1 Kotka 7.5.2013 Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on Kymenlaakson ja Etelä Karjalan liittojen toimeksiannosta tutkinut venäläisten Suomen matkailua ja sen kehitystä vuoteen 2025 mennessä. Mikäli matkustajamäärien oletetaan kasvavan lineaarisesti samaa vauhtia kuin vuosina 2008 2011, tekisivät venäläiset ennusteen mukaan vuonna 2025 Kotka Haminan seudulle 77 000 matkaa kuukaudessa ja Kouvolan seudulle 37 000 matkaa kuukaudessa. Sisäasiainministeriön toimeksiannosta on rajavartio osasto selvittänyt kasvavaa rajaliikennettä. Todennäköisimmiksi skenaarioiksi todettiin skenaario 1 7,75 9,3 miljoonaa ja skenaario 2 16,1 18,9 miljoonaa rajanylitystä. Liikenne ja viestintäministeriö on laatinut Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä. Tieliikenteen osuus matkoista olisi vuonna 2020 19,2 miljoonaa ja vuonna 2030 24 miljoonaa matkaa vuodessa. Tutkimus ja Analysointikeskus TAK oy maakunnan liittojen, ELY keskuksen ja matkailutoimijoiden parhaillaan teettämän selvityksen ensi tulosten mukaan viisumivapauden vaikutukset lisäisivät matkailua merkittävästi. Pietarilaisten tekemien suomen matkojen määrä tulisi kasvamaan nykyisestä alle 3 miljoonasta vähintään 5,3 miljoonaan matkaan ja enimmillään 16 miljoonaan matkaan viisumivapauden vaikutuksesta. Kymenlaakson keskeiset kuljetuskäytävät ovat E18 (moottoritie) ja Salpausselkä (valtatie ja rautatie) sekä näitä yhdistävät valtatie ja rautatie. Tuoreet, edellä mainitut selvitykset osoittavat matkustajamäärien ja liikenteen huomattavaa kasvua. Venäläisten ostovoiman kasvu ja kaupan ja palvelujen nopea kehittyminen ovat muodostaneet houkuttelevan markkinan, jossa monet suomalaiset yritykset ovat menestyneet hyvin. Kauppakumppanuus Venäjän kanssa on tarjonnut merkittävät kasvumahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle ja logistiikkayrityksille. Pietarin ja Suomen lähialueiden matkailu Suomeen on ennätyskasvussa. Valtio investoi E18 moottoritien rakentamiseen Itä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa tällä vuosikymmenellä yli puoli miljardia euroa. Liikennepoliittisen selonteon valmistelussa ideoitiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvukäytävän varrelle hyödyntäen väylän erityispiirteitä: moottoritie, Venäjän läheisyydestä syntyvä suuri asiakaspotentiaali, tiehen kytkeytyvät vihreä moottoritie ja älyliikennekonseptit sekä erinomaiset satamayhteydet tarjoavat yrityksille ja kunnille houkuttelevan ja poikkeuksellisen paljon kehittymismahdollisuuksia sisältävän toimintaympäristön. Tavoitteena on toimiva ja asiakkaita houkutteleva palvelukäytävä. Venäjän kehityksen generoimaan uuteen kysyntään varaudutaan ajoissa. Tavoitteena on käytäväkokonaisuuden yhteinen markkinointi ja brändäys sen kansainvälisen vetovoimaisuuden parantamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi käytävän varrelle. Kymenlaakson ja naapuriliittojen toimesta ollaan Salpausselkä käytävää tarkastelemassa samaan tapaan.
2 Kymenlaakson Liitto on toteuttanut maakuntakaavoitusta vaihekaavoittain: taajamat ja niiden lähiympäristöt, maaseutu ja luonto, energiamaakuntakaava (ympäristöministeriössä vahvistettavana) sekä kauppa ja merialue (luonnos nähtävillä ja lausunnoilla). Kymenlaakson vaihemaakuntakaava kauppa ja merialue Maakuntakaavan tavoitteena on löytää vastaus kaupan kehitykseen yhdyskuntarakenteellisesti kestävällä tavalla. Keskeinen osa ostovoiman kehityksen tarkastelua, maakunnan oman väestön ja loma asukkaiden lisäksi, on venäläisten matkailun ja ostosmatkailun kehityksen selvittäminen. Venäläisten Suomen matkailu on paitsi maakunnallisesti myös kansallisesti merkittävä kasvupotentiaali matkailu ja kaupalliselle sektorille. Kaupallisen kysynnän lisääntyminen aiheuttaa paineita ja vaikutuksia maankäytön suunnittelulle. Suurimpia vaikutukset ovat Kaakkois Suomessa, jonne erityisesti venäläisten ostosmatkailun suurin paine kohdistuu. Vaalimaa on Suomen vilkkaimmin liikennöity rajanylityspaikka Venäjän suuntaan, mikä aiheuttaa erityistä maankäytön suunnittelutarvetta koko maakunnassa. Maakunnan asukkaiden ostovoiman arvioidaan olevan vuonna 2025 n. 1,8 miljardia euroa, autokauppa ja ravintolatoiminta huomioiden n. 2,8 miljardia euroa. Loma asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoimapotentiaalin arvioidaan olevan vuonna 2025 noin 26 miljoonaa euroa. Vaalimaan raja asema on Suomen vilkkain rajanylityspaikka. Sen kautta kulkee nykytilanteessa vuosittain 3,5 miljoonaa matkustajaa. Venäläiset matkailijat käyttivät Kymenlaaksossa vuonna 2011 rahaa vähittäiskauppaan 38 miljoonaa euroa ja autokauppa ja ravintolat mukaan lukien 46 miljoonaa euroa. Venäläisten matkailijoiden määrä ja sitä kautta ostovoimapotentiaali on voimakkaassa kasvussa. Sekä Sisäasiainministeriö että Liikenne ja viestintäministeriö ovat selvittäneet venäläisten matkailijoiden määrän kasvua tulevaisuudessa. Näiden selvitysten mukaan venäläisten ostovoima voi nousta Kymenlaaksossa jopa 1 843 miljoonaan euroon (LIITE 1). Kymenlaakson maakuntakaavan mitoituksessa käytetään venäläisten aiheuttaman ostovoiman määränä 477 miljoonaa euroa ja siitä laskettua liiketilan lisätarvetta. Nykytilanteessa Kymenlaaksossa on kaupan liiketiloja yhteensä 663 000 m2. Selvityksen liiketilat kuvaavat myymälöiden pohjapinta alaa, joka pitää sisällään liikkeiden takatilat ja varastot, mutta ei esim. kauppakeskusten käytäviä. Kuntakaavoituksessa mitoitetaan kerrosneliömetrejä, joiden todetaan olevan n. 30 % suurempia kuin selvityksen mukaiset pohjapinta alat. Tällä periaatteella laskettuna nykyinen korjattu liiketila kerrosneliömetreinä on yhteensä 866 400 k m2. Vuonna 2025 ostovoima edellyttäisi 392 600 k m2 uuden kaupan liiketilan tarpeen. Erityisesti kaupan suuryksikköalueilla on runsaasti asemakaavoitettua kaupan rakennusoikeutta käyttämättä. Yhteensä vielä toteutumatonta asemakaavoitettua rakennusoikeutta on suuryksikköalueilla 482 700 k m2. Olemassa oleva liiketila ja kaavallinen uuden liiketilan mitoitus yhteensä on 1 379 780 k m2. Paikallisista olosuhteista johtuen maakuntakaavassa osoitetaan kuitenkin kaupalliseksi kokonaismitoitukseksi 1 619 000 k m2. Maakuntakaavan tavoite on vaalia ja turvata Kymenlaakson merialueen luonto ja kulttuuriperintöä, varmistaa Kymenlaakson merialueen kestävää käyttöä ja samanaikaisesti turvata alueen kestävä taloudellinen kasvu. Maakuntakaavatyössä noudatetaan Itämeren alueen ja EU tason merialuesuunnittelun periaatteita ja vastataan merialuesuunnittelun ajankohtaisiin kansainvälisiin haasteisiin järjestelmällisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on, että Kymenlaakson maakunta toimii sekä kansallisessa että kansainvälisessä mittakaavassa edelläkävijänä merialuesuunnittelussa ja luo tätä kautta vahvan pohjan maakunnan kestävälle kehittämiselle.
3 Merialueeseen kohdistuu muutospaineita ja se on erittäin merkittävä potentiaali maakunnan kehittämisessä. Merialuesuunnittelun osalta maakuntakaavan keskeisenä tehtävänä on tarkastella merialueen hyödyntämistä suhteessa arvokohteisiin. Vedenalaisia geologisen tai biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ei ole aiemmin maakuntakaavatasolla tutkittu tai huomioitu kaavoituksessa. KYMENLAAKSON LIITTO Juha Haapaniemi maakuntajohtaja Ari Pietarinen suunnittelujohtaja Liitteenä 1 Tiivistelmät Venäjän suunnan liikenteen kehittyminen raporteista Liitteenä 2 Venäläisten ostosmatkailijoiden merkitys ja tulevaisuuden näkymät Kaakkois Suomessa
4 Liite 1 Tiivistelmät Venäjän suunnan liikenteen kehittyminen raporteista Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on tutkinut venäläisten Suomen matkailua ja sen kehitystä vuoteen 2025 mennessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu asiantuntijoiden näkemyksiä venäläisten Suomen matkailun kehitysnäkymistä ja Suomessa ja Venäjällä tehtyjä haastatteluita venäläisten matkustushalukkuudesta ja käyttäytymisestä sekä analysoitu matkojen määrän kehitystä tilastollisesti. Tämän perusteella on laadittu neljä vaihtoehtoista skenaariota kasvuennusteesta Kaakkois Suomen raja asemilla. Skenaarioissa ei huomioida mahdollista viisumivapautta. Mikäli matkustajamäärien oletetaan kasvavan lineaarisesti samaa vauhtia kuin vuosina 2008 2011, tekisivät venäläiset ennusteen mukaan vuonna 2025 Kotka Haminan seudulle 77 000 matkaa kuukaudessa ja Kouvolan seudulle 37 000 matkaa kuukaudessa. Sisäasiainministeriön toimeksiannosta on rajavartio osasto selvittänyt kasvavaa rajaliikennettä ja sen hallinnan vaikutuksista rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön, liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin. Vuonna 2011Vaalimaalla tehtiin selvityksen mukaan 3,2 miljoonaa rajanylitystä, mikä vastaa 31 % kaikista itärajan rajanylityksistä. Vaalimaalla tehdään selvityksen mukaan vuonna 2012 3,4 3,5 miljoonaa rajanylitystä. Mikäli oletetaan, että Vaalimaan osuus itärajan rajanylityksistä pysyy ennallaan (31%), olisivat eri skenaarioiden mukaiset rajanylitysmäärät vuonna 2020 seuraavia: Rajanylitykset Vaalimaalla, skenaario 1 7,75 9,3 miljoonaa, skenaario 2 16,1 18,9 miljoonaa, skenaario 3 27,5 34,4 miljoonaa, skenaario 4 9,3 12,7 miljoonaa. Todennäköisimmiksi skenaarioiksi todettiin skenaariot 1 ja 2. Liikenne ja viestintäministeriö on laatinut Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä nimisen selvityksen. Selvityksessä on lähtökohtana mahdollisten Venäjän talouden skenaarioiden laatiminen ja niiden pohjata on tarkasteltu talouden muutoksen vaikutusta Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen kaikissa liikennemuodoissa. Selvityksessä on laadittu neljä skenaariota Venäjän talouden kasvusta. Selvityksen henkilömatkojen ennuste on laadittu suuruusluokan osoittavana kysyntäarviona (henkilömatkoja/ vuosi) soveltaen ns. bench mark tekniikkaa. Tätä metodia soveltaen on arvioitu, että vuonna 2030 Suomen ja Venäjän välillä tehdään yhteensä 25 30 miljoonaa matkaa vuodessa. Tieliikenteen osuus näistä matkoista olisi vuonna 2020 19,2 miljoonaa ja vuonna 2030 24 miljoonaa matkaa vuodessa. Maanteiden henkilöliikenteestä n. 80 % kulkee Kaakkois Suomen raja asemien kautta. Henkilöajoneuvojen määrän kasvun oletetaan olevan 2,5 kertainen nykytasosta vuoteen 2030. Selvityksen mukaan tämä tarkoittaisi 1 1,5 miljardin euron vuosittaista tulovirtaa Kaakkois Suomen alueelle. Tutkimus ja analysointikeskus TAK oy maakunnan liittojen, ELY keskuksen ja matkailutoimijoiden parhaillaan teettämän selvityksen ensi tulosten mukaan viisumivapauden vaikutukset lisäisivät matkailua merkittävästi. Jos EU:n ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus, kyselyyn vastanneista, joilla ei tällä hetkellä ole ulkomaanpassia, kaksi viidestä hankkisi ulkomaanpassin varmasti. Pietarilaisten tekemien Suomen matkojen määrä tulisi kasvamaan nykyisestä alle 3 miljoonasta vähintään 5,3 miljoonaan matkaan ja enimmillään 16 miljoonaan matkaan viisumivapauden vaikutuksesta.
Milj. 2000 1800 Venäläisten ostosmatkailijoiden merkitys ja tulevaisuuden näkymät Kaakkois-Suomessa 1843 1600 1400 1441 1200 1126 Etelä-Karjala Kymenlaakso 1000 800 780 864 908 600 400 200 0 477 269 191 51 2011 TAK 2025 TAK 2025 KL 2025 TAKV 2025 LVM 2025 SM min 2025 SM max 2011 TAK Venäläisten 2011 TAK käyttämä Venäläisten rahasumma käyttämä rahasumma (miljoonaa (miljoonaa euroa) euroa) vuonna vuonna 2011 Tutkimus- ja ja Analysointikeskus TAK: Oy:n TAK mukaanmvmk Oy:n mukaan 2025 TAK Venäläisten käyttämä rahasumma (miljoona euroa), mvkmckvmkcmvxck ennuste vuodelle 2025, TAK Oy:n mukaan 2025 KL Kymenlaakson Liiton ennuste venäläisten käyttämästä,l,vl,clv,xcl rahasummasta (miljoonaa euroa) vuonna 2025,l,clv,clv 2025 TAKV Ennuste venäläisten käyttämä rahasumma (miljoona euroa). Laskettu TAK Oy:n tekemän viisumivapausselvityksen mukaan 2013,lc,vclvlx 2025 LVM Ennuste venäläisten käyttämä rahasumma (miljoonaa euroa). v n Laskettu liikennemäärien ennusteen mukaan. Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030. LVM julkaisu 2012. n 2025 SM Ennuste venäläisten käyttämä rahasumma (miljoonaa eruoa). n Laskettu liikennemäärien ennusteen mukaan. Kasvavan rajaliikenteen hallinta. n Sisäministeriön julkaisu 42/2012. nmm