A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 31. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULURANTA, SÄYNÄTSALO KAAVATUNNUS 31:023 KAAVAN PÄIVÄYS 21.10.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 25.9.2012
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan asemakaavaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu 31. kaupunginosan korttelin 2 tontti 3, korttelit 74-80 sekä katu-, vesi- ja virkistysalueet Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä Kaavan nimi KOULURANTA, SÄYNÄTSALO Kaavan tunnus 31:023 Kaavan päiväys 21.10.2010 Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 7626 email: tapani.tommila@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 18.5.2010 vireilletulo Hyväksymis- Ltk 7.02.2012 päivämäärät Kh 27.2.2012, xx.xx.2012 Kv xx.xx.2012 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee 16 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta Säynätsalon pääsaarella, Päijänteen rannalla. Kaavan nimi ja tarkoitus Nimistötoimikunta on 15.12.2010 kokouksessaan esittänyt alueen nimeksi Koulurantaa. Kaavan tarkoitus on asuinrakentamisen mahdollistaminen Koulurantaan, Päijänteen rantamaisemiin.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 8 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 2.1.4 Maanomistus... 11 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 11 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 14 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 14 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 14 3.3.1 Osalliset... 15 3.3.2 Vireilletulo... 15 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 15 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 15 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 15 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 15 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 16 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 16 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 16 3.5.2 Asemakaavaluonnosten vaikutusten selvittäminen ja arviointi... 16 3.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 19 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 19 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 27 4.1 KAAVAEHDOTUS... 29 4.2 KAAVAN RAKENNE... 29 4.2.1 Mitoitus ehdotusvaiheessa... 29 4.2.2 Palvelut... 29 4.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 30 4.4 ALUEVARAUKSET... 30 4.4.1 Korttelialueet... 30 4.4.2 Muut alueet... 33 4.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 34 4.6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 35 4.6.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa... 35 4.6.2 Epävarmuustekijät... 35 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 35 4.6.4 Vaikutusten arviointi... 35 4.7 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 37 4.8 NIMISTÖ... 38 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 38 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 38 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 38 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 38
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa- asemakaavasta, pienennös 3) asemakaavaluonnos, pienennös 4) asemakaavaehdotus, pienennös 5) tonttijakokartat 6) asemakaavan havainnekuva 7) asemakaavan perspektiivikuva 8) seurantalomake Muu lähdeaineisto - Energiajärjestelmän ja sen päästöjen mallintaminen (Mari Sepponen ja Åsa Nystedt, VTT) - Luontoselvitys 2010 (Timo Kypärä) - Luontoselvitys 2003 (Tuomas Talvitie) - Keski-Suomen museon lausunto 2006 (Olli Lampinen ja Päivi Andersson) - Maaperäkartta
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan tarkoitus on mahdollistaa uuden pientaloasuinalueen rakentaminen Koulurannan alueelle Päijänteen rantaan. Tämän lisäksi kaavoitetaan virkistys- ja urheilualueita. Asemakaavalla tutkitaan mahdollisuutta säilyttää osa vanhasta koulurakennuksesta. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 25.8.2010. Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 9.12.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 17.5.2010. Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen 23.3.2011. Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 5.4-29.4.2011 välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 13.4.2011. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 7.2.2012. Kaavamuutosehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä 27.2.2012. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. xx.yy.2012. Asemakaava oli käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa xx.xx.2012 Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.2012 Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.2012 Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.2012. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttavat omatoimirakentajat ja rakennusliikkeet. Alue toteutetaan Jyväskylän 10R ohjelman mukaisesti siten, että nykyiset julkiset palvelut riittävät tyydyttämään uusien asukkaiden tuoman palvelutarpeen.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon pääsaaren pohjoisrannalla. Alueella on vanha koulurakennus, koulukenttä, kaksi tenniskenttää, ulkoilureitti ja pienimittakaavainen venesatama. Kilkitniemessä on pieni palstaviljelyalue. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee voimalinja. Koululla asuu muutamia ihmisiä. Alueella on Virkala niminen asuinkerrostalo ja rivitalo. Nämä eivät kuulu kaavoitettavaan alueeseen. Alueen etelä puolella kulkee pääsaaren tärkein kokoojaväylä, Parviaisenkatu. Alue on osin hyvin tasainen ja osin hyvin jyrkkäpiirteinen. Rannassa on pieni hoitamaton uimaranta. Koulu. Koulu ja koulun kenttä.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (7) Parviaisentie kevytväylineen. Virkala. Päijännettä ja uimaranta.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (8) 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Biologian opiskelija Tuomas Talvitie on tehnyt osalle aluetta luontoselvityksen v. 2003. Selvityksessä todetaan, että alue on kuivahkoa kangasta. Hiekkapohjaisen kuvion puusto on eri-ikäistä mäntyä, lähellä rantaa kasvaa myös muutama vanha kilpikaarnainen mänty. Sekapuuna on vähän rauduskoivua. Kenttäkerros on heinäinen. Sen valtalajeja ovat metsälauha, hietakastikka, puolukka ja variksenmarja. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal. Runsaasta käytöstä johtuen pohja- ja kenttäkerros on paikoin kulunut. Alueen virkistyskäyttöarvo on hyvä mutta luonnonarvoiltaan se on melko heikko. Luontoselvitystä on täydennetty kesällä 2010 ja tällä kertaa se ulottui koko alueelle. Täydennyksen tekijä oli biologi Timo Kypärä. Selvityksen karttaosassa on merkittynä alueella olevat arvokkaat luontokohteet: sarjatalvikki ja kissankäpälä. Kissankäpälät ja toinen sarjatalvikkiesiintymä jäävät uuden kaavan ulkopuolelle. Toinen sarjatalvikkiesiintymä jää kaavan virkistysalueelle. Suunnittelualueen lähellä löytyy arvokas elinympäristö l. paahdeympäristö. Suunnittelualue on pinnanmuodostukseltaan hyvin vaihteleva. Avokalliota siellä ei ole mutta jyrkkiä maastonkohtia löytyy. Alueen maisemalle ja luonnolle leimaa-antava tekijä on Päijänne. Pienilmasto Alue rajautuu Päijänteeseen. Järvi vaikuttaa voimakkaasti pienilmastoon, erityisesti sen tuuliolosuhteisiin. Talvella on mahdollisesti keskimääräistä tuulisempaa mutta syksyllä saattaa olla pitempään leudompaa. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva Päijänne on maamme toiseksi suurin järvi. Suunnittelualue kuuluu myös pohjavesialueeseen. Maa- ja metsätalous Kilkitniemessä on pieniä palstaviljelypalstoja, joita viljellään pienimuotoisesti edelleen. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Vuonna 2010 alueella asui, ts. koululla, 5 asukasta. Koulun asukkaiden vuokrasopimukset on lopetettu vuoden 2010 lopulla ja he ovat muuttaneet pois. Yhdyskuntarakenne Alueella on vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpöverkosto sekä pumppaamoja.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (9) Kaupunki-/taajamakuva ja asuminen Alueella on Säynätsalon vanha koulu piha-alueineen. Koulu on huonossa kunnossa ja kouluopetusta sekä päiväkotia varten on rakennettu kokonaan uusi koulu-päiväkoti. Palvelut Alueella ei ole palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Suunnittelualueen reunassa Parviaisentiellä on kevyenliikenteenväylä. Näitä pitkin on hyvät yhteydet virkistysreiteille. Alueella on rantaviivaa ja hyvä paikka uimiselle. Onkimaan, soutelemaan ja hiihtelemään pääsee helposti, kuten myös pilkkimään. Suunnittelualueella on kaksi tenniskenttää, joita käytetään kesäisin. Lähistöllä on Juurikkasaaren veneilyalue. Reitit ja virkistys. Katkoviivalla merkityt ovat latuja. Yhtenäiset viivat kuvaavat pyöräilyreittejä. Liikenne Alue rajautuu Parviaisentiehen, jolla on kevyenliikenteenväylä. Parviaisentien varressa on bussipysäkit, joilla pysähtyvät linjat 16, 16M ja 21.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (10) Julkinen liikenne. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Keski-Suomen museo on todennut vuonna 1987 tehdyssä rakennusinventoinnissa, että Säynätsalon kunnan koululla on paikallishistoriallista merkitystä 1950-luvun koulurakennuksena maisemallisesti merkittävällä rantatontilla. Arkkitehti Seppo Hytösen suunnittelema koulutalo on sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Tiilestä rakennettu koulu tehtiin vuonna 1954 entisen, vuonna 1921 rakennetun ja tulipalossa vuonna 1953 tuhoutuneen hirsikoulun paikalle. Säynätsalon koulu on samantyyppinen kuin Lehtisaaressa oleva vuonna 1949-1950 rakennettu ja myös arkkitehti Seppo Hytösen suunnittelema koulu. Tätä koulua on kuitenkin täydennetty yhteiskoulurakennuksella vuonna 1964. Säynätsalon koulun moderni juhlava puuliuskekiviarkadi yläpuolisin nauhaikkunoin, ajan henkeen harkituin yksityiskohdin tehty konstailematon ulkoasu, sisätilan valeperspektiivi ja hyvin kokonaisuuteen istuva asuntolasiipi ovat aikakaudelleen luonteenomaista arkkitehtuuria, jota on Jyväskylän seudulla suhteellisen vähän säilynyt tällaisenaan. Tilat ovat pienet nykyajan mittapuun mukaan eikä perusteellisia korjauksia ole vuosien aikana tehty, märkätilojen korjausta lukuun ottamatta. Keski-Suomen museo pitää Säynätsalon koulun päämassaa sekä asuntolasiipeä arkkitehtonisesti merkittävinä ja mielenkiintoisina. Koulu sijaitsee alueella, jonka tehdas aikanaan lahjoitti tarkoitusta varten. Yhdyskuntarakenteellisesti sillä on siten koulurakennuksena historiallinen ja aluerakenteellinen yhteys Säynätsalon tehdasyhteisön kehittymiseen ja elämään. Rakennuksen käyttömahdollisuudet muuhun kuin koulutoimintaan ovat vähäiset. Tästä huolimatta Keski-Suomen museo esittää, että koulutalon uudiskäyttö koulu-päiväkodiksi tutkitaan tai koulumitoitusta tarkistetaan tilojen osalta uudelleen. Tarvittaessa pitkä luokkasiipi voidaan purkaa ja rakentaa uudelleen toiseen käyttötarkoitukseen suunnitelluiksi tiloiksi, jos sillä pystytään säilyttämään salin päämassa ja asuntolasiipi uudenkin käyttötarkoituksen myötä sekä kunnostamaan ne tarvittaviin osin säilyttävästi. Koulutontille voidaan myös rakentaa uudisrakennuksia edellyttäen, että Päijänteen rantamaisemat otetaan huomioon lisärakentamisen volyymia ja maisemaan sopivuutta arvioitaessa. Tontilla olevaa kellaria ei ole tarpeen säilyttää, ellei sille luontevalla tavalta ole osoitettavissa uusi käyttötarkoitus. Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (11) Tekninen huolto Alueella on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostot ja pumppaamoita. Rannassa kulkee hiekkapintainen kevyenliikenteenväylä. Erityistoiminnat Alueen länsipuolella kulkee suurjännitesähkölinja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole muita ympäristöhäiriöitä, kuin suurjännitesähkölinja/voimalinja. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen välittömässä vaikutuspiirissä sen ulkopuolella asuu 32 henkilöä. Alueella oleva ns. Virkalan talo ja sen naapurissa oleva rivitalo (Virkalantie 2) ovat saaneet olla omassa rauhassaan vuosien ajan. Koulun lopetettua toimintansa, eivät koululaisetkaan ole olleet enää häiriöksi. Uuden asutuksen myötä tämä tilanne muuttuu. 2.1.4 Maanomistus Maanomistaja on Jyväskylän kaupunki. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Taajamatoimintojen alueeseen liittyvät muun muassa seuraavat, asemakaavaa laadittaessa huomioon otettavat suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Alue kuuluu myös maakuntakaavan pohjavesialueeseen. Suunnittelualueen ympäröimälle alueelle kaavan ulkopuolelle jää Virkalan kerrostalo, joka on maakunnallisesti arvokas ja mainittu maakuntakaavan liiteaineistossa..
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (12) Karttaote maakuntakaavasta. Kouluranta sijoittuu A merkin alapuolelle. Yleiskaavat Alueella on voimassa Säynätsalon kunnanvaltuuston 11.11.1986 hyväksymä Säynätsalon osayleiskaava, joka on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa suurin osa alueesta on esitetty yleisten palvelujen alueeksi (PY) ja virkistys- ja urheilualueeksi (VV ja VU). Yleiskaava on yli 20 vuotta vanha. Jyväskylässä on aloitettu koko Jyväskylää koskevan yleiskaavan laatiminen. Karttaote yleiskaavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimikunnassa 5.9.2011 hyväksyttiin yleiskaavan raamilauseet, joiden mukaan uusia omarantaisia tontteja tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Kohteina ovat mm. Kairahta, Kaunisharju, Majanoro, Kirkkolahti, Iloniemi, Tikkakoski, Säynätsalo ja Iso-Lehtisaari. Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja eli Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (13) Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaava 31:003 (6.8.1997) ja Säynätsalon saaren rakennuskaava R4:7 (26.9.1975). Asemakaavassa suunnittelualue on lähivirkistysaluetta (VL), urheilualuetta (VU), uimaranta-aluetta (VV) ja leikkikenttäaluetta (VK). Rakennuskaavassa alueella on yleisten rakennusten korttelialuetta (YO) ja vedenoton aiheuttamaa alueen käytön rajoitusaluetta (EV). Suunnittelualue kuuluu pääosin kaavan pohjavesialueelle. Ote ajantasa-asemakaavasta. KymppiR ohjelma Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. KymppiR2009 ohjelma valmistui syyskuussa 2009. Ohjelma oli 22.9.2009 kaupunkirakennelautakunnassa ja 19.10.2009 kaupunginhallituksessa ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.10.2009. Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (14) Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Suunnittelualueen ympäröimälle alueelle kaavan ulkopuolelle jää Virkalan kerrostalo, joka on maakunnallisesti arvokas ja mainittu maakuntakaavan liiteaineistossa. Säynätsalon pääsaari kuuluu kokonaisuudessaan Säynätsalon teollisuusyhdyskunnan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Viereisen Juurikkasaaren alueella on käynnissä asemakaavamuutos. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit Keski-Suomen museo on inventoinut koulun vuonna 1987 ja antanut lausunnon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta vuonna 2006. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavoitusohjelmassa asemakaavatyö ajoittuu vuosille 2011-2012. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa (Silli) 25.8.2010. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (15) 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Maanomistatiedot ovat saatavissa kaavoituksesta. Viranomaiset: Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Vattenfall Oy Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Tonttituotanto Ympäristötoimi 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.5.2010, Jyväskylän kaupungin tiedostuslehdessä sekä maanomistajille 17.5.2010 päivätyllä kirjeellä. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaprosessin alkuvaiheessa maanomistajat ovat olleet kaavoittajaan yhteydessä puhelimitse tai käymällä kaavoituksessa paikan päällä. Osallisia on kiinnostanut uuden rakentamisen laajuus ja tyyppi. Lisäksi on oltu kiinnostuneita mahdollisista omarantaisista tonteista. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan aloitusvaiheessa on asemakaavaa käsitelty viranomaisneuvottelussa 9.10.2010. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kouluranta on tärkeä Säynätsalon pääsaaren pohjoisosan asuinalue. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa suhteellisen tehokas omakotialue. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue on Päijänteen rannalla. Rannan virkistyskäyttö huomioidaan erityisesti kaavoituksessa.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (16) 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla mahdollistetaan laadukkaan asuinympäristön rakentaminen. 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaa suunniteltaessa on suunnittelijan pöydällä ollut useita erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehdot ovat olleet rakentamisen volyymin ja sijainnin suhteen melko samanlaisia, johtuen suunnittelualueen suhteellisen pienestä koosta. Kerrostalot, pienkerrostalot ja rivitalot suurina määrinä jätettiin suunnittelusta pois, koska niillä ei ole ollut kysyntää Säynätsalon saarilla. Vaikein kysymys on koulun kohtalo. Asemakaavan luonnosvaiheessa päätettiin esittää kaksi vaihtoehtoa, joissa toisessa koulun vanha osa säilytettäisiin ja toisessa ei säilytettäisi sitäkään. Muuten vaihtoehdot ovat samanlaisia, joten vertailu on yksinkertaista. Asemakaavaprosessi myös nähtiin sopivaksi tavaksi selvittää, onko koululla käyttöä ja millaista se mahdollisesti olisi. Kaavaluonnosten vaikutukset ovat kutakuinkin samankaltaiset, joten niitä ei ole syytä arvioida erikseen kuin kulttuuriympäristön osalta. Vaihtoehdossa, jossa koulu säilytetään ja sen viereen saisi pienen kerrostalon, olisi kerrosalaa enemmän. Rakentamiselle ei kuitenkaan tarvitse vallata rakentamatonta maata. Siksi suorat vaikutukset luonnon ympäristöön eivät ole erilaisia. Asemakaava-alue koostuu kolmesta erillisestä pienkokonaisuudesta, jotka ovat: 1) Koulu ja koulun lähiympäristö 2) Kilkitniemi 3) Sisälmyslahden pohjoisosan ranta-alue Nämä ovat luonteeltaan erilaisia. Koulun lähiympäristö on tiivis-matalatyyppistä rakentamista. Koulun alueella on pääosa uudesta rakentamisesta. Kilkitniemi on yhtä aikaa sekä tiivistä että väljää, Siellä rakennukset ovat melko tiiviissä ryppäässä laajan vapaa-alueen keskellä. Sisälmyslahden pohjoisosassa on kysymys tavanomaisista omarantaisista omakotitalotonteista. 3.5.2 Asemakaavaluonnosten vaikutusten selvittäminen ja arviointi Asemakaavaluonnoksissa esitetään Koulunrannan alueelle tiivistä omakotirakentamista. Uusia omakotitontteja (AO) olisi vaihtoehdosta riippuen 30 33 kpl ja yksi asuinpientalotontti (AP). Kaavan toteutuessa alueen kokonaisasukasmäärä nousisi 100-120 henkilöön. Vaihtoehdossa, jossa koulun vanha osa säilyisi, on yksi YLA -tontti, johon saisi koulun lisäksi rakentaa nelikerroksisen kerrostalon. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan toteutuessa kokonaan alueelle tulee 130-170 uutta asukasta ja vaihtoehdosta riippuen noin 30-50 uutta asuntoa. Alue on pientalovaltainen, joten odotettavissa on lapsiperheiden määrän voimakasta kasvua.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (17) Alue muuttuu melkein rakentamattomasta alueesta tiiviiksi pientaloalueeksi. Muutos nykyiseen verrattuna on selvä. Alueella jo olevat rakennukset joko säilyvät osittain tai puretaan. Lähistön asuin- ja huoltorakennukset säilyvät. Katuja parannetaan ja rakennetaan uusia. Alueelle rakennetaan tarvittavat kunnallistekniset verkostot jo olemassa olevien lisäksi. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta vaihtoehdoissa on eroa. Vaihtoehto 2:ssa, jossa 1950- luvulla rakennettu osa liikuntasaleineen ja asuntoineen koulusta säilytetään, jäisi alueelle vanhaa jälleenrakennuskauden koulurakentamista. Salilla voisi olla käyttöä edelleen kokoontumistilana ja tietenkin liikuntatilana. Asunnoissa on asuttu vuoteen 2010 saakka ja ne ovat asukkaiden mielestä olleet mukavia. Kunnostettuina ne olisivat sitä vielä enemmän. YLA tontille saisi rakentaa nelikerroksisen kerrostalon aivan lähelle rantaa. Tontilla olisi sallittu myös julkiset palvelut, joten siinä voisi toimia esim. jonkinlainen tuettua asumista järjestävä toimija. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen lähimaisema muuttuu voimakkaasti. Nykyiset metsäalueet muuttuvat rakennetuiksi. Kouluympäristö menetetään ja tilalle tulee pientalourbaani ympäristö. Uusi rakentaminen ei näy juurikaan Päijänteelle päin, koska rannan puusto ja muu kasvillisuus säilyy leveänä nauhana rannassa. Puusto kaadetaan kokonaan kaikilta asumiseen osoitetuilta alueilta. Virkistysalueilla ne pääsääntöisesti säilyvät ja suojelualueella ne säilytetään. Alueen vesitalous muuttuu niillä alueilla, jossa ei aikaisemmin ole ollut maanpinnan käsittelyä, voimakkaasti. Vaikutukset maisemaan Koulunrannan alue muuttuu avoimesta kouluympäristöstä tiiviisti rakennetuksi asuinalueeksi. Järveltä päin katsottaessa maisema saattaa muuttua jonkin verran varsinkin talviaikaan. Kesällä alue jää suhteellisen sankan puuston taakse piiloon. Vaihtoehdossa 2, jossa sallitaan rakentaa vanhan koulun pohjoispuolelle nelikerroksinen kerrostalo, saattaa muita korkeampi rakennus näkyä järvelle. Toisaalta toiveena on, että uusista asunnoista avautuisi näkymiä järvelle. Vaikutukset pienilmastoon Suunnittelualueella pienilmasto muuttunee edullisempaan suuntaan, koska rannan talorivi toiminee jonkinlaisena tuulensuojana. Rakennukset lämmittävät lähiympäristöä. Mikäli alueelle tulee asuntokohtaista puun polttoon perustuvaa lämmitystä, aiheutuu siitä pienhiukkaspäästöjä. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Alueella olevat arvokkaat kasvit voivat säilyä nykyisillä kasvinsijoillaan. Asutuksen lisääntyessä alueen maanpinnan kulutus lisääntyy etenkin kesäaikaan, koska aiemmin sitä ei juuri kesäisin ole ollut. Uuden asutuksen mukanaan tuomat pihakasvit voivat levitä ympäristöön ja valtaavat alkuperäiseltä kasvustolta alaa. Alueen maukkaat puutarhakasvit voivat houkutella paikalle jäniksiä ja niiden perässä seuraavat metsiemme kissapedot, ilvekset. Vaikutukset talouteen Suunnittelualue on täydennysrakentamiskohteena lähes täydellinen. Siellä on valmiina kunnallistekniset järjestelmät, laiturit ja kevytväylät. Joukkoliikenne kulkee vierestä. Alueen maaperää on jo muokattu. Kustannuksia syntyy pelkästään alueen sisäisen kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (18) Alueelle voi syntyä myös uusia työpaikkoja, mikäli koulun säilyttävä vaihtoehto toteutetaan. Muuten se on asuinpainotteinen. Useimpien työpaikat ovat Säynätsalon ulkopuolella ja tästä aiheutuu työpaikkaliikennettä. Pitkällä aikavälillä saattaa alueella lisääntyä esim. etätyö, johon asuinmuoto antaa oivalliset mahdollisuudet. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vuonna 2010 on koulu lopetettu. Alueella käy vain satunnaisesti autoja ja muita ajoneuvoja. Käytännössä alue on liikenteellisesti hyvin turvallinen. Alueen rakentuessa asuinalueeksi muuttuvat liikenneolosuhteet. Liikennemäärät kasvavat ja onnettomuuksien riski sitä mukaan. Rakentamisvaiheessa työmaaliikenne on astetta pahempi riski. Rakentamisvaiheessa liikenteen lisäksi alueella syntyy melua, pölyä ja roskaisuutta. Tämä heikentää asuinympäristön asuinolosuhteita muutamaksi vuodeksi nimenomaan siinä tapauksessa, että rakentaminen lähtee käyntiin. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Alueen asukasmäärä kasvaa yli sadan hengen ja suurin osa asuinkunnista tulee olemaan lapsiperheitä. Lapsiperheiden tarvitsemia palveluita löytyy läheltä. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rantarakentamisen myötä muuttuu yhteiskäytössä olevia ranta-alueita yksityisiksi. Yhteisiäkin rantoja alueelle jää. Rannan menettäminen saattaa lähialueen asukkaista tuntua aluksi raskaalta. Tärkeimmät yhteisalueet kuitenkin säilyvät entisellään ja on mahdollista, että uusien käyttäjien myötä niitä kehitetään. Vaikutukset kulttuuriin Kouluttomassa vaihtoehdossa alueelle jää vanhasta muistuttamaan enää vanhat vajat ja venelaituri sekä palstaviljelyalue. Koulutoiminnasta ei jää jäljelle mitään muuta kuin alueen nimi. Koulun säilyttävässä vaihtoehdossa koulusta tulee alueen keskipiste ja muistuma. Koulun vanha osa on arkkitehtonisesti sympaattinen rakennus, jonka hauskoja yksityiskohtia toivoisi uudisrakentamisessa jäljiteltävän. Alueellinen energiakulutus Kouluranta on mukana yhtenä pilottikohteena ns. Ekotaajamahankkeessa. VTT on tehnyt kaavasuunnittelun aikana alueelle energiaselvityksen ja sen päästöjen mallinnuksen. Mallinnus on perustunut syksyllä 2010 tehtyyn suunnitteluversioon. Alueen suunnittelu on sen jälkeen edennyt mutta pääosin aluerakenne on säilynyt samana. Alueen ekotehokkuuden kannalta on hyvä, että julkisen liikenteen yhteydet ovat melko hyvät ja että läheltä löytyy palveluja. Ekotehokkuuden kannalta huonoa on, että alue on pientalovaltainen. Kerrostalo- tai rivitalovaltainen alue olisi sen kannalta parempi. Tätä vaihtoehtoa ei nähty toimivana Säynätsalossa, jossa on rakentamattomia rivitalo- ja kerrostalotontteja. Ekotaajamahankkeen yhteydessä VTT:n kehittämällä energialuokkalaskurilla alueen energialuokaksi saatiin C (paras luokka on A, sitten B ja niin edelleen). Työkalu on kokeellinen eikä vertailuaineistoa vielä ole olemassa, mutta tulos antaa suuntaa. Ekotehokkuuteen vaikuttaa paljon ovatko rakennukset matalaenergiataloja tai passiivitaloja. Vuonna 2012 rakennussäädökset muuttuvat siten, että uudet omakotitalot ovat lähes passiivitaloja.
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (19) 3.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Luonnosvaihtoehtojen vertailutaulukko: Koulurannan asemakaavaluonnokset VE 1 VE 2 Omakotitontit kpl / kerrosala 32 / 9213 29 / 8051 Pientalotontit / kerrosala 328 328 Kerrostalot + palvelu / uusi kerrosala 0 1900 Asemakaavan kerrosala yhteensä 9541 10 279 Asukkaita n. 130 170 Asuntoja n. 33-35 48-50 Autoja n. 60 80 Uutta katua n. 900 m 900 m 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Asemakaavan luonnosvaiheessa laitettiin nähtäville ja arvioitavaksi molemmat asemakaavaluonnosvaihtoehdot. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaluonnokset ovat olleet julkisesti nähtävillä 5.-29.4.2011. Yleisötilaisuus järjestettiin Säynätsalon kunnantalon valtuustosalissa 13.4.2011. Paikalla oli 30 osallista. Asemakaavaluonnoksista saatiin 5 lausuntoa (Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, tonttituotanto, yhdyskuntatekniikka, Jyväskylän Energia) ja 5 mielipidettä (Asunto-osakeyhtiö Virkalantie 2, asunto-osakeyhtiö Säynätsalon Virkala, joukko Virkalan asukkaita, asunto-osakeyhtiö Pajukuja ja Erkki Huovinen). Lausunnot Alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo Hokkanen, ympäristölakimies Ritva Schiestl Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon pääsaaren pohjoisrannalla. Suunnittelualue on yksi Keski- Suomen ekotaajamahankkeen aluekohteista. Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus tutkia alueen ja rakennusten energiatehokkuutta. Kaavaselostuksen täydentäminen: Säynätsalon pääsaari kuuluu kokonaisuudessaan Säynätsalon teollisuusyhdyskunnan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakenne-
31:023 / KOULURANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 25.9.2012 -> (24.2.2012) (20) tun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on mainittu, että Säynätsalon pääsaari on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, mutta kaavaselostuksen luonnoksessa asiasta ei ole mainittu. Suunnittelualueen sisälle, mutta kuitenkin asemakaavan muutosluonnoksen ulkopuolelle, jää kerrostalokortteli, jossa sijaitsee muun muassa kerrostalo Virkala. Virkala mainitaan kaavaselostuksessa, mutta siinä yhteydessä ei mainita, että Virkala on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Kaavaselostusluonnoksen sivulle 11, jossa on selostettu maakuntakaavan sisältöä, on syytä lisätä maininta Virkalan kerrostalosta ja lisäksi pohjavesialueen maakuntakaavamerkinnasta. Samoin on syytä tarkentaa, että maakuntakaavamerkintä A tarkoittaa taajamatoimintojen aluetta. Taajamatoimintojen alueeseen liittyvät muun muassa seuraavat, asemakaavaa laadittaessa huomioon otettavat suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla aluelila. Alueidenkäytön suunnittelussa on... turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja.. Kaavaselostusluonnoksen sivulla 12 olevaa yleiskaavan kuvausta on myös syytä tarkentaa ilmoittamalla, että Säynätsalon osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kulttuuriympäristöön liittyvä vaikutusten arviointi ja määräykset: Kaavan vaikutusten arvioinnin täydentyessä suunnittelun edetessä on arvioitava Koulunrannan suunnitellun uudisrakentamisen soveltuminen ja vaikutukset Säynätsalon valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja lisäksi Virkalan kerrostalon läheisyydessä tapahtuvan uudisrakentamisen vaikutukset maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavamääräyksiin on otettu uudisrakentamisen rakennustapaa sekä tontin maanpinnan käsittelyä koskevia määräyksiä. Vaikutusarvioinnissa on arvioitava, ohjaavatko nämä määräykset riittävästi uudisrakentamisen sopeutumista arvokkaaseen ympäristöönsä. Maa- ja vesilämmön hyödyntämiseen liittyvä vaikutusten arviointi ja määräykset: Kaavaluonnoksen useiden kortteleiden kaavamääräysten mukaan tonteille saa tehdä maalämpökaivoja. Koska suunnittelualue kuuluu pohjavesialueeseen, maalämpökaivojen vaikutus pohjavesialueeseen on arvioitava ja tarvittaessa on annettava maalämpökaivojen rakentamista koskevia tarpeellisia kaavamääräyksiä pohjaveden määrän ja laadun turvaamiseksi. Kaavaluonnoksessa on esitetty myös ohjeellisena vesialue, jolle voidaan sijoittaa lämmönkeruuputkistoja pientalojen korttelialueiden edustalla olevalle vesialueelle. Putkistojen sijoittamisen ympäristövaikutukset veteen, vesiluontoon ja muuhun ympäristöön on selvitettävä tarpeellisessa määrin MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti sekä annettava tarvittaessa putkistojen rakentamista koskevia tarpeellisia kaavamääräyksiä. Vähintäänkin kaavaselostuksessa on tuotava esille, että putkistojen sijoittamisesta vesialueelle on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja että niiden sijoittaminen saattaa edellyttää aluehallintoviraston lupaa. Kaavaselostuksessa on syytä tuoda esille myös se, että ellei toimenpide perustu oikeusvaikutteiseen kaavaan, 1.5.2011 lukien maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka käytettäväksi lisälämmönlähteenä (maalämpö) edellyttää MRA 62 :n 1 momentin 12-kohdan mukaan toimenpidelupaa. Luonnonympäristö: Luontoselvityksen mukaan sarjatalvikki on taantunut koko maassa ja se on luokiteltu Keski- Suomen maakunnassa uhanalaiseksi. Keski-Suomessa on vain 25 tunnettua sarjatalvikin esiintymää. Yksi sarjatalvikin esiintymä sijoittuu suunnittelualueelle ja kaavaselostuksen mukaan esiintymispaikka jää kaavan virkistysalueelle (VL). Koska pelkästään se, että esiintymä sijaitsee lähivirkistysalueella, ei turvaa riittävästi esiintymän säilymistä, olisi sarjatalvikin esiintymäpaikka hyvä osoittaa s- tai Iuo -merkinnällä osa-alueeksi, jonka luonnonarvot on säilytettävä.