1 S I M O N K U N T A Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2012 Kunnanvaltuusto 17.6.2013
1. Tilinpäätössäännökset 2 Kuntalain 68 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnan tilinpäätös on aina laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 68 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. 2. Tilinpäätösasiakirjat Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. 2.1. Tasekirja Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, luettelot ja selvitykset sekä allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät. Toimintakertomus jakaantuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase sekä konsernitase, - tuloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Liitetiedot jakaantuvat kunnan liitetietoihin ja konsernin liitetietoihin. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä selvitys kirjapitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 3:8 :n mukaisesti. 2.2. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt.
3. Toimintakertomus 3.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset 3 Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. 3.2. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa 3.2.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2012 käyttötalous on toteutunut suunniteltua paremmin. Verotulot olivat budjetoitua suuremmat samoin kuin valtionosuudet. Tilinpäätös on 0.2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Simon väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 lähtien. Vuoden 2012 lopussa väkiluku oli 3435. Väkiluvun väheneminen pieneni edellisestä vuodesta selvästi. Luonnollinen väestönlisäys oli -14 henkilöä. Työttömyys pysyi edellisen vuoden tasolla ja työttömyysaste oli 12,2 %. Työttömänä oli keskimäärin 174 henkilöä kuukaudessa. Kunnan elinkeinopoliittinen työ keskittyi TuuliWatti Oy:n tuulivoimahankkeiden edistämiseen. Kuuden ensimmäisen 3, 5 MW voimalan vihkiäiset vietettiin 13.3.2012 Putaankankaan laitosten läheisyydessä. TuuliWatti Oy teki syyskuussa investointipäätöksen neljän seuraavan 4,5 MW laitoksen rakentamisesta Leipiöön. Samoin syyskuussa aloitettiin tuulivoimayleiskaavojen valmistelu kolmelle alueelle, joihin voidaan sijoittaa yli 40 uutta voimalaa. Rajakiiri Oy on neuvotellut toimintavuoden aikana maanvuokrasopimuksia kymmenien maanomistajien kanssa. Elinkeinorakenne on säilynyt entisenä. Maataloudessa on maidontuotannon rinnalle kasvamassa uusia lihantuottajia, joiden liikeideana on itsestään uusiutuvan lihakarjan lihan suoramyynti kuluttajille. Toiminnan kasvun esteenä on ollut eläinten teurastus. Suuret teurastamot eivät pysty palvelemaan tuottajia oikea-aikaisesti. Maaseutuelinkeinoja vahvistavaan kalastusmatkailuun on ollut suuria odotuksia. Kesällä 2012 jokeen nousi edellisiä vuosia paremmin kutukaloja lähes 2700 lohta. Jokeen pitäisi silti saada jatkossa nousemaan moninkertainen määrä kaloja, että kalastusmatkailijoiden saalisvarmuus olisi uskottava. 3.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallinto-organisaatio Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnassa toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kunnanjohtaja ja osastopäälliköt sekä vastaava lääkäri. Osastopäällikköinä toimivat v. 2012 hallinto- ja talousosasto: hallintojohtaja Keijo Ylitalo, varalla kunnanjohtaja, sivistysosasto: koulutoimenjohtaja Kari Kunnari 14.2.2012 asti ja Kyösti Rajanen 15.2.2012 alkaen, varalla kirjastotoimenjohtaja Elina Paaso-Leppäjärvi, tekninen
osasto: kunnaninsinööri Markku Rimali 2.5.2012 saakka, rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Mika Tiiro 3.5.2012 alkaen. 4 Kunnan palkatun henkilöstön määrä 31.12.2012 henkilöiden lukumäärä Toimintayksikkö Vakituiset Määräaikaiset Keskushallinto 9 5 Maataloustoimi 1 1 Varhaiskasvatus 24 6 Opetustoimi 34 11 Kirjastotoimi 3 Kansalaisopisto 1 Vapaa-aikatoimi 3 4 Tekninen toimi 2 1 Kiinteistöpalvelut 15 1 Rakennustarkastus 3 Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä 3 1 1 17 3 30 45 3 1 8 3 16 3 14 2 30 45 3 1 7 3 16 3 YHTEENSÄ 95 29 5 129 124 Kunnan vakituisen henkilöstön määrä on vuoden aikana vähentynyt 6 henkilöllä. Määräaikaisia oli 5 enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön kokonaismäärä oli 4 vähemmän. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta 4 kk. Vakituisen henkilökunnan ikärakenne oli seuraava: 2009 2010 2011 2012 Alle 25-vuotta 0 0 1 0 26-35-vuotta 23 25 16 15 36-45-vuotta 29 26 9 9 46-55-vuotta 76 76 38 33 56-65-vuotta 52 57 37 38 180 184 101 95 Sairauspoissaolot 2009 2010 2011 2012 Työpäivät 2 774 2 083 693 899 Työtunnit 20 323 13 970 4 954 6 877 Henkilöstökorvaukset 114 020 111 831 43 295 46 451 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti kunnassa on toiminut henkilöstötoimikunta, johon kuuluu sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Henkilöstötoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Toimintavuonna henkilöstötoimikunta kokoontui kerran. Henkilökunnan työssä jaksamista on tuettu toimintavuonna työterveyshuollon toimenpitein sekä työnantajan puoleksi kustantamilla uimahallilipuilla ja ilmaisilla kuntosalivuoroilla. TYKYkuntoiluseteli, joka otettiin käyttöön vuoden 2011 lopulla, käy liikunta- ja kulttuuripalveluiden maksamiseen. Kunnan tilivelvolliset Tilivelvollisia ovat seuraavien toimielinten jäsenet ja niiden esittelijät: Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Esko Tavia
Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Hallintojohtaja Keijo Ylitalo Koulutoimenjohtaja Kari Kunnari 14.2.2012 saakka Koulutoimenjohtaja Kyösti Rajanen 15.2.2012 alkaen Kirjastotoimenjohtaja Elina Paaso-Leppäjärvi Vapaa-aikatoimenjohtaja Soile Vakkala Kunnaninsinööri Markku Rimali Rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Mika Tiiro 5 Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO 2009-2012 puheenjohtajana 1.varapuheenjohtaja 2.varapuheenjohtaja jäsenet Niskala Lauri, yrittäjä, Kesk Hiltula Ari, yrittäjä, Kok Tervonen Markku, opettaja, SDP Aalto Ilkka, yrittäjä, fysioterapeutti, Kok Halttu Eero, laitosmies, Vas Hamari Helvi, terveydenhoitaja, Vas Huttula Esko, maatalousyrittäjä, Kesk Kylätie Raija, myyjä, SDP Laisalmi Kimmo, toimitusjohtaja, Kesk Leskinen Tarja, päiväkodinjohtaja, Kesk. Lämsä Seppo, ent. koneasentaja, Vas Martimo Sauli, yrittäjä, Kesk Marttila Juha, maa- ja metsätiet. tri, Kesk Mäcklin Pertti, putkiasentaja, eläkeläinen, Vas Nurmela Reijo, yrittäjä, Kesk. Ruotsalainen Päivi, yhteisöpedagogi, Kesk Ruuskanen Pekka, sairaanhoitaja, Kesk. Simoska Minna, MMM, osuuskuntayrittäjä, Kesk Vakkala Lauri, erityisopettaja, Kesk Veittikoski Marko, sähköasentaja, Kesk Ylikärppä Pirkko, ompelija, Vas Paikat puolueittain Suomen Keskusta (Kesk) 12 Vasemmistoliitto (Vas) 5 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 2 Kansallinen Kokoomus (Kok) 2 Valtuuston jäsenmäärä yhteensä 21 KUNNANHALLITUS 2011-2012 puheenjohtaja 1.varapuheenjohtaja jäsenet Nurmela Reijo Hamari Helvi Laisalmi Kimmo Lämsä Seppo Ruotsalainen Päivi Simoska Minna Vakkala Lauri Paikat puolueittain Suomen Keskusta 3
Vasemmistoliitto 2 Kokoomus 1 Hyvä Simo 1 6 Hallituksen jäsenmäärä yhteensä 7 Esittelijänä kunnanhallituksen kokouksissa toimii kunnanjohtaja Esko Tavia ja sihteerinä hallintojohtaja Keijo Ylitalo TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009-2012 puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Marttila Juha Aalto Ilkka Ylikärppä Pirkko Kylätie Raija KESKUSVAALILAUTAKUNTA 2009-2012 puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Hamari Helena Soini Anneli Takaluoma Erkki Haapaniemi Esa Pohjola Marianna MAASEUTULAUTAKUNTA 2009-2012 puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Takaluoma Anneli Hiltula Pentti Eskola Ritva Kumpuniemi Elina Malinen Tomi Esko Huttula Lakkautettiin 1.3.2011 alkaen (Kv 19.1.2011 17). SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 2009-2012 puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Leskinen Tarja Veittikoski Marko Pekkala Eero Kaukoniemi Paula Alakärppä Hannakaisa Martimo Marke Mäcklin Pertti Vakkala Lauri Lakkautettiin vuoden 2011 alusta (kv 20.12.2010 73). SIVISTYSLAUTAKUNTA 2009-2012 puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Ruuskanen Pekka Martimo Sauli 10.4.2012 saakka Peisa Minna
Kh:n edustaja Turska Anne Leinonen-Simoska Johanna Halttu Pasi Toivanen Sari Ylikärppä Marika 11.4.2012 alkaen Ruotsalainen Päivi 7 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 2009-2012 puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Veittikoski Marko Hannila Outi Junes Risto Juntunen Ritva Mäcklin Pertti Lämsä Seppo TEKNINEN LAUTAKUNTA 2009-2012 puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Halttu Eero Minna Simoska Kimmo Laisalmi Parpala Virpi Lahdenperä Pentti Vakkala Lauri YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2009-2012 puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Martimo Sauli 10.4.2012 saakka Pertti Mäcklin 11.4.2012 alkaen Marttila Raakel Hepola Anita Hiltunen Kari Marko Repo 11.4.2012 alkaen Hamari Helvi 3.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen keräämien v. 2012 tilinpäätösarviotietojen mukaan kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2012. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 767 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 1,4 miljardilla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma lisääntyi vuonna 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan noin 4 prosenttia. Kunta-alan palkkasummaa kasvattivat sopimuskorotusten taso, palkkaliukumat ja työpanoksen lisääntyminen. Kuntien verotulot kasvoivat 1,2 prosenttia ja toimintamenot 4,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden kestävyyden parantaminen on lähivuosien talouspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Julkisen talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla, mikäli julkisen sektorin velkasuhde pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Vuodelle 2015 arvioitu Suomen julkisen talouden kestävyyden turvaava ylijäämä on valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan 4 % suhteessa BKT:hen. Tällöin julkisen talouden rahoitusasema olisi sellaisella kestävyy-
8 den turvaavalla tasolla, joka ennakoidulla meno- ja tulokehityksellä ei johda hallitsemattomaan velkaantumiseen. Vuonna 2012 kokonaistuotanto ei Suomessa kasvanut lainkaan. Bruttokansantuote laski arvioiden mukaan 0,2 %, kun vielä syksyllä ennustettiin kasvua. Kuntaliiton mukaan kuntasektorin tilinpäätökset tulevat olemaan ennakoitua heikompia. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja se ilmeisesti on osaltaan jo vaikuttanut myös kuntiin. Ansiotason ennustetaan tulevina vuosina nousevan inflaatiota nopeammin. Työllisten määrä pysyi samana vuonna 2011 ja työttömien määrä väheni. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,8 prosenttia. Työllisyysaste kohosi 69,1 % :iin edellisen vuoden 68,6 % :sta. Keväällä 2013 työttömyyden odotetaan kääntyvän lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kunnilla olisi viime vuoden lopussa lainaa 2 282 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 2 038 euroa/asukas. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuosikate asukasta kohti olisi ennakkotietojen mukaan 238 euroa. Ennakkotietojen mukaan Lapin kuntien osalta vuosikate olisi 304 euroa/asukas ja lainat 1 908 euroa/asukas. Kemi-Tornio talousalueen bruttokansantuotteen taso ja lisäys ovat olleet valtakunnan kärkijoukkoa. Alueen korkeatasoisesta ja kannattavasta teollisuustuotannosta huolimatta työttömyys on jatkunut suhteellisen korkeana. Kemi-Tornio alue on viidessä vuodessa menettänyt 654 asukasta. Seuraavassa Simon sekä talousalueen muiden kuntien kehitys eräiden muuttujien osalta. Asukasluku (31.12.) 2008 2009 2010 2011 2012 SIMO 3 546 3 496 3 489 3 441 3 435 TERVOLA 3 476 3 462 3 446 3 388 3 333 TORNIO 22 487 22 426 22 512 22 557 22 488 KEMI 22 594 22 580 22 539 22 399 22 251 KEMINMAA 8 636 8 606 8 573 8 569 8 578 Yhteensä 60 739 60 570 60 560 60 354 60 085 Väkiluvun muutos -153-169 -10-205 -269 Työttömyysaste 2008 2009 2010 2011 2012 SIMO 11,1 14,2 13,0 12,2 12,2 TERVOLA 11,2 13,5 12,0 11,0 11,0 TORNIO 11,3 13,6 12,6 11,6 11,6
9 KEMI 12,4 16,1 15,8 14,3 14,3 KEMINMAA 10,1 12,7 11,3 10,0 10,0 Keskimäärin työttömänä oli v. 2012 Simossa kuukausittain 173 henkilöä, joista miehiä oli 92 ja naisia 83. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli 10,3 % eli 18 henkilöä. Työpaikat Työllisen työvoiman osuus Simon väestöstä on laskenut selvästi 90- luvulla ja lasku kiihtynyt edelleen 2000-luvulle tultaessa (Tilastokeskuksen väestölaskennat): 31.12.1995 31.12.2000 31.12.2009 Yhteensä 1 388 1 355 1 192 Työpaikkojen kehitys Simossa ja seutukunnan alueella (Tilastokeskus): 1990 1995 2000 2010 SIMO 1 136 875 796 663 TERVOLA 1 431 1 113 1 166 1 157 TORNIO 9 173 7 756 8 341 9 202 KEMI 13 463 10 236 10 314 9 669 KEMINMAA 2 564 2 237 2 258 2 449 Yhteensä 27 767 22 217 22 575 23 140 Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne Alkutuotanto % Jalostus % Palvelut % Tuntematon % SIMO 14,2 11,5 71,5 2,9 TERVOLA 17,3 26,4 55,6 0,7 TORNIO 2,8 40,8 53,8 2,7 KEMI 0,6 27,3 71,2 0,9 KEMINMAA 4,5 31,1 62,8 1,5 Kemi-Tornio alue 3,1 32,6 62,6 1,7
10 3.2.5. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Simon asukasluku oli vuoden 2012/2013 vaihteessa ennakkotietojen mukaan 3 435. Asukasluku on vähentynyt vuoden 2012 aikana 6 hengellä. Taloussuunnitelmassa tavoitteeksi oli asetettu väkiluvun pitäminen ennallaan. Viiden viime vuoden aikana väestö on vähentynyt 111 hengellä. Luonnollinen väestönlisäys oli jälleen negatiivinen eli kuolleisuus oli suurempi kuin syntyvyys. Työttömyys oli samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Työttömyysaste oli keskimäärin 12,2 %. Koko Lapin läänin työttömyysaste oli keskimäärin 13,4 % (v. 2011 12,7 %), joten kasvua oli edellisvuoteen 0,7 prosenttiyksikköä. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 6,9 % (Työministeriön tilastojen mukaan). Käyttötalouden toteutuneet toimintamenot 20.445.725,29 olivat 690.195,29 suuremmat kuin v. 2012 talousarviossa. Suurimmat menolajipoikkeamat olivat asiakaspalveluiden ostoissa 650.718 suuremmat ja muissa toimintakuluissa 83.123 suuremmat kuin talousarviossa v. 2012. Käyttötalousmenot kasvoivat 1.334.675 vuodesta 2011 eli 7 %. Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 3,7 % eli 204.292 euroa. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat edellisestä vuodesta 1.066.739 eli 9,7 %. Suurimpana syynä oli erikoissairaanhoidon menojen kasvu. Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvoivat 107.238 eli 13,1 % ja muiden palveluiden ostot vähenivät 109.331 eli 8,3 %. Toimintatuotot 1.790.119,91 olivat 291.509,91 suuremmat kuin oli budjetoitu, ja täten toimintakatteeksi muodostui -18.655.605,38, joka oli 1.107.885 huonompi kuin edellisenä tilikautena. Verotuloja kertyi 10.536.986,98 eli 336.986,98 euroa enemmän kuin budjetoitiin. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 384.141,09 euroa eli 3,8 %. Kunnallisveroja kertyi 9.897.067,42 eli 476.654 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveroa tuli 415.396,29 eli 13.143 enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroja saatiin 105.655 vähemmän kuin edellisenä tilikautena eli 224.523,27. Valtionosuuksia kunta sai 9.101.479 eli 451.479 enemmän kuin budjetoitiin. Valtionosuuksia saatiin 357.464 enemmän kuin vuonna 2011. Vuoden 2012 investointimenot olivat 1.019.492,29 ja investointitulot olivat 83.526,83. Investointituloista 51.006,50 euroa oli käyttöomaisuuden myyntituloja. Investointien nettomeno oli 935.965,46. Suurimmat investointikohteet olivat kunnanviraston korjaus 177.264,08, liikuntaalueiden peruskorjaus 134.605,66, kaavateiden valaistus 106.122,99 ja kunnan kiinteistöjen peruskorjaus 102.084,21. Kunnan konserniyhtiöistä Simon Vuokratalot Oy kärsii muuttoliikkeestä, sillä yhtiön asunnoista on vuoden aikana 28 % ollut tyhjillään. Myös Simon Vesihuolto Oy :n tulokseen muuttoliike vaikuttaa. 3.2.7. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa 3.2.7.1. Olennaiset toiminnalliset muutokset Valtuusto päätti huhtikuussa 2010 siirtää sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun Oulunkaaren kuntayhtymälle 1.1.2011 alkaen. Taloushallinto, palkanlaskenta ja ICT-toiminnot päätettiin
11 myös siirtää Oulunkaaren kuntayhtymän tuotettavaksi 1.1.2011 alkaen. Kuntayhtymän palvelukseen siirtyi 84 vakituista työtekijää. Perusturvalautakunta lakkautettiin 1.1.2011 alkaen. Maaseutulautakunta lakkautettiin 1.3.2011 alkaen, koska maaseutuhallinnon tehtävät siirtyivät Tervolan kunnan hoidettaviksi Kemi-Tornio alueella. Teknisen toimen uusi päävastuualueen sääntö tuli voimaan 1.3.2012. Talouden epävarmuustekijöinä tulevaisuudessa ovat verotulojen kehittyminen, valtionosuudet, toimintamenojen ja tulojen sekä henkilöstömenojen toteutuminen. 3.2.7.2. Merkittävimmät toiminnan kehittämishankkeet Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 19.11.2012 uudet suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Poistoajat lyhenivät merkittävästi uusien investointien kohdalla. Uusi poistosuunnitelma tulee voimaan 1.1.2013 alkaen. Keväällä aloitettiin kunnan elinvoimastrategian laadinta. Strategia valmistunee keväällä 2013. Seudullista yhteistyötä on jatkettu pääosin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen puitteissa. Viime vuonna kehittämiskeskuksen työ painottui toiminnan uudistamiseen kuntien välisen yhteistyön esteiden poistamiseksi sekä luottamuksen ja avoimuuden lisäämiseksi. Aluekehityksen seudullisessa johtoryhmässä on linjattu yhteistä näkemystä alueen kehittämistarpeista. 3.3.1. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 3.3.1.1. Toiminnalliset riskit Arvioitavat toiminnalliset riskit voivat koskea mm. henkilöstön osaamista ja saatavuutta, suhdannevaihteluita ja lainsäädännön muutoksia. Henkilöstön saatavuus terveyspalveluiden ja sosiaalitoimen ja päivähoidon tarpeisiin on tiukentunut. Pätevistä sijaisista on ollut ajoittain puutetta. Pienen kunnan henkilöriskit kohdistuvat haavoittuvaan organisaatioon. Organisaatiossa on pääosin vain yksi henkilö, joka hoitaa tiettyä tehtäväkokonaisuutta. Sairastapauksissa sijaisten saaminen on vaikeaa, osin mahdotonta. Suunnitelmakaudella kunnan toiminnoissa joudutaan sopeutumaan väestömäärän supistumisesta johtuviin tulojen menetyksiin ja palvelurakenteiden väistämättömiin muutostarpeisiin. Väestön ikärakenteen muuttuessa, vanhusväestön määrän kasvaessa ja oppilasmäärien pienentyessä palveluiden painopistettä tullaan siirtämään hoito- ja hoivapalveluihin. Lähipalveluiden järjestäminen edellyttää tulevaisuudessa monimuotoista, laajaa ja tiivistä yhteistyötä naapurikuntien ja yksityisten palveluntuottajien kanssa erityisesti eritysosaamista vaativien palveluiden hankkimisessa. Taloudelliset riskit koskevat yleistä talouskehitystä ja verotulojen kasvun kääntymistä negatiiviseksi. Mikäli kunnan suunnitellut investoinnit joudutaan rahoittamaan pääosin velkarahalla, lisääntyy kunnan lainamäärä ja lainahoitokustannukset merkittävästi lyhyellä aikavälillä. Tämä tuo merkittävän rahoituksellisen riskin. Korkotaso on tällä hetkellä historiallisen alhaalla. Tietojärjestelmien keskittäminen sekä palveluiden siirtyminen entistä enemmän tietoverkkoihin aiheuttaa erityishaasteita tietojärjestelmien toimivuudelle sekä entistä suurempaa riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista.
Suhdannevaihtelut näkyvät Simossa samalla lailla kuin koko maassa. Alueen vientipainotteinen teollisuus on kärsinyt maailmantalouden kriisistä voimakkaasti. Yritysten lomautukset ja irtisanomiset heijastuvat kunnan taloustilanteeseen voimakkaasti mm. verotulojen vähentymisenä, sosiaali-ja terveyspalveluiden kustannusten kasvulla ja muuttoliikkeellä. 3.3.1.2. Rahoitusriskit Rahoitusriskien osalta arvioidaan korko-, valuutta -, likviditeetti- ja luottoriskiä. Rahoitusriskejä hallitaan ensisijaisesti rahoitus-ja maksuvalmiussuunnittelulla, edullisuusvertailuilla ja kustannuslaskennalla. Kunnan lainakanta on 31.12.2012 4,8 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä ei ollut lyhytaikaisia kassalainoja käytössä. Asukaskohtainen lainamäärä on 1.409 euroa/asukas. Pitkäaikaista lainaa nostettaessa on korkoriskiä pyritty vähentämään eri korkoperusteilla. Lainat ovat euromääräisiä, joten niihin ei liity valuuttariskiä. Uutta lainaa otettiin vuonna 2012 1.000.020 euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 937.090 euroa. 3.3.1.3. Vahinkoriskit Vahinkoriskejä on pyritty vähentämään vakuutuksin. Vakuutukset on kilpailutettu yhdessä Länsi- Pohjan keskussairaalan hankintapalveluiden kanssa. Omaisuusriskivakuutukseen on valittu 2000 euron omavastuuosuus. Vakuutettavat kohteet on tarkastettu syksyllä 2012 yhdessä vakuutusyhtiön edustajan ja rakennustarkastajan kanssa. Kunnan järjestämissä tilaisuuksissa mahdollisesti tapahtuva vahinkoja varten on otettu erillinen kunnan vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Koululaisten vahingot on vakuutettu lakisääteisesti. Tilikaudella ei toteutunut merkittäviä vahinkoriskejä. 3.3.1.4. Ympäristötekijät Kunta on varautunut tilinpäätöksissään Maliinin kaatopaikan sulkemiseen 350.000 euron pakollisella varauksella. Kaatopaikan ympäristölupa on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Kunta päätti siirtää ns. täyden palvelun yhteistyönä jätelaissa määrätyt jätehuollon järjestämis-ja neuvontatehtävät Oulun Jätehuollolle 1.1.2012 alkaen. 3.4. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty vuonna 2004. Kunnan toimintaa säätelevät säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Sisäisen valvonnan pääasiallinen toteutus on sisällä normaalissa säännösten mukaisessa virkavastuullisessa toiminnassa. Lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Kunnanjohtaja vastaa siitä, että sisäisen valvonnan järjestelmä koko kunnalle on olemassa. Osastopäälliköt vastaavat, että päävastuualueiden sisäinen valvonta on järjestetty yleisten ohjeiden pohjalta ja valvonta on riittävää. Päävastuualueiden johdon vastuulla on ennen kaikkea tietoriskien ja toimintariskien tunnistaminen, ehkäiseminen ja hallinta. Tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehen vastuulla on sisäisen valvonnan hoitaminen sekä seurantatietojen toimittaminen esimiehelleen. Heidän vastuulla on henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistaminen, ehkäiseminen ja hallinta. Kunnanhallitus valvoo myös sitä, että konserniyhteisöjen valvonta on järjestetty. 12
13 Tilintarkastajan vastuulla on kunnan hallinnon ja talouden tarkastusta tehdessään arvioida ja raportoida, onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti ja toimiiko se. Tilintarkastusmenettely on nykyisellään kokonaisvaltaista toiminnan tarkastusta ja ohjausta. Säännönmukaisissa tapaamisissa selvitetään toimintaa ja siihen liittyvää varojen käyttöä. Vakuutukset ovat kattavat ja vastaavat kunnan riskienkantotasoa. Kunnan päätöksistä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen eikä markkinaoikeuteen. Hankintojen suorittamisessa on noudatettu hankintalakia. Hallintokuntia on ohjeistettu asiasta ja järjestetty koulutusta. Talouden tilasta kunnanhallitukselle annetaan selvitys säännösten mukaisesti, samoin kuin valtuustolle. Raporteissa on keskitytty määrärahojen ja tuloarvioiden seurantaan. Hallintokunnat ovat selvittäneet omaa sisäisen tarkastuksen menettelyä toimintakertomuksessaan. 3.5. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.5.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 1000 1000 Toimintatuotot 1.790 1.563 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut -20.446-19.111 Toimintakate -18.656-17.548 Verotulot 10.537 10.153 Valtionosuudet 9.101 8.744 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 8 14 Muut rahoitustuotot 30 37 Korkokulut -152-145 Muut rahoituskulut -17 0 Vuosikate 853 1 255 Poistot ja arvonalentumiset -654-595 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos 198 660 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 198 660 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tuloveroprosentti 20,75 20,75 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 8,8 8,2 Vuosikate/Poistot, % 130 211 Vuosikate, /asukas 248 365 Asukasmäärä 31.12. 3 435 3 441 Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta-ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet). Simon kunnan 18,656 milj. euron toimintakate on edellisvuoden toimintakatetta 1,1 milj. euroa heikompi. Verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu määrä 19,6 milj. euroa on
14 vuonna 2012 riittävä kattamaan toimintakatteen eli 0,983 milj. euroa jää toimintakatteen vähentämisen jälkeen kattamaan rahoituskuluja, investointeja ja suunnitelman mukaisia poistoja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on yksi keskeisimmistä kuntatalouden tunnusluvuista arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuoden 2012 vuosikate on positiivinen n. 0,853 milj. (2011 1,3 milj. ) ja se riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikatteen oikeaa tasoa voidaan arvioida myös vertaamalla vuosikateprosenttia poistoprosenttiin. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Simon kunnan vuoden 2012 vuosikate/poistot prosentti oli 130. Edellisen vuoden tunnusluku oli 211. Asukaskohtaisen vuosikatteen tulisi olla muutaman vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin samansuuruinen kuin keskimääräinen investointitaso asukasta kohden. Asukaskohtainen vuosikate oli vuonna 2012 positiivisesta vuosikatteesta johtuen 248 /asukas. Tilikauden tulos n. 198.000 euroa, on tilikaudelle kuuluvien jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka positiivisena lisää kunnan omaa pääomaa. 3.5.2. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toiminnan rahavirta 1000 1000 Vuosikate 853 1 255 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -9 843-2 1 253 Investointien rahavirta Investointimenot -1 019-1 710 Rahoitusosuudet investointimenoihin 33 137 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 51-936 181-1 392 Toiminnan ja investointien rahavirta -93-139 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 000 1 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -937-1 016 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset 39 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1-12 Vaihto-omaisuuden muutos 0 Saamisten muutos 469 Korottomien velkojen muutos 1.089 Rahoituksen rahavirta 1.661 472 Rahavarojen muutos 1 568-965 Rahavarat 31.12. 1 822 254
Rahavarat 1.1. 254 1 218 15 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 86 80 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44 48 Lainanhoitokate 0,92 1,21 Kassan riittävyys, pv 29 5 Asukasmäärä 3 435 3441 Rahoituslaskelma osoittaa, miten kunnan menot on rahoitettu. Varsinaisen toiminnan ja investointien positiivinen kassavirta osoittaa kuinka paljon on käytettävissä lainojen lyhennyksiin ja rahoitus-ja vaihto-omaisuuden lisäyksiin. Vuonna 2012 varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta on 0,09 milj. euroa negatiivinen (2011/-0,139). Negatiivinen kassavirta tai erittäin niukka positiivinen kassavirta on osoitus rahoitustarpeesta, joka on katettava joko lainojen lisäyksellä tai vapauttamalla rahoitus-ja vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta ja lainanlyhennysten yhteismäärästä on rahoitettu tulorahoituksella. Tämä tunnusluku on 86 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Tunnusluvun arvo on hyvä, jos se on pysyvästi yli 2. Simon kunnan tunnusluku 2012 on 0,92. Edellisenä vuotena tunnusluku oli 1,21. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän laskut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Kassavaroihin on laskettu rahoitusomaisuuteen merkityt lyhytaikaiset sijoitukset, talletukset ja maksuliikennetilien varat. Vuodenvaihteen tilanteessa kassavarat olivat 1,8 milj. euroa ja maksuvalmius oli 29 päivää. Tulorahoituksen riittävyys Tulojen riittävyyttä tulee arvioida myös rahoitusnäkökulmasta. Vuosikatetta eli rahoitustulosta suhteutetaan investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosien 2006-2012 tilinpäätöksissä kunnan vuosikatteet ovat olleet positiivisia. Vuoden 2012 tulos ja tunnusluvut ovat edellisvuodesta heikentyneet.
3.6. Rahoitusasema ja sen muutokset 16 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2012 2011 1000 1000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 16.353 16.066 I Aineettomat hyödykkeet 128 60 1. Aineettomat oikeudet 128 60 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 II Aineelliset hyödykkeet 14.351 14.096 1. Maa- ja vesialueet 1.776 1.782 2. Rakennukset 9.648 9.754 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 2.713 2.438 4. Koneet ja kalusto 180 121 5. Ennakkomaksut ja keskeneräiset 34 hankinnat III SIJOITUKSET 1.874 1.910 1. Osakkeet ja osuudet 1.543 1.575 2. Muut lainasaamiset 320 320 3. Muut saamiset 10 15 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 9 1. Valtion toimeksiannot 2 9 2. Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT 2.259 1.155 I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 0 0 2. Ennakkomaksut 0 0 II Saamiset 436 901 Pitkäaikaiset saamiset 6 71 1. Myyntisaamiset 0 0 2. Lainasaamiset 6 13 3. Muut saamiset 0 58 4. Siirtosaamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 430 830 1. Myyntisaamiset 165 127 2. Muut saamiset 125 221 3. Siirtosaamiset 140 481 III Rahat ja pankkisaamiset 1.822 254 VASTAAVAA YHTEENSÄ 18.613 17.230 VASTATTAVAA 2012 2011 A OMA PÄÄOMA 11.333 11.095 I Peruspääoma 8.304 8.304 II Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2.831 2.132 III Tilikauden yli-/alijäämä 198 660 B PAKOLLISET VARAUKSET 1. Konserniavustusvaraus 2. Pakollinen varaus/jäteasema 350 350 C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 17 23
1. Valtion toimeksiannot 2 9 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 15 14 17 D VIERAS PÄÄOMA 6.914 5.762 I Pitkäaikainen 3.936 3.373 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3.901 3.838 2. Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 3. Saadut ennakot 0 0 4. Muut velat 34 34 II Lyhytaikainen 2.978 1.889 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 937 867 2. Lainat julkisyhteisöiltä 0 3. Saadut ennakot 34 31 4. Ostovelat 690 482 5. Muut velat 97 89 6. Siirtovelat 1.219 420 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 18.613 17.230 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61 % 65 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32 % 28 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 3.029 2.791 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 882 811 Lainakanta 31.12. /asukas 1 409 1 367 Lainakanta 31.12, 1 000 4 838 4 705 Lainasaamiset 31.12., 1 000 330 335 Asukasmäärä 3 435 3 441 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % :n omavaraisuutta. 50 % tai sitä alhaisempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Simon kunnan omavaraisuusaste vuonna 2012 on 61 %. Omavaraisuusaste on heikentynyt, koska lainamäärä on kasvanut. Suhteellinen velkaantuneisuus -%, kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus ja poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus-% heikentyi hieman, ollen nyt -32 %. Kunnalla on kertynyttä ylijäämää 3,0 milj. euroa tulevien vuosien liikkumavaraksi. Simon kunnan lainakanta vuoden 2012/2013 vaihteessa on 4,8 milj. euroa, mikä on noin 130.000 euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Asukaskohtainen lainamäärä on 1.409 euroa.
3.7. Kokonaistulot ja menot 18 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT v. 2012 TULOT 1.000 % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 1.790 7,9 Verotulot 10.537 46,7 Valtionosuudet 9.101 40,3 Korkotuotot 8 0,0 Muut rahoitustuotot 30 0,1 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -9 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 33 0,2 Käyttöomaisuuden myyntitulot 51 0,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 000 4,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 Oman pääoman lisäykset 39 0,2 Kokonaistulot yhteensä 22 580 100,0 MENOT 1.000 % Varsinainen toiminta Toimintakulut 20.446 90,6 Korkokulut 152 0,7 Muut rahoituskulut 17 0,1 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 0 0 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0 Investoinnit Käyttöomaisuus investoinnit 1 019 4,5 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys 937 4,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 22.571 100,0 Kokonaistulojen ja menojen laskelmaan yhdistetään kunnan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelma osoittaa, että toimintakulujen osuus kokonaismenoista oli 90,6 % (2011 87,0 %) ja vastaavasti toimintatuottojen osuus vain 7,9 % (2011 7,0 %). Verotulojen osuus oli 46,7 % (2011 45,5 %) ja valtionosuuksien 40,3 % (2011 39,2 %). 3.8. Kuntakonsernin toiminta ja talous 3.8.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Simon kunnan konsernitilinpäätökseen vuodelta 2012 sisältyy Simon kunnan oman tilinpäätöksen lisäksi kunnan omistamien yhtiöiden Simon Vuokratalot Oy ja Simon Vesihuolto Oy sekä Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin, Länsi-Lapin koulutus-, Kolpeneen palvelukeskuksen, Lapin Liitto, Oulunkaaren kuntayhtymän ja Meri-Lapin Kuntapalveluiden liikelaitoskuntayhtymien tilinpäätökset.
19 Simon kunta omistaa kokonaan Simon Vuokratalot Oy. Simon Vesihuolto Oy :sta kunnan omistusosuus on 80,4 %. Kunnan konsernitilinpäätökseen on yhdistetty osakkuusyhteisöt: Simon Turvejaloste Oy ja Asunto Oy Simon Pajatie. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö-ja asuntoyhtiöt 1 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt Osuuskunnat Ei yhdistelty (kpl) 3 4 1 Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt 6 2 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä 10 8 3.8.2. Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella. Uusi konserniohje hyväksyttiin kunnanvaltuustossa joulukuussa 2009. Ohje tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Konserniohjeiden mukaisesti kunnanhallitus on nimennyt edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antanut tarvittaessa kunnan edustajille toimiohjeet kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. Kunnanhallitus on myös antanut ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. 3.8.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Simon Vuokratalot Oy:n taloudellinen asema ei ole parantunut vuoden aikana. Kunta otti yhtiön isännöinnin ja kirjanpidon hoitoonsa 2007. Yhtiö on vapaaehtoisessa velkasaneerauksessa. Asuntojen käyttöaste jäi 69 %:iin, joten kunta joutui avustamaan yhtiötä 34.364 eurolla velkasaneerausehtojen mukaisesti. Simon Vesihuolto Oy on täyttänyt pääosin jätevesipuhdistamojen velvoitteet. Simon Vesihuolto Oy: n siirtoviemäri Maksniemestä Rytikariin valmistui 2011. 3.8.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Simon kunnan uudet konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt 14.12.2009. 20 Kunnanvaltuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet kerran valtuustokaudella. Kunnanvaltuusto seuraa kunkin konserniyhteisön toimintaa sen vuotuisen toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä tilinpäätöksen kautta. Kunnanhallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa Simo-konsernin taloutta ja toimintaa ja tehdä tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia yhteisön hallitukselle havaitsemiensa epäkohtien hoitamiseksi. Kunnanhallitus valvoo myös siitä, että konserniyhteisöjen valvonta on järjestetty. Kunnanhallitus on valinnut yhtiökokousedustajat sekä nimennyt ja ohjeistanut kunnan edustajat yhteisöjen toimielimiin. Lautakunnat seuraavat toimialaansa kuuluvan konserniyhteisön toimintaa ja raportoivat siitä konsernijohdolle. Kunnanjohtaja vastaa Simo-konsernin operatiivisesta johtamisesta ja omistajapolitiikan toteutumisen seurannasta. Simon kunnan tekninen toimi hoitaa Simon Vuokratalot Oy :n ja Simon Vesihuolto Oy :n kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan. Simo-konserniin kuuluvan yhteisön tulee toimittaa kunnanjohtajalle tai hänen määräämälleen muulle viranhaltijalle -kokousten pöytäkirjat. -toimintasuunnitelman ja talousarvion tiedot, -yhteisön toiminnan ja tuloksen seurantaraportit sekä mahdolliset välitilinpäätökset ja -virallinen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Konserniyhteisöt raportoivat toiminnastaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Raportti annetaan kirjallisena ja raportointikaudet ovat 1.1. - 30.6 ja 1.1. - 31.12. Lisäksi kunnanhallitus kutsuu tarvittaessa yhteisön johdon raportoimaan kokoukseensa. Konserniyhteisöt ovat raportoineet konserniohjeiden mukaisesti kunnan johtoa. 3.8.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut SIMON KUNTA KONSERNI TULOSLASKELMA 2012 2011 Toimintatuotot/tulot 20.440.380,18 20.230.978,72 Toimintakulut/menot -38.690.274,78-37.333.815,74 Osuus osakkuus yhteisöjen voitosta 670,63 Toimintakate/jäämä -18.249.223,97-17.102.837,02 Verotulot 10.536.986,98 10.152.845,89 Valtionosuudet 9.101.479,00 8.744.015,00 Käyttökate 1.389.242,01 1.794.023,87 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 14.688,75 20.265,07 Muut rahoitustuotot 31.609,15 37.854,28 Korkokulut -238.491,60-238.257,47