JUNNIMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS

PÖYTYÄN KUNTA KYRÖN TAAJAMA JUNNIMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS asemakaavan selostus

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kyrön taajama, Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Pöytyän kunta, Kyrön asemakaava-alue, korttelit 48, 216, 217, 219, 220, 221 Selostus koskee 17.4.2013 päivättyä ja 4.7.2013 tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavan laatija aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Pöytyän kunta, kaavoituspalvelut Riihikosken virastotalo, Yläneentie 11 b, 21870 RIIHIKOSKI puhelin: 040 198 0801, sähköposti: olli-pekka.hannu@poytya.fi Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 9.11.2012. Asemakaavan hyväksyminen Pöytyän kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. Lainvoimaisuus Asemakaavan lainvoimaisuudesta on kuulutettu..201_. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavoitettava ja asemakaavaltaan osin muutettava alue sijaitsee Kyrön taajaman keskustan tuntumassa, Oravakorventien ja Tervaojantien välissä olevilla pelto- ja metsäpalstoilla. Alueella on myös yksi omakotitalo. Eteläsivultaan alue rajoittuu Junnimäen ja Junnilan asuntoalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9,7 hehtaaria. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavahanke muutos on nimetty viereisen Junnimäen pientaloalueen mukaan. Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa tähän käyttötarkoitukseen varsin keskeinen, ja soveltuu läheisten pientaloalueiden jatkoksi. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 2

1.4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 TUNNISTETIEDOT 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS 2 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 4 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 4 2 TIIVISTELMÄ 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 4 2.2 ASEMAKAAVA 4 3 LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 9 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE 9 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 9 4.3.1 Osalliset 9 4.3.2 Vireilletulo 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 10 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 10 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 10 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 10 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 10 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 10 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 11 5.1 KAAVAN RAKENNE 11 5.1.1 Mitoitus 11 5.1.2 Palvelut 11 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN 12 5.3 ALUEVARAUKSET 12 5.3.1 Korttelialueet 12 5.3.2 Muut alueet 12 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 13 5.4.3 Muut vaikutukset 13 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 14 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14 5.7 NIMISTÖ 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 14 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 14 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 14 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 14 Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 3

1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Luontoarvojen perusselvitys 2012, Suomen Luontotieto Oy Liite 3 Kyrön meluselvitys, FCG Planeko Oy, 2009 Liite 4 Junninmäen alueen asemakaavan laajennus ja muutos, Tärinäselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013 Liite 5 kooste asemakaavan muutoksen luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Liite 6 havainnekuva Liite 7 rakennustapaohjeet Liite 8 asemakaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset Liite 9 kooste asemakaavan muutoksen ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista Liite 10 asemakaavan seurantalomake 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASEL- VITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Selvitys 1 Tärinäselvitys, Geomatti Oy, 2009 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Pöytyän kunnanhallitus päätti laittaa asemakaavan muutoksen laadinnan vireille ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) 9.11.2012. Alueelta laadittu asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 12.11. 11.12.2012. Asemakaavan muutoksen ehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 28.5. 26.6.2013. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen..201_. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Asemakaavoitettavalla alueella ovat korttelit 48, 216, 217, 218, 219, 220 ja 221 sekä erityis- (ET), katu-, virkistys (VL), maa- ja metsätalousalueita (M). Korttelit sisältävät pientalojen (AO, AP) alueita. Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suorakaiteen muotoinen suunnittelualue on ollut lähes kokonaan maa- ja metsätalouskäytössä. Itä-länsisuunnassa alue jakaantuu useisiin erityyppisiin osasiin. Läntisimpänä on Tervaojantie, jonka varrella on iäkästä pientaloasutusta. Suunnittelualueella näistä on yksi 1950-luvulla rakennettu kiinteistö. Idän suuntaan jatkettaessa tulee ensin vastaan notkelmassa virtaava vähäinen Kroopinoja. Seuraavana on pintamuodoltaan tasainen, noin 2,5 hehtaarin laajuinen savipohjainen peltopalsta. Suunnittelualueen keskellä on metsäinen moreenimäki, jossa on nähtävissä muutamia kalliopaljastumia. Tämän jälkeen on pienempi, vajaan hehtaarin kokoinen peltopalsta. Pellon jälkeen suunnittelualue jatkuu tasaisena metsämaastona, jonka länsipuoli on hakattu paljaaksi myrskytuhojen jälkeen. Toisella puoliskolla kasvaa varttunutta kuusikkoa. Aivan suunnittelualueen itäisimmässä osassa maasto muuttuu jälleen mäkisemmäksi. Suunnittelualueella kulkee Lepistön tilakeskuksesta pelloille johtava tilustie. Oravakorventie sivuaa suunnittelualueen kaakkoisosaa. Korttelin 48 omakotitalolle kuljetaan Tervaojantien kautta. näkymä lännestä alueen keskiosan metsikköön 3.1.2 Luonnonympäristö Alue jakaantuu pelto- ja metsäpalstoihin. Itäosasta lukien on ensinnä tuoreen kankaan metsikkö, jossa kuuset ovat valtapuulajina. Tämän vierellä ollut kuusikko on kaadettu, ja alue on hakkuuaukeana. Seuraavana tulee viljelty peltopalsta. Alueen keskellä olevassa, pintamuodoltaan ympäristöstään hieman kohoavassa metsäsaarekkeessa kasvaa lähinnä kuusia ja mäntyjä. Suunnittelualueen läntisin osa on peltoa, joka viettää loivasti savimaahan syvänteen uurtaneeseen Kroopinojaan. Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 5

Vuonna 2012 tehdyssä luontoinventoinnissa (Suomen Luontotieto Oy) suunnittelualueelta ei löytynyt sellaisia merkittäviä luontoarvoja, jotka voisivat vaikuttaa alueen asemakaavoitukseen. Kalliopaljastumia keskiosan metsikössä 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Rakennetun taajaman vierellä oleva suunnittelualue koostuu lähes kokonaan Lepistön (5:336) tilan maista, jotka ovat olleet maa- ja metsätalouskäytössä. Läntisimmässä osassa on asemakaavoitettua aluetta, jolla on Tervaojantie-niminen katu ja pientalojen kortteli 48. Tervaojantien varrella oleva omakotitalo Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 6

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tervaojantien varrella on yksi omakotitalokiinteistö (Vieremä II 636-439-5-172). Sen asuinrakennus lienee rakennettu 1940-luvulla. Rakennusta on myöhemmin laajennettu. Suunnittelualueella ei tiedetä olevan muinaismuistoja. Virkistys Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen etelälaidalla on kapea virkistysalueen (VL) kaistale, jolla kulkee vanha tilustie. Palvelut Suunnittelualue tukeutuu läheisiin Kyrön taajaman kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Työpaikat Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Liikenne Alueen länsiosasta on kulkuyhteys Tervaojantielle ja itäosasta Oravakorventielle. Molemmat kadut johtavat Ollilantielle ja edelleen Kyrön taajaman keskustaan. Tekninen huolto Kortteli 48 on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Nykyinen vesi- ja viemäriverkosto ulottuu suunnittelualueen eteläpuolisiin kortteleihin. Alueella kulkee suurjännitelinjoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rautatieliikenteestä aiheutuu alueelle meluhäiriötä ja maaperän tärinää. Melusta ja tärinästä on teetetty erilliset selvitykset, jotka ovat luettavissa selostuksen liitteissä. 3.1.4 Maanomistus Alue on Pöytyän kunnan ja yksityisten omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Loimaan seudun maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 20.3.2013. ote Loimaan seudun maakuntakaavasta Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 7

Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa. 3.8.1970 8.11.2010 8.11.2010 otteet asemakaavayhdistelmästä 1:2000 ja muutosalueen rajaus (musta katkoviiva) Asemakaava Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Kortteli 48 ja luonnontilassa säilytettävä puisto (PL) sisältyvät 3.8.1970 vahvistettuun asemakaavaan (entiseen rakennuskaavaan). Siinä korttelialueelle on annettu seuraava käyttötarkoitusmerkintä: AO (omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue) Kaavamuutosta tehdään lisäksi kapealle virkistysaluekaistalle (VL), joka on osa kunnanvaltuuston 8.11.2010 hyväksymää Junnilan asemakaavaa. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Pöytyän kunnan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 21.10.2009. Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 8

Pohjakartta SKM Gisair Oy:n laatima pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa 12.10.2012 (MML/45/621/2012). Käytetty koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK23 ja korkeusjärjestelmä N2000. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne Alueen etelä- ja länsipuolella on eri-ikäisiä kaava-alueita. Rautatien puolella on 1970-luvulla laadittu asemakaava, jossa on mm. suuri toteutumaton teollisuuskortteli. Etelän puolella on pientalojen asuntoalueita. Junnilan asemakaava (mm. korttelit, 47 ja 145) hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 2010. Junnimäen asemakaavan alue vuodelta 2005 on jo lähes kokonaan rakentunut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa tähän käyttötarkoitukseen varsin keskeinen, ja soveltuu läheisten pientaloalueiden jatkoksi. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Suurin osa suunnittelualueesta ostettiin Pöytyän kunnalle vuonna 2012. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Pöytyän kunnanhallitus teki päätöksen asemakaavan muutoksen laadinnan aloittamisesta kokouksessaan 29.10.2012. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Osalliset mainitaan selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoshankkeen vireilletulosta kuulutettiin Auranmaan Viikkolehdessä 9.11.2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut saatavissa Pöytyän kunnassa koko kaavoitustyön ajan. Osallisilla oli kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus asemakaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 9

Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja järjestetään kaavatyön aikana valmisteluvaiheessa ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen oltua julkisesti nähtävänä (MRA 26 ), mikäli neuvottelujen käyntiin katsotaan olevan tarvetta. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Pöytyän kunnan tavoitteena on lisätä erityisesti omakotitaloille soveltuvien pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavan mukaan aluetta voidaan käyttää taajamatoimintoihin. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alueen soveltuvuutta pientalorakentamiseen selvitettiin vuoden 2012 aikana. Luonnossuunnittelun alkuvaiheessa selvisi jo, että katuverkosto kannattaa johtaa alueelle kahdesta eri suunnasta, Tervaojantieltä ja Oravakorventieltä. Alueiden väliin jätettiin isohko metsäinen lähivirkistysalue. Oravakorventien puoleiselle osalle todettiin voitavan helposti sijoittaa valittua vaihtoehtoa enemmänkin asuntokortteleita. Läheisen maatilan tarpeiden ja toimintojen suojaetäisyyden vuoksi asemakaavoitettavia alueita päätettiin kuitenkin osoittaa myös maa- ja metsätalouden käyttöön. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alueelle tulee kuusi pientalojen korttelia (AP, AO), joissa on yhteensä 23 tonttia. Tontit ovat kooltaan vähintään 1500 m 2. Tervaojantien ja Oravakorventien arvioidaan kokoojakatuina välittävän myös uusilta kortteleita tulevan liikennemäärän lisäyksen. Edellyttäen kuitenkin, että Tervaojantie peruskunnostetaan. Uusien ja vanhojen korttelialueiden välillä on virkistysalueita, jotka lisäävät alueen viihtyisyyttä laajemmaltikin. Kaavan valmisteluvaiheessa pidettiin julkisesti esillä 17.10.2012 päivätty luonnos. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta - 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja -arvioinnin tulokset Asemakaavaa on arvioitu Pöytyän kunnan hallinnollisessa ja teknisessä palvelukeskuksessa. Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 10

Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallisten mielipiteet on pyritty ottamaan huomioon valintoja tehtäessä ja asemakaavaratkaisua kehitettäessä. Asemakaavan luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Luonnoksesta saatiin kaksi lausuntoa. Näiden kooste ja kaavan laatijan antamat vastineet ovat selostuksen liitteissä. Asemakaavan luonnoksen kehittäminen Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen on teetetty uusi tärinäselvitys FCG Oy:llä. Selvitys on luettavissa selostuksen liitteissä. Asemakaavan luonnosta on kehitetty seuraavasti: - Tervaojantien varrelle on lisätty ET-alue. Asemakaavan ehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Ehdotuksesta saatiin neljä lausuntoa, joiden kooste ja kaavan laatijan antamat vastineet ovat selostuksen liitteinä. Asemakaavan ehdotukseen tehdyt muutokset - Asemakaavamääräyksiin on tehty seuraava lisäys: Rakennettaessa korttelin 216 tonteille 1 ja 2 sekä korttelin 127 tonteille 1, 2 ja 3 on suositeltavaa välttää välipohjia, joiden ominaistaajuus on 5-8 Hz. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Pöytyän kunnanhallituksen päätökset - asemakaavan muutoksen laadinnan aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 29.10.2012 - asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville 29.10.2012 - asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 13.5.2013 - esitys asemakaavan muutoksen hyväksymisestä kunnanvaltuustolle.. Pöytyän kunnanvaltuuston päätökset - asemakaavan muutoksen hyväksyminen.. (KV ). 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Asemakaavoitettavalla alueella ovat korttelit 48, 216, 217, 218, 219, 220 ja 221. Asuinpientalojen (AP) korttelialueella on seitsemän tonttia ja erillispientalojen korttelialueilla (AO) on 17 tonttia. Lisäksi on erityis- (ET), katu-, virkistys (VL), maa- ja metsätalousalueita (M). Alueen pinta-ala on noin 9,7 hehtaaria. Tästä muutettavaa asemakaavaa on noin 0,7 hehtaaria ja uutta asemakaavaa 9,0 hehtaaria. Yksityiskohtaiset mitoitustiedot esitetään asemakaavan seurantalomakkeella. Asemakaava-alue tukeutuu Kyrön taajaman kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 11

5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan laadukkaan pientalopainotteisen taajamarakenteen muodostuminen. Virkistyskäyttöön on kiinnitetty huomiota aluevarauksia tehtäessä. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Alueella ovat korttelit 48, 216, 217, 218, 219, 220 ja 221. Korttelit jakaantuvat asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueisiin. Kortteli 48, tontti 1 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on yksi tontti. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u 2/3. Tehokkuusluku alueella on 0.25. Asemakaavan muutosalueella oleva kiinteistö on lohkottu ja rakentunut. Kortteli 216, tontit 1-4 Asuinpientalojen korttelialueella (AP) on neljä tonttia. Niille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia (II). Tehokkuusluku alueella on 0.25. Kortteli 217, tontit 1-5 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on viisi tonttia. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u ¾. Tehokkuusluku alueella on 0.20. Tonttien rakennusalojen eteläpuolelle jää piha-aluetta, jota voidaan käyttää esimerkiksi puutarhana tai kasvimaana. Kortteli 218, tontit 1-3 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on kolme tonttia. Niille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia (II). Tehokkuusluku alueella on 0.20. Kortteli 219, tontit 1-5 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on viisi tonttia. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u ¾. Tehokkuusluku alueella on 0.20. Kortteli 220, tontit 1-3 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on kolme tonttia. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u ¾. Tehokkuusluku alueella on 0.20. Kortteli 221, tontit 1-3 Erillispientalojen korttelialueella (AP) on kolme tonttia. Niille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia (II). Tehokkuusluku alueella on 0.25. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Alueella on neljä katua (Tervaojantie, Kroopinojantie, Pikkupellontie, Korpikuusentie). Näistä Tervaojantie on kokoojakatu. Erityisalueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten (ET) alueita on kaksi. Maatalousalueet Maatalousalueiksi (M) on merkitty peltopalsta suunnittelualueen länsiosassa, Kroopinojan kadun jatke sekä metsikkö alueen itäosassa. Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 12

Virkistysalueet Lähivirkistysalueet (VL) ovat Kroopinojan ympäristössä, suunnittelualueen etelälaidalla sekä korttelien 218, 219 ja 220 välisellä alueella. Lähivirkistysalueella on ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan toteuttaminen lisää Kyrön taajaman pientaloasutusta, ja toteuttaa yhdyskuntarakentamisen tiivistämisen tavoitetta. Alueelle arvioidaan tulevan noin 90 uutta asukasta Taajamakuva Kaavan toteutuessa taajaman pientalopainotteinen ilme voimistuu. Asuntokorttelit muodostavat uuden reunavyöhykkeen taajaman pohjoisrajalle. Junnimäen alueen laajennus tehdään päättyvien katujen varrelle jatkoksi nykyisille asuntoalueille, mikä pienentää laajempaa maisemavaikutusta. Rakennettu kulttuuriympäristö Vaikutukset ovat vähäiset, sillä alueella ei arvioida olevan merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Virkistys Lähivirkistysalueet soveltuvat suunnittelualueen ja lähiympäristön kortteleiden yhteiskäyttöön. Alueiden kautta on mahdollisuus muodostaa kulkureittejä katujen välille. Monikäyttöisyyttä lisäävät virkistysalueiden erilaiset osat, kuten tasainen niitty korttelin 217 vierellä ja mäkinen metsikkö korttelien 218 ja 220 välissä. Virkistysalueella on myös ohjeellinen aluevaraus leikkipaikalle. Liikenne Suunnittelualueen uusien asuntokortteleiden liikenne ohjataan kahteen suuntaan. Kroopinojan varrella olevat kolme korttelia käyttävät jatkoyhteytenään Tervaojantietä. Pikkupellontien ja Korpikuusentien kolme korttelia ajavat puolestaan Oravakorventietä taajaman keskustan suuntaan. Liikennemäärän lisääntymisen vuoksi pitää varautua Tervaojantien leventämiseen, mihin on asemakaavallinen valmius. Tekninen huolto Kunnallistekniikan rakentamisessa voidaan merkittävästi hyödyntää nykyistä runkoverkostoa. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole merkittäviä suojeltavia luontoarvoja. Lähivirkistysalueille voidaan jättää luonnontilaisia osia, esimerkiksi Kroopinojan varteen. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavan suhde ylempiin kaavatasoihin Kyrön taajamaan ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa, minkä vuoksi asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 54 ). Suunnittelualueen käyttötarkoitukset sopivat maakuntakaavassa esitettyihin taajamatoimintoihin. Yleiskaavatason tarkastelussa suunnittelualue esiintyy jatkeena eteläpuoleisille pientalovaltaisille asuntoalueille. Uudet ajoyhteydet ja kevyen liikenteen Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 13

reitit ovat yhdistettävissä nykyisiin. Asemakaavahankkeen voidaan todeta olevan täydennysrakentamista, joka sopii hyvin taajaman rakenteeseen. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Rautatieliikenteestä kantautuu suunnittelualueelle melua ja maaperään tärinää. Melu- ja tärinäselvitysten mukaan alue soveltuu kuitenkin asuntorakentamiseen. Meluhaitta on todettu niin pieneksi, että sitä koskevat kaavamääräykset eivät ole tarpeen. Rakennuspaikan etäisyyden ollessa rautatiehen alle 300 metriä, tulee tärinän vuoksi välttää tiettyjä rakenneratkaisuja, mutta suunnittelualueella ei ole vielä tarpeen rajoittaa uudisrakennusten sijaintia tai kerroslukua. Asemakaavamääräyksissä on mainita, että mahdollinen tärinähaitta tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. Suomen Megawatti Oy:lle on myönnetty vuonna 2004 ympäristölupa (LOS-2003- Y-1242-111) pelletöintilaitokselle ja kierrätysmateriaalien käsittelylaitokselle. Toiminta-alue on suunnittelualueesta koilliseen sijaitsevassa Lepistön tilan pihapiirissä, josta on lyhimmillään matkaa asemakaavakortteleihin noin sata metriä. Yritys on harjoittanut alueella puuainesten haketusta, mutta pellettien valmistusta ei ole aloitettu. Yrityksen ympäristölupaa uudistettaessa tulee ottaa huomioon lähistön muuttunut asemakaavatilanne. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 5.7 NIMISTÖ Esitetään selostuksen liitteessä. Tervaojantie on jo käytössä oleva katunimi. Uusien katujen nimet ovat Kroopinojantie, Pikkupellontie ja Korpikuusentie. Nimet keksittiin alueen ympäristöstä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavaselostuksen liitteenä on alueelta laadittu havainnekuva sekä rakennustapaohjeisto. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä sen saatua lainvoiman. Korttelien 216, 217 ja 218 rakentaminen edellyttää lisäksi Tervaojantien leventämistä. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan ajanmukaisuutta tulee arvioida viimeistään kolmentoista vuoden kuluttua (MRL 60 ). Selostuksen on laatinut aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu. Junnimäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 14