Lausunto Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaluonnosaineistosta

Lausunto Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaluonnosaineistosta Maakuntakaava tähtää Pirkanmaan säilymiseen ja kehittymiseen vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä asuinalueena sekä yrityselämän toimintaympäristönä. Maakunnan aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena, verkottuvana ja hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana kokonaisuutena. Aluerakenteen runkona on olemassa olevien keskusten muodostama verkosto. Suunnitteluaineistossa korostuu Tampereen ja sen ydinkaupunkiseudun asema palvelujen tuottajana ja elinkeinoelämän moottorina. Maakuntakaavan luonnosaineistossa käy ilmi ajatus, että veturin ollessa voimissaan se vetää eteenpäin koko junaa. Maakunta tarvitsee vetovoimaisen ja vahvan veturin, mutta se ei pelkästään takaa toimivaa ja taloudellista elämistä ja elinkeinotoimintaa koko maakuntaan. Sastamalan kaupungin näkemyksen mukaan maakunta tarvitsee vahvan veturin lisäksi riittävän elinvoimaisia ja vahvoja seutukeskuksia, jotta koko maakunnassa voidaan taata elinvoimainen toimintaympäristö niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnoille. Tämän vuoksi Sastamalan keskustaajamaa Vammalaa tulee kehittää vahvana seutukeskuksena. Seutukeskuksen lisäksi koko laajan kuntamme kehityksen edellytyksenä ovat Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman keskusverkosto ja kehityksen tukeutuminen valtateihin 12 ja 11 sekä rautatiehen. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Mouhijärvi on kaupungin alakeskus. Pirkanmaan palveluverkko 2040 selvitys osoittaa, että Mouhijärvellä on hyvät sekä julkiset että kaupalliset palvelut. Sastamalan kaupunki edellyttääkin, että kaavaselostus liiteosan palvelukeskusverkkokartta muutetaan siten, että Vammala on kaupunkitasoinen seutukeskus, Mouhijärvi alakeskus, Keikyä paikalliskeskus, Kiikka, Kiikoinen, Suodenniemi ja Karkku pieniä paikalliskeskuksia ja Stormi on kylä. Maankäytön strategiset painopisteet -karttaan tulee pieninä paikalliskeskuksina lisätä Kiikoinen ja Suodenniemi. Tämän lisäksi Äetsä tulee muuttaa paikalliskeskukseksi ja muuttaa nimi Keikyäksi. Karttaan tulee tämän lisäksi lisätä valtatie 11 teiden joukkoliikenteen laatukäytäväksi ja Porin suunta merkittäväksi ylimaakunnalliseksi kehittämissuunnaksi. Joukkoliikenteen lisäksi valtatie 11 on hyvin merkittävä väylä logistiikan kannalta etenkin Porin satamaan. Porin satama on yksi Skandinavian johtavista sahatavaran vientisatamista. Selostuksen liikenne ja logistiikka kohdasta on jätetty kokonaan mainitsematta valtatie 11. Kartasta, jossa on esitetty Suomen keskeinen liikenneverkko, puuttuu myös kokonaan valtatie 11. Silti valtatielle on otettu kaksi uutta eri- SASTAMALAN KAUPUNKI Aarnontie 2 A, PL 23, 38201 SASTAMALA, puh. (03) 521 31, faksi (03) 5213 4099 sastamala@sastamala.fi, etunimi.sukunimi@sastamala.fi, Y-tunnus 0144411-3, www.sastamala.fi

Taajamatoimintojen alue (A) tasoliittymävarausta (Häijään kiertoliittymän kohdalle ja Kiikoisiin Vuolteen alueen kohdalle). Näkemyksemme ja selvityksiemme mukaan Häijään kiertoliittymän välityskyky on erittäin hyvä. Selvityksien perusteella se kestää huomattavan lisäyksen liikennevirtoihin. Häijään toimivaa isoa kiertoliittymää ei tule korvata eritasoliittymällä ja siksi esitämme, että eritasoliittymä poistetaan maakuntakaavasta. Samoin Vuolteen alueen kohdalla varaus tuntuu tarpeettomalta. Taajamatoimintojen alueet esitetään sekoittuneiden toimintojen alueina. Tämä antaa aiempaa enemmän aluevarausharkintaa kuntakaavoitukselle ja on olennainen muutos nykyiseen maakuntakaavaan nähden. Taajamatoimintojen merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää näihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, pienet ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikalliset merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Aluetta suunnitellaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Taajamatoimintojen alueelle on sallittu kaupan rakentamista ja määräyksiin on kirjattu seudullisen merkittävyyden alarajat, jotka vaihtelevat eri keskustaajamissa. Sastamalan keskustaajamassa (Vammalan) ja Mouhijärven-Häijään taajamatoimintojen alueella paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alaraja on 7 000 k-m2 ja vastaavasti päivittäistavaran ja muun erikoistavaran osalta se on 5 000 k-m2, kuitenkin siten, että pelkän päivittäistavarakaupan osuus on 3 000 k-m2. Muilla taajamatoimintojen alueilla vähittäiskaupan seudullisen merkittävyyden alaraja on kaikkien kaupan laatujen osalta 3 000 k-m2. Sastamalaan maakuntakaavaluonnoksen taajamatoimintojen aluemerkintä on Keikyässä, Kiikassa, Kiikoisissa, Mouhijärvellä, Karkussa sekä Vammalassa keskustatoimintojen pohjois- että eteläpuolella sekä valtatien eteläpuolella. Suodenniemi ja Stormi on merkitty kohdemerkinnällä. Suodenniemen kohdalle tulee merkitä kohdemerkinnän sijaan taajamatoimintojen alue A liitekartan mukaisesti (liite 3.)

Maakuntakaavaluonnoksen aluevarausrajaukset eivät kaikilta osin vastaa Sastamalan kaupungin päätöksiä ja kehittämissuunnitelmia. Maakuntakaavaluonnoksen aluevarauksissa tulee tarkemmin ottaa huomioon kaupunginvaltuuston hyväksymä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 sekä uudet voimassaolevat ja hyvin pitkälle valmistellut osayleiskaavat etenkin keskustaajaman rakenneosayleiskaava ja Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaava. Taajamatoimintojen alueita tulee muuttaa etenkin Mouhijärven alueella liitekartan mukaisesti (liite 1). Sastamalan kaupungin suunnitelmissa on yhdistää rakenteellisesti Mouhijärven entinen kuntakeskus Uotsola ja Häijää. Rakenteellisen yhdistämisen pohjalta on laadittu mittavia liikenteellisiä selvityksiä ja päädytty suunnittelemaan ns. rinnakkaisväylä. Rinnakkaisväylä käsittää paikallistien ja kevyenliikenteenväylän. Valtatie 11 rinnakkaisväylän suunnitelmat ovat loppusuoralla. Suunnitelmassa on valtatien alitus nykyisen Tiisalantien ja valtatien risteyskohdasta hieman itään päin. Maakuntakaavan karttaan tulee kyseiseen kohtaan merkitä alikulun yhteystarve. Rinnakkaisväylällä parannetaan liikenneturvallisuutta, mutta samalla se mahdollistaa suunnitelmallisen maankäytön vetovoimaiselle alueelle. Taajamatoimintojen alueeksi tulee maakuntakaavaan osoittaa Särkijärven ja valtatie 11 välinen alue (ainakin sen länsipuoli), koska se on kytkettävissä suunniteltuun rinnakkaisväylään. Tämän lisäksi rinnakkaisväylään on kytkettävissä Tiisalantien ja Saikkalanjoen välinen alue. Tätä aluevarausta tulee laajentaa Saikkalanjokeen päin. Saikkalanjoen varteen jätetään viheryhteys (virkistysalue). Toisaalta luonnoksessa Mouhijärven taajamatoimintojen alue ulottuu luonnoksessa huomattavasti pidemmälle Suodenniemelle päin kuin kaupungin suunnitelmissa. Näiden lisäksi taajamatoimintojen aluetta tulee laajentaa Häijäässä Rieniläntiestä sekä itään että pohjoiseen. Rieniläntien varressa on Häijään uusi päiväkoti ja laajennettu koulu sekä uusi palloilukenttä ja lähiliikunta-alue, jolloin yhdyskuntarakenteen kannalta on järkevää osoittaa tämän alueen ympäristö taajamatoimintojen alueena. Taajamatoimintojen aluetta Häijäässä tulisi laajentaa myös valtatien pohjoispuolelle Huhtalankujan varteen, jolloin pystyttäisiin hyödyntämään olemassa olevaa infraa. Alueelta on kevyenliikenteen alikulku Perämaantien länsipuolelta, jolloin alueelta pääsee sekä kouluun että päiväkohtiin ja kaupallisiin palveluihin alikulun kautta. Kaupungin pitkän aikavälin suunnitelmissa on asemakaavoittaa asumiselle Sastamalantien ja Kellokiventien välialue aina Maakunnantiehen asti. Tämä ns. Häijäänmäen alue tulee myös osoittaa maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueena tai vähintäänkin taajamatoimintojen reservialueena AR.

Keskustatoimintojen alue (C) Kaupallisten palvelujen alue (KM) Sastamalan uudessa keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa taajamatoimintojen alue ulottuu radan pohjoispuolella koilliseen päin luonnoksessa esitettyä laajempana Kallialassa. Tämän alueen lisäksi taajamatoimintojen alue on Roismalan alueella osayleiskaavassa laajempi kuin maakuntakaavan luonnoksessa. Taajamatoimintojen alueet tulee laajentaa rakenneosayleiskaavan aluevarausten mukaiseksi. Alueitten laajennukset on esitetty lausunnon liitekartalla (liite 2). Merkinnällä on osoitettu valtakunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkaupunkiseudun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden keskusten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vammalan keskustatoimintojen alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan enimmäismitoitus on 35 000 k-m2. Keskustatoimintojen aluerajaus ulottuu keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa etelässä pitemmälle kuin maakuntakaavan luonnoksessa. Toisaalta C-alue on maakuntakaavassa pohjoisessa osayleiskaavan aluevarausta laajempi. Merkinnällä osoitetaan keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan alueet ja keskittymät, jota yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueiksi. Suunnittelumääräyksen mukaan ne on mitoitettava ja niiden toteutus ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia seudun palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköt pyritään keskittämään edelleen ensisijaisesti keskusta-alueelle. Suuryksiköiden mitoituksesta on kuitenkin annettu väljät määräykset, joiden vuoksi taajamatoimintojen alueillekin voidaan sijoittaa yli 2000 m2 yksikköjä. Tämän vuoksi esimerkiksi Häijääseen ei enää ole ollut tarvetta merkitä suuryksikön erillistä merkintää. Vammalan keskustan osalta maakuntakaavassa annettu suuryksikköjen kokonaismitoitus jopa ylittää mahdollisuudet sijoittaa enimmäismitoitus fyysisesti keskustan alueelle.

Sastamalassa KM-merkinnällä on osoitettu valtatien 12 pohjoispuolinen alue (Roismala). Roismalan enimmäismitoitus on päivittäistavarakauppaa 3 000 k-m2, erikoistavarakauppaa 7 000 k-m2 ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa 20 000 k-m2 eli yhteensä 30 000 k-m2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran mitoitus sisältää auto- ja huoltamokaupan. Osoitettu erikoistavarakaupan mitoitus voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana. Roismalan risteysalue on esitetty aiempaa laajempana KM-alueena, joka ulottaa mahdollisuudet lisätä kaupan suuryksikköjä myös ns. Kauppakaaren alueelle. Myös tämän alueen kokonaismitoitus vastaa alueen rakentamismahdollisuuksia. Kaupallisten palveluiden mitoitukset ja määräykset ovat Sastamalan osalta samansuuntaiset kuin mitä kaupungin omissa tulevaisuuden suunnitelmissakin on. Työpaikka-alue (TP) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Teollisuus- ja varastoalue (T) Sastamalassa on Vammalaan merkitty Vinkin ja Tyrvään sekä Nuupalan (Vaneri/Teknikum/Patria/Konepaja) työpaikka-alueet. Muita työpaikka-alueita ei ole katsottu seudullisesti merkittäviksi vaan ne sisältyvät taajamatoimintojen (sekoittuneeseen) alueeseen. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät tai muuten laajat teollisuus-, logistiikka- ja varastotoimintojen alueet. Sastamalassa on Vammalaan merkitty Ritakallion ja Karhun (entisen asevarikon) teollisuusalueet. Muut alueet (ei seudullisesti merkittävät) voidaan katsoa sisältyvän taajamatoimintojen alueisiin, jolloin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava riittävät varotoimenpiteet ja suojavyöhyke suhteessa asumiseen ja virkistysalueisiin. Teollisuus- ja varastoalueelle ei tule sijoittaa uutta asumista. Maakuntakaavaluonnokseen tulee lisätä Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan ehdotuksen mukainen työpaikka-alue tai vähintään teollisuusalue Salmin risteysalueelle lausunnon liitekartan mukaisesti (liite 1). Palvelujen alueiden, työpaikka-alueiden ja teollisuus- ja varastoalueiden osalta Sastamalan kaupunki katsoo, että näihin tulee liittää näkemys siitä, milloin kyse on seudullisesti merkittävästä rakentamisesta.

Virkistys- ja retkeilyalueet (V, VR) Ulkoilu- ja melontareitit Nykyisessä maakuntakaavassa taajamiin liittyvät virkistysalueet Sastamalassa ovat olleet vaatimattomat. Vammalan pääkeskuksessa taajamaan tukeutuvaksi virkistysalueeksi on esitetty vain Vanhankirkonniemi ja Kallialan ketojen ranta-alue. Vaikeasti tavoitettava Liekosaari on esitetty retkeilyalueena. Uudessa maakuntakaavassa on Vammalaan aiempien lisäksi esitetty Sastamalan yhdyskuntasuunnittelun ehdotusten perusteella kaksi merkittävää virkistysaluekokonaisuutta. Näistä toinen tukeutuu Lousajan kuntorataan, toinen yhdistää Iisan ja Kukkurin rantaalueet Vinkin liikunta-alueeseen ja Houhajärveen. Mouhijärven Uotsolan taajaman virkistysalueen rajausta on täsmennetty yhdyskuntasuunnittelun antaman palautteen pohjalta. Karkussa Hörssinnokka on säilynyt virkistysalueena. Ritajärven retkeilyalue on laajentunut uudessa kaavaluonnoksessa hieman. Pienempien taajamien virkistysalueet sijoittuvat osana taajamatoimintojen aluetta. Keikyän ja Kiikan taajamien osalta on kuitenkin osoitettu edelleen viheryhteystarve. Virkistys- ja retkeilyalueverkostoa täydentävät laajemmat ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävät maa- ja metsätalousalueet (MK), joilla on katsottu olevan erityistä ulkoilun ohjaamisen tarvetta. Seudullista ulkoilureittiverkostoa on sekä täydennetty että karsittu uudessa maakuntakaavassa. Aurajärven ja Kiikan Kiimajärven alueet on yhdistetty ohjeellisin ulkoilureitein sekä Keikyän ja Kiikan taajamiin että idässä myös Vammalaan ja Ritajärven retkeilyalueeseen ja edelleen Karkkuun ja Mouhijärvelle. Kiikan, Ylistenjärven ja Sammaljoen yhdistävä reitti on puolestaan jätetty uudessa kaavaluonnoksessa tavoiteverkon ulkopuolelle. Uutta verkostoa maakuntakaavassa on lisäksi Kiikoisten Kuorsumaan, Suodenniemen ja Mouhijärven yhdistävä ulkoilureitistö. Melontareitistön osalta ei ole nähtävissä muutoksia. Reitistö sisältää hyvinkin pieniä uomia, joiden käyttökelpoisuus seudullisena, virkistyksen ja luontomatkailun kannalta merkittävänä melontakelpoisena reitistönä ei ole maakuntakaava-aineiston perusteella arvioitavissa. Virkistykseen liittyvää selvitysaineistoa ei ole muun selvitysaineiston tapaan julkaistu, mikä vaikeuttaa maakuntakaavaluonnoksessa esitettyjen aluevarausten ja reitistöjen arviointia. Matkailu (RM, mv) Ellivuoren alue on säilyttänyt asemansa seudullisesti merkittävänä matkailupalvelujen alueena (RM). Uutta maakuntakaavaluonnoksessa on Ellivuoren merkintä myös tärkeänä vieras-, palvelu- ja kotisatamana.

Ellivuoren lisäksi Karkun golfalue on merkitty osaksi matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta (mv). Maakuntakaavan jatkotyössä tulisi selvittää Karkun opistoalueiden mahdollisuudet toimia matkailukäytössä erityisesti kesäaikaisesti lukukausien ulkopuolella. Virkistys-, retkeily-, ulkoilu- ja matkailusektoria on maakuntakaavassa kehitetty verkostoituvaksi ja taajama-alueita yhdistäväksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Jatkosuunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota Karkun opistoalueiden mahdollisuuksiin toimia osana matkailukokonaisuutta. Kaivosalue (EK) Merkinnällä osoitetaan kaivoslain piiriin kuuluvien kaivoskivennäisten hyödyntämiseen tarpeellisia alueita. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähialueen luonto-, matkailu- ja virkistysarvot. Sastamalassa merkinnällä on osoitettu Stormin kaivosalue. Määräyksen yhteydessä olisi hyvä täsmentää, mitä kaivosalueen lähialueilla tulee ottaa huomioon. Rikastamotoiminta kaivosalueella aiheuttaa tulvavaara-alueen, joka rajoittaa lähialueen rakentamista. Tulisi harkita, osoitetaanko maakuntakaavassa kuinka laajalle tällainen rakentamisrajoitus ulottuu. Tällöin maakuntakaava ohjaisi paremmin myös yleiskaavoitusta. Esimerkkinä valmisteilla oleva Stormin kyläosayleiskaava, jonka alueella on tarkemmin määrittelemätön tulvavaara-alue. Kaivosalue sijaitsee kylän lähellä ja ympäristössä on kiinnostusta asuinrakentamiseen. Maaseutualue (M) Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Ampuma- ja/tai moottorirata-alue (eu) Sastamalan kaupunki pitää tätä hyvänä mahdollistavana kuntakaavoituksen suunnittelumääräyksenä Maakuntakaavaan tulisi merkitä olemassa olevat Mouhijärven ampumarata (Kankaantie 167), Nevan Ampumarata ja Haukkalan Ampumarata Matinsuon ampumakeskuksen lisäksi, koska maakuntakaavaan esitetyt kahdeksan seudullista ampumarataa eivät riitä alueen metsästäjien ja urheiluampujien tarpeisiin. Näiden lisäksi Sastamalan kaupunki esittää uutta seudullista ampumaratavarausta valtatien 12 eteläpuolelle maa- ja kalliokiviainesten ottoalueelle Kiikkapääntien risteyksen läheisyyteen lausunnon liitekartan mukaisesti (liite 2). Samalle alueelle esitetään myös moottorirata-aluetta.

Tuulivoimaloiden alue (tv) Turvetuotanto (EO/t) Ampumaradan ja moottorirata-alueen rakentaminen olisi sopivaa jälkikäyttöä kiviainesten ottamisen jälkeen, kun suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan alueen jälkikäyttö huomioon. Lisäksi sekä ampumarataettä moottoriratatoiminnot ovat hyvin yhteen sovitettavissa alueelle merkittyyn tuulivoimaloiden alueeseen. Myös ampuma- ja moottorirata-alueiden osalta tulee määrittää seudullisesti merkittävyyden kriteerit. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät tuulivoimaloiden alueet, joille on mahdollista sijoittaa kymmenen tai useampia voimaloita sekä maakuntakaavan taajamatoimintojen läheisyyteen varatulle alueille viisi tai useampia voimaloita. Sastaman alueelle tuulivoima-alueita on maakuntakaavaluonnoksessa esitetty kaikkiaan kolme aluetta ja yksi taajamatoimintojen läheisyyteen tuleva alue (Suodenniemen Kortekallion tuulivoima-alue). Alueet sijaitseva Suodenniemen eteläpuolella, valtatie 12 pohjoispuolella Kiikan ja Keikyän välissä, Keikyän länsipuolella rautatien molemmin puolin Huittisten rajalla sekä Kokemäen rajalla oleva alue. Tuulivoimaloiden alueilla, joille on mahdollista sijoittaa voimaloita 10 tai useampia, on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Tuulivoima-alueiden rajaukset ovat tehtyjen selvitysten mukaisia. Selvityksissä on tarkasteltu, mihin voimaloita voi rakentaa nykytilanteessa, niin etteivät ne aiheuta kohtuutonta melu- tai välkehaittaa nykyiselle asutukselle. Alueiden rajauksessa ei ole otettu huomioon sitä, että asuinrakentaminen on rakentamisrajoituksesta huolimatta mahdollista jopa aivan merkityn alueen rajalle, jolloin tuulivoimaloiden rakentaminen kaavaan merkitylle alueelle voi muuttua mahdottomaksi. Jotta kaavaan merkittyjen tuulivoima-alueiden toteutumismahdollisuus olisi turvattua, tulisi alueiden ympärillä olla puskurivyöhyke, jolla olisi voimassa rakentamisrajoitus. Suodenniemelle on merkitty Suodenniemen Kortekallion Tuulivoimaosayleiskaavahankkeen alue. Alueen rajaus on alkuperäisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukainen, jolloin tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa alueelle kahdeksan myllyä. Hankkeen edetessä ja tehtyjen selvitysten perusteella myllyjen määrä on kuitenkin pienentynyt viiteen ja alue on suppeampi kuin maakuntakaavassa esitetty rajaus. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua syksyllä 2015 ja maakuntakaavaan on syytä merkitä valmiin osayleiskaavan rajaus kun se on vahvistettu. Maakuntakaavaluonnokseen merkityistä turvetuotannon kannalta tärkeistä alueista kolme on kokonaan tai osittain Sastamalan alueella.

Turvetuotantoalueet ja niihin liittyvät määräykset ovat samoja kuin turvetuotantoa koskevassa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa. Viivamerkinnät Kehittämisperiaatemerkinnät Kaavakartalla on esitetty tärkeimmät seudulliset verkostoyhteydet sekä talousveden johtamisen että viemäröinnin osalta. Em. linjaukset tulee korjata jo toteutuneiden ja toteutusasteella olevien linjausten mukaisiksi. Lisäksi Kiikoinen-Kiikka -yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin ohjeellinen linjaus tulee korjata sijainniltaan oikeaksi ja kaavamerkintä tulee muuttaa ohjeellisesta todelliseksi, sillä ko. linjauksen sijaintiin tai toteuttamiseen ei enää liity epävarmuutta. Lausunnon liitekartoissa on esitetty yhdysvesijohtojen ja siirtoviemäreitten likimääräiset sijainnit. Tarvittaessa kaupunki voi lähettää tarkat linjakartat liittoon. Tampereen keskusjätevedenpuhdistamon purkuputken sijaintipaikaksi ei tule osoittaa Nokianvirtaa. Sastamalan kaupunki pitää hyvänä, että taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhykemerkintä (kk-5) on Keikyässä alueella, jolla on edellytyksiä kehittyä energiaintensiivisen yritystoiminnan ja biotalouden alueena. Kehittämismerkinnän alueeseen sisältyy asumiseen asemakaavoitettuja ja osin toteutuneita alueita. Tehdasalueelle johtanut pistoraide on purettu. Rajausta tulisi arvioida ottaen huomioon alueella oleva asuminen sekä vety- ja kloorituotteiden kuljetusten riskit raideliikenteessä ja putkilinjoissa. Kaupungin näkemyksen mukaan kehittämisvyöhykkeen painopistealueena on Kemiantien, Päätien ja Äetsäntien rajaama ranta-alue. Tämän lisäksi Vammalassa ja Karkussa on tiivistettävän asemanseudun merkintä. Molempien alueiden osalta säilytettävä pientalorakentaminen rajoittaa tiivistämismahdollisuuksia. Karkussa on matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluemerkintä. Merkinnällä on osoitettu Sastamalan Ellivuoren ja golfkentän alue. Aluerajausta tulisi laajentaa niin, että se käsittäisi Karkun oppilaitosten alueet (Hoikan opisto, Karkun evankelinen opisto, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos) liitekartan mukaisesti (liite 4). Näillä alueilla on jo nyt paljon majoituskapasiteettia ja niiden toimintaa on mahdollista kehittää matkailuun. Näiden kehittämismerkintöjen lisäksi Sastamalan alueelle tulisi lisätä maankäytön kehittämisen kohdealueita liikenteellisiin solmukohtiin Hyrkin alueelle (valtatien 12 ja Punkalaitumen tien risteysalue),

Häijään alueelle (Sastamalantien ja valtatien 11 risteysalue, kiertoliittymä) sekä Vuolteen alueelle (valtatien 11 ja kantatien 44 risteys) (liite 1,2 ja 6). Maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset ovat laajentuneet hieman Sastamalassa. Rautaveden kulttuurimaisema ulottuu uuden ehdotuksen mukaan keskustan edustalle Vammaskosken sillalle ja Tyrvään kirkolle saakka. Rajaus kulkee pääosin rantoja pitkin. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema ulottuu lähemmäs keskustaa sisältäen Liekosaaren ja Nokkakylän ranta-alueen. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksissa on tapahtunut joitakin muutoksia. Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemien alue on pienentynyt ja Uotsolan keskusta on jätetty alueen ulkopuolelle. Suodenniemen kulttuurimaisema on uusi maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueella on ennestään RKY 1993 alueita ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Maisema-alueet on merkitty kaavaluonnoksessa merkinnällä Mav ja Mam. Merkintään tulisi liittää indeksinumero tunnistamisen helpottamiseksi. Kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Ellivuoren tanssilpaviljonki (uusi kohde), Karkun kirkon, emäntäkoulun ja Riippilänjärven huviloiden ympäristö, Keikyän kirkon ympäristö, Kiikan kirkon ympäristö ja raitti, Kiikoisten kirkko ja pappila, Sammaljoen kylä, Stormi, Suodenniemen keskusta, Suodenniemen Putajan kivisillat ja raitti (uusi kohde), Uotsola, Vammalan keskusta sekä Äetsän tehtaat ja voimalaitokset (uusi kohde). Kaavaselostuksen mukaan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen alueiden tarkempi sijainti ja laajuus määritellään kuntakaavoituksessa niin, että rakennetaan tavoitteiden mukaista korkeatasoista kerroksellista taajamarakennetta ja tuetaan maisema-arvojen säilymistä. Suunnittelu tapahtuu vyöhykkeellä, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Yhteensovittaminen muiden maankäyttömuotojen ja erityisominaisuuksien kanssa on ratkaistu niin, että arvokas kulttuuriympäristö on päämaankäyttöä tukeva alueen erityisominaisuus. Aluevarausmerkintä osoittaa pääasiallisen maankäytön, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon myös arvokkaan kulttuuriympäristön suunnittelumääräys. Maisema-alueet ja arvokas kulttuurimaisema ovat paikoitellen taajaman kanssa päällekkäisiä. Tällöin on kaavaselostuksen mukaan katsottu, et-

tä taajama voi täydennysrakentua tai laajentua arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, mutta maiseman ja rakennusperinteen säilymisen ehdoilla. Rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty kaavaluonnoksessa viivarajauksella, valtakunnalliset ja maakunnalliset alueet samalla merkinnällä. Merkintöihin tulisi liittää indeksinumerot tunnistamisen helpottamiseksi. Ellivuoren tanssipaviljongin alue ympäristöineen on asemakaavassa loma-asuntojen ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta. Ellivuoren matkailualueen elinvoimaisuuden säilyminen edellyttää mahdollisuutta alueen kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Maaseudun kulttuurimaisemat (Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet) ovat Pirkanmaan 1. maakuntakaavan MY- ja akm-alueita, joiden rajauksia on tarkistettu. Sastamalassa näitä alueita ovat: Tervahaudan, Jaaran, Raudun, Selkeen-Eskolan-Tervamäen, Valkaman-Rienilän-Tupurlan, Salmin, Sävijärven ja Koppelon kulttuurimaisemat, Leppijoen-Taipaleen-Kirkkojärven pellot, Kikkelänjoen, Vaunujoen, Vehmaan-Leinilän-Ekon, Kilpijoen- Hoipolan-Tyrväänkylän ja Rautaveden länsirannan kirkkojen kulttuurimaisemat sekä Kutalan, Kärppälän-Karkunkylän, Villilän-Kiviniemen ja Kaltsilan, Uudenkylän ja Vanhankylän kulttuurimaisemat. Selvityksessä on lisäksi ehdotettu maakunnallisesti arvokkaita maaseudun rakennetun ympäristön kohteita, jotka sijaitsevat edellä mainittujen alueiden sisällä. Näitä ovat Sastamalassa Selkeen kartano, Häijään Rienilän ja Salmin kylät sekä Kärppälän kylä. Vehmaan-Leiniälän-Ekon kulttuurimaisema ulottuu osin valmisteilla olevan Stormin kyläosayleiskaavan alueelle. Selkeen-Eskolan-Tervamäen kulttuurimaisema, Valkaman-Rienilän-Tupurlan kulttuurimaisema ja Salmin kulttuurimaisema ovat osittain valmisteilla olevan Mouhijärvi- Häijää-Salmi osayleiskaavan alueella. Vaunujoen kulttuurimaisema ulottuu osittain keskustan asemakaava-alueen luoteislaidalle ja Kilpijoen-Hoipolan-Tyrväänkylän sen lounaisreunalle. Rautaveden länsirannan kirkkojen kulttuurimaisema ulottuu keskustan asemakaava-alueen koillisosaan ja rakentuneen alueen reunalle. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat on esitetty kaavaluonnoksessa sinisellä vinorasterilla. Vinorasterin värin olisi hyvä olla eri kuin maisema-alueiden väri, jotta ne erottuisivat paremmin. Merkintöihin tulisi liittää indeksinumerot tunnistamisen helpottamiseksi. Kaltsilan, Uudenkylän ja Vanhankylän viljelymaisema on RKY 2009 alue ja se on esitetty hieman laajempana maaseudun kulttuurimaisemien selvityksessä. Lukijalle voi selvityksestä tulla mielikuva, että alueen

status on valtakunnallisen sijasta maakunnallinen. Kaavaluonnokseen on merkitty vain RKY-alue. Valmisteilla olevan Mouhijärvi-Häijää-Salmin-osayleiskaavan tavoite pientalovaltaisesta asuntoalueesta ja maakuntakaavaluonnoksen kulttuurimaisema osuvat päällekkäin seuraavilla kohdin maakuntakaavaluonnoksen taajama-alueen ulkopuolella: Häijään eteläpuolella, Kellokiventien ja Rieniläntien risteyksen ympäristössä (AP-2). Rieniläntien-Kuusikontien varrella ja Tupurlantien varrella (AP-1). Valkaman-Rienilän-Tupurlan kulttuurimaiseman alueen merkittävimmät arvot kohdistuvat etenkin alueen itä- ja eteläosiin sekä Saikan pihapiirin ja Hiikkon sahan ympäristöön. Häijään keskustan lähiympäristö ei ole kulttuurimaiseman kannalta keskeisintä aluetta. Taajama-aluemerkintää tulisi kaavaluonnoksessa laajentaa pidemmälle Tupurlantien ja Rieniläntien varrella. 2014 lainvoimaiseksi tulleen Sastamalan keskustan rakenneosayleiskaavan tavoite pientalovaltaisesta alueesta (AP) ja työpaikkaalueesta (TP) ja maakuntakaavaluonnoksen kulttuurimaisema osuvat päällekkäin keskustan koillispuolella, rautatien pohjoispuolisella alueella. Taajama-alue-merkintää tulisi kaavaluonnoksessa laajentaa Kallialassa rautatien pohjoispuolella. Ekologinen verkosto Pirkanmaan ekologinen verkosto selvityksessä on selvitetty maakunnan eri osien luonnon ominaispiirteet huomioiden merkittävimmät luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja niiden väliset yhteydet. Pirkanmaan ekologiseen verkostoon katsotaan lukeutuvan luonnon ydinalueet, luonnonsuojelualueet, maisema-alueet, (geologisesti) arvokkaat harjualueet sekä näiden kaikkien väliset yhteydet. Selvityksen mukaan Sastamalassa laajempi luonnon ydinalue (vanhaa kuusimetsää) on keskustan ja Mouhijärven välisellä alueella (osa kaupunkirakennesuunnitelman mukaisella hiljaisella alueella). Laajoja luonnontilaisia suoalueita on Mouhijärvi-järven koillispuolella ja Kokemäenjoen pohjoispuolella Sastamalan länsirajalla. Houhajärven itäpuolella on laajoja lehtomaisia ympäristöjä. Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty luonnon monimuotoisuuden ydinalueita ja ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäviä maa- ja metsätalousalueita (MK). MK-merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen.

Tulvavaara-alueet ja tulvariskien ehkäisy MK-alueita on kaavaluonnoksessa merkitty Kuorsumaanjärven ympäristöön, Mouhijärven ja keskustan väliselle hiljaiselle alueelle ja Sastamalan länsirajalle. Osa alueista limittyy tuulivoima-alueiksi (tv) varattujen alueiden kanssa. Ekojärven ympäristö on merkitty luonnon monimuotoisuuden ydinalueeksi. Suunnitteluaineistossa ei ole aineistoa tulvariskeistä ja selvitystä tulvavaara-alueista. Näkemyksemme mukaan tulvavaara-alueet tulee ottaa huomioon alueidenkäytön suunnittelussa, samoin kuin tulvariskien ehkäiseminen. Johtopäätökset Sastamalan kaupunki puoltaa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 jatkovalmistelua edellä esitetyin muutoksin ja lisäyksin. Lisäksi kaupunki toteaa hyvänä lähtökohtana sen, että maakuntakaavaluonnos on periaatteiltaan aikaisempaa mahdollistavampi. Uudessa maakuntakaavassa korostuu seudullisuuden merkitys. Toiminnot ja alueet, joiden vaikutukset jäävät paikallisiksi, on jätetty esittämättä maakuntakaavassa. Uusi maakuntakaava onkin pienissä kehittämishankkeissa aiempaa mahdollistavampi ja jättää harkinnan pääosin kuntakaavoituksen tehtäväksi. Tämä koskee myös maakuntakaavan valkoista aluetta, johon nykyisessä maakuntakaavassa ei ole liittynyt ohjaamistavoitteita. Uudessa maakuntakaavassa valkoinen alue on maaseutualuetta, jota voidaan kehittää paikallisesti merkittävän maankäytön rajoissa melko vapaasti maaseutuasumisen ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen alueena. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa tulisi luonnosvaihetta paremmin ottaa huomioon kunnassa valmistellut tuoreet ja pitkälle edenneet keskeneräiset kaavat, joiden valmistelu on perustunut maakuntakaavatasoa tarkempiin selvityksiin. LIITE 1 LIITE 2 Mouhijärven taajamatoimintojen (A) aluelaajennukset Häijäänmäen taajamatoimintojen reservialue (Ar) Salmin teollisuusalue (T) Maankäytön kehittämisen kohdealue Poistettava eritasoliittymän varaus Vammalan taajamatoimintojen laajennusalueet Ampuma- ja moottorirata-alue Maankäytön kehittämisen kohdealue

LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Suodenniemen taajamatoimintojen alue Karkun matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen laajennus Sastamalan alueen yhdysvesijohtojen ja siirtoviemäreitten likimääräiset linjaukset Maankäytön kehittämisen kohdealue Kiikoisissa Poistettava eritasoliittymän varaus