JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Samankaltaiset tiedostot
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Tulosohjausverkoston tapaaminen

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Mihin haasteisiin sinä haluaisit ratkaisuja viraston tulosohjauksessa?

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

Tulosohjausverkoston tapaaminen Pasi Valli

Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Valtioyhteisön yhteiset tavoitteet

OHJEITA RAPORTOINTIIN 6. Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VRK palvelualustana. Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon päivä Lea Krohns ja Janne Viskari

Esitys arviointikehikosta ja sen hyväksymisestä lausuntokierrokselle

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen

PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Hakuinfotilaisuus: Menettelytavat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisille valinnoille

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion tulosohjaus uudistuu

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Valtion yhteiset osaamiset

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu Olli Ahonen Valtiokonttori

Risen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Kaupunkistrategia, strategiaprosessi Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Asikkala Valtuustoseminaari

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

Taloushallinnon uusi rooli

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

LARK alkutilannekartoitus

Sukupuolivaikutusten arviointi

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus Yhtymäkokous

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Strategia toimintaa ohjaamassa

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.

Työpajojen koonti. Ylijohtaja Tapio Kosunen

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Kohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti

Viestintä- strategia

Kokonaisarkkitehtuuri M U U TO S TA L A A D U N E H D O I L L A

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Strategia käytännössä. Muutoksien käynnistys organisaatiossa Riitta Rautava

Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Heikki Talkkari / VM

Kansliapäällikön puheenvuoro

Market Expander & QUUM analyysi

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 6. KA-kuvausten visualisointi. Palautekierrosversio, 2.

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

- Committed to Excellence

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status

SKENAARIOT JA DISRUPTIOT

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?

Järvenpää Pöytäkirja 1/ ( 7) Puheenjohtajien jaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Onko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Risen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2019 toimenpiteet

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Elävän kuntastrategian kulmakivet Tervetuloa!

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Transkriptio:

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Strategiakartta johdon työvälineenä... 2 2 Strategia- ja toimenpidekarttojen muodostaminen... 2 3 Yhdessä tekemällä... 3 4 Karttojen eri tasot ja suhteet... 4 5 Esimerkki strategiakartasta ja toimenpidekartoista... 4 6 Strategian seuranta ja arviointi... 6 1/6

1 Strategiakartta johdon työvälineenä Strategiakartta on johdon työkalu strategian toimeenpanon tehostamisessa ja se syntyy osana strategiatyötä. Strategiakarttaa ryhdytään laatimaan siinä vaiheessa, kun organisaatio on tehnyt toimintaympäristöanalyysin toimintansa tilasta. Strategiakartta tiivistää strategian toimeenpanon kannalta olennaisimmat ja tärkeimmät asiat yhteen kuvaan. Se luo suhteen tavoitteiden ja toimenpiteiden välille. Visuaalinen kartta voi jäsentyä seuraavasti: strategian tavoitteiden ja painoalueiden mukaisesti tai tulosprisman tai tuloskortin näkökulmien mukaisesti. Strategiakartta voi sisältää organisaation ylemmältä tasolta määriteltyjä yhteisiä sekä organisaation omia tavoitteita. Karttaa voidaan käyttää johtamisen eri tasoilla: ministeriöt, kuntatasolla toimialat virastojen yksiköt henkilöstö. Karttaa voidaan käyttää myös strategian toimeenpanon seurannan ja arvioinnin sekä viestinnän välineenä. Strategiakarttaa voi hyödyntää toiminnan eri tasojen välisen keskustelun ja tuloksen sopimisessa ja fokusoinnissa. Ylemmän tason, esim. ministeriön, strategiakartta toimii lähtökohtana ko. ohjattavan viraston tai tulosalueen oman kartan rakentamisessa. Samoin organisaation sisällä voidaan rakentaa polku päästrategian mukaisesta kartasta osasto-, yksikkö- ja työntekijätasolle. 2 Strategia- ja toimenpidekarttojen muodostaminen Strategiakartta muodostuu varsinaisesta strategiakartasta ja sitä tarkentavista toimenpidekartoista. Tee ensin strategiakartta, johon valitset vision ja organisaatiosi tärkeimmät tavoitteet. Tästä kartasta voit tarkentaa toimenpidekarttoja, jotka kuvaavat kullekin tavoitteelle omat toimenpiteet. a) Näkökulmien ja käsitteiden valinta Tunnista ensin, mistä johtamisen näkökulmista strategiasi on rakennettu. Yleisesti valtionhallinnossa on lähtökohtana tulosprisma, kuntasektorilla on taas usein käytössä tuloskortti. Tulosprisman mukaiset strategiakartan näkökulmat ovat: yhteiskunnallinen vaikuttavuus (kansalainen, asiakas) toiminnallinen tuloksellisuus (organisoituminen, prosessit, laatu) henkilöstö (osaaminen) sekä talous (rahat ja infra). 2/6

Kuva 1. Strategiakartta. Kunnissa voidaan käyttää esim. tuloskortin mukaista jaottelua, jossa yhtenä näkökulmana on asiakas, toisessa prosessit, kolmannessa osaaminen ja neljännessä talous. Valitse korkeintaan neljä päänäkökulmaa karttaasi, jotta strategia pelkistyy terävästi olennaiseen. Pyri käyttämään sitä johtamis- ja strategiakäsitteistöä ja -termejä, mitkä ovat organisaatiossasi valittu yhteiseksi tavaksi hahmottaa tulevaisuutta ja toimintaa. b) Tavoitteiden valinta Priorisoi ja tee valintoja kartan rakentamisessa. Kun olet valinnut tärkeimmät johtamisen näkökulmat karttaasi, valitse kuhunkin näkökulmaan vision mukaisesti tärkeimmät tavoitteet. Pyri tavoitteiden määrässä enintään kuuteen. Kuvaa vain tarpeellinen ja tärkeä. Kyse on valinnoista ja priorisoinneista. Yleensä kartoissa kuvataan vain toiminnan muutoksen kannalta tärkeimmät tavoitteet. c) Toimenpidekarttojen muodostaminen Jatka strategiakartan tarkentamista valitsemalla ensimmäinen näkökulma (esim. yhteiskunnallinen vaikuttavuus) ja sitä tukevat tavoitteet. Valitse sen jälkeen kullekin tavoitteelle sopivat toimenpiteet. Tee näin kaikille näkökulmille ja niiden tavoitteille ja kuvaa niille omat, tarkentavat toimenpidekartat. 3 Yhdessä tekemällä Strategiakartan ja sitä tarkentavien toimenpidekarttojen tuottaminen tehdään yhdessä ja sitouttavasti eri organisaatiotasojen ja sidosryhmien kanssa. Tämä tukee strategian viemistä toimintaan ja helpottaa strategian tulkintaa toiminnan eri tasoilla. Jos strategiakarttaa tukevia tavoitteita ja toimenpiteitä ei pystytä kuvailemaan selkeästi ja ymmärrettävästi, voi syynä olla se, että valitut tavoitteet ja toimenpiteet eivät ole riittävän konkreettisia, tai valitut tavoitteet 3/6

tai toimenpiteet ovat vääriä. Hyvä tapa testata tavoitteen onnistumista on tarkistaa, miten helposti valitulle tavoitteelle on löydettävissä sopivat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Strategiakarttojen rakentamisessa on hyvä ottaa huomioon, ketkä osallistuvat strategian toteuttamiseen ja millä rooleilla. Erityisen tärkeää on, että päästrategiaan valitut yhteiset, poikkihallinnolliset tavoitteet näkyvät karttojen sisällöissä. 4 Karttojen eri tasot ja suhteet Strategiakarttojen laadinnan lähtökohtana valtionhallinnossa on hallitusohjelma, lainsäädäntö ja ministeriön sekä virastojen yhteistyössä tekemä hallinnonalan strategia. Kunnissa tärkeää on ottaa huomioon myös kuntastrategia ja siitä johdetut ohjelmat. Nämä vaikuttavat siihen, miten kaupungit ja kunnat toteuttavat sovitut tavoitteet ja toimenpiteet. Kunkin ohjaustason (esim. hallitusohjelma, ministeriön hallinnonala ja virastot) tarkastelu yhtenäisenä ohjaus- ja johtamisketjuna yksilötasolle asti helpottaa strategian ymmärtämistä ja viestintää tasolta toiselle. Erityisesti nivelkohdat siirryttäessä alemmalle tasolle on pohdittava huolella. 5 Esimerkki strategiakartasta ja toimenpidekartoista Maistraatti on kuvannut strategiansa alla olevassa kuvassa esitetyllä tavalla (kuvat 2-5). Ylimpänä on visio, sen alle on kuvattu pidemmän ajan (vuoteen 2022 saakka) strategiset tavoitteet: yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, toiminnan tuloksellisuus ja voimavarat. Strategisten tavoitteiden lisäksi on kuvattu lyhyemmän ajan (vuoteen 2019) tavoitteita. Kuva 2. Esimerkki maistraatin strategiakartasta. 4/6

Strategisten tavoitteiden ja tavoitteiden alle on kuvattu lyhyemmän ajan toimenpiteet. Kuva 3. Esimerkki maistraatin strategisesta tavoitteesta yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Kuva 4. Esimerkki maistraatin strategisesta tavoitteesta toiminnallinen tuloksellisuus ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. 5/6

Kuva 5. Esimerkki maistraatin strategisesta tavoitteesta voimavarat ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. 6 Strategian seuranta ja arviointi Kun organisaation strategia(-kartta) on hyväksytty, määritellään kaikille tavoitteille omat mittarinsa. Mittarien kautta strategian toimeenpanoa seurataan ja ohjataan. Mittareista pyritään valitsemaan vain ne keskeiset, jotka parhaiten kuvaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteiden toteuttamista. Strategian seurannan välineenä voidaan käyttää myös liikennevalo-arviointia, jossa kukin valittu tavoite ja toimenpide arvioidaan liikennevalojen mukaisesti. 6/6