Vedenottolupaseminaari

Transkriptio

1 Vedenottolupaseminaari Aluehallintoviraston näkökulmia pohjavedenottoa koskeviin lupa-asioihin Juha Helin Etelä-Suomen aluehallintovirasto

2 Pohjavesialueiden uusi luokittelu 1/3 Aiempi luokitus Vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (luokka I) Vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (luokka II) Muut pohjavesialueet (luokka III). Uusi luokitus 1-luokka (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) 2-luokka (muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue) E-luokka (pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen), myös 1E ja 2E -luokat. Vesienhoitolaki 10 b :n 2 momentti: ELY luokittelee E-luokkaan pohjavesialueen. Ehdotus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta 8 c :n 1 momentti: E-luokan pohjavesialueen luokituksessa otetaan huomioon luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltainen muun lainsäädännön nojalla suojeltu pohjavedestä suoraan riippuvainen merkittävä pintavesi- ja maaekosysteemi

3 Pohjavesialueiden uusi luokittelu 2/3 Pintavesiekosysteemit Lähdepuro Luonnontilan vaarantava pohjavedenotto edellyttää VL 3 luvun 2 :n 1 momentin 8) kohdan perusteella luvan. Lammet (alle 1 ha) ja norot VL 2 luvun 11 :n nojalla suojeltuja luontotyyppejä. AVI voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta Maaekosysteemit Lähteet VL 2 luvun 11 :n nojalla suojeltuja luontotyyppejä Lähdevaikutteiset suot Lupaharkinnassa arvioidaan normaalisti vedenoton vaikutukset ja niiden merkitys suojelun kannalta. Suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulain 29 :ssä mainittuja luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. ELY voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen 29 :n 1 momentin kiellosta. Pohjavesihankkeet harvoin vaikuttavat näihin luontotyyppeihin.

4 Pohjavesialueiden uusi luokittelu 3/3 AVIn näkemys Hakemussuunnitelman laatu paranee. Hakijalla on tällöin varmasti etukäteen tiedossa, onko kyseisellä alueella sellaisia pintavesi- tai/ja maaekosysteemejä, joihin kohdistuvat vaikutukset on selvitettävä. Nykytilanteessa voi käydä niin, että vasta kuulutusmenettelyssä esim. ELY havaitsee suunnitelman puutteellisuuden, mikä edellyttää suunnitelman täydentämistä ja sen jälkeen lausuntojen pyytämistä täydennyksestä. Käsittelyaika pitenee. Jos puute huomataan syksyllä ja täydennykset edellyttävät maastotöitä, viive voi olla jopa vuosi. Lupaharkintaan E-luokitus ei tuo uusia suojeluelementtejä, joten muutoksella ei ole ratkaisun sisältöön nykytilanteeseen verrattuna sanottavaa vaikutusta. Lupa-asian käsittely selkeytyy - jossain tapauksissa myös nopeutuu.

5 Uuden vesilain tuomia muutoksia (1/2) Vedenottohankkeiden etusijajärjestys, kun hankkeet samanaikaisesti vireillä kyseessä sama pohjavesiesiintymä ja vettä ei riitä kaikille Vanha vesilaki 9:9 Uusi vesilaki 4:5 Veden ottamistarpeet sovitettava yhteen Muutoin noudatetaan seuraavaa etusijajärjestystä: i. Talousveden yleisen tarpeen tyydyttämistä asianomaisessa kunnassa tarkoittava hanke ii. Muu yhdyskunnan vedenhankinnan turvaamista tarkoittava hanke iii. Hanke, jolle pohjaveden saanti on erityisen tarpeellista ja jonka toiminta on katsottava yleiseltä kannalta tärkeäksi. Samanarvoiset hankkeet: Ensiksi hakemuksen tehnyt 1) veden ottaminen käytettäväksi ottamispaikan lähistössä tavanomaista kiinteistökohtaista käyttöä varten; 2) veden ottaminen yhdyskunnan vesihuoltoa varten paikkakunnalla; 3) veden ottaminen paikkakunnan teollisuuden käyttöön tai muuten käytettäväksi paikkakunnalla sekä yhdyskunnan vesihuoltoa paikkakunnan ulkopuolella palveleva veden ottaminen; 4) veden ottaminen johdettavaksi tai kuljetettavaksi muualla käytettäväksi muuta tarkoitusta kuin yhdyskunnan vesihuoltoa varten.

6 Uuden vesilain tuomia muutoksia (2/2) VL 4:6.3 Toisen vedenottajan vedenottoluvan määräysten tarkistamismahdollisuus Jos veden ottamisen tarve on muutoin kuin ohimenevästi poistunut tai olennaisesti pienentynyt ja samaan vesiesiintymään on tarpeen myöntää toiselle oikeus veden ottamiseen, lupaviranomainen voi tarkistaa veden ottamista koskevan päätöksen määräyksiä. Asia on käsiteltävä noudattaen soveltuvin osin, mitä 11 luvussa hakemusmenettelystä säädetään. Toisen luvanhaltijan vedenotto-oikeuden määrää on siten mahdollista vähentää tietyin edellytyksin. Tästä ei liene vielä päätöksiä. Ongelmana se, että joissakin vanhoissa luvissa vedenottomäärä voi olla ratkaisuosassa. VL 4:7 Veden ottamista koskevan luvan voimassaolo Yhdyskunnan häiriöttömän vesihuollon turvaamiseksi vedenottoa koskeva lupa voidaan kokonaan tai osittain myöntää ilman 3 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettua määräystä ajasta, jonka kuluessa veden ottaminen on aloitettava. Koskee lähinnä varavedenottamoita

7 Vedenottoluvan määräaikaisuus? (1/2) Vedenottoluvat Suunnitelmat perustuvat usein hyviin suunnitelmiin, koepumppauksiin ja mallinnuksiin. Hankkeen kustannukset voivat olla merkittävät Pääsääntönä pysyvät luvat, jos kuitenkin epävarmuustekijöitä määräaikainen lupa Vaihtoehtoja? VL 3:21 Lupamääräysten muu tarkistaminen ja uusien määräysten antaminen Jos hankkeesta aiheutuu ennakoimattomia vahinkoja olosuhteiden muutosten vuoksi haitallisia vaikutuksia, joita ei voida riittävästi vähentää. Hakemus 10 vuoden kuluessa valmistumisilmoituksen tekemisestä, jos päätöksessä ei toisin määrätä. Edellytys Hankkeesta saatava hyöty ei saa sanottavasti vähentyä. Hakijaoikeudet Haitallisen vaikutuksen kohteena olevan yksityisen edun haltija, kunta, valvontaviranomainen tai asiassa yleistä etua valvova viranomainen

8 Vedenottoluvan määräaikaisuus? (2/2) Vaihtoehtoja? VL 3:20 Lupamääräysten määräaikainen tarkistaminen Toistaiseksi voimassa olevaa lupaa koskevassa lupapäätöksessä voidaan määrätä hankkeen vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevat lupamääräykset tarkistettaviksi määräajassa, jos tämä on tarpeen hankkeesta aiheutuvien merkittävien haittojen välttämiseksi. Lupapäätöksessä on tällöin määrättävä, mihin mennessä luvanhaltijan on saatettava yksilöityjen lupamääräysten ajanmukaisuus lupaviranomaisen tutkittavaksi ja mitä selvityksiä tuolloin on esitettävä.

9 Lupahakemusten käsittelyn hidastajat Suunnitelman puutteista ja niiden vaikutuksista Koepumppauksen puutteet/puuttuminen Vaikutusarvioiden riittämättömyys Natura-arviointi/Natura-arvioinnin tarpeellisuuden arviointi Luonnontilaiset lähteet, lammet ja uomat Jos puute ilmenee vasta kuulutusmenettelyssä Suunnitelmaa on täydennettävä ja siitä kuultava Jos puute ilmenee loppusyksyllä, täydennys ja lisäkuuleminen voivat vaatia melkein vuoden AVIsta johtuvat syyt Nopeutamismahdollisuudet Isoissa hankkeissa suotavaa keskustella ELYn kanssa etukäteen erilaisten luontoselvitysten sisällöstä ja muilta osin tarvittaessa AVIn kanssa.

10 Käsittelyajasta Lakeuden Vesi Oy:n hakemuksessa, joka koski pohjaveden ottamista Karvian kunnan alueelta Ihannetapauksessa lupahakemuksen käsittelyyn kuuluu hakemuksen kirjaus, suunnitelman tarkastus ja asian kuuluttaminen. Sen jälkeen hakija antaa selityksen muistutuksista, minkä jälkeen päätös kirjoitetaan ja päätös annetaan. Lakeuden Vesi Oy:llä oli 4 pohjaveden ottamista koskevaa hakemusta, joista yksi oli LSSAVIn alueella. Hankkeiden vaikutuksista tuli asian käsittelyn aikana koko ajan lisätietoa, mikä edellytti lisäselvityksiä, lausuntoja ja lisäkuulemista. Kaikista lisäselvitystä edellyttävistä asioista ei hakijalla eikä AVI:lla voi aina olla tietoa ennen kuulutusmenettelyä. Asia oli tavallista työläämpi. Päätöksessäkin oli 147 sivua. Hankkeilla oli mm. laaja-alaisia vaikutuksia useiden vesiosuuskuntien vedenhankintaan, yksityisiin kaivoihin, naapurikunnan vedenhankintaan, puroihin, uomiin, lähteisiin, kalakantoihin puroissa ja Karvianjoessa, jokihelmisimpukkoihin, kilpailevaan vedenottohakemukseen ja Natura-alueeseen. Hakemus koski myös ottamo- ja tiealueiden lunastamista ja niistä sekä vesivoiman menetyksestä määrättäviä korvauksia. Asian käsittelyaikaa lisänneet tekijät edellä mainittuun ihannetapaukseen verrattuna olivat seuraavat: Hakemuksen täydentäminen ennen kuulutusmenettelyä (2 kk) Muistutusten tekemiselle varattu lisäaika (1,5 kk) Hakemuksen täydentäminen mm. Natura-arvio (9 kk) Lausunnot täydennyksestä (6,5 kk) Hakijan selitys ja lisäselvitys (2,5 kk) Lausunto lisäselvityksestä (1 kk) Hakemuksen täydentäminen, lisäkuuleminen ja selitys muistutuksista (4,5 kk) Edellä mainituista viiveistä kertyy 26 kuukautta. Asian käsittelyyn käytettiin kaikkiaan 36 kuukautta. Päätös annettiin kolmen viikon kuluttua hakijan viimeisestä täydennyksestä. Mikäli kaikki selvitystarpeet olivat olleet hakijalla etukäteen tiedossa, asiat olisi ratkaistu pari vuotta nopeammin. Merkittävin viive aiheutui Natura-selvityksistä ja niistä pyydetyistä kannanotoista.