VASTUULLINEN JOHTAMINEN (30 OP) 2011-2012 Tavoite ja tarkoitus Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutus korostaa vastuullisen johtamisen tärkeyttä. Vastuullisuus näkyy organisaation kaikessa toiminnassa ja se ulottuu johtamisen eri osaalueille aina strategiatyöskentelystä, talouden ja henkilöstöjohtamisen keskeisiin kysymyksiin. Vastuullisen toiminnan edellytyksenä on koko työyhteisön sitoutuminen vastuulliseen toimintatapaan. Vastuullisesti toimiva johtaja ymmärtää talouden kysymykset, niihin liittyvien eri osatekijöiden yhteenkuuluvuuden ja ottaa aktiivisen vastuun kaikkien osien tasapainoisesta kehittämisestä. Vastuullinen johtaja ymmärtää sopimusten, lakien ja muiden säädösten noudattamisen tärkeyden ja hänellä on tietoa ja visioita organisaation toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Vastuulliseen johtamiseen liittyy organisaation sidosryhmien oikeutettujen odotusten täyttäminen. Johtaminen ei ole asioiden johtamista tai ihmisten johtamista vaan molempia osa-alueita tarvitaan hyvässä johtamisessa. Tällöin on kysymys myös suorasta ja toimivasta viestinnästä. Osallisuuden kokemuksen ja sitoutumisen mahdollistaminen, uskottavuus, eettisyys ja arvot liittyvät keskeisesti vastuulliseen henkilöstöjohtamiseen. Johtamiskoulutus pyrkii valmentamaan osallistujia ennalta suunniteltuun ja kehittävään vastuulliseen johtamistyöhön. Opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus johtamisen keskeisten näkökulmien tarkasteluun huomioiden oman työorganisaationsa erityispiirteet ja kehittämistarpeet. Koulutussisältöjen läpileikkaavana teemana on vastuullinen toimintakulttuuri johtamisen viidellä keskeisellä osa-alueella. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa erityisosaamista, joka rakentuu alakohtaisen perusosaamisen pohjalle ja tuottaa työyhteisöissä tarvittavaa vastuullista johtamisosaamista. Kohderyhmä Koulutus on suunnattu ensisijaisesti esimies- tai johtotehtävissä toimiville, joilla on korkeakoulututkinto humanistiselta ja kasvatusalalta tai kulttuurialalta (esim. yhteisöpedagogi AMK, kulttuurituottaja AMK ja viittomakielentulkki AMK). Myös edellä mainittujen alojen opistoasteen tutkinto on mahdollinen, mikäli hakija toimii tehtävissä, jotka yleensä edellyttävät korkeakoulututkintoa. Opiskelijaksi voidaan valita myös henkilö, jolla on jokin edellä mainituista tutkinnoista, työpaikka ja tarve johtamiskoulutukseen. Koulutus soveltuu esimerkiksi keskus- ja piirijärjestöjen esimies- tai johtotehtävissä työskenteleville, nuorisotyökentän, viittomakielen tulkkausalan yritysten sekä kulttuurin toimintakentillä toimiville esimiehille ja johtajille.
Sisältö Opinnot koostuvat viidestä moduulista, jotka muodostavat vastuullisen johtamisen koulutuksen ydinosaamisalueet: 1.) Organisaation toiminnan ja sen muutoksen hahmottaminen, 2.) Talouden hallinta, johtaminen ja kehittäminen, 3.) Verkostotyö ja verkostojohtaminen, 4.) Viestintä ja vaikuttamistoiminnan johtaminen ja 5.) Henkilöstöjohtaminen. Koulutuksen näyttönä on kehittämishanke. 1. Moduuli : Organisaation toiminnan ja sen muutoksen hahmottaminen (5 op) Yhteiskunnan muutosten vaikutukset organisaatioiden toimintaan Oman työympäristön johtajuus- ja esimiestoiminnan (muutoksen) tarkastelu ja analysointi Strategian laadinnan suunnittelu (analyysi, tavoitteet ja toimenpiteet) Esimies strategian vastuuhenkilönä Organisaation kehittämisen välineet ja kehittämistä koskeva lainsäädäntö 2. Moduuli : Talouden hallinta, johtaminen ja kehittäminen (3 op) Talouden ohjaaminen ja hallinta Kilpailu ja taloudellinen tehokkuus Markkinointi Projektijohtaminen ja projektirahoitus Taloudellinen viestintä ja raportoinnin lakisääteiset vaatimukset 3. Moduuli : Verkostotyö ja verkostojohtaminen (4 op) Verkostotyön määritelmät ja näkökulmat Verkostomainen toiminta johtamisessa : sisäinen ja ulkoinen verkostotyö Avoimuus, läpinäkyvyys ja luottamus toimijoiden välillä Organisaation sidosryhmätyöskentely ja johtaminen Verkostoitumisen mahdollisuudet ja esteet Sidosryhmäanalyysi Kumppanuusjohtamisen merkitys ja päämäärät 4. Moduuli: Viestintä ja vaikuttamistoiminnan johtaminen (3 op) Yhteisöviestinnän taidot ja niiden kehittäminen Vaikuttamistoiminnan keinot ja rooli Kehittyneet neuvottelu- ja kokoustaidot Haastavat vuorovaikutustilanteet työyhteisössä Dialogisuus johtamisviestinnässä
5. Moduuli : Henkilöstöjohtaminen (5 op) Toimintakulttuuri vastuun ilmentäjänä : organisaation arvot ja ammattietiikka Monimuotoinen työyhteisö Muutoksen johtaminen ja vastuu Yhteisöllisen ja voimavarajohtamisen periaatteet Jaksamisen ja voimavarojen edistäminen: motivointi ja palkitseminen 6. Kehittämishanke (10 op) Kehittämishankkeen suunnitelma Kirjallisuusreferaatti Raportointi Työssä oppiminen Oppimistehtävien hyödyntäminen Toteutus Koulutuksen laajuus on 30 op ja se toteutetaan oppisopimustyyppisesti. Tämä tarkoittaa, että suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla työyhteisön nimeämän työpaikkaohjaajan (mentorin) ohjauksessa. Ohjaajina toimivat mentorit (työpaikkaohjaajat) ja HUMAKin opettajat (tuutorit). Työpaikan nimeämä mentori ohjaa opiskelijan työssä oppimista. HUMAKin opettajat ohjaavat opiskelijan työssä oppimista työpaikkakäynneillä ja verkko-oppimisympäristössä. Opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman (HEKS). HEKS laaditaan opiskelijan omien kehittymistarpeiden ja työorganisaation nykytilanteen arvioimisen kautta ja siihen osallistuu opiskelijan lisäksi mentori ja HUMAKin opettaja. HEKS laaditaan ensimmäisessä ohjaustapaamisessa ja opiskelija, mentori ja HUMAKin opettaja allekirjoittavat sen. Koulutuksessa voidaan hyödyntää myös ahotointia (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Lähijaksojen koulutuksesta vastaavat pääsääntöisesti HUMAKin lehtorit ja yliopettajat sekä ulkopuoliset luennoitsijat. Kullakin koulutuksen opintojaksolla on oma vastuukouluttajansa, joka vastaa lähijakson sisällön suunnittelusta ja sen toteutuksesta. Vastuukouluttaja suunnittelee jaksoon liittyvän oppimistehtävän ja arvioi sen. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Koulutukseen sisältyy seitsemän lähijaksoa: orientaatio opintoihin, viisi temaattista lähiopetuspäivää sekä yhteenvetolähijakso. Moduulien teemoihin perehdytään lähijaksojen luennoilla, opiskelijoiden autonomisesti ohjautuvissa oppimisryhmissä sekä lukupiireissä. Opintojaksoon sisältyvää kirjallisuutta hyödynnetään oppimistehtävissä, kehittämishankkeessa ja siitä keskustellaan lukupiirissä. Lukupiirissä opiskelija tekee valitsemastaan kirjallisuudesta alustuksen, josta keskustellaan ryhmässä. Kuhunkin moduuliin sisältyvää kirjallisuutta voi hyödyntää oman tarpeen mu-
kaan. Opiskelijat voivat valita myös itse luettavakseen uusinta johtamiskirjallisuutta ja ajankohtaisia artikkeleita. Koulutuksessa verkostoidutaan ja hyödynnetään näin vertaisoppimista. Mentorien osallistuminen lähijaksoille on mahdollista. Lähijaksot järjestetään Kuopiossa, HUMAKin kampuksella. Lähijaksojen välillä opiskelijat voivat kokoontua halutessaan omatoimisesti. Verkko-oppimisympäristö. Oppimisympäristöstä löytyvät koulutuksen materiaalit ja ohjeistukset. Oppimistehtävät voidaan palauttaa verkko-oppimisympäristöön. Osa oppimisen ohjauksesta ja arvioinnista voidaan toteuttaa sähköpostiviestinnän lisäksi myös verkkooppimisympäristössä. Verkko-oppimisympäristöön perehdytään ensimmäisellä lähijaksolla. Opiskelijoilla tulee olla toimiva nettiyhteys ja mahdollisuus Adobe Connect Pron käyttöön (kuulokemikrofoni +web-kamera). Koulutuksen hyväksytyn suorittamisen edellytykset: Työssä oppiminen sekä aktiivinen osallistuminen lähijaksoille (7 krt) ja verkkotyöskentelyyn Oppimistehtävät o sovitaan koulutuksen kuluessa, kuhunkin moduuliin omansa o suunnitellaan työelämälähtöisesti (suunnittelussa mukana myös mentori) o ovat osa kehittämishanketta eli koulutuksen näyttöä ja toimivat näytön materiaalina o edellyttävät ajankohtaiseen, uusimpaan ja myös kansainväliseen johtamiskirjallisuuteen perehtymistä. o noudattavat kirjallisen raportoinnin periaatteita Kehittämishanke: koulutuksen näyttö o oman työpaikan kehittämiseen liittyvä hanke, jota työstetään koko koulutuksen ajan o kehittämishankkeen suunnitelma ja raportointi Arvioinnin perusteet Oppimisen arviointi tapahtuu koko koulutusprosessin ajan. Työssä oppimisen arvioinnissa tarkastellaan HEKSissä asetettujen tavoitteiden toteutumista, mikä on työssä oppimisen hyväksytyn suorittamisen keskeinen kriteeri. Työpaikalla oppimista arvioivat mentorit ja HUMAKin opettajat. Kustakin moduulista vastaavat kouluttajat arvioivat oppimistehtävät ja myös mentori voi osallistua arviointiin. Koulutuksen puolivälissä pidetään väliarviointi, jolloin HEKS tarkistetaan ja päivitetään. Kehittämishankkeen arviointiin sisältyy HUMAKin opettajan ja mentorin arviointien lisäksi opiskelijan itsearviointi. Kehittämishankkeen sen hetkinen väliraportti toimitetaan ohjaajalle ennen tapaamista keskustelun pohjaksi.
Oppimistehtävät arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty ja kehittämishanke arvioidaan asteikolla hyväksytty-täydennettävä-hylätty. Vastuullisen johtaminen koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien osa-alueiden hyväksyttyä suoritusta. Osaamistavoitteiden ja oppimisprosessin kuvaus Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutuksen (30 op) yleiset osaamistavoitteet (kompetenssit) ovat seuraavat: Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja ymmärtää oman toimialansa toimintaympäristön ja sen muutokset sekä osaa analysoida muutokseen vaikuttavia tekijöitä. muodostaa entistä kokonaisvaltaisemman käsityksen yhteiskunnasta ja työyhteisön toimintaympäristöstä. kehittää strategiatyöskentelyä ja sen välineiden parempaa hallintaa sekä syventää kriittisen ja arvioivan asenteen kehittymistä em. välineitä kohtaan. talouden käsitteiden ja arviointivälineiden syvällisemmän ymmärryksen ja osaa käyttää niitä viisaasti konkreettisina johtamisen apuvälineinä. arvioida ja kehittää omaa johtamisosaamistaan ja osaa tukea työntekijöiden osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista, sekä ymmärtää työntekijöiden erilaisuuden työyhteisön voimavarana. hyödyntää viestintä- ja verkosto-osaamista monimuotoistuvassa työympäristössä ja tuntee kokonaisvaltaisen ja läpinäkyvän henkilöstöjohtamisen merkityksen. Koulutus rakentuu viidestä moduulista sekä kehittämishankkeesta. Alla moduulien osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt, suoritustapa ja arviointi: 1. Organisaation toiminnan ja sen muutoksen hahmottaminen 5 op (5 x 27t = 135 tuntia opiskelijan työtä) Tavoite : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää työn muutoksen hallinnassa tarvittavia työvälineitä ja analysoida oman organisaationsa toimintaa. Opiskelija osaa analysoida muutosprosesseja ja muutoksen johtamisen sekä organisaation kehittämisen tilanteita. Hän ymmärtää yhteiskunnan muutosten vaikutukset oman toimialansa toimintaympäristöön. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa asettaa strategian mukaiset tavoitteet toiminnalleen ja toteuttaa päämäärätietoisesti organisaationsa strategiaa ja toimintaperiaatteita. Sisältö: yhteiskunnan muutosten vaikutukset organisaation toimintaan, oman työympäristön johtajuus- ja esimiestoiminnan (muutoksen) tarkastelu ja analysointi, strategian laadinnan suunnittelu, esimies strategian vastuuhenkilönä, organisaation kehittämisen välineet ja kehittämistä koskeva lainsäädäntö
Suoritustapa: työssä oppiminen (1 op), lähiopetus (1 op), ennakkotehtävä (1 op), oppimistehtävä (1 op), verkko-opiskelu (1 op) Oppimistehtävä : suunnitellaan työyhteisön tarpeet huomioiden Arviointi : Hyväksyttävän suorituksen kriteerinä osallistuminen lähijaksolle, aktiivinen osallistuminen verkko-opiskeluun sekä ennakkotehtävän ja oppimistehtävän hyväksytty suorittaminen. Mentori osallistuu arviointiin. Arviointi hyväksytty-hylätty. Kirjallisuus Aaltonen, T., Luoma, M. & Rautiainen, R. 2004. Vastuullinen johtaminen. Inhimillistä tuloksentekoa. Helsinki: WSOY. Hamel, G. 2007. Johtamisen tulevaisuus. Helsinki: Talentum. Harju, A. 2004. Järjestön kehittäminen. Helsinki: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi. Heikkala, J. 2002. Järjestön strategia. Käsikirja elinvoimaisen tulevaisuuden luomiseen. Tampere: Tampereen yliopisto. Helander, V. 1998. Kolmas sektori. Käsitteistöstä, ulottuvuuksista ja tulkinnoista. Helsinki: Gaudeamus. Juuti, P. 2006. Organisaatiokäyttäytyminen. Helsinki: Otava. Kamensky, M. 2010. Strateginen johtaminen. Menestyksen timantti. Helsinki: Talentum. Kaplan, S. & Norton, P. 2002. Strategialähtöinen organisaatio: tehokkaan strategiaprosessin toteutus. Helsinki: Kauppakaari. Ketola, T. 2005. Vastuullinen liiketoiminta. Sanoista teoiksi. Helsinki: Edita. Kim., W., C. & Mauborgne, R. 2005. Sinisen meren strategia. Käännös M. Tillman. Helsinki:Talentum. Lämsä, A-M. & Hautala, T. 2008. Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki: Edita. Northouse, P. G. 2007. Leadership. Theory and practice (4. painos). Thousand Oaks: Sage. Nylund, M. & Yeung A.B. 2005. (toim.) Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino. Näsi, J. & Nelimo, K. 2008. Mitä on liiketoimintaosaaminen. Helsinki: WSOY. Schein, E. 1991. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Suom. R. Liljamo & A. Miettinen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 2. Talouden hallinta, johtaminen ja kehittäminen 3 op (3 x 27t = 81 tuntia opiskelijan työtä) Tavoite : Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee raportoinnin lakisääteiset vaatimukset. Hän osaa laatia taloudellisen analyysin yrityksestä sekä hyödyntää analyysin avulla saatuja tietoja johtamisessa. Opiskelija ymmärtää palveluiden kilpailuttamisprosessin ja markkinoinnin merkityksen. Hän osaa johtaa projekteja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa myös arvioida taloudellisen viestinnän merkitystä organisaatiolle ja sidosryhmille. Sisältö: talouden ohjaaminen ja hallinta, kilpailu ja taloudellinen tehokkuus, markkinointi, projektijohtaminen ja projektirahoitus, taloudellinen viestintä ja raportoinnin lakisääteiset vaatimukset
Suoritustapa: työssä oppiminen (1 op), lähiopetus (1 op), oppimistehtävä (1 op) Oppimistehtävä : suunnitellaan työyhteisön tarpeet huomioiden Arviointi : Hyväksyttävän suorituksen kriteerinä aktiivinen osallistuminen lähiopiskeluun sekä oppimistehtävän hyväksytty suorittaminen. Mentori osallistuu arviointiin. Arviointi hyväksytty-hylätty. Kirjallisuus Jalava, U. & Virtanen, P. 2000. Innovatiiviseen projektijohtamiseen. Helsinki: Tammi. Koski, T. 2008. Pk-yrityksen strateginen talousjohtaminen. Helsinki: Tietosykli. Malmelin, N. & Hakala, J. 2005. Yhdessä. Viestinnän ja markkinoinnoin integraatio. Helsinki : Inforviestintä. Paasivaara, L., Suhonen, M. & Virtanen, P. 2001. Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa. Helsinki: Tietosanoma. Pelin, R. 2008. Projektihallinnan käsikirja. 6. uudistettu painos. Helsinki: Projektijohtaminen Oy. Pellinen, J. 2005. Talousjohtaminen. Helsinki: Talentum. Virtanen, P. 2000. Projektityö. Helsinki: WSOY. 3. Verkostotyö ja verkostojohtaminen 4 op (4 x 27t =108 tuntia opiskelijan työtä) Tavoite : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa verkostoitumisen prosessin, hän ymmärtää verkostojen edut ja haitat sekä verkostotoimijoiden ja verkostojohtamisen merkityksen. Hän ymmärtää sidosryhmäjohtamisen merkityksen organisaation jatkuvuuden ja menestyksellisen toiminnan välineenä. Opiskelija oppii toteuttamaan kumppanuusjohtamista käytännössä, hän osaa hyödyntää ja ylläpitää kumppanuuksia ja käyttää tehokkaasti kumppanuusjohtamisen menetelmiä omassa työssään. Sisältö : verkostotyön määritelmät ja näkökulmat, verkostomainen toiminta johtamisessa : sisäinen ja ulkoinen verkostotyö, organisaation sidosryhmätyöskentely ja johtaminen, avoimuus, läpinäkyvyys, luottamus ja sitoutuminen toimijoiden välillä, verkostoitumisen mahdollisuudet ja esteet, sidosryhmäanalyysi, kumppanuusjohtamisen merkitys ja päämäärät. Suoritustapa: työssä oppiminen (1 op), lähiopetus (1 op), oppimistehtävä (1 op), verkkoopiskelu (1 op) Oppimistehtävä: suunnitellaan työelämän tarpeet huomioiden Arviointi: Hyväksyttävän suorituksen kriteerinä aktiivinen osallistuminen lähi- ja verkkoopiskeluun sekä oppimistehtävän hyväksytty suorittaminen. Mentori osallistuu arviointiin. Arviointi hyväksytty-hylätty
Kirjallisuus Arnkil, T. E. & Seikkula, J. 2009. Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arnkil, T. E. 2001. Avoimet dialogit ja ennakointidialogit: sosiaaliset verkostot psykososiaalisessa työssä. Yhteiskuntapolitiikka 66 (2), 97-110. Hakanen, M., Heinonen, U., Sipilä, P. 2007. Verkostojen strategiat. Menesty yhteistyössä. Helsinki: Edita. McGuire, M. (2002). Managing Networks: Propositions on What Managers Do and Why They Do It. Public Administration Review, 62(5), 599-609. Möllering, G., Bachmann, R. & Lee, S. (2004). Understanding Organizational Trust Foundations, Constellations, and issues of Operationalisation. Journal of Management Psychology, 18(6), 556-570. Pylkkänen, S. 2009. Ohjauksellinen työote verkostotyöskentelyssä. Nuorisotutkimus 27 (1), 53-56. Seikkula, J. & Arnkil, T.E. (2005). Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Tammi. Siira, M. 2005. Moniammatillisuus: lisää byrokratiaa vai asiakkaan aitoa auttamista. Dialogi 15 (1),26-34. Uimonen, M-L. 2006. Suomalaisten yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu. Sidosryhmäviitekehys yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien näkemyksistä. Helsinki: Työministeriö. 4. Viestintä ja vaikuttamistoiminnan johtaminen 3 op (3 x 27t = 81 tuntia opiskelijan työtä) Tavoite : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa toimia erityyppisissä työyhteisön vuorovaikutustilanteissa ja osaa vaikuttamistoiminnan keinoja. Hän osaa hyödyntää viestintää osana johtamista ja yrityksen strategista suunnittelua. Opiskelija osaa hyödyntää johtamisessaan erilaisia viestintämenetelmiä laaja-alaisesti, ymmärtää tehokkaan ja monipuolisen viestinnän merkityksen johtamisessaan ja osaa toimia tilanneherkästi erityyppisissä johtamistilanteissa. Sisältö : yhteisöviestinnän taidot ja niiden kehittäminen, vaikuttamistoiminnan keinot ja rooli, kehittyneet neuvottelu- ja kokoustaidot, haastavat vuorovaikutustilanteet työyhteisössä, dialogisuus johtamisviestinnässä. Suoritustapa: työssä oppiminen (1 op), lähiopetus (1 op), oppimistehtävä (1 op) Oppimistehtävä: suunnitellaan työelämän tarpeet huomioiden Arviointi: Hyväksyttävän suorituksen kriteerinä aktiivinen osallistuminen lähiopiskeluun sekä oppimistehtävän hyväksytty suorittaminen. Mentori osallistuu arviointiin. Arviointi hyväksytty-hylätty. Kirjallisuus Aaltonen, M. & Heikkilä, T. 2003. Tarinoiden voima. Miten yritykset hyödyntävät tarinoita? Helsinki : Talentum.
Barge, J. K. 1994. Leadership: Communication skills for organizations and groups. New York: St. Martin s Press. Connaughton, S.L. & Daly, J. A. 2005. Leadership in the new millennium: Communicating beyond temporal, spatial and geographical boundaries. Communication Yearbook 29, 187-213. Mahwah: LEA. Fairhurst, G. T. 2007. Discursive leadership. In conversation with leadership psychology. Thousand Oaks: Sage. Hackman, M. Z. & Johnson, C. E. 2004. Leadership. A communication perspective. Long Grove: Waveland. Henriksson, A. & Karhu, M. 2002. Kriisit ja viestintä. Opas imagon hallintaan ja julkisuuspeliin. Helsinki : Inforviestintä. Hirokawa ym. (toim.) Small group communication: theory and practice. Los Angeles: Roxbury. Huotari, M.-L., Hurme, P. & Valkonen, T. 2005. Viestinnästä tietoon. Tiedon luominen työyhteisössä. Helsinki: WSOY. Isaacs, W. (1999). Dialogue: The Art of Thinking Together. UK, Bantam Doubleday Dell Publishing Group. Järvinen, P. 2000. Esimiestyö ongelmatilantiessa : konfliktien luomat haasteet työyhteisössä. Porvoo : WSOY. Juholin, E. 2006. Viestintä strategiasta käytäntöön. Helsinki : Infor. Aula, P. & Hakala, S. (toim.) 2000. Kolmet kasvot. Näkökulmia organisaatioviestintään. Helsinki : Loki-Kirjat. Puro, J.-P. 2003. Työviestinnän kipupisteet. Hallinta ja ratkaisut. Helsinki : Inforviestintä. Rouhiainen-Neunhäuserer, M. 2009. Johtajan vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen. Johtamisen viestintähaasteet tietoperustaisessa organisaatiossa. Studies in Humanities 128. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Sivunen, A. 2007. Vuorovaikutus, viestintäteknologia ja identifioituminen hajautetuissa tiimeissä. Studies in Humanities 79. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Management Communication Quarterly. Virtanen, P. 2005. Houkutteleva työyhteisö. Helsinki : Edita. Åberg, L. 2002. Viestinnän johtaminen. Helsinki : Inforviestintä. 5. Henkilöstöjohtaminen 5 op (5 x 27t =135 tuntia opiskelijan työtä) Tavoite : Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää vastuullisen henkilöstöjohtamisen tärkeyden organisaation toiminnassa. Hän osaa johtajana tukea henkilöstön jaksamista ja voimavaroja, hän syventää tietämystään nykyaikaisesta henkilöstöjohtamisesta, ymmärtää ja osaa tunnistaa muutoksen johtamisen keskeisiä kysymyksiä ja osaa käyttää yhteisöllisiä menetelmiä. Opintojakson suorittettuaan opiskelija ymmärtää organisaation toimintakulttuurin : arvot ja ammattieettisen toiminnan. Sisältö : Toimintakulttuuri vastuun ilmentäjänä: organisaation arvot ja ammattietiikka, monimuotoinen työyhteisö, muutoksen johtaminen ja vastuu, yhteisöllisen ja voimavarajohtamisen periaatteet, jaksamisen ja voimavarojen edistäminen: motivointi ja palkitseminen Suoritustapa: työssä oppiminen (2 op), lähiopetus (1 op), oppimistehtävä (1 op), verkkoopiskelu (1 op)
Oppimistehtävä : suunnitellaan työelämän tarpeet huomioiden Arviointi: Hyväksyttävän suorituksen kriteerinä aktiivinen osallistuminen lähi-ja verkkoopiskeluun sekä oppimistehtävän hyväksytty suorittaminen. Mentori osallistuu arviointiin. Arviointi hyväksytty-hylätty. Kirjallisuus : Aaltonen, T. & Junkkari, L. 2003. Yrityksen arvot ja etiikka. Helsinki: WSOY. Antikainen, E-L, 2005. Kasvuorientoitunut ilmapiiri esimiestyön tavoitteena. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press. Baptiste, N.R. 2008. Tightening the link between employee wellbeing at work and performance. Management Decision Vol. 46, No. 2. Furman, B. & Ahola, T. 2002. Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. Jyväskylä: Tammer-Paino Oy. Heiskanen, E & Salo, J. 2007. Eettinen johtaminen: tie kestävään kehitykseen. Helsinki: Talentum. Juuti, P. & Vuorela, A. 2002. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Jyväskylä: PSkustannus. Järvinen, P. 2000. Esimiestyö ongelmatilanteissa -konfliktien luomat haasteet työyhteisössä. Porvoo: WSOY. Järvinen, P. 2008. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Helsinki: WSOY. Kauhanen J, 2006. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Vantaa: Tummavuoren Kirjapaino Oy. Kotila, O. 2005. Strateginen henkilöstöjohtaminen ja yrityksen tuloksellisuus. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B 62. Helsingin kauppakorkeakoulu: HeSE print. Kärkkäinen, M. 2005. Yhteisöllinen johtaminen esimiehen työvälineenä. Helsinki: Edita. Kaivola, T. 2003. Työpaikan ihmissuhteet. Helsinki: Kirjapaja. Kauhanen, J. 2006. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Helsinki: WSOY. Nakari, M.-L. 2003. Työilmapiiri, työntekijän hyvinvointi ja muutoksen mahdollisuus. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Ruohotie, P. & Honka, J. 2002. Palkitseva ja kannustava johtaminen. Helsinki: Edita. Stenvall, J. & Virtanen, P. 2007. Muutosta johtamassa. Helsinki: Edita. Strömmer, R. 1999. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita. Sädevirta, J. 2004. Henkilöstöjohtamisen ja sen tutkimuksen kehittyminen: henkilöstöhallinnollisesta johtamisesta ihmisvoimavarojen strategiseen johtamiseen. Helsinki: Työministeriö. Vartiovaara, I. 1996. Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita. Otava. Helsinki. Viitala, R. 2007. Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita. Viitala, R. 2005. Johda osaamista. Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Helsinki: Inforviestintä. Virtanen, P. 2005. Houkutteleva työyhteisö. Helsinki: Edita. Österberg, M. 2009. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. Helsinki: Kauppakamari.
Kehittämishanke 10 op (10 x 27 t =270 tuntia opiskelijan työtä) Kehittämishanke on työelämälähtöinen ja työelämän tarpeita palveleva ja siinä yhdistyvät oman työn käytännöllinen ja teoreettinen kehittäminen. Kehittämishankkeessa opiskelija kehittää osaamistaan koulutuksen osaamistavoitteiden ja HEKSissä asetettujen kehittymistavoitteiden mukaisesti. Kehittämishanke on näyttö osaamisen saavuttamisesta. Opiskelija voi halutessaan keskittyä tiettyyn oman organisaationsa kannalta keskeiseen johtamisen osa-alueeseen, jota haluaa erityisesti kehittää omassa organisaatiossaan. Kehittämishankkeen suunnittelu aloitetaan jo koulutuksen alkuvaiheessa HEKSin kirjoittamisen yhteydessä ja suunnitelmaa päivitetään opintojen kuluessa. Kehittämishankkeen aihe ja rajaus suunnitellaan yhdessä mentorin ja HUMAKin opettajan kanssa.työn tekemistä tukee mentorointi työpaikalla ja aktiivinen osallistuminen koulutuksen lähijaksoilla. Ohjausta kehittämishankkeeseen opiskelija saa sekä mentorilta että HUMAKin opettajalta esim. sähköpostitse. Kehittämishanke dokumentoidaan ja raportoidaan (kehittämishankeraportti). Raportointiin, kirjallisuusviitteiden merkitsemiseen yms. löytyy ohje verkko-oppimisympäristöstä. Kehittämishankkeeseen voi sisältyä kirjallisen työn lisäksi esimerkiksi oman johtamistoiminnan videotallenteita, portfolio tai muita opiskelijan itse valitsemia aineksia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Tavoite : Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää vastuullisen johtamistaidon merkityksen koko työyhteisön kehittämisen kannalta. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja kehittymistään johtajana ja / tai esimiehenä. Opiskelija osaa kehittää omaa toimintaansa ja työympäristöään laadukkaasti ja hyödyntää johtamisosaamistaan omassa organisaatiossaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää johdonmukaisesti kirjallisen raportoinnin ohjeita. Sisältö : kehittämishankkeen suunnitelma, kirjallisuusreferaatti, väliraportin kirjoittaminen ja raportointi. Kehittämishankkeessa hyödynnetään oppimistehtäviä ja ajankohtaista kirjallisuutta, myös lähijaksojen luennot ja työssäoppiminen ovat kehittämishankkeen keskeistä aineistoa. Suoritustapa: työssä oppiminen, itsenäinen työskentely ja lähiopetus. Koulutuksen näyttönä toimiva kehittämishanke esitellään sekä omassa työyhteisössä että koulutuksen viimeisellä lähijaksolla. Arviointi: Hyväksyttävän suorituksen kriteerinä on osaamisen osoittaminen kaikkien moduulien osalta (oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen), pohtiva ja kriittinen reflektio, kirjallisuuden hyödyntäminen sekä analyysi ja johtopäätökset vastuullisen johtamistyön kannalta. Kehittämishankkeen arviointiin osallistuu HUMAKin opettaja, mentori ja opiskelija tekee oppimisestaan itsearvioinnin. Arviointi hyväksytty-täydennettävä-hylätty.
Kirjallisuus Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino Engeström, Y. 1995. Kehittävä työntutkimus: perusteita, tuloksia ja haasteita. Helsinki: Painatuskeskus. Eskola. J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Heikkilä, T. 1998. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Heikkinen, H.L.T, Rovio, E & Syrjälä, L. (toim.) 2007. Toiminnasta tietoon: Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. 2. tarkistettu painos. Helsinki: Kansanvalistusseura. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Kaski S., Kiander T. 2007. Minä johtajana Itsetuntemuksesta toimivaan johtajuuteen. Helsinki: Edita. Kuula, A. 1999. Toimintatutkimus: Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. 2. painos. Tampere: Vastapaino. Nummenmaa, A. R. & Lautamatti, L. 2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa. Ryhmänohjauksen käytäntöä ja teoriaa. Tampere: Tampere University Press. Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.