Kuntarakenne ja sivistystoimi Kirsi Kangaspunta johtaja
Kestävyysvaje kuntien taloudessa Ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin Kuntatalouden "kestävyyslaskelma" vuoteen 2030 (kuntien verotulot, valtionosuudet sekä kulutusmenot ja investoinnit ) muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) 3 3 2,5 2,5 2 2 1,5 1 0 0,9 0,0 0,4-0,1 0,2 1,3 0,4 0,3 0,2 0,2 0,0-0,2 0,8 1,0 1,0 1,2 1,0 0,1 0,7 0,9 0,4 0,7 0,3 0,7 0,4 0,4 0,4 0,4 0,8 0,7 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 1,5 1 0-1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 - Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot+investoinnit Lähde: Tllastokeskus, VM 2.11.2011 2
Väestönmuutos 2009-2030 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä. 2.11.2011
2.11.2011
2.11.2011
Kuntauudistuksen perustelut 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Valtakunnallinen kuntauudistus 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle
Kuntauudistuksen organisaatio Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) Ministerit (8+2) (pj. Henna Virkkunen) Seurantaryhmä Hallituspuolueiden kansanedustajat (6) (pj. Maarit Feldt-Ranta) Ohjausryhmä Valtiosihteerit (8) (pj. Anna-Kaisa Ikonen) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä Virkamiehet (7) (pj. Päivi Laajala) Kunnan talous -työryhmä Virkamiehet (10) (pj. Rainer Alanen)
Kunnallishallinnon rakenne työryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki Esitys on laadittava myös karttamuotoisena Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä (VM, STM, OKM, YM), projektipäällikkö jäseneksi Pysyvinä asiantuntijoina Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi vuoden 2011 loppuun
Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Kuntakuulemiset Kriteerien vahvistaminen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 9
Kuntauudistuksen syksyn 2011 kuulemis- ja keskustelutilaisuudet Kunta- ja palvelurakenteiden tutkijoiden kuulemin en Perustuslakiasiantuntijoiden kuuleminen Kuntajakoselvittäjien kuuleminen Maakuntajohtajien keskustelutilaisuus Kuntajohtajat ry:n kuuleminen Erilliskuuleminen (kuultavat tahot auki)
Tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 6. Erityistekijät 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 Vahvat kunnat 5. Palveluiden järjestämisen edellytykset 4. Työssäkäynti ja asiointi 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030 11
Työryhmäselvityksen alustava runko 1. Uudistuksen lähtökohdat 2. Aikaisemmat kuntauudistukset 3. Kuntauudistuksen juridiset reunaehdot 4. Tarkastelunäkökulmat ja muuttujat 5. Alueellinen tarkastelu vahvojen kuntien määrittämiseksi 6. Vahvojen kuntien kriteerien arviointia 7. Uudistuksen ohjaaminen ja toteuttaminen 12
Sivistystoimen näkökulma HO: kuntapolitiikan tavoitteena turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee -> selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa Huomioon alueiden erilaisuus: kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet
Sivistystoimen näkökulma HO: Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysvaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Koulujen eriytyminen estetään. Yleisesti: Kuntien tulee olla taloudellisesti riittävän vahvoja, jotta ne pystyvät turvaamaan opetuksen korkean laadun kaikille lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakenteiden tulee kestää myös tulevaisuudessa. Kuntien pitää myös pystyä huolehtimaan palveluiden laadullisesta kehittämisestä sekä turvallisesta ja terveellisestä opiskeluympäristöstä. Kriteerit pohdinnassa Sivistystoimi ei määritä kuntarajoja, mutta asettaa kriteerejä, joita vasten ehdotettavia kuntarakenteita tulee punnita Sivistystoimen rakenteet tuovat tarkasteluun myös informaatiota palvelujen käytöstä -> vaikuttaa osaltaan tehtäviin ehdotuksiin
Kuntien tehtävien arviointi Asetteilla työryhmä jonka tulee kokonaisarvio kuntien nykyisistä tehtävistä ja siitä, tulisiko kuntien tehtäviä vähentää ja muuttaa I vaihe 12/2012 mennessä: kartoitus kuntien tehtävistä 2012 loppuun mennessä, ehdotus kunnille siirrettävien ja annettavien tehtävien kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittämisestä II vaihe 5/2014 mennessä: arvio siitä, mitkä ovat uusien kuntien tehtävät, tarkoitus priorisoida uusien kuntien tehtävät ja asettaa ministeriökohtaiset tavoitteet tehtävien ja velvoitteiden vähentämiselle Priorisoinnin ja arvioinnin pohjalta työryhmä tekee ehdotuksen, mitkä tehtävät siirretään valtiolle, mistä tehtävistä voidaan luopua kokonaan tai siirtää kolmannen sektorin hoidettavaksi. Työryhmä tekee myös ehdotuksen siitä, minkä tehtävien hoidossa uusille kunnille voidaan antaa nykyistä suuremmat vapaudet päättää tehtävien laadusta ja laajuudesta kunnan asukkaille.