Sidonnaisuudet. s Suomen Muistiasiantuntijoiden hallituksen jäsen 2015-> KT

Samankaltaiset tiedostot
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta Maaria Seppälä

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Psykoositietoisuustapahtuma

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Fyysinen kuntoutuminen

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Muistisairauksien koko kuva

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Valtimotaudin ABC 2016

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

AKUUTTI SEKAVUUSTILA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Lääkkeet muistisairauksissa

Syöpäpotilaan luunhoito

Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Mikä on valtimotauti?

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach Ludwigshafen DE Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Tietoa eteisvärinästä

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Pramipexol Stada , Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Lääkehoito ja lähihoitaja Lääkkeet ja yhteiskunta Lääkkeet ja yksilö Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Painehaavojen kirurginen hoito

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

POTILASOHJE 1 ensitieto

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Transkriptio:

Sidonnaisuudet s Suomen Muistiasiantuntijoiden hallituksen jäsen 2015->

Leikkauksen jälkeiset komplikaatiot; taustaa s Suurin osa leikkauksista tehdään yli 65-vuotiaille s Leikkauksia tehdään yhä iäkkäämmille, korkea ikä ei sinänsä ole leikkaushoidon este s Komplikaatiot lisääntyvät iän ja perussairauksien määrän lisääntyessä s Komplikaatioiden aiheuttama kuolleisuus lisääntyy iän ja perussairauksien määrän lisääntyessä: s 30 day mortality for 60 vs. 80+ year olds s 1.1 vs. 3.7% if no complications s 15.1 vs. 26.1 if 1 complications (2005;53Hamel M et al JAGS)

Hauraus-raihnaus oireyhtymä =gerastenia s Geriatrisia potilaita joiden yleinen terveydentila on heikko ilman suoraa yhteyttä johonkin tiettyyn diagnosoituun sairauteen s Itsenäisenä käsitteenä varsin uusi s Engl. Frailty s Esiintyvyys tutkimuksissa 6-7% yli 65-v kotona asuvista s Jopa 40% yli 80-vuotiaista s Suurimmalla osalla laitosvanhuksista s Lisääntynyt alttius terveyden heikentymiselle, toiminnan vajauksille, kaatuilulle, sairaala- ja pitkäaikaishoidolle sekä kuolemalle

Comorbidity, disability and frailty Comorbidity The concurrent presence of two or more chronic diseases or conditions Disability Physical or mental impairment that substantially limits one or more of the major life activities Frailty

Määritelmä ja diagnoosi (women s health and aging study) 1. Tahaton laihtuminen Vähintään 10 %:n vähenemä aiemmasta Subjektiivinen uupumus s Epätavallinen väsymyksen tunne suurimman osan ajasta tai koko ajan viimeksi kuluneen kk:n aikana s Epätavallinen heikkouden tunne suurimman osan ajasta tai koko ajan viimeksi kuluneen kk:n aikana 3. Vähäinen fyysinen aktiivisuus 4. Hitaus kävelynopeus 5. Heikkous puristusvoima 2.

HRO:n kliinisen kuvan synty

Iäkkäille tyypilliset leikkauksen jälkeiset komplikaatiot 1. Delirium 2. Kardiovaskulaariset komplikaatiot 3. Munuaisten vajaatoiminta 4. Infektiot 5. Leikkaushaavan paranemisen hidastuminen, painehaavat 6. Laskimotukokset ja keuhkoembolia

De Lira = mennä raiteiltaan

Delirium = akuutti sekavuustila s Elimellisen syyn laukaisema kokonaisvaltainen aivotoiminnan häiriö s Esiintyvyys ja ilmaantuvuus vaihtelee eri tutkimuksissa mutta keskimäärin kolmannes iäkkäistä sairastuu deliriumiin sairaalajakson aikana s Akuutti geriatrinen hätätilanne s tunnistaminen on vaikeaa s kesto vaihtelee muutamasta päivästä viikkoihin. Viikkojakin kestäneestä sekavuustilasta voi toipua

Leikkauspotilaan deliriumille altistavia tekijöitä (KHS) s hapen puute, matala verenpaine, syvä anestesia pienellä anesteettiannoksella, huomattava verenvuoto leikkauksen aikana, pitkä leikkausaika, aorttakirurgia, rintaontelokirurgia s korkea ikä ( 70 vuotta), huono fyysinen suorituskyky, aliravitsemus, anemia, hypo- tai hypernatremia, hypo- tai kyperkalemia, hypo- tai hyperglykemia, hypoalbuminemia, s muistin tai älyllisten toimintojen häiriö, heikko näkö tai kuulo, dementoiva sairaus, aivoverenkiertohäiriöt, verisuonisairaus, masennus, eteisvärinä, sydämen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta s Parkinsonin tauti ja monisairastavuus s etukäteen ei voida ennustaa, ketkä potilaat ovat vaarassa saada deliriumin leikkauksen jälkeen.

Deliriumin oireet s tajunnantason häiriö s tarkkaavaisuuden häiriö s uni-valverytmin häiriö s ajattelun ja muistin häiriö s puheen häiriö s havainnoinnin häiriö s tunne-elämän häiriö s äkillinen alku s oireiston fluktuaatio, usein pahimmillaan illalla tai yöllä

CAM= confusion assesment method 1. Äkillinen alku ja vaihteleva oireiston kulku 2. Tarkkaavaisuushäiriö (esim onko vaikeutta pysyä puhutussa asiassa) 3. Hajanainen ajattelu 4. Poikkeava tajunnan taso DELIRIUM: 1+2 ja 3 tai 4

Deliriumin alatyypit HYPERAKTIIVINEN HYPOAKTIIVINEN s Levottomuus s Hidastuneisuus s kiihtyneisyys s Uneliaisuus s aggressiivisuus s vanhuksilla yleisempi

Deliriumille altistavat lääkkeet s Antikolinergit s Parkinsonlääkkeet s Antihistamiinit s Steroidit s Epilepsialääkkeet, litium s Sytostaatit s Keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet

Erotusdiagnostikka s Muistisairaus s Oireisto kehittyy hitaasti eikä sen intensiteetissä ole yleensä päivittäisvaihtelua. s Tajunnantaso on normaali. Tarkkaavaisuus on normaali lukuun ottamatta vaikean dementian vaihetta. s Psykoosi s Psykoosissa tajunnantaso on normaali, kognitiiviset funktiot eivät ole laaja-alaisesti häiriintyneitä eikä puhe ole täysin järjestäytymätöntä. Myös psykiatrinen anamneesi on erilainen. s Deliriumissa harhat ovat usein näköharhoja, kun taas psykoosissa kuuloharhoja. s Dementia ja delirium ilmenevät usein myös yhtä aikaa

Deliriumin hoito s Aiheuttajan hoito s Yleishoito s Oireiden hoito s Komplikaatioiden esto

Deliriumin yleishoito s Nestetasapaino s Hapetus s Ravitsemus s Eritys s Kivun hoito s Orientaatio s Vuorokausirytmin ylläpito s Fyysistä sitomista vältettävä!

Oireita lievittävä lääkehoito s Neuroleptit s haloperidoli 2,5-5 mg i.m s p.o. risperidoni 0,25 mg -1,25 mg/vrk, ketiapiini 12,5-50 mg/vrk tai olantsapiini 2,5-5 mg/vrk s Bentsodiatsepiinit loratsepaami tai oksatsepaami s Lääkkeiden tarve on arvioitava päivittäin ja ne on lopetettava sekavuustilan mentyä ohi

Sekavuustilan ehkäisy s Riskipotilaiden tunnistaminen s Asianmukainen nestehoito s Riittävä kivun hoito s Näkö- ja kuulo-ongelmien huomioiminen s Varhainen mobilisaatio s Unen rauhoittaminen s Orientaation ylläpito

Deliriumin seuraukset s Ennuste on hoitamattomana huono s kaksinkertaistaa sairaalahoidon keston s lisää kuolleisuutta ja pysyvää laitoshoitoa s lisää loukkaantumisriskiä s raskas kokemus potilaalle ja omaisille s Merkittävä myöhemmin ilmaantuvan dementian riskitekijä

Postoperatiivinen kognition häiriö s Pitkittynyt sekavuustila s Muistivaikeudet s Keskittymisvaikeudet s Hitaus Riskitekijät kuten deliriumissa

Iäkkäille tyypilliset leikkauksen jälkeiset komplikaatiot 1. Delirium 2. Kardiovaskulaariset komplikaatiot 3. Munuaisten vajaatoiminta 4. Infektiot 5. Leikkaushaavan paranemisen hidastuminen, painehaavat 6. Laskimotukokset ja keuhkoembolia

Kardiovaskulaariset komplikaatiot s Rytmihäiriöt (eteisvärinä) s Sydämen vajaatoiminnan paheneminen s 50-65%:lla iäkkäistä on merkittävä sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus s Nestehoito s Ikääntyessä sydämen maksimaalinen suorituskyky heikentyy ja reservikapasiteetti vähenee s Tahdistajasolukko vähenee -> rytmihäiriöalttius lisääntyy

Iäkkäille tyypilliset leikkauksen jälkeiset komplikaatiot 1. Delirium 2. Kardiovaskulaariset komplikaatiot 3. Munuaisten vajaatoiminta 4. Infektiot 5. Leikkaushaavan paranemisen hidastuminen, painehaavat 6. Laskimotukokset ja keuhkoembolia

Munuaisten vajaatoiminta s Prerenaaliset syyt s Hypovolemia s Hypotensio s Lääkkeet s Renaaliset syyt s Munuaiset surkastuvat (kuorikerros enemmän kuin ydin), toimivien nefronien määrä vähenee s Munaisten verenkierto vähenee s Yli 80-vuotiailla on toiminnallisesti jäljellä vain yksi munuainen s Postrenaaliset syyt (eturauhanen, katetri)

Iäkkäille tyypilliset leikkauksen jälkeiset komplikaatiot 1. Delirium 2. Kardiovaskulaariset komplikaatiot 3. Munuaisten vajaatoiminta 4. Infektiot 5. Leikkaushaavan paranemisen hidastuminen, painehaavat 6. Laskimotukokset ja keuhkoembolia

Infektiot s Leikkausalueen infektiot s Virtsatieinfektiot s Kanyyli-infektiot s Keuhkokuume s Infektioherkkyyttä iäkkäillä lisäävät s s s s Muutokset keuhkojen ja virtsarakon toiminnassa Nielemisvaikeudet Ihon surkastuminen ja kuivuminen Diabetes

Ikääntymismuutokset virtsateissä s Kudosten veltostuminen s Limakalvon surkastuminen s Eturauhasen kasvu s Virtsarakon venyvyyden vähentyminen s Virtsaamisen säätelymekanismit (autonominen hermosto) heikkenevät -> virtsainkontinenssi, virtsaumpi, tihentynyt yöllinen virtsaamistarve sekä infektiot

Ikääntymismuutokset keuhkoissa s Keuhkokudoksen kimmoisuus vähentyy, rintakehä jäykistyy ja hengityslihasten voima alenee -> uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) ja keuhkojen vitaalikapasiteetti (VC) pienenevät. s Vanhuksen kyky lisätä ventilaatiota rasituksessa on pienentynyt -> rasitushengenahdistus s Keuhkorakkuloiden läpimitta kasvaa ja ilmatiehyiden läpimitta pienenee s Valtimoveren happiosapaine pienenee myös levossa s Hengityksen säätelyn muuttuu: hengitysvaste hypoksiaan ja hyperkapniaan huononee

Iäkkäille tyypilliset leikkauksen jälkeiset komplikaatiot 1. Delirium 2. Kardiovaskulaariset komplikaatiot 3. Munuaisten vajaatoiminta 4. Infektiot 5. Leikkaushaavan paranemisen hidastuminen, painehaavat 6. Laskimotukokset ja keuhkoembolia

Haavan paranemisen hidastuminen ja painehaavat s Iho ohenee ja surkastuu s Ravitsemushäiriöt s immobilisaatio

Iäkkäille tyypilliset leikkauksen jälkeiset komplikaatiot 1. Delirium 2. Kardiovaskulaariset komplikaatiot 3. Munuaisten vajaatoiminta 4. Infektiot 5. Leikkaushaavan paranemisen hidastuminen, painehaavat 6. Laskimotukokset ja keuhkoembolia

Laskimotukokset ja keuhkoembolia s Leikkaus: ortopedinen lonkka- tai polvileikkaus, muu luuhun kajoava leikkaus, alaraajojen, lantion tai selän murtumien ja erityisesti patologisten murtumien leikkaushoito, neurokirurgia, (mahan ja lantion alueen) syöpäkirurgia, laparoskopia ja pitkä (yli 2 h) leikkaus s Leikkauksen jälkeen tukosvaara jatkuu ainakin kuukauden ajan ja tukoksille altteimmilla potilailla ainakin 3 kuukautta. s Immobilisaatio s yli 40 vuoden jälkeen tukosriski 2 3-kertaistuu 10 ikävuotta kohden

Ikääntymisen vaikutus leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin s Ikääntyminen suurentaa leikkauspotilaiden sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden ja aivoverenkiertokomplikaatioiden riskiä s Korkea ikä lisää leikkauspotilaiden kuolleisuutta s Ikä on itsenäinen toimenpiteen jälkeisen sairastavuuden riskitekijä, mutta perussairaudet vaikuttavat ikää enemmän leikkauksen jälkeiseen sairastuvuuteen s Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt ovat itsenäisiä sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden riskitekijöitä

Komplikaatioista seuraa s Immobilisaation pitkittyminen ja kuntoutumisen viivästyminen s Sairaalahoidon pitkittyminen s Toimintakyvyn lasku s Uhka kotona selviytymiselle s Kipuja, kärsimystä s Kuolemanriski

skysymyksiä? skommentteja?

s Geriatripäivät 2017 Hotelli Presidentti 26.-27.1.2017 www.gernet.fi