LIITE 10a 1/9 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa nähtävilläoloaikana jätetyt lausunnot lyhennettynä yhteenvetona sekä vastineet: Lausunnot 1. Lahden kaupungin museo, tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / arkeologia (4.7.2012) Arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta kaavaa valmisteltaessa on selvitetty alueen muinaisjäännökset. Asikkalassa on tehty useita pienialaisia arkeologisia inventointeja ja tarkastuksia Lahden kaupunginmuseon toimesta ja koko kunnan inventointi viimeksi vuonna 2004. Kartalle ja selostukseen on merkitty alueen ainoaksi sm-alueeksi Metsäkangas-Iso-Pietilän maavalli ja ryökkiöalue. Kyseessä ei kuitenkaan ole Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama muinaisjäännös, vaan luonnonmuoto, jonka rauhoitusstatus on poistettu. Näin ollen sm-kaavamerkintä on myös poistettava kaavakartalta ja kaavaselostuksesta. Arkeologisen kulttuuriperinnän kannalta kaavan valmisteluun ei ole tarvetta liittää arkeologisia selvityksiä eikä kaavaluonnokseen ole muuta huomautettavaa kuin edellä mainittu alueen poisto. Poistetaan em. alue asiakirjoista. 2. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (12.7.2012) Kaavaluonnoksen liitteenä olevaan liikenneselvitykseen ei ole liitetty liikennemeluselvitystä eikä suunnittelualueen melutasoon ole kovin laajasti otettu kaavaselostuksessa kantaa. Selvitys liikenteen ympäristölle aiheutuvasta kokonaismelusta eri asuinalueilla olisi syytä liittää mukaan kaava-aineistoon kun on tiedossa, että alueen rakentaminen tulee merkittävästi lisäämään alueen liikennettä. Lentokenttäalueen, ampumaradan ja moottoriurheilukeskuksen sijoittuminen suhteellisen kauas asutuksesta lienee riittävä ehkäisemään toiminnoista aiheutuvaa meluhaittaa. Sen sijaan suunnittelualueen luoteisosan asuinalueilla tulisi huomioida myös maanottotoiminnan aiheuttama melukuormitus, mikäli toiminta alueella jatkuu asutuksen rakentumisen aikana. Vesivehmaantien välittömään läheisyyteen sijoittuu runsaasti asuinkiinteistöjä. Vesivehmaan kylän läheisyyteen sijoittuvien uusien asuinalueiden aiheuttama lisäys liikennemäärissä vaikuttaa merkittävästi tien lähialueen kiinteistöjen asuinviihtyvyyteen melun ja pölyn osalta. Uusien asuinalueiden tieyhteydet tulisi
LIITE 10a 2/9 mahdollisuuksien mukaan suunnitella siten, etteivät niiden aiheuttamat liikennevirrat ohjaudu yksinomaan Vesivehmaantien kautta. Kaavaluonnokseen on merkitty ohjeellisia moottorikelkkailureittejä, jotka kulkevat suunnittelualueen luoteisosassa asemakaavoitettavien asuntoalueiden läpi. Moottorikelkkareitti olisi suotavaa osoittaa kulkemaan lähivirkistysalueella, vastaavalla tavalla kuin suunnittelualueen jo toteutuneilla asuntoalueilla. Asia ratkennee lopullisesti ko. alueiden asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavaluonnoksen luoteisosaan on merkitty selvitysalue, joka alueena rajoittuu hyvin kaavaan merkittyihin asemakaavoitettaviin asuinalueisiin. Selvitettäessä alueen soveltuvuutta asuinrakentamiseen tulisi huomioida mm. mahdollisuudet alueen puhdistamiseen saastuneista maista sekä viereisen teollisuusalueen ja maantie 313 vaikutukset asuinalueen asumisterveyteen ja viihtyvyyteen. Suunnittelualueelle osoitetuille AT-alueille saa sijoittaa myös palveluja ja työtiloja, jotka eivät aiheuta melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai muuta sellaista, joka haittaa alueiden viihtyvyyttä tai on terveysriski. Koska muutamia ATalueita on osoitettu pohjavesialueelle, tulisi rajoituksissa huomioida myös, että toiminnalla ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. Kaavaluonnokseen on merkitty kaksi hautausmaa-aluetta (EH), jotka ovat pieneläinten hautausmaita. Toinen näistä alueista sijaitsee pohjavesialueella. Valmisteilla olevat Asikkalan kunnan ympäristönsuojelumääräykset (kunnanhallitus 18.6.2011) kuitenkin kieltävät lemmikkieläinten hautaamisen pohjavesialueelle toiminnasta aiheutuvan pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Mikäli kyseessä on nykyisellään toiminnassa oleva alue, ei siellä tulisi enää sallia uutta hautaamista. Tästä johtuen ei ole perusteltua osoittaa toiminnassa olevaa EH-aluetta pohjavesialueelle. Kaavamateriaalin liitteen 6 Liikenne ja tekninen huolto mukaan suunnittelualueella sijaitsee vedenottamo. Olisi suositeltavaa, että vedenottamon alue osoitettaisiin kaavamerkinnällä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Radonin torjunnan huomioiminen osayleiskaavan kaavamääräyksissä on terveydensuojelun tavoitteiden mukaista ja perusteltua, koska kaavalla osoitetaan suoraan rakennusluvalla myönnettäviä rakennuspaikkoja. Valtatien läheisyyteen ei osoiteta uutta asutusta. Kimosmäen alueelle tullaan asemakaavassa osoittamaan asutusta. Alue ei sijoitu valtatien välittömään läheisyyteen. Meluselvitys on laadittu ampumaradan ja moottoriurheiluradan alueilta sekä lentokenttäalueelta. Rajaukset osoitetaan ehdotuksessa. Soranottoalue osoitetaan selvitysalueena. Asuinalueiden melu sekä moottorikelkkayhteydet selvitetään asemakaavavaiheessa. Tieyhteydet tarkentuvat, kun tiedetään kylän kehittymisestä paremmin. Kolunkulman nelihaarainen liittymä ja Kolunkulmantietä parannetaan, jolloin sisäisten liikennevirtojen kulku paranee. Kaavalla osoitetaan moottorikelkkauria, jotka on maanomistajalähtöisesti sijoitettu kartalle. Asemakaavojen yhteydessä yhteydet tarkentuvat. Selvitysalueiden ympäristöterveyskysymykset tutkitaan asemakaavoitusvaiheessa.
LIITE 10a 3/9 AT-alueiden kaavamääräyksiä tarkennetaan: Alueen rakentaminen tai toiminta ei saa heikentää pohjaveden laatua tai määrää. Idempänä sijainnut pieneläinten hautausmaa on poistunut käytöstä, eikä sitä osoiteta kaavassa. Läntinen alue on pohjavesialueen ulkopuolella ja säilytetään kaavassa. Pyörösuon vedenottamo on poistunut käytöstä, eikä osoiteta ET alueena. Lentokenttäalueella pohjavesirajauksiin on tulossa muutoksia uusien selvitysten perusteella. Uudet rajaukset huomioidaan kaavaehdotuksessa. 3. Lahden kaupungin museo, tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / rakennuskulttuuri (14.8.2012) Luonnosaineistossa on maisemallisesti arvokkaita rakennuksia, joista ei ole systemaattista luetteloa eikä toimenpide-esitystä. Kaavaselostuksessa ei ole huomioitu 2006 tehtyä inventointia. Kulttuurimaisema-aluekokonaisuuksiin -sk-1 ja sk-2 on lisättävä määräysteksti: Alueelle rakennettaessa on huolehdittava sitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään, materiaaleiltaan ja väritykseltään sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä ympäristöön. Kulttuurimaisemaan ta rakennettuun kulttuuriympäristöön vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Kohdemerkinnät: sr-merkintä on Sokkalan talon (5) kohdalla virheellisesti merkitty, Heinosen talon (9) kohdalta puuttuu sr-merkintä. Sr-merkintä lisättävä Jenkkapirtille, Vesivehmaan metodistikirkolle, Villa Elisalle (Metsä-Aakala). Merkinnöistä ei käy ilmi, miksi ainoastaan nuorisoseurantalo on merkinnällä sr-1. Vehkoon kylältä valtatielle 24 avautuva peltoalue tulisi merkitä MA tai MA-1 alueena, teollisuusalueen laajennusvarausta tulisi vähintäänkin tuntuvasti supistaa. Vt 24 ja Mt 313 väliset linjausvaihtoehdot halkovat arvokasta peltomaisemaa, joten linjausta tutkittava vielä tarkemmin. Suoraan myönnettävät luvat tarvitsevat ohjeistusta, joten tulisi tehdä Vesivehmaan kylän ja kulttuurimaiseman erityispiirteisiin räätälöity rakennustapaohjeisto. Kurhilaan ja Hillilään on tehty 90-luvulla. Täydennetään asiakirjoja 2006 inventoinnin perusteella. Maisemallisesti arvokkaita rakennuksia on perusselvitystyön yhteydessä erikseen kirjattu. Rakennuksilla ei välttämättä ole suojelullista arvoa. sk-1 ja sk-2 määräyksiä täydennetään esitetyllä tavalla. Suojelumerkintöjä täydennetään esitetyllä tavalla. Nuorisoseurantalo erottuu alueen yksittäisistä rakennuksista ja se on myös inventoinneissa erikseen mainittu. Rakennus on maisemallisesti erityisen tärkeällä paikalla. Teollisuusalueiden sijoittuminen Asikkalassa on vaikeaa laajojen pohjavesialueiden vuoksi. Valtatien läheisyys ja lähistön rakennettu teollisuus tukevat aluetta
LIITE 10a 4/9 varattavaksi teollisuudelle. Ensisijaisesti alue säilyy viljelykäytössä ja jos maanomistaja haluaa antaa alueen teollisuuskäyttöön, se on mahdollista. Teollisuusalueen rakentamisen edellyttää asemakaavan laatimista. Osoitetaan alue osittain reservialueena. Uuden kantatien linjausta tutkitaan vielä. Linjauksen tarkoituksena on ohjata raskasliikenne pois Vääksyn keskustasta. Ehdotukseen jätetään yksi yhteystarve. Teollisuusalueiden liikenne- ja liittymäjärjestelyt tulee suunnitella ennen asemakaavoitusta. Tutkitaan aikaisempia rakennustapaohjeiden soveltuvuutta kaava-alueelle. Rakennustapaohjeita voidaan liittää kaavaselostukseen tai laatia alueelle erilliset ohjeet. Alueella tärkeää on rakennuksen sijoittuminen maisemassa sekä sopeuttaminen nykyiseen rakennuskantaan mm. materiaalien ja värityksen sopivuus. 4. Päijät-Hämeen liitto (20.8.2012, saapunut 22.8.2012) Vesivehmaalla on hyvä sijainti Vääksyn ja Vierumäen taajamiin sekä Lahden suuntaan ja sijaintia on pyritty hyödyntämään maankäytössä. Vesivehmaan osayleiskaava tarjoaa maaseutumaista asumisen vaihtoehtoa kulttuuriympäristössä. Lainvoimaisen Vääksyn yleiskaavan ja nyt luonnoksena nähtävillä oleva Vesivehmaan osayleiskaavan alueet ovat pieneltä osalta päällekkäin. Lainvoimaiseen Vääksyn osayleiskaavan nähden osayleiskaavan luoteiskulmalle esitettävät maankäytön muutokset toteuttavat Päijät-Hämeen vahvistettua maakuntakaavaa. Poikkeama vahvistettuun maakuntakaavan nähden on vähäinen ja nähtäville hyväksytyssä maakuntakaavaluonnoksessa on nostettu esiin muutostarpeet nykyiseen maakuntakaavaan verrattuna (AS1 Häkälän alue, AS2 Loukkuharjun- Vesivehmaan alue ja AS3 Vesivehmaan lentopaikan ympäristö). Ympäristöministeriö jätti Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 vahvistamatta yhteystarvemerkinnän valtatieltä 24 seututielle 313 sillä perusteella, että sen osalta ei ollut esitetty riittäviä selvityksiä ja tarkempia perusteluja. Perustelut raskaan liikenteen ohjaamisesta pois taajama-alueelta seututieltä 313 ja Vesivehmaan lentokentälle suuntautuvan liikenteen sujuvoittaminen eivät riittäneet ympäristöministeriölle. Päijät-Hämeen liiton näkemys on edelleen, että valtatieltä 24 tulee saada osayleiskaavaluonnoksessa esitetty vaihtoehtoiset yhteystarpeet em. yhteyttä silmällä pitäen. Pohjoisimpana esitetty vaihtoehto 1 näyttäisi perustellulta jatkotyön pohjaksi, koska se mahdollistaisi liittymien vähentämisen valtatie 24:llä parantaen siten liikenneturvallisuutta. Maisemallisesti arvokkaille peltoalueille aiheutuva haitta olisi vähäisimmästä päästä. Kulttuurihistoriallisesti ehytilmeisen ja kerroksellisen alueen syntymiseksi tarvittaisiin merkintöjen lisäksi rakennustapaohjeet ja sellainen toteuttamisjärjestys, että erilliset ryppäät rakennettaisiin kukin vuorollaan valmiiksi samoilla tyylisuunnilla. Yhdyskuntahuollon toteuttamiseksi ja ylläpidon kannalta on merkittävää miten kaavan toteuttaminen vaiheistetaan.
LIITE 10a 5/9 Uuden kantatieyhteyden loogisin vaihtoehto sijoittuu lähimmäksi Vääksyn taajamaa, jossa mm. teollisuusalueen liikennejärjestelyt voidaan kytkeä samaan liittymään. Nykyisen maakuntakaavoituksen yhteydessä on hyvä tutkia valtatien 24 ja maantien 313 linjausta. Tutkitaan aikaisempia rakennustapaohjeiden soveltuvuutta kaava-alueelle. Rakennustapaohjeita voidaan liittää kaavaselostukseen tai laatia alueelle erilliset ohjeet. Alueella tärkeää on rakennuksen sijoittuminen maisemassa sekä sopeuttaminen nykyiseen rakennuskantaan mm. materiaalien ja värityksen sopivuus. Nykyinen vesihuolto sijaitsee Vesivehmaantiellä ja laajenee nykyisiin asutuksiin. Vesihuolto toteutuu kaavoitusta nopeammin. Asemakaavoitettavien alueiden toteutusjärjestys etenee kunnan kaavoitusohjelman mukaisena. 5. Asikkalan kunta, tekninen lautakunta (21.8.2012, saapunut 23.8.2012) Lautakunta toteaa, että asutus tulisi ohjata vielä enemmän Vesivehmaantien läheisyyteen, koska kyseisellä alueella on jo olemassa olevaa vesi- ja jätevesihuoltoa ja niitä ollaan edelleen lisäämässä. Vesihuoltoa ei voida taloudellisesti johtaa kaavassa esitetyille hajatonteille. Hajatonteilla voi jatkossa tulla ongelmia vesihuollon turvalliseen ja taloudelliseen ratkaisemiseen. VT 42 ja Mt 313 välinen liikenneyhteys tulisi ratkaista käyttämällä pohjana keskimmäistä tielinjausta ja suurentaa teollisuusaluetta. Kimosmäentien yhteystarvetta tulee tutkia ensisijaisesti Tuiskulantien kautta kulkevalla linjauksella. Luonnoksessa rakentaminen painottuu ydinkylävyöhykkeelle, ja Kimosmäen asemakaavoitettavalle alueelle. Mitoitukseen perustuvia uusia pakkoja on osoitettu myös kylävyöhykkeelle. Maanomistajien mielipiteet ja tekniset ja logistiset seikat mm. raskaan liikenteen liikennöitävyys vaikuttavat linjauksen ratkaisemiseen. Kimosmäen vaihtoehtoisia yhteystarpeita tutkitaan ehdotukseen. 6. Asikkalan kunta, ympäristölautakunta (24.8.2012) Kaavamääräyksissä on mainittu, että yleiskaavan at- aluerajaukseen kuuluvilla AT ja AM-alueilla saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman asemakaavaa. Selkeyden vuoksi määräyksissä voisi olla merkintä mihin ataluerajauksen ulkopuolelle saa myöntää rakennusluvan ilman asemakaavaa. Lisäksi esitettiin, että lentokenttäalue mukaan lukien ampuma- ja moottorirataalueet merkittäisiin melualuerajauksella ja luokiteltaisiin melualueeksi. Osayleiskaavan suoraan rakennuslupaan perustuva rakentaminen ohjataan ydinkylävyöhykkeen ja kylävyöhykkeen sisäpuolelle (MRL 44 mukainen
LIITE 10a 6/9 rakentaminen). Näiden alueiden ulkopuolelle ei rakennuslupaa voida kaavalla määrätä. 7. Hollolan kunta, tekninen toimiala (28.8.2012) Hollolan kunnan teknisellä toimialalla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Ei muutoksia 8. Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (3.9.2012) Selvitysluettelosta/lähtötiedoista puuttuu: liikenneselvitys 2012, Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset (Päijät-Hämeen liitto 2008), Tiesuunnitelma: VT24 Parantaminen Soltti-Vesivehmaa, Lahti, Hollola, Asikkala (TS hyväksytty 21.6.2007), Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Vesivehmaankankaan alueella, Tutkimusraportti, Geologian tutkimuskeskus, 11.11.2011. Muinaisjäännösinventointia tai selvitystä historiallisen ajan asuinpaikoista ei ole tehty tai ainakaan liitetty asiakirjoihin. Tiesuunnitelmassa esitettyjä maatalousliittymiä ei voida ottaa käyttöön maankäyttötai yksityistieliittyminä vaan ne voivat toimia vain maatalousliittyminä. Liittymien sijoittaminen tulee tarkistaa suunnitelmasta. Meluselvitys tulee tehdä niillä alueilla, joilla kaava tuo olennaisia muutoksia maankäyttöön. Kaavamääräyksissä ei ilmene, miten maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemaalueen arvot tulee maankäytön suunnittelussa ottaa huomioon. Teollisuus- ja työpaikka-alueiden vaikutukset maisemakuvaan tulee arvioida ja rajauksia mahdollisesti tarkistaa. Eteläosan alue, johon on sijoitettu 9 rakennuspaikkaa, tulee varautua asemakaavan laatimiseen. Sijaintinsa ja rakentamisen määrän perusteella se ei sovellu MRL 44 soveltamisalueeksi. Lentoliikenteen ja ampumaradan riskit pohjaveden määrälle ja laadulle on arvioitava ja mahdollisuuksien mukaan etsittävä toiminnalle vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Alueella on muitakin selvitettäviä mahdollisesti likaantuneita maa-alueita, joiden osoittaminen saa-alueiksi tulee selvittää. Tulisi arvioida, että tuleeko nykyisten liittymien osalta eteen liittymien parantamistarpeita mm. Vehkoontien, Salonsaarentien, Joenkulmantien ja Kimosmäentien liittymissä. Uuden asutuksen osalta selvitettävä, miten voidaan liittää joukkoliikenteen piiriin ja millaiset kustannusvaikutukset syntyy kevyen liikenteen järjestelyistä lähimmälle koululle, palveluihin, pysäkeille jne.
LIITE 10a 7/9 VT 24 ja Mt 313 välillä ei ELY -keskuksen mielestä ole nykyisillä liikennemäärillä yhteystarvetta. Kunnan tulee liikennetarpeesta esittää tarkempi verkollinen selvitys tai tutkia muita vaihtoehtoja esim. Vehkoontien pääkokokoojakadun käyttämistä taajaman ohittamismielessä tai liikenteellisiä parantamistoimenpiteitä Vääksyn taajamassa. Tarvetta ja vaikutuksia tulee arvioida esitettyä tarkemmin. Vehkoontien pohjoisen liittymän parantaminen ja turvallisuuden lisääminen esim. liittymää siirtämällä on tutkittava. Sitä tulee tutkia myös verkollisesti. Salonsaarentien liittymän parantamistoimenpiteet tulee selvittää turvallisuuden takaamiseksi, ja miten ne vaikuttavat Vehkoon pohjoisen tien siirtosuunnitelmiin. Vehkoontien varren teollisuusalueelle liittyminen tulee tapahtua yhden liittymän kautta. Liittymien kehittymisedellytykset on turvattava tulevaisuudessa. Uudet valtatie- ja merkittävät maantieliittymät on suunniteltava tiesuunnitelmalla, jossa pystytään tarkasti määrittämään mahdollisuus liittymän käyttöön ottoon. Suontaustan eteläpuoliselle T-alueelle tulee liittyminen olla Vehkoontien liittymän kautta. Samasta syystä ei voida myöskään ohitustievaihtoehtoa 1 pitää liikenteellisesti soveltuvana vaihtoehtona. Jo ennestään haasteelliset nelihaaraliittymät tulisi tavoitetilanteessa järjestellä kolmihaaraisiksi. Joenkulmantien ja Talvitien välisen osuuden TP alueiden sekä Joenkulmantien eteläpuolisten TY alueiden osalta tulee selvittää, miten niille voidaan liittyä kadulta. Joenkulmantien sisäinen katuverkko selvitettävä, jotta alueet voidaan liittää hallitusti ja korkealuokkaisesti maantieverkkoon. Selvitys kannattaisi tehdä yleiskaavatyön yhteydessä. Myös kevyen liikenteen järjestäminen on huomioitava. Kimosmäen pientaloalueelle ei voida osoittaa uutta liittymää vaan lähtökohtaisesti tulee noudattaa tiesuunnitelmaa. Uusi liittymätarve tai vanhan liittymän säilyttämistarve tulee perustella. Valtatien liittymätiheys on suuri, joten AP-alueilta tulisi selvittää muita riittävän houkuttelevia reittejä palvelujen suuntaan kuin uusia liittymiä Vt 24:lle. Kimosmäen asuinalueen kehittymisen kannalta liittymäjärjestely tulee selvittää, että tiesuunnitelmassa esitetty toimenpide on riittävä. Kevyen liikenteen väylät olisi syytä esittää Kimosmäen asuinalueelta Vesivehmaan tajamaan. Liikenteellisestä selvityksestä ei käy ilmi perusteita kevyen liikenteen jatkamiselle Vesivehmaan tien liittymän itäpuolelle MT 313 :lla. Kaavassa tule selvittää lentokenttä-, ampumarata-, teiden aiheuttama melu sekä uusien asuinalueiden, erityisesti Kimosmäen ja Näkkimäen alueiden melu. MU-alueella tarkempi määritelmä sallitusta ja kielletystä toiminnasta olisi selkeämpää. Sk-1 alueen määräystä selkeyttäisi, jos siinä mainittaisiin alueen rakentamisen mahdollisista rajoituksista ja suosituksista. Pohjavesialueen kaavamääräyksen sanamuotoa tulee täsmentää. TP-1 alueen määräyksen sanamuotoa tulee tarkentaa pohjaveden laadun ja määrän osalta. AT- ja AMalueille tulee lisätä maininta kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamisesta (44 ). Alueiden rakentamista ohjattava esim. rakennustapaohjein. Kaavan vaikutuksia pohjaveteen ei ole arvioitu. Vaikutusten arviointia tulee täydentää. Arvioinneissa pitäisi muutenkin pohtia, mitä vaikutukset ovat ja miten kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää. Tehdyt selvitykset lisätään luetteloon. Muinaisjäännösinventointeja ei kaavasta ole tarpeen tehdä. Vrt Lahden museon lausunto. Liittymät osoitetaan suunnitelman perusteella.
LIITE 10a 8/9 Meluselvitys on laadittu ampumaradan ja moottoriurheiluradan alueilta sekä lentokenttäalueelta. Melualueet osoitetaan uusien selvitysten perusteella. Kulttuurimaisema-alueen määräyksiä täydennetään. Tutkitaan aikaisempia rakennustapaohjeiden soveltuvuutta kaava-alueelle. Rakennustapaohjeita voidaan liittää kaavaselostukseen tai laatia alueelle erilliset ohjeet. Vrt. Lahden museon lausunto. T, TY ja TP alueiden rajauksia tarkennetaan ja osoitetaan osittain reservialueina. Osoitetaan eteläosan alue AP merkinnällä. Lentoliikenteen aluetta ei ole mahdollista siirtää toiseen paikkaan. Uusien pohjavesiselvitysten perusteella osa lentokenttäalueesta ja ampumarata-alue kokonaan sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Lentokenttätoimintojen sijoittuminen alueen sisällä saattaa olla mahdollista. Selvitetään rekisteristä mahdollisesti saastuneiden/likaantuneiden maa-alueiden sijaintitietoja. Vehkoontien liittymiselle mt 313:lle on osoitettu tieyhteystarve selvitysalueen kautta. Tarve ja sijainti tarkentuu asemakaavatyön yhteydessä. Kaavassa osoitetaan tarvittavia yhteystarpeita alueen sisällä. Joukkoliikenteellä on reitti Vesivehmaalla. Kevyen liikenteen yhteys on Vesivehmaantien varressa. Uusia kevyen liikenteen yhteyksiä osoitetaan tarvemerkinnällä. Yhteystarpeen tarkoituksena on vähentää raskasta liikennettä Vääksyn keskustassa. Tarvetta tutkitaan mm. varmistetaan nykyiset liikennemäärät. Keskitytään tarkastelemaan Vehkoon ja Vääksyn ongelmia. Kaavaan linjaus jätetään yhteystarvenuolena. Vehkoontien pohjoinen liittymä on osoitettu yhteystarpeena voimassa oleva yleiskaavan tapaan. Liittymän tarve ja sijainti tarkentuu asemakaavan selvitystyön tai tiesuunnitelman yhteydessä. Suontaustan työpaikka-alueen liikennöinti on järkevä kytkeä ohitustiehen, jolloin nykyiselle liittymälle ei ohitustien rakentuessa olisi tarvetta. Joenkulman yritysalueita vähennetään ehdotukseen ja ne osoitetaan reservialueena. Kaavassa ei ole osoitettu uutta liittymää valtatielle. Maantien ja valtatien varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Loukkuharjussa ei ole kevyen liikenteen väylää, mutta on suunnitteilla. Poikittaisia yhteyksiä voidaan tarvittaessa suunnitella. Meluselvitys on laadittu ampumaradan ja moottoriurheiluradan alueilta sekä lentokenttäalueelta. Merkintöjä ja määräyksiä sekä vaikutusten arviointeja tarkennetaan ehdotukseen. 9. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö Selostuksessa: kulttuuriympäristö kohdassa maininta lentoharrastajien käytössä pidetään vähättelevänä ilmaisuna. Liikenne ja yhdyskuntatekniikka kohdassa on luokiteltu pilaantuneeksi alueeksi lentokentän polttoaineen jakelupiste. Tähän toivotaan perusteluita.
LIITE 10a 9/9 Säätiö pitää sodanaikaisia lentokentän reunan rakennuksia historiallisesti merkittävinä. Kangasvuokkojen esiintymisalueen ei tulisi rajata alueen jatkokäyttöä. Ydinkyläalueen pohjoisosa on lentomelualueella. Asuinrakennusten rakentamista pitäisi välttää lentokentän tuntumaan. Lentomelun vaikutusalue tulisi selvittää kiinteistöjä hankkiville. Vesi- ja viemäriverkostoa esitetään sijoitettavaksi lentokentän kohdalle, mikä helpottaisi lentokentän infran kehittämistä Selostusta tarkennetaan. Merkintä muutetaan muotoon: Mahdollisesti saastunut maa-alue. Lisätään saa-merkintä Lahden museo on selvittänyt lentokenttärakennusten suojelutarvetta. Kangasvuokkojen suojelu on lakisääteisesti määritelty. Lentomelualue on selvitetty. Kunnallistekniikan rakentaminen etenee erillisenä hankkeena kunnan määrittelemässä aikataulussa ja laajuudessa. 10. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (12.10.2012) Mahdollisia yksittäisiä tuulivoimalahankkeita silmälläpitäen kaavan yleismääräyksiin lisättäisiin lause Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta ja Ilmavoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Asikkalan kunnan suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan alueella mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat. Täydennetään kaavaselostuksen kohtaan toteutus. Esko Hyytinen AIRIX Ympäristö Oy