma on käyttövalmis maaliskuun alussa 2014. Käyttäjäkoulutus ja siihen liittyvä verkkokirjoittamiskoulutus toteutetaan helmi-maaliskuussa 2014. Kaupunkilaisille uusi Valma tarjoaa kehittyneempiä osallistumismahdollisuuksia: mm. ilmoituksia ja muistutuksia uusista kyselyistä, kommentointi- ja keskustelumahdollisuuksia, kiinnostuksen kohteiden rajaamista, paikkatiedon hyväksikäyttöä sekä helpompaa jakamista sosiaalisessa mediassa. Käyttäjä voi seurata valitsemiaan kiinnostuksen kohteita, kuten omaa aluettaan koskevia asioita. Tavoitteen saavuttaminen siirtyi vuodelle 2014 osaksi rahoitusongelmien vuoksi. Lopullinen rahoitus palvelulle järjestyi vasta vuoden 2013 syksyllä. Silloin se tuli kuntalaisportaalin kehittämisrahoista. Siksi uuden Valman alustaksi tuli kuntalaisportaali. Se osaltaan lisäsi hankkeen työtä ja hidasti toteutumista. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 14 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet /- Toimenpiteet yhteisöjen toimintaedellytysten edistämiseksi Yhteisöjen toimintaedellytyksiä on parannettu Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (SIVE) Yhdistystoimintaa on tuettu neljän lautakunnan toiminta-avustuksin yhteensä 16 356 745 eurolla (v. 2012: 16 388 369 euroa). Tilaajaryhmän johtoryhmässä käynnistettiin hanke kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön ja avustustoiminnan kehittämiseksi. Touko-kesäkuussa kyselyllä kerättiin systemaattista tietoa yhdistyksiltä (184 vastaajaa) ja elokuussa teemoja jatkotyöstettiin neljässä työpajassa 87 yhdistyksen kanssa. Avustustoiminnan uudistamista on valmisteltu yhteistyössä neljän eri lautakunnan ja maahanmuuttajaneuvoston kanssa. Muutosesitykset viedään päätöksentekoon keväällä 2014. Koulutilojen iltakäytön pilotille on suunniteltu nettisivut, joiden käyttöönottoa on valmisteltu yhteistyössä liikuntapalvelujen ja tilaajaryhmän kesken. Sivuston käyttöönotto ei ollut vielä vuonna 2013 mahdollista Timmi-järjestelmän verkkomaksuliittymän toimitusongelmien vuoksi. Nettisivuilla mahdollistetaan koulutilojen iltakäytön varaus helmikuusta 2014 lähtien. Kulttuuripalvelut järjesti 16.4. yhdessä Tampere-seuran, Kotiseutuliiton ja Pirkanmaan liiton kanssa kotiseutuyhdistysten verkostoitumistilaisuuden. Kulttuuripalvelut ja tilaajaryhmä järjestivät yhdessä Kulttuurikummit ry:n ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa syksyllä pirkanmaalaisille kulttuurin tuottajille ja yhdistyksille useita koulutus- ja sparraustilaisuuksia. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 15 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 11
strategiakortit Elinvoima ja kilpailukyky Kortit 16 27 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut /- Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Tammikuu 2013 Maaliskuu 2013 Kesäkuu 2013 Elokuu 2013 Lokakuu 2013 Joulukuu 2013 Joulukuu 2012 Työttömyysaste, % 15,1 15,0 16,1 15,7 15,7 17,1 14,7 Työttömät, yhteensä, hlöä 16 619 16 519 17 727 17 360 17 286 18 848 16 027 Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä 2 395 2 361 2 858 2 584 2 475 2 757 2 158 Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä 5 319 5 665 6 218 6 466 6 523 6 845 5 048 Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, hlöä 3 860 3 994 4 064 4 298 4 366 4 284 3 580 Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa 1 452 654 4 206 203 8 590 218 11 794 778 14 934 288 17 959 522 14 652 561 Kokonaistyöttömyys nousi 2,4 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Työllisyystilanne on vaikea koko maassa, mutta Tampereella on edelleen valtakunnallisesti korkea työttömyysaste. Kuudesta suurimmasta kaupungista Tampereen työttömyysaste on suurin. Alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat nousseet hälyttävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on kasvanut 700:lla henkilöllä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kustannusten mittava nousu johtuu työttömyyden lisääntymisestä ja pitkittymisestä. Vuonna 2013 työllisyydenhoidon palvelut pääosin saavuttivat tai ylittivät niille asetetut vaikuttavuustavoitteet. Kaikista palvelun päättäneistä asiakkaista keskimäärin 46 % pääsi työhön, koulutukseen tai ohjautui jatkopalveluun (2012: 46 %). Jatkosijoittumistavoite vaihtelee palvelusta riippuen 35:stä 60:een prosenttiin palvelun päättävistä asiakkaista. Korkean työttömyyden vuoksi asiakkaiden määrä palveluissa lisääntyy, mikä saattaa heikentää vaikuttavuutta tulevaisuudessa. Tavoite on osittain saavutettu. Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut Kortti 16 Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työllisyydenhoidon uusi toimintamalli on otettu käyttöön ja työllisyydenhoidossa on käynnistetty kokonaisvaltainen kehittämistyö Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) toiminta vakinaistettiin vuoden 2013 alusta ja työllisyydenhoidon palveluiden tilaaminen siirtyi kokonaisuudessaan osaamis- ja elinkeinolautakunnalle. TYPAn palveluprosessien ja palveluiden kehittäminen sekä kuvaaminen on käynnistetty. Myös työnantajapalveluiden kehitystyö on aloitettu. Lisäksi on käynnistetty palveluiden kohdentaminen ja kehittäminen yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille työttömille. Tampere on mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyydenhoidon kuntakokeilussa, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyteen. Tampereen kuntakokeilussa kehitetään asiakasohjausta, palvelutarjontaa ja välityömarkkinoiden toimivuutta kaupungin eri yksiköiden, TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, työnantajien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kuntakokeilun myötä TYPAan on tullut kolme uutta palvelua asiakkaille. Keskitetyn palvelutarvearvioinnin kautta asiakkaat ohjataan TYPAn eri palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan päättäville asiakkaille tarjotaan työhönvalmennuspalvelua. Asiakkaita myös tuetaan aktiivisessa työn etsimisessä ja siirtymisessä välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille. Lisäksi työnantajayhteistyössä on aloitettu palvelu, jossa kaupungille tuella palkattu työntekijä siirretään toisen työnantajan (yrityksen) tehtäviin. 12 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite Kortti 17
strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia toimintaympäristöjä on kehitetty Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia toimintaympäristöjä on kehitetty Avoin Tampere -hankkeessa. Hankkeen vuoden 2013 keskeisinä tavoitteina oli varmistaa innovaatioalustatoiminnan jatkuvuus sekä toimia siltana Innovatiiviset Kaupungit (INKA)- ohjelmaan ja tukea toiminnallaan sen tavoitteita. INKA-ohjelmaan on hyväksytty laaja kokonaisuus, joka tukee suoraan myös Avoin Tampere -ohjelman tavoitteita. Vuoden 2013 aikana Avoin Tampere -hankkeen tuloksena syntyi lähes 30 uutta, lähinnä ICT-alan Start-Up yritystä, hankerahaa on monistettu vuosille 2012-2013 yhteensä yli 4 milj. euroa ja yksityistä rahaa alkaville ja kasvuvaiheen yrityksille on generoitu vuosien 2012-2013 aikana yli 16 milj. euroa. Merkittävin uusi käynnistetty innovatiivisuutta tukeva toimintaympäristö on Mediapolis-hanke, jonka tavoitteena on luoda Tampereesta kansainvälisesti tunnettu viestinnän ja luovien alojen innovaatiokeskus. Lisäksi on vahvistettu Uuden tehtaan toimintakokonaisuuksia ja edistetty niiden ympärille syntyviä temaattisia osa-alueita, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa. ICT-alan rakennemuutokseen liittyviä aktiivisia toimenpiteitä on jatkettu ja uusia laadittu. Avoin Tampere -hanke on edennyt hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2013 säästöjen jälkeen Avoin Tampere hankerahaa käytettiin n. 1 milj.euroa euroa ja merkittäviä kustannuksia ei siirtynyt vuodelle 2014. Kaupunkiseudun näkyvyyttä on edistetty erilaisissa tapahtumissa. Kortti 18 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Yritysvaikutusten arviointia on kehitetty kaupungin päätöksenteossa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Yritysvaikutusten arviointimallia on suunniteltu yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuleva elinkeinojohtaja valmistelee mallin loppuun ja käynnistää sen toteutuksen. Kortti 19 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 13
strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Ympäristöliiketoiminnan edellytyksiä on kehitetty Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Cleantech- ja energia-alojen laaja selvitys valmistui joulukuussa 2013. Selvitys sisältää liiketoimintaympäristön ja -verkostojen kuvauksen. Cleantech-alan yrityksiksi lasketaan kuuluvan yli 20 yritystä (liikevaihto yhteensä yli 50 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa yhteensä yli 200 henkilöä) ja energia-alan yrityksiksi yli 15 yritystä (liikevaihto yhteensä yli 500 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa yhteensä yli 1300 henkilöä). Tietoja käytetään apuna kotimaisten ja kansainvälisten yritysten houkuttelemisessa Tampereen kaupunkiseudulle. Vuosittain seurattavaan mittariin liittyen palveluliiketoiminnan kehittymistä on edistetty muun muassa Tampereen yliopiston palveluinnovaatiohankkeen ja Tampereen teknillisen yliopiston teollisen palveluliiketoimintahankkeen avulla. Lisäksi seudun terveysteknologiaosaamisen markkinoinnin taustamateriaali on valmis ja tietoalan osaamiskärkien laaja taustamateriaali on päivitetty. Startup Tampere -hanke tähtää alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten alueellisten rahoitusmallien kehittämiseen, pilotoimiseen ja vakiinnuttamiseen. Tavoitteena on luoda aktiivisesti toimiva bisnesenkeliverkosto, joukkorahoitus, pääomasijoittajaverkosto ja alueella toimiva rahasto sekä tuottaa valmennusta rahoituksen hakuun. Seudun enkeliverkosto on jo merkittävästi kasvanut, ensimmäinen joukkorahoitus on toteutunut ja yli 50 yritystä on valmennettu rahoituksen hakuun. Pirkanmaan Innovaatioista Bisnestä (PIB) -hanke järjesti yritystapahtumia, joihin osallistui yhteensä 34 yritystä. 12 yrityksessä on käynnissä yritysanalyysit, joissa kullekin yritykselle rakennetaan yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat. HYVIS Pirkanmaa -hankkeessa kehitettiin yritysten kannattavuutta, rakennettiin verkostoja ja luotiin perustaa kehittämistyölle. Hankkeessa oli mukana yli 200 hyvinvointialan yritystä. Kortti 20 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla Alkavien yritysten neuvontapalveluiden jatkototeutuksesta on tehty päätökset Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Tredean koordinoima Perusta-hanke, joka sisältää alkavien yrittäjien neuvontapalvelut, jatkuu helmikuun 2014 loppuun saakka. Tämän jälkeen alkavien yritysten neuvonta toteutetaan Tredean ja Ensimetrin yhteistyönä. Lisäksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehitetään koko yrityspalvelukokonaisuutta siten, että se on helpommin yritysten tavoitettavissa. Neuvontapalvelu Ensimetrin kautta perustettiin 701 yritystä (1-12/2012: 765), joista kasvupotentiaalia oli 23 (2012: 44) yrityksellä. Osuuskuntia perustettiin 16 (1-12/2012:11). Muualla (Uusi Tehdas, Demola) on syntynyt noin 30 uutta startup-yritystä, jotka työllistävät noin 200 henkilöä. Kortti 21 14 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite
strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista /- Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Kaupunki on edistänyt toimillaan lentoliikenteen kehittymistä Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Kesäkaudella 2013 Tampereelta ulkomaille oli 12 lentoreittiä (kesällä 2012 /15): Kaunas, Bremen, Frankfurt Hahn, Bergamo, Budapest, Lontoo, Barcelona/Girona, Palma, Alicante, Malaga (Ryanair), Tukholma (SAS) ja Riika (Air Baltic). Syksyllä 2013 Tampereelta ulkomaille oli 4 lentoreittiä (syksyllä 2012: 9). Air Baltic on lopettanut liikennöinnin kokonaan (Riika) ja Blue1 lopetti Kööpenhaminan reitin, mutta lentää edelleen Tukholmaan. Ryanairin kohteista ovat jäljellä Bremen, Lontoo ja Budapest. Itämeri-instituutin hallinnoima Baltic Bird -hanke organisoi Tampereen lentokenttää markkinoivan nettikampanjan syys-lokakuussa. Hankkeessa analysoitiin myös Tampereen lentojen kehittämismahdollisuuksista. Analyysissä selvitettiin, mitkä lentoyhtiöt voisivat olla kiinnostuneita lentämään Tampereelle, ja mitkä isot lentokentät ovat sellaisia, joihin Tampereen kannattaa tavoitella yhteyksiä. Analyysin pohjalta lähestytään muutamia lentoyhtiöitä yhteistyössä mm. Finavian kanssa. Tavoitteena on parantaa ensisijaisesti verkostoyhtiöpalveluja. Lentoliikenteen kehittymistä käsiteltiin myös Airport Workshop -tilaisuudessa marraskuussa, jonka tulosten avulla kehittämistyötä jatketaan. Suomen lentoliikennestrategian väliraportti valmistui joulukuussa.tampere on ollut aktiivisesti mukana strategian valmistelussa ja kaupungin pääasialliset tavoitteet on huomioitu väliraportissa. Yhteistä markkinointisopimusta Ryanairin kanssa jatkettiin vuodeksi eteenpäin elokuun alussa. Ryanairin internetsivuilla toteutettiin markkinointiyhteistyökampanja. Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaalin 2 laajennus- ja muutostyöt ovat saaneet EU:n hyväksynnän ja työt ovat valmiina alkamaan. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 22 Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja tilaajajohtaja Kari Hakari Juhannuskylän, Saukonuiston ja Tammelan koulut kehittivät digitalkkarimallin, jolla tuetaan oppimisympäristön digitaalisten välineiden käyttöä. Malli on sovellettavissa myös muihin koulukampuksiin. Kaukajärven koululla aloitti teknologiapainotteinen luokka, joka pilotoi digitaalisten sisältöjen käyttöä. Kouluissa lisättiin langattomia verkkoja joustavampien oppimisratkaisujen saavuttamiseksi. Sampolan koulukeskuksen muutoksenhallinnan tuki on toteutettu. Kansainvälisessä koulussa sekä Tesoman ja Tesomajärven kouluissa on aloitettu koulurakentamisen ja uusien oppimisympäristöjen syntymisen tueksi henkilöstön osallistamiseen tähtäävä koulutuskokonaisuus. Yrityskylän toiminta on vakinaistettu. Yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta ja sen tuen malleista on teetetty kansallinen selvitys ja yrittäjyyteen liittyvän koulutuksen toimijaverkoston kokoaminen on aloitettu. Lumate -tiedekerhot (luonnontieteet, matematiikka, teknologia) on laajennettu peruskouluun ja lukioon. Tamperelaisia oppimisympäristöjä on esitelty useiden eri maiden edustajille ja koulutusosaamisen vientiverkostossa (Learning Bridge) on järjestetty verkostotapaaminen ja kansainvälinen seminaari. Päättäjille on järjestetty koulutusviennistä intensiivivalmennuskurssi. Tampereen seudun ammattiopiston ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden syksyllä 2013 alkaviin koulutuksiin oli 1,66. Tampereen toimipisteiden hakukerroin oli 1,90 ja muissa Tredun toimipisteissä 1,08. Ammatillisen koulutuksen fuusion vuoksi vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa. Verrattuna Espoon (1,32), Jyväskylän (1,69), Oulun (2,24), Turun (1,68) ja Vantaan (1,65) alueilla toimiviin ammattiopistoihin Tredun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden on keskitasoa. Tampereen kaupungin päivälukioiden ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka syksyllä 2013 alkaviin koulutuksiin oli 1,05 (2012: 1,07). Tampereen ammattikorkeakoulun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden syksyllä 2013 alkaneisiin nuorten koulutusohjelmiin oli 6,76 (2012: 6,12). Tampereen yliopistoon oli vuonna 2013 yhteensä 18 689 hakijaa, joista 12,7 % (2 382) sai opiskelupaikan (2012: 17 399; 13 %; 2 257). Hyväksyttyjen prosenttiosuus oli TaY:ssa yliopistojen pienin. Tampereen teknilliseen yliopistoon oli vuonna 2013 yhteensä 5 641 hakijaa, joista 26,3 % (1 485) sai opiskelupaikan. (2012: 5 288; 30 %; 1 561). Hyväksyttyjen osuus oli TTY:ssä isompi kuin muissa teknillisissä korkeakouluissa. Kortti 23 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 15
strategiakortit Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusi seudullinen oppilaitos on käynnistänyt toimintansa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on toiminut yhtenäisenä oppilaitoksena elokuusta 2013 saakka. Tredu on Suomen suurin ammatillinen oppilaitos, jossa vuonna 2013 opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 8 000 opiskelijaa. Lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja muita koulutuksia suoritti yli 5 000 opiskelijaa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskeli noin 3 800 opiskelijaa. Tredun sisällä toimintatapoja on yhtenäistetty, henkilöstön toimenkuvia on tarkennettu ja opetussuunnitelmatyö etenee. Tredun organisointia kehitetään edelleen vastaamaan paremmin toiminnallisiin haasteisiin. Tietojärjestelmien käytön optimointia on jatkettu ja ydinprosessien kuvaaminen sekä palveluverkon uudistamisen suunnitelmat etenevät. Palautejärjestelmien kehittäminen on aloitettu ja projektitoimintaa on kehitetty ja yhtenäistetty. Toimipisteiden ja koulutusalojen uusien toimintamahdollisuuksien tarkasteleminen on aloitettu. Kortti 24 Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Valmius Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen täysimääräiseen toimeenpanoon vuoden 2014 alusta alkaen on olemassa Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Yhteistoiminta-alueen täysimääräinen toimeenpano valmisteltiin vuonna 2013 siten, että se toteutuu suunnitellusti vuoden 2014 alusta. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Oriveden sosiaalityön palvelut ovat siirtyneet Tampereen palvelutuotantoon vuoden 2013 alussa. Oriveden terveydenhuoltopalvelujen ja kehitysvammaisten avopalvelujen siirtoa Tampereen vastuulle vuonna 2014 valmisteltiin suunnitellusti. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Sisäiset palvelusopimukset vuodelle 2014 kattavat myös Oriveden ikäihmisten palvelut. Myös Oriveden ulkoiset sopimukset on siirretty Tampereen kaupungille. Oriveden ikäihmisten palvelujen rakennemuutos päätettiin toteuttaa osana Tampereen palvelurakennemuutosta. Kokonaisvalmistelu (JYR, KK): Yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa täysimääräisesti vuoden 2014 alusta. Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on sisällytetty lautakuntien vuosisuunnitelmaesityksiin. Kortti 25 16 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite
strategiakortit Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Toisen MAL-sopimuksen toteutus on käynnistynyt Apulaispormestari Pekka Salmi, kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala ja talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala MAL II sopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2013. Aiesopimuksen 1. vuoden seurantaraportin kokoaminen on käynnissä. Valtion ja kuntien seurantakokous pidetään toukokuussa 2014. Rakennesuunnitelman uudistaminen on käynnistynyt tavoitteiden vahvistamisella ja vaihtoehtojen laadinnalla. Kunnat lausuvat vaihtoehdoista maaliskuussa 2014. Kaupunkiseudun liikennetutkimus on valmistunut, ja liikennemalli on päivitetty. Ara on hyväksynyt seudun kuntien esitykset tonttien enimmäishintojen korottamisesta. Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toimeenpano on edennyt siten, että juniin soveltuvan seutulipun käyttöönotto oli kesäkuussa 2013. Vr-seutulippu on käytössä Nokian ja Lempäälän suunnilla. Neuvottelu lipputuotteen kehittämisestä ja laajentamisesta mm. Orivedelle on käynnissä. Tampereen rautatieaseman alueen yhteissuunnitteluhanke on käynnistynyt Tampereen asemakeskus - hankkeen nimellä. Hankkeesta on julkaistu ensimmäisen vaiheen visioita. Tampere-Pirkkalan lentoaseman tulevaisuutta visioiva hanke on päättynyt ja tulokset raportoidaan helmikuussa. Pienten MAL-hankkeiden toteutus etenee ELY-keskuksen ja kuntien rahoittamana. Mm. pyöräilyn seudullinen viitoitussuunnitelma on valmistunut, ja Pirkkalan ja Kangasalan suuntien laatukäytävien reittisuunnittelu on käynnissä. Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Kortti 26 Kaupunkiseudun yhteistyön vaikuttavuuden arvioinnin toteutustilanne Kuntarakennelain velvoitteet täyttävä selvitystyö on käynnissä Tampereen kaupunkiseudun kunnat toteuttavat Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen selvitystä 1.1.2013 31.1.2014. Selvitysmiehenä toimii emeritus maaherra Rauno Saari. Työn tavoitteena on tukea hyvinvointia, elinvoimaa ja kestävää kehitystä kaupunkiseudulla. Selvityksessä tarkastellaan monipuolisesti erilaisia yhteistyön organisointivaihtoehtoja. Selvityksen tavoitteena on myös vastata tulevan kuntarakennelain selvitysvelvoitteisiin. Selvitys on edennyt suunnitellusti seutuselvittäjän johdolla ja ohjausryhmän ohjaamana. Selvitysraportti ja selvitysmiehen ehdotus julkistetaan 28.1.2014. Selvitys päättyy suunnitellusti 31.1.2014, kunnat ottavat kantaa selvitysmiehen ehdotuksiin ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin 14.4.2014. Kortti 27 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 17
strategiakortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit 28 42 Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kaavoitettu ja rakennettu asuin- ja muu kerrosala/vuosi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu 200 000 kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa 100 000 kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 300 pientaloasunnon rakentamiseen Apulaispormestari Pekka Salmi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu noin 282 000 kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa 103 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 395 uuden pientaloasunnon rakentamiseen, ja niistä 103 sijoittuu omakotitonteille. Kortti 28 Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kantakaupungin täydennysrakentamisen toteutustilanne Kantakaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnittelua on jatkettu ja se on painottunut joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöön Apulaispormestari Pekka Salmi Kalevanrinteen asemakaavoituksen yleissuunnitelma ja Haukiluoman EHYT-yleisuunnitelma ovat valmistuneet ja ne on hyväksytty asemakaavoituksen pohjaksi. Tesoman EHYT-yleissuunnitelma on viimeistelyvaiheessa. Hakametsän EHYT-yleissuunnitelma on käynnistetty ja siinä hyödynnetään kaupunkiraitiotien valmistuvaa yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmat sijoittuvat joukkoliikennekäytävien varrelle. Yleissuunnittelun tueksi on käynnissä avoimien maisematilojen selvitys sekä korkean rakentamisen selvitys aluekeskuksiin. Selvitykset valmistuvat vuonna 2014. Kortti 29 18 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite
strategiakortit Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 50 prosenttia Apulaispormestari Pekka Salmi Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 79 prosenttia. Kortti 30 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto - Valtuustokauden tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Joukkoliikenteen matkustajamäärä Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 3 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna Apulaispormestari Pekka Salmi Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2013 noin puoli prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2012. Tavoitteen mukainen kolmen prosentin kasvu ei toteutunut vuonna 2013. Kysynnän hiipumiseen on vaikuttanut merkittävästi Tampereen työllisyystilanteen negatiivinen kehittyminen. Työmatkaliikenteen vähentyminen vähentää myös joukkoliikenteen kysyntää. Vuonna 2013 tehtiin noin 30,5 miljoonaa matkaa, mikä on runsaat 100 000 matkaa enemmän kuin vuonna 2012. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 31 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite 19
strategiakortit Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto Valtuustokauden tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Toimenpiteet seudullisen monimuotoisen joukkoliikenteen edistämiseksi Kaupunkiraitiotien 1. vaiheen hankesuunnitelma on valmistunut Apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi tammikuussa 2013. Yleissuunitelma jakautuu kahteen suunnitteluvaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään valinta jatkosuunnitteluun valittavasta ensimmäisestä raitiotielinjasta alustavan yleissuunnitelman reittivaihtoehdoista. Toisessa suunnitteluvaiheessa laaditaan yleissuunnitelma valitusta raitiotielinjasta, arvioidaan sen vaikutukset ja verrataan runkobussivaihtoehtoon. Suunnittelutyö on edennyt aikataulun mukaisesti. Raitiotien alustavaan yleissuunnitelmaan jääneistä reittivaihtoehdoista on tehty välipäätös kaupunginvaltuustossa 17.6.2013 lukuun ottamatta Pispalan kannaksen ratkaisua, josta kaupunginvaltuusto päätti 11.11. 2013. Yleissuunnitelman rinnalla laaditaan selvitystä raitiotien hankinta- ja rahoitusmallista. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2014. Kortti 32 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto - Valtuustokauden tavoite Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä koneellisissa laskentapisteissä mitattuna Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna Apulaispormestari Pekka Salmi Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä laskentapisteissä on vuonna 2013 ollut 1 prosentin pienempi kuin vuonna 2012. Kesäkauden (15.5.2013-31.8.2013) pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on ollut vastaavasti 4 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkaudella. Pyöräilijöiden määrät ovat kuitenkin kasvaneet viimeisen viiden vuoden (2009-2013) aikana 5 prosenttia. Vuosittaisiin pyöräilijämääriin vaikuttavat useat tekijät kuten säätila ja taloustilanne mm. työttömyyden kautta. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 33 20 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 - Lisätietoliite