Liikunta (ja terveellinen ravinto) interventioiden ja lääkehoitojen maailmassa? Outi Haggren, kardiologiaan erikoistuva lääkäri

Samankaltaiset tiedostot
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Onko testosteronihoito turvallista?

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveelliset elämäntavat

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Sydäntä keventävää asiaa

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Mikä on valtimotauti?

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Valtimotaudin ABC 2016

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Tietoa eteisvärinästä

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

3. Verenpaine 1. / 2. /

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaus käytännössä

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Orkla-ruokabarometri Tarja Pentilä

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

9. elokuuta 12. Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Leena Meinilä fysioterapeutti

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

Transkriptio:

Liikunta (ja terveellinen ravinto) interventioiden ja lääkehoitojen maailmassa? Outi Haggren, kardiologiaan erikoistuva lääkäri 27.10.2016

Okinawa, Japani asuu suhteellisesti eniten satavuotiaita koko maapallolla kehossa on enemmän sukupuolihormoneja Syöminen lopetetaan, kun on 80- prosenttisesti täynnä Paljon puutarhanhoitoa Kasvispohjainen ruokavalio. Öljyssä kypsennettyjä vihanneksia, bataatteja, misokeittoa, tofua ja soijaa. Liha on varattu erikoistilaisuuksiin. Omistaudutaan ystäville ja perheelle, elämä koetaan merkitykselliseksi

Sardinia, Italia M26-geeni, liitetty pitkäikäisyyteen Ruoka on vähärasvaista ja kasvispohjaista. Täysjyväleipä, pavut, vihannekset ja hedelmät ovat suuressa roolissa. Lihaa syödään lähinnä sunnuntaisin ja erikoistilaisuuksissa. Miehet kerääntyvät iltapäivisin kaduille nauramaan toistensa kanssa. Sardinialaiset myös kunnioittavat vanhuksia Hyötyliikkuvat kävellen, nukkuvat säännöllisesti päiväunia ja saavat paljon antioksidantteja yrttiteestä sekä perinteisestä Välimeren ruokavaliosta.

Loma Linda, Kalifornia Eteläisessä Kaliforniassa Loma Lindan kaupungissa asuu seitsemännen päivän adventisteja. He eivät tupakoi, juo alkoholia tai käytä kofeiinia ja elävät 8 10 vuotta pidempään kuin keskivertoamerikkalaiset. Kasvissyönti ja liikunta ovat tärkeässä roolissa Limujen sijaan Loma Lindan asukkaat juovat vettä. Hengellisyyden ja yhteisöllisyyden uskotaan niin ikään vaikuttavan myönteisesti fyysiseen terveyteen.

Adventistien terveystutkimuksia Gary Fraser, kardiologi ja epidemiologi Loma Lindan yliopistosta Kaliforniasta Yhdysvalloista Hardinge and Stare (1954) AMS (Adventist Mortality Study) (1958 1985) AHS 1: Adventist Health Study 1 (1974 1993) AHS 2: Adventist Health Study 2 (2002-2006 data) 97 000 adventistia Yhdysvalloista ja Kanadasta Ihmisiä seurattiin vuoteen 2011 asti

Miksi tutkia adventisteja? Kiinnostuneita terveydestä, joten motivoituvat osallistumaan tutkimuksiin Monenlaisia ruokavalioita on vegaaneja ja lakto-ovo vegetaristeista satunnaisiin lihansyöjiin ja niitä, jotka syö kuten pääväestö. Tämän tutkimuksen (AHS 2) vahvuus on siinä, että adventisteilla on niin monenlaisia ruokavalioita.

CHD Mortality Ratio Adventistien ja ei-adventistien kuolleisuusvertailu ensimmäiseen tappavaan sydäninfarktiin iän mukaan. Vertaillaan adventisteja ja Stanford-tutkimuksen ei-adventisti valkoihoisia ihmisiä (latinot ei sisälly) 2.50 Females (trend p=0.05) 2.00 Males (trend p=0.04) 1.50 1.00 0.50 0.00 0.85 0.65 0.58 0.64 0.24 0.40 0.34 0.17 0.00 0.12 45-54 55-59 60-64 65-69 70-74 Age (Years) * Average across calendar years applying inverse standard error weights to year-specific standard event rate ratios Fraser GE. Diet, Life Expectancy and Chronic Disease, Oxford University Press, 2003

AHS-1/Stanford 5-Kaupungin Tutkimus Vertailu Miehet Naiset Äkillinen sydänkuolema Kaikki adventistit 0.51 0.48 Kasvissyöjät 0.38 0.18 Ensimmäinen sydäninfarkti Kaikki adventistit 0.53 0.42 Kasvissyöjät 0.26 0.53 Adapted from Fraser GE. Diet, Life Expectancy and Chronic Disease. Oxford University Press, 2003

Syövän esiintyvyys Kaliforniassa adventisteilla verrattuna muuhun väestöön. Syövän sijainti Ryhmä Esiintyvyys Tupakointiin liittyvät syövät Miehet Naiset Yhteensä 0.24 0.40 0.31 Kaikki syövät Miehet Naiset Yhteensä 0.61 0.74 0.69 Tiedot syöpärekisteristä Los Angelesin ja Oakland Bayn alueelta. (1976-82)

Mihin adventistit kuolevat? Edes kasvissyöjäadventistit eivät elä ikuisesti. Mihin he kuolevat? Samoihin tauteihin ja suunnilleen samoissa suhteissa. MUTTA mihin hyvänsä he kuolevat, se tapahtuu selvästi vanhempana. Mahdollisesti elintavat vaikuttavat vanhenemisprosessin nopeuteen.

Kuolin-syy (%) Kuolinsyyt prosentteina ja iän mukaan Kaliforniassa adventisteilla verrattuna muuhun väestöön. (1976-1988) Miehet. Kaikki Kaikki % Ikä % Ikä % Ikä 30 76 40 83 31 88 Syöpä 23 71 19 78 30 85 Tahat. vammat Adventistit Sydäntaudit Aivohalvaus Keuhkoahtauma Keuhkokuume 7 79 9 86 11 91 3 60 4 70 5 83 6 76 3 83 0.4 75 5 82 6 88 10 89 Diabetes 1 73 1 82 0.3 81 Kalifornialaiset Adventistit Matalanriskin

Kalifornian kasvissyöjä adventistit (AHS-1) verrattuna muihin ja hengissä selviytyminen % -osuus miehistä, jotka selviävät % - osuus naisista, jotka selviävät Maa Ikään Ikään Ikään Ikään 65 85 65 85 Australia 74.7 17.6 86.4 38.4 Kanada 75.1 19.6 86.3 40.0 Saksa 73.4 14.2 85.8 31.7 Unkari 60.9 8.2 79.3 21.0 Japani 80.8 23.6 89.5 41.1 Ruotsi 78.7 20.4 88.4 39.8 Britannia 75.0 14.5 84.6 32.7 Yhdysvallat 72.0 19.5 84.1 39.3 Kalifornian adventistit 86.7 41.0 89.3 54.4 Kalifornian adventistit kasvissyöjät 89.2 48.6 94.1 60.1 Prosentuaalinen osuus ihmisistä, jotka selviytyvät 65- ja 85-vuoden ikään.

Elämänlaatu adventisteilla ja ei-adventisteilla USA:ssa Lee JW et al, Int J Epidemiol 2008; Epub ahead of print

Voidaanko näitä tuloksia käyttää auttamaan ei-adventistiväestöjä saavuttamaan terveempi elämä? KYLLÄ! Muissakin tutkimuksissa maailmalla on löydetty samat elintapa/sairaus linkit. (Framingham hearth studies) Adventistit eivät ole biologisesti poikkeavia.

Geeneistä puhutaan paljon. Miten elintavat ja geenit liittyvät toisiinsa?

Sairastuminen Geenit Elintavat/ympäristö Huonot elintavat, keskinkertaiset geenit Ikä 60 70 Sairastuminen Geenit Hyvät elintavat & keskinkertaiset geenit Elintavat/ympäristö Ikä 60 70 80 Sairastuminen Geenit Elintavat/ympäristö Hyvät elintavat, jotka parantavat geenien toimintaa Ikä 60 70 80

Painoindeksit AHS-2:ssa Naiset Miehet Ravintoryhmä BMI (kg/m2) BMI (kg/m2) Lihansyöjät 0.00 0.00 Osakasvissyöjät -1.39-1.23 Kala-kasvissyöjät -2.76-2.07 L-O kasvissyöjät -3.16-2.49 Vegaanit -5.47-4.78 Monet muutkin tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvissyöjien (erityisesti vegaanien) BMI on matalampi kuin muiden,, esim EPIC Oxford-tutkimus.

Kasvissyöjät = hoikempia Adventistit, jotka ovat kasvissyöjiä, ovat hoikempia. Osittain tästä syystä heillä on pienempi riski saada: verenpainetauti diabetes LDL kolesterolin nousu

Käytössä oleva diabetes-lääkitys (tyyppi 2) 8,00 % 7,00 % 6,00 % 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % Vegaani Lakto-Ovo Kala-kasvis Osakasvis Liha 1,00 % 0,00 %

Ruokavaliotyyppi ja DM2 esiintyvyys 120 100 80 60 40 20 0 Vegaani Lakto-ovo Kala-kasvis Osakasvis Liha Huomioitu ikä, sukupuoli, rotu, koulutus, tulotaso ja ruutuaika

Käytössä oleva verenpainelääkitys 25 % 20 % 15 % 10 % Vegaani L-O kasvis Kala-kasvis Osakasvis Liha 5 % 0 %

Käytössä oleva kolesterolilääkitys 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % Vegaani Lakto-ovo Kala-kasvis Osakasvis Liha 2 % 0 % Myös muilla kuin adventisteilla tehdyt tutkimukset osoittavat samaa

Pähkinät Mikä merkitys pähkinöillä on terveyteen?

Pähkinät ja veren rasva-arvot Nämä tutkimukset ja ainakin 20 muiden tutkimusta osoittavat, että suurin osa pähkinöistä laskee veren LDL Nämä ovat olleet tarkasti kontrolloituja ravintoseuranta tutkimuksia.

Miten leipätyypin valinta vaikuttaa sydänkohtausriskiin? Leipätyyppi Sydänkohtaus Tappava sydänkohtaus Valkoinen 1 1 Valkoinen + kokojyvä 0.59 0.96 Kokojyvä 0.56 0.89

Yhteenveto Loman Lindasta Kasvissyöjät sairastuvat harvemmin sydäntauteihin. Pähkinöiden ja kokojyväviljojen käyttö vähentää sydäntautien riskiä. Pähkinät laskevat LDL-kolesterolin määrää. Lihansyönti lisää riskiä sairastua eri syöpiin. Kasvissyöjäadventistit ovat hoikempia ja siihen liittyen heillä on vähemmän verenpainetautia, diabetesta ja matalampi LDL kuin lihansyöjäadventisteilla Kalifornian adventistit elävät dramaattisesti pidempään kuin ei-adventisti kalifornialaiset (6-12 vuotta). He kuolevat samoihin tauteihin kuin muut, mutta selvästi myöhemmin.

Yhteenveto Loma Lindasta Kukin näistä lisää elinaikaa 1.5 2.5 vuotta: Kasvissyönti liikunnan harrastaminen ei ole koskaan tupakoinut Normaalipaino

Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti 40v. Vuosista 1969-1972 vuoteen 2012 verrattuna työikäisten miesten sepelvaltimokuolleisuus laski 82 % ja naisten 84%. Epidemiologisissa tutkimuksissa on kartoitettu sepelvaltimotaudin tärkeimmät riskitekijät, jotka ovat tupakointi, korkea seerumin kolesteroli ja korkea verenpaine.

Sepelvaltimotaudin ikävakioitu kuolleisuus Itä-Suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskuudessa 1969-2012. Vuosista 1969-1972 vuoteen 2012 verrattuna työikäisten miesten sepelvaltimokuolleisuus laski 82 % ja naisten 84%.

Predicted and observed reduction (%) in coronary heart disease mortality in men Pekka Jousilahti et al. BMJ 2016;352:bmj.i721 2016 by British Medical Journal Publishing Group

Predicted and observed reduction (%) in coronary heart disease mortality in women aged 35-64 years, 1972-2012 Pekka Jousilahti et al. BMJ 2016;352:bmj.i721 2016 by British Medical Journal Publishing Group

Pohjois-Karjala Geenejä ei kannata liikaa syyttää sepelvaltimotaudin kehittymisestä, sillä tässä tutkimuksessa sepelvaltimotautiin kuolleisuus muuttui dramaattisesti 40 vuoden aikana ja geenit eivät vaihdu 40 vuodessa.

Rasvat Itä-Suomessa kolesterolitasot olivat todella korkeat vielä 70-luvulla Jopa 7 mmol/l 90%:lla keski-ikäisistä kolesteroli oli yli 5 mmol/l Käytettiin paljon rasvaisia maitotaloustuotteita ja erityisesti voita Aloitettiin kansalaisten valistusta ravitsemusasioissa (interventio) Väestössä siirryttiin vähärasvaisiin tai rasvattomiin maitotaloustuotteisiin ja voin kulutus väheni 20kg/asukas/vuosi 5 kg:n Öljyt ja kasvikset tilalle 1970- ja 1980-luvulla kolesterolitasojen lasku oli suurinta Suurin osa on johtunut ruokavaliomuutoksista 1990-luvullakin statiinien käyttö oli vielä harvinaista

Verenpaine Verenpainetasot olivat korkeita SBP 147-149 mmhg Valistusta suolan käytön vähentämiseksi Suolan käyttö väheni kolmanneksella 1970- luvulta vuoteen 2007 Miehillä 14g -> 8.9g Naisilla 10g -> 6.5g Tehostettiin verenpaineen hoitoa Viimeisen viiden vuoden aikana suolan käyttö on noussut

Liikunta, BMI, alkoholi Viimeisten vuosikymmenien aikana työliikunta ja työmatkaliikunta ovat vähentyneet, mutta vapaaajan liikunta on lisääntynyt Painoindeksi noussut; viimeisen viiden vuoden aikana nousu pysähtynyt ylipaino, joka johtaa mm tyypin 2 diabetekseen Alkoholin käyttö on kaksinkertaistunut Suomessa neljänkymmenen vuoden aikana Ongelmakäytön määrä on lisääntynyt

Liikuntasuosituksia

Liikunta Käypä Hoito 2016 Suosituksen keskeinen sanoma Aikuisten liikuntasuositukset: kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 150 minuuttia viikossa tai Jos raskasta liikuntaa, riittää vähemmän, 75 minuuttia viikossa JA lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään 2 päivänä viikossa Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto, erityisesti huono kardiorespiratorinenkunto, suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä Sekä sydänpotilailla että normaaliväestössä

Liikunta sepelvaltimotaudinhoidossa ja kuntoutuksessa Sepelvaltimotaudin hoitoon ja kuntoutukseen suositellaan: Kohtuukuormitteista päivittäistä tai lähes päivittäistä kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä ja 2 3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta 8 10 suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikettä, jotka toistetaan 10 15 kertaa Harjoitusmuotojen yhdistäminen on myös mahdollista Todettu useissa kuntoutustutkimuksissa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin Liikunnan itsenäistä roolia ei voi aina erottaa

Liikunta sepelvaltimotaudinhoidossa ja kuntoutuksessa Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen sydänperäisen kuoleman vaaraa ja sairaalahoidon tarvetta Yksittäisten tutkimusten tuloksiin vaikuttaa oleellisesti tutkittu potilasaineisto ja sen koko, interventiot ja niiden kesto (>12kk) sekä asetelmat (RCT) Kestävyysliikunta parantaa kardiorespiratorista kuntoa Intervalliharjoittelu parantaa kardiorespiratoristakuntoa enemmän kuin yhtäjaksoinen tasavauhtinen kestävyysliikunta Kestävyysliikunta parantaa sydämen pumppaustehoa Lihasvoimaharjoittelu parantaa toimintakykyä Liikuntapainotteinen sydänkuntoutus parantaa elämänlaatua tavanomaiseen hoitoon verrattuna

Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan hoitoon suositellaan päivittäistä kestävyysliikuntaa aloitetaan kevyesti kuormitusta lisätään vähitellen kuormitustasoon, joka vastaa noin 60%:a sykereservistä (maksimi- ja leposykkeen erotus) 2 3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta 8 10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvaa liikettä, jotka toistetaan 10 15 kertaa

Sydämen vajaatoiminta Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää sairaalahoidon tarvetta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla Kestävyysliikunta parantaa vasemman kammion toimintaa Lihasvoimaharjoittelun vaikutukset vasemman kammion pumppaustoimintaan ovat samanlaiset kuin kestävyysliikunnalla Lihasvoimaharjoittelu parantaa ennusteen kannalta edullista sykevaihtelua

Kaplan-Meier cumulative two year survival (top) and Kaplan-Meier cumulative two year survival or free from admission to hospital (bottom) Exercise training meta-analysis of 9 trials in patients with chronic heart failure (ExTraMATCH)

Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt Eteisvärinä Hyvä kardiorespiratorinenkunto ja säännöllinen liikunta voivat vähentää eteisvärinän ilmaantumista Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu parantavat eteisvärinäpotilaan kardiorespiratorista kuntoa ja elämänlaatua Sydämen tahdistinta käyttäville ohjeistetaan yleensä yleisten liikuntasuositusten mukainen liikunta

Liikunta ja lääkehoito Sepelvaltimotaudin lääkehoito ei vaikuta olennaisesti liikunnan toteuttamiseen lääkkeet ei vähennä liikunnan aikaansaamia myönteisiä vaikutuksia Yksilöllisesti toteutetun lääkehoidon aikana liikunnallinen kuntoutus voidaan toteuttaa suositusten mukaisesti Nitraattivalmisteita voi käyttää myös liikuntasuoritusta edeltävästi tai liikunnan aikana Lyhytvaikutteisin nitraatin käyttö on suositeltavaa, jos rintakipuoireita ilmenee herkästi erityisesti rasituksen alussa

Liikunta ja lääkehoito Beetasalpaajat eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen, vaikka ne laskevat liikunnan aikaista syke- ja RR tasoa Lääkevaikutus tulisi huomioida, jos liikunnan rasittavuutta ohjataan sykkeen avulla Syketasoa alentava vaikutus riippuu olennaisesti beetasalpaajan annoksesta, minkä vuoksi lääkeannoksia tulee optimoida yksilöllisesti syketaso olisi sopiva sekä levossa että rasituksessa oirekuva huomioiden ei liiallista beetasalpausta (tarvittaessa optimointia) Keskeisin statiinien käyttöä rajoittava sivuoire on lihaskipu Statiinit saattavat voimistaa liikunnan yhteydessä lihaskipuja Lihasoireiden syy tulee selvittää Jotkut ovat perinnöllisistä eroista johtuen alttiimpia lihaskivuille (statiinit)

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS VÄHENTÄÄ UUSIA VAKAVIA SYDÄNTAPAHTUMIA Suhteellinen vakavien kardiovaskulaaritapahtumien aleneminen (73 %) kuntoutusryhmässä.

Liikuntakelpoisuus Oikein toteutettuna liikunnalla ei ole terveyshaittoja Asianmukaiset tutkimukset ja mahdollisesti kliininen rasituskoe Jos levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys-tai heikotuskohtaus, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä Jos henkilöllä on useita valtimotautien vaaratekijöitä, harjoittelu aloitetaan kevyesti, ja harjoittelun tehoa ja määrää lisätään vähitellen Valtimotautien keskeisiä vaaratekijöitä ovat myös vähäinen liikunta huono kardiorespiratorinenkunto

Keskeisiä tuloksia Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat ovat vähentäneet kuolleisuutta Samankaltaiset positiiviset vaikutukset ns. terveillä ja valtimotautiin sairastuneilla ja eri ikäisillä ihmisillä Liikunnallisten sydänkuntoutusohjelmien on todettu vähentävän sairaalahoidon tarvetta Liikuntaan tulee kannustaa lääke-tai invasiivisestahoidosta riippumatta kaikissa sairauden vaiheissa Kaikki hoitotoimet tukevat toisiaan -> saavutetaan todennäköisesti entistäkin parempia tuloksia! Hoitoon sitoutuminen paranee Liikunta ei ole vaarallista -vaan liikkumattomuus Liikkumattomuus on riskitekijänä yhtälailla vaarallista kuin tupakointi, korkea kolesteroli, verenpaine ja diabetes