Ympäristönsuojelulain uudistus Suomen luonnonsuojeluliiton näkökulmasta: luonnon arvot ja Talvivaaran opetus Uudistuva ympäristönsuojelulaki -koulutus 12.3.2013 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
Esitelmän kulku Ympäristönsuojelulaki Kataisen hallitusohjelmassa Luonnonarvojen suojelu muussa lainsäädännössä - Maa-aineslaki, MAL - Vesilaki, VL - Luonnonsuojelulaki, LSL Luonnonarvot ympäristönsuojelulaissa Uuden Yslin luonnonarvopykälä (11 ) Vähän ympäristörikoksista Talvivaaraselvityksen vaikutukset Ysliin Uudistamistarpeita
Hallitusohjelman kirjaukset Toteutetaan ympäristönsuojelulain ja -asetuksen kokonaisuudistus tavoitteena turvata ympäristöarvot, torjua ilmastonmuutosta sekä edistää materiaalitehokkuutta ja jätteen synnyn ehkäisyä. Toteutetaan samalla muita ympäristönsuojelulain lupa- ja ilmoitusjärjestelmän toimivuutta ja lain rakenteen selkeyttä parantavia uudistuksia. Luontoarvojen huomioon ottamisen sisällyttäminen ympäristönsuojelulakiin ja sen vaikutukset selvitetään.
Luonnonarvon käsitteellä ei ole yhtä oikeaa määritelmää Luonnon ominaisuuksia ja monimuotoisuutta on tutkittu mm. luonnonalueiden luonnonsuojelubiologisen määrittelyn edistämiseksi Luonnonarvoja on selvitetty ja arvotettu alueiden luonnonsuojelullisen merkityksen arvioimiseksi (suojeluohjelmat, kaavoitus, YVA) Tärkeinä luonnon tilan/monimuotoisuuden ilmentäjinä ovat eliölajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnit
Lainsäädännössä on vaje luonnonarvojen turvaamisessa Lainsäädäntö ei ole aina pysynyt ympäristötavoitteiden kehityksen vauhdissa Kaikki luonnonarvot eivät ole lainsäädännön turvaamia Tämän vuoksi luonnonvaroja ei käytetä luontoa ja luonnonarvoja säästävällä tavalla Esimerkiksi soiden käytössä suoluonnon arvoja ei ole joko tunnistettu tai otettu huomioon taikka voitu ottaa huomioon Tämä on aiheuttanut merkittäviä menetyksiä soiden luonnonarvoille ja erilaisia ristiriitoja yhteiskunnassa
Erityiset luonnonarvot Luonnonsuojelun kannalta tärkeimpiä luonnonarvoja kutsutaan usein erityisiksi luonnonarvoiksi Luonnonarvojen luonnonsuojelu- biologista arvoa voidaan määrittää valtakunnallisesti ja alueellisesti esim. luontotyyppien ja -eliölajiston harvinaisuuden ja/tai uhanalaisuuden sekä yleisyyden perusteella Erityisten luonnonarvojen määrittelyllä ja arvottamisella voidaan kohteita luokitella tarkemmin tai asettaa arvojärjestykseen
Luontotyyppien suojelutilanne Koko maassa uhanalaisiksi arvioitiin 188 luontotyyppiä (51 % luontotyyppien lukumäärästä) Etelä-Suomessa uhanalaisten osuus 66% Pohjois-Suomessa osuus 29%
Luontotyypit ja lajit ovat uhanalaisia Suomen 400 luontotyypistä 51 % on uhanalaisia. Suomen kasvi- ja eläinlajeista 1505 on uhanalaisia (joka kymmenes arvioiduista lajeista). Suomen 43 000 eliölajista vain 35 % eli 15 000 lajia tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Eniten uhanalaisia lajeja on metsissä, rannoilla ja perinneympäristöissä.
Luontotyyppien uhanalaisuus, boreaalinen ja alpiininen vyöhyke U1 = Paraneva, ei suotuisa, keltainen U2 = Huononeva, ei suotuisa, punainen FV = Suotuisa, vihreä
Suurimmat syyt luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen Maankäyttö (tehometsätalous, tehomaatalous) Luonnonvarojen ylikulutus Elinympäristöjen saastuminen Tulevaisuuden kasvavat ongelmat: Haitalliset vieraslajit (lupiini, kurtturuusu ja jättiputki) Ilmastomuutos 11
Mikä on maa-aineslain tarkoitus? Lain tarkoituksena on luonnon ja maiseman sekä eräiden ympäristöarvojen (luonnonarvojen) suojaaminen maa-ainesten ottamiselta Suojaaminen tapahtuu lupajärjestelmän avulla - arvokkaita alueita ei yleensä muodosteta LSL:n mukaiseksi luonnonsuojelualueiksi - metsätaloutta voi harjoittaa, vaikka maa - ainestenotto estyisi
Ehdoton luvanmyöntämisen este Jos ottamisesta aiheutuu: Kauniin maisemakuvan turmeltuminen Luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnon esiintymien tuhoutumista Huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteisiin Tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa
Turvaako maa-aineslaki luonnonarvot? Ottamissuunnitelma tulisi tehdä huolella, mutta riittääkö asiantuntemus ja resurssit? Metsän hakkuut ja tiet eivät kuulu säätelyn piiriin Paikallinen maisema-arvo ei tavallisesti estä luvan saantia Maiseman arvottaminen epäselvää ja subjektiivistakin Asutukselle ja ympäristölle ei saa aiheuttaa kohtuullisin kustannuksin vältettävä haittaa Riittävätkö kunnan resurssit jatkossa maaaineksien ottamisen luvittamiseen Joutaako maa-aineslaki romukoppaan?
Vesilain luonnonarvosuoja Eräiden vesiluontotyyppien suojelu: Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen kiellosta jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.
Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;
Yleinen luvanvaraisuus ja ehdoton luvan myöntämiseste Aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; Vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.
Luonnonsuojelulaki luonnonarvojen turvaajana Luonnonsuojelulaissa suojellut luonnonarvot: Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet Luonnonsuojelualueet Natura 2000 verkosto Suojellut ja rajatut luontotyypit Rauhoitetut lajit Erityisesti suojeltujen ajien rajatut elinympäristöt Lisääntymis- ja levähdyspaikat (luontodirektiivin liitteen IV lajit)
Yksilöidyt ns. kovat luonnonarvot (LSL,VL) ja muut luontoarvot esimerkkinä suot ELIÖLAJISTO LUONTOTYYPIT Suoluontotyypit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät suoluontotyypit - Suoyhdistymätyypit, suotyypit - Alueellinen uhanalaisuus Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (29 ) - Tervaleppäkorvet Luontodirektiivin suoluontotyypit Metsälain erityisen tärkeät suoelinympäristöt Sisävesiluontotyypit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät sisävesiluontotyypit Luontodirektiivin vesiluontotyypit (Liite I) Vesilain suojeltavat luontotyypit - 1.1.2012 alkaen VL 2 Luku 11 - Lähteet, norot, lammet Soiden muut vesiympäristöt (allikot, avorimmet, purot ja vesijuotit yms.) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Erityisesti suojeltavat lajit (LSA) Rauhoitetut lajit (LSL, LSA) Luontodirektiivin lajit (liite II ja IV) Lintudirektiivin lajit (liite I) Linnuston monimuotoisuus ja määrä Suomen erityisvastuulajit SOIDEN JA MUIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN REUNA- JA VAIHETTUMISVYÖHYKKEET Ojittamattomiin soihin liittyvät metsät (saarekkeet, niemekkeet, reunametsät), sekä muut suon ja muiden elinympäristöjen reunavyöhykkeet (esim. vedet, harjut, vaarat). SUOALUEEN KOKO JA LUONNONTILA Merkittävä ekologinen tekijä; ennustaa suon monimuotoisuutta ja kykyä säilyttää luontaiset prosessit.
YSL:n erityiset luonnonolosuhteet Erityisillä luonnonolosuhteilla tarkoitettaisiin alueen poikkeuksellisten luonnonarvojen kokonaisuutta Erityinen luonnonolosuhde voisi olla esimerkiksi vesialueella, joka on säilynyt luonnontilaisena ja poikkeuksellisen puhtaana Alueen tutkimukselliset arvot voisivat kuvata myös sen erityisiä luonnonolosuhteita Yleiseltä kannalta tärkeä käyttö voisi liittyä esimerkiksi virkistyskäyttöön Myös paikallisesti tärkeä tai uhanalainen lajin tuhoutuminen voisi tarkoittaa merkittävää pilaantumista
Ympäristönsuojelulain ja luonnonsuojelulain suhde LSL:ssa ja VL:ssa säädetyt luonnonarvot (ns. kovat luonnonarvot) tulevat huomioon otetuiksi YSL:n mukaisissa lupa-asioissa. Toiminnan päästöjen vaikutuksesta ei saa aiheutua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista Toiminta-alueen fyysistä muuttamista koskevassa lupaharkinnassa luonnonarvot voidaan ottaa vain LSL:n ja VL:n suojaamat arvot
Uusi 11 Toiminnan sijoituspaikan luonnonarvot Ympäristölupaa edellyttävä toiminta on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu toiminnan sijoituspaikalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Arvioitaessa luonnonarvon merkittävyyttä otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus. Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys osana luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden muodostamaa verkostoa ja sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella olevalle luonnolle ja sen toiminnalle. Sijoituspaikan soveltuvuuden arvioinnissa voidaan lisäksi ottaa huomioon sijoituspaikan erityiset kauneus- ja maisema-arvot.
Uusi 11 Toiminnan sijoituspaikan luonnonarvot Tätä pykälää ei sovelleta jos: 1) lupa-asia kuuluu 31 :n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi; 2) edellä 1 momentissa tarkoitetut luonnonarvot on tutkittu maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sille varatulle alueelle; 3) toiminnan sijoituspaikalla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hyväksytty asemakaava tai asemakaava, jonka ajanmukaisuus on arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain 60 :ssä säädetyssä järjestyksessä
YSL:n lupaharkinnan perusteet 49 Lupaviranomaisen on tutkittava luvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. ---
Luvan myöntämisen edellytykset YSL 50 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 15-17 :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 10-11 :ssä säädetään.
Lupaharkinnan perusteet Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (20.12.1996/1096) ja sen nojalla säädetään. Se tarkoittaa, että huomioon otetaan vaikutukset - luonnonsuojelualueisiin - suojeltuihin luontotyyppeihin (muista myös vesilaki 15a ja 17a ) - maisema-alueisiin - erityisesti suojeltaviin lajeihin (muuttohaukka, maakotka) - EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin (49 ) - Natura 2000 suojeluohjelman kohteisiin
Toiminnan sijaintipaikan luonnonarvot 11, arviointia 1. Valtakunnallisesti ja alueellisesti. merkittävät luonnonarvot ysliin +++ 2. Pykälä mahdollistaa luonnonarvojen tarkastelemisen yleensä hankkeissa +++ 3. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden muodostamaa verkosto, kauneus- ja maisema-arvot lupatarkasteluun ++ 4. Poisto: Kaikki turvesuot tarkasteluun, 10 ha rajoitus poistettiin +++ -
Toiminnan sijaintipaikan luonnonarvot 11, arviointia 1. Kunnan myöntämät luvat rajattiin pois 2. Maakuntakaava (ehd.), oikeusvaikutteinen yleiskaava (ehd.) asemakaava soveltamisalan ulkopuolella 3. Kaavoittajat laativat ja tarkastavat kaavat yslin mukaisiksi niin, että lupa ei muodollisesi tarvita. Kunnan kaavoitusmonopoli. 4. YM maakuntakaavojen hyväksymisen tiukentuminen? 5. Kauneus ja maisema-arvot ehdollisia -
Luonnonarvot, Luontoysli ja perusoikeudet (prof. Länsinevaa mukaillen) Perustuslain 15 :n omaisuudensuojasäännös koostuu kahdesta osasta. Säännöksen ensimmäinen momentti sisältää omaisuudensuojan yleissäännöksen ja toinen momentti omaisuuden pakkolunastusta koskevan erityissäännöksen eli yksilöidyn lakivarauksen. Omaisuudensuojan yleissäännös on soveltamisalaltaan varsin laaja ja ilmaisee ajatuksen siitä, että kaikki mikä on luonnehdittavissa yksilön omaisuudeksi, kuuluu perustuslaillista suojaa nauttivien oikeushyvien joukkoon. Toisen momentin pakkolunastussäännös on soveltamisalaltaan merkittävästi kapeampi ja se asettaa omaisuuden pakkolunastuksen perustuslainmukaisuuden edellytykseksi vaatimukset lailla säätämisestä, yleisestä tarpeesta ja täydestä korvauksesta.
Perustuslaillinen näkökulma 11 :n korvauksiin Esimerkiksi julkisen rahoituksen ja takausten varassa karttunut varallisuus ei välttämättä ansaitse yhtä tehokasta omaisuudensuojaa kuin sellainen omaisuus, joka on kertynyt yksityisen toiminnan ja riskinoton tuloksena. Omaisuuden pakkolunastussäännöstä tulee soveltaa rajoitustyyppisten toimien yhteydessä vain, jos ne vaikutuksiltaan todella rinnastuvat omaisuuden pakkolunastukseen. Sen sijaan yleistä vaatimusta siitä, että nimenomaan merkityksellisen haitan tulisi olla kaikissa ympäristöperusteisissa rajoituksissa korvattavaa, ei näistä lausunnoista (PeVL) voitane PL 15.1 :n soveltamisalueella johtaa. Edellä sanotun perusteella lienee ilmeistä, että ehdotetut rajoitukset eivät merkitse kiellettyä puuttumista perusoikeuksien ydinalueeseen. Myöskään ihmisoikeusvaatimusten kanssa ehdotukset eivät voine olla ristiriidassa.
Painavan ympäristöintressin suojaaminen ja omaisuuden suoja Perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta esimerkiksi omaisuuden käyttöä on lähtökohtaisesti sallittua rajoittaa tai sen käyttötapoja kieltää riittävän painavan ympäristöintressin suojaamiseksi riippumatta siitä, onko kysymys esimerkiksi maaaineksiin, metsävaroihin, kaivoskivennäisiin, vesirakentamiseen, teollisuuteen tai maatalouteen liittyvistä toiminnoista. Luonnollisesti arviointi sen suhteen, oikeuttaako tietty ympäristöintressi tietynlaiseen omaisuudensuojarajoitukseen, tulee tehdä kunkin lainsäädäntöhankkeen yhteydessä erikseen, mutta arviointikriteerien tulee olla objektiivisia ja tämän päivän perusoikeusjärjestelmän mukaisia.
Voimassaoleva lainsäädäntö ja lupamenettely ei turvaa luonnonarvoja Lajien ja luonnon arvojen uhanalaistuminen jatkuu Luonnonarvot (=luontoarvot) mainitaan hallitusohjelmassa Lainsäädäntöä kehitetään (YSL, LSL, MRL, MAL) Lainsäädäntö on keskeinen keino turvata luonnonarvo
Luonnonvarojen häikäilemätön käyttö uhkaa luonnoarvoja Luonnonarvojen turvaamien luonnonvarojen käytön reunaehdoksi Luonnonvarojen häikäilemätön hyödyntäminen nostaa entisestään päätään Yhtaikaa halutaan luonnonvarojen kasvavaa käyttöä ja luonnonarvojen turvaamista Luonnonarvojen arvostus kansalaisten keskuudessa kompleksinen
Mikä on ympäristörikos? Ympäristölainsäädännön rikkominen voi pilata ja vahingoittaa ilmaa, pinta- ja pohjavesiä, maaperää, kasvillisuutta tai ympäristöä Rikkominen voi lisäksi haitata eliölajien vuorovaikutussuhteita, uhata viihtyvyyttä, elinoloja ja terveyttä sekä haitata luonnonvarojen käyttöä
Ympäristörikos vai ympäristörikkomus? Ympäristörikkomus on vähäinen teko, josta rangaistus määrätään erityislainsäädännön pohjalta Ympäristörikokset ovat vakavampia tekoja, joista rangaistukset säädetään rikoslaissa Ympäristörikokset ja -rikkomukset voivat olla tahallisia tai johtua huolimattomuudesta tai varamattomuudesta
Toiminta rikosasiassa 185 Valvontaviranomaisen tulee tehdä ilmoitus 211 :ssä tarkoitetussa teosta tai laiminlyönnistä poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun katsota vaativan syytteen nostamista. Valtion valvontaviranomainen on rikosasiassa asianomistaja, jos yleistä etua on loukattu.
Talvivaaraselvityksen esitykset ympäristönsuojelulakiin Ympäristöministeriö valmistelee HE- esityksen muotoon ympäristönsuojelulain 22.3. mennessä Talvivaaraselvityksen esitykset huomioidaan esityksessä Hallituksen esitys kesäkuun alussa Eduskuntakäsittely syksyllä 2013 Voimaan 2014 alussa
Lupahakemus voidaan jättää tutkimatta Ympäristönsuojelulakiin esitetään otettavaksi säännös siitä, että puutteellinen ympäristölupahakemus voidaan jättää tutkimatta, jos hakemuksen täydennystä joudutaan useita kertoja pyytämään. Hakemus voidaan myös suoraan hylätä, jos hakemus on hyvin puutteellinen. Lupaviranomaiselle oikeus velvoittaa hakija täydentämään hakemusta tai hankimaan tarvittava selvitys tai tutkimus uhalla, että lupaviranomainen hankkii sen hakijan kustannuksella.
Patoturvallisuus Jatkossa on hankittava patoturvallisuudesta vastaavan viranomaisen ja kaivosturvallisuudesta vastaavan viranomaisen lausunto. Ehdotus toteutetaan YSL:n ympäristönsuojeluasetuksessa, vrt. nykyinen YSA 17
Hallintopakkotoimivallan siirto aluehallintovirastoon Toteutetaan 22.3 esityksessä vaiheessa. Koskee vain niitä toimintoja, joille AVI on myöntänyt ympäristöluvan
Muutostilanteen säännösten selkeyttäminen Toiminnan muutostilanteita koskevien säännösten selkeyttäminen (YSL 62, 64, 58 ja 28.3 ) 62 ja 64 :n kokonaisuuteen muutoksia YSL 1vaiheessa, sisältöä vielä työstetään
Valvonnan maksullisuus ja kohdentaminen Valvontamaksu korotetaan ja Saadut varat suunnataan Elyille ja kunnille turvaamaan valvonnan voimavaroja Isot teollisuuslaitokset 8 000 /vuosi Pienet esim. maatilat 100 /vuosi