Vastaanottaja Joutsan kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 11.2.2016 KAAVAEHDOTUS II JOUTSAN KUNTA JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAOSAYLEIS- KAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEIS- KAAVAN KUMOAMINEN
JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS Tarkastus Elina Saine Päivämäärä 11.2.2016 Laatija Tarkastaja Nina Marjoniemi Kuvaus kaavaselostus; ehdotus II JOHDANTO Leivonmäen kunta liittyi Joutsan kuntaan 1.1.2008. Kuntaliitoksen jälkeen Joutsan kunnan kaavoitussuunnitelmissa on ollut rantayleiskaavan laatiminen toistaiseksi kaavoittamattomille rantaalueille kunnan pohjoisosiin entisen Leivonmäen kunnan alueelle. Joutsan kunnan ranta-alueet on pääosin kaavoitettu. Kaavoittamattomien ranta-alueiden liittäminen osaksi Joutsan rantaosayleiskaavaa on tärkeää yhtenäisten rantarakentamismääräysten ja rakentamisen mitoituskäytäntöjen kannalta. Rutajärven rantaosayleiskaava on vahvistettu 21.11.1994. Kaavan määräykset ja kaavan sisältö poikkeavat monelta osin Joutsan rantaosayleiskaavasta. Esimerkiksi rakennusoikeuden määrästä ei ole annettu kaavassa selviä määräyksiä. Lisäksi kaavan emätilatarkastelun poikkileikkausajankohta poikkeaa Joutsan rantayleiskaavasta. Tässä kaavatyössä on tarkoitus kumota Rutajärven rantaosayleiskaava ja laatia Rutajärven rantaosayleiskaavan alueen ranta-alueiden osalle uusi rantayleiskaava, joka vastaa kunnan rantayleiskaavoissa käytettyjä määräyksiä ja mitoitusta. Valkeinen lammen ympäristössä Rutajärven rantaosayleiskaavaa on osittain muutettu Rutalahden yleiskaavan ja Rutajärven rantayleiskaavan muutoksen laatimisen yhteydessä. Pääasiassa kaavoituksessa on kyse asumisen, loma-asumisen ja matkailua palvelevien toimintojen suunnittelusta, mutta lisäksi kaavassa varataan alueita mm. suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Rantayleiskaava laaditaan Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Jyväskylässä..20 Elina Saine Nina Marjoniemi 2 (92)
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 1. OHJELMA 5 1.1 Laatimispäätös 5 1.2 Suunnitteluorganisaatio 5 1.3 Työohjelma 5 2. LÄHTÖTIEDOT 6 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 6 2.2 Suunnittelutilanne 7 2.3 Laaditut selvitykset 24 2.4 Maanomistus 24 2.5 Väestö ja elinkeinot 25 2.6 Palvelut 25 2.7 Tekninen huolto 26 2.8 Liikenne ja melu 28 2.9 Rakennettu ympäristö 30 2.10 Rakennettu kulttuuriympäristö 31 2.11 Muinaisjäännökset 33 2.12 Pilaantuneet maa-alueet 36 2.13 Pohjavesialueet 36 2.14 Virkistyskäyttö 37 2.15 Luonnonympäristö 38 2.15.1 Yksityisten suojelualueet 42 2.15.2 Leivonmäen Kansallispuisto 43 2.15.3 Natura 2000 46 2.15.4 Kallioperä ja maaperä 50 2.15.5 Vesistöt 51 2.15.6 Kasvillisuus 52 2.15.7 Eläimistö 53 2.16 Maisema 54 3. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 59 3.1 Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja päätökset 59 3.2 Työn kulku 59 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 60 3.4 Viranomaisyhteistyö 61 3.5 Käsittelyvaiheet 61 4. TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET 62 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 62 4.2 Maakunnalliset tavoitteet 63 4.3 Yleistavoitteet 63 4.4 Sektorikohtaiset tavoitteet 64 4.5 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet 65 4.6 Rakennusoikeuden sijoitusperiaatteet 69 5. YLEISKAAVAN KUVAUS 70 5.1 Maankäyttövaihtoehdot 70 5.2 Kaavaratkaisun kuvaus 70 5.3 Kokonaisrakenne ja mitoitus 71 5.4 Maankäyttö 71 5.5 Yleiskaavan kaavamerkinnät 72 5.5.1 Vakituinen asutus 72 5.5.2 Loma-asutus ja matkailualueet 73 5.5.3 Virkistys ja ulkoilu 74 5.5.4 Maa- ja metsätalousalueet 74 5.5.5 Erityisalueet 75 5.5.6 Suojelualueet 75 5.5.7 Luonnonympäristö 77 3 (92)
5.5.8 Muinaisjäännökset 77 5.5.9 Kulttuuriympäristö ja maisema 78 5.5.10 Liikenne 78 5.5.11 Yhdyskuntatekninen huolto 79 5.6 Yleiset määräykset ja suositukset 79 6. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 80 6.1 Oikeusvaikutukset 80 6.2 Luonnonympäristö 82 6.2.1 Natura 2000 82 6.3 Maisema ja kulttuuriympäristö 83 6.4 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne 83 6.5 Liikenteelliset vaikutukset 83 6.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 83 6.7 Sosiaaliset vaikutukset 83 6.8 Ympäristön häiriötekijät 84 7. YLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 84 8. YLEISKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN 89 9. YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 91 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoselvitys 3. Maisematarkastelu 3a Maisemaselvitys 4. Emätilaselvityksen mitoitustaulukko 5. Korvattavat rakennuspaikat 6. Kaavoitettavat vesistöt 7. Mitoitusvyöhykekartta 8. Turvetuotantoalueet 9. Yksityisten luonnonsuojelualueet 10. Pohjavesialueet 11. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet 12. Yhdyskuntarakenne teemakartta 13. Rutajärven kumottavan rantaosayleiskaavan kartta ja määräykset Erillisliitteenä Lehtijakokartta Kaavaehdotuskartat 1-8 Mk 1:10 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Copyright Ramboll Finland Oy 4 (92)
Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Ramboll Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. 1. OHJELMA 1.1 Laatimispäätös Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 11.1.2010 12 rantaosayleiskaavan laajennuksen ja Rutajärven rantaosayleiskaavan muutoksen laatimisesta. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavatyötä valvoo Joutsan kunnanhallitus. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteutuksesta on vastannut Pöyry Finland Oy 1.6.2014 saakka. Yrityskaupassa alue- ja kaupunkisuunnittelu on siirtynyt Ramboll Finland Oy:n omistukseen 1.6.2014 alkaen, jonka jälkeen kaavan laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy projektipäällikkönä Elina Saine. 1.3 Työohjelma Osayleiskaavan laatimisen päätyövaiheet ovat: 1. Vireille tulo/aloitusvaihe - kunnanhallitus 11.1.2010 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 3.6.2010 - OAS nähtävillä 06/2011 alkaen 2. Valmisteluvaihe - perusselvitykset - erityisselvitykset - tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden hyväksyminen (Kvall 8.11.2010 45) - alustava kaavaluonnos - yleisötilaisuus 19.8.2011 Kaavaluonnos 5.4.2012 - Khall 7.5.2012 100 - Nähtävilläolo 24.5. 29.6.2012 - Osallisten kuuleminen (mielipiteet ja lausunnot) 3. Kaavaehdotusvaihe Kaavaehdotus 24.4.2014 - Khall - Nähtävilläolo 4.6. - 4.7.2014 - Osallisten kuuleminen (muistutukset ja lausunnot) - Työneuvottelu 22.4.2015 4. Kaavaehdotusvaihe II Kaavaehdotus II 11.2.2016 - khall - Nähtävilläolo - Osallisten kuuleminen (muistutukset ja lausunnot) 5. Hyväksymisvaihe Kaikkiin vaiheisiin liittyy neuvotteluja ja tiedottamista. 5 (92)
2. LÄHTÖTIEDOT 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kaavoitettavat ranta-alueet sijoittuvat Joutsan kunnan pohjoisosaan. Suunnittelualue käsittää 122 eri vesistöä tai osaa vesistöstä ja näillä on rantaviivaa yhteensä 291 kilometriä. Vesistöt ovat pääasiassa pieniä lampia. 10-50 ha järviä on noin 30 kpl. Alueen suurin vesistö Rutajärvi on n. 1670 ha. Kaavoitettavat vesistöt on rajattu kuvassa 1. Leivonmäen kansallispuisto sijoittuu kokonaisuudessaan kaavoitettavalle alueelle. Kuva 1. Kaavoitettavat vesistöt. Aho-Kapeinen Hyötyjärvi Kapea Sailampi Mäyrälampi Riihijärvi Tuomenlampi Ala-Kälkäjärvi Hämeenlampi Karhulampi Naukjärvi Riihilampi Turasenlammit e Alimmainen Iso Ahvenlampi Kirveslampi Nurmijärvi Rimminlampi Turasenlammit p Ruuhilampi Iso Jouhtjärvi Kivijärvi, itä Orilampi Riuttalammit Valkea Kuorejärvi Erijärvet Iso Kuorejärvi Kivijärvi, länsi Partinlampi Rutajoki Valkeajärvi Haapajärvi Iso Pirttilampi Koivulampi Partinlampi 2 Rutajärvi Valkeinen Hakosjärvi Iso Sailampi Kolmisoppinen Petäinen Saarijärvi Vallaslampi Hakoslampi Iso Säynätjärvi Korvenperänlampi Pieni Ahvenlampi Sammallampi Varmalampi Hangaslammit Iso-Valkeinen Kostamonjärvi Pieni Hanhilampi Siikajärvi Viininlampi Hanhilampi Iso-Vehmainen Kotasenlampi Pieni Jouhtjärvi Silmälammit e Vähä Harjujärvi Harjujärvi Joutsjärvi Kuivalampi Pieni Lehijärvi Silmälammit i Vähä-Särkijärvi Haukilampi Jukko Kurkijärvi Pieni Pajulampi Silmälammit p Vääräjärvet Havulampi Järnätjärvi Kälkäjoki Pieni Pirttilampi Soidensalonlampi Vääräjärvi Heinälampi Kaakkolampi Lapinlampi Pieni Suojärvi Soimalampi Ylimmäinen 6 (92)
Hevoslampi Kaakkolampi 2 Lapinselkä Pieni Säynätjärvi Suojärvi Riiplampi Hietajärvi Kaakkolampi 3 Latosenlampi Pieni-Valkeinen Susilampi Ylimmäinen Hiilenjärvi Kaijanlampi Lehijärvi Pohjoislampi Syysjärvi Ruuhilampi Hopealampi Kakarinlampi Luupää Porkkalampi Särkijärvi Yläiset Lammit Hosiolampi Kalaton Matkus Pyydysjärvi Säynätlampi Ylä-Kälkäjärvi Humalalampi Kangas-Kapeinen Matkuslampi Pyöreä Kuorejärvi Talvilampi Hyytiä Kangaslampi Mustalampi Päijänne Tuohilampi 2.2 Suunnittelutilanne MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava käsittää tarpeellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009. Maakuntakaava korvaa Keski-Suomen seutukaavan. Maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. 7 (92)
Maakuntakaavassa yleiskaavoitettavalle alueelle on osoitettu seuraavia aluevaraus- tai kohdemerkintöjä: 8 (92)
Rutalahden satama-alue: Uittosäännössä vahvistettu pudotuspaikka. 9 (92)
Kuva 3. Kaavoitettavat vesistöt maakuntakaavassa. VAIHEMAAKUNTAKAAVAT 1 Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan ei ole osoitettu varauksia Joutsan osayleiskaavan alueelle. 2 Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski- Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon. Toisessa vaihemaakuntakaavassa on kaavoitettavalle alueelle tai sen läheisyyteen osoitettu seuraavat merkinnät: ge/1 Arvokas kallioalue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kallioalue. 10 (92)
Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. ge/2 Arvokas harjualue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. eo/2 Kalliokiviainesten ottovyöhyke Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Suunnittelumääräys: Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen kiviainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. pv Pohjavesialue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. 11 (92)
Kuva 4. Ote 2. vaihemaakuntakaavasta. 3 Vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Tuulivoima liitettiin mukaan 15.12.2010. Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012 ja ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Keski-Suomen liitto valitti korkeimpaan hallintooikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa on kaavoitettavalle alueelle tai sen läheisyyteen osoitettu seuraavat merkinnät: SL, sl Luonnonsuojelualue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. Kohde 239 Kivisuo4, Joutsa P-A 330 ha tv Tuulivoimapuiston alue (tv) 12 (92)
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. Merkintään ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Suojelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Kohde 9 Vestonmäki, Toivakka/Joutsa Kuva 5. Ote 3. vaihemaakuntakaavasta. 4 Vaihemaakuntakaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman 25.10.2014. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa on kaavoitettavalle alueelle tai sen läheisyyteen osoitettu seuraavat merkinnät: 13 (92)
Päijänteen kehittämisalue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus. Kuva 6. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkastettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. YLEISKAAVAT RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA Alueen länsiosassa on voimassa Rutajärven rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 21.11.1994. Tässä kaavatyössä Rutajärven rantaosayleiskaava kumotaan kokonaan ja laaditaan uusi kaava ranta-alueiden osalta niin, että se vastaa koko kunnan alueella voimassa olevia rantarakentamismääräyksiä ja rakentamisen mitoituskäytäntöjä. Kumottava kaavakartta on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 7). 14 (92)
Kuva 7. Ote Rutajärven rantaosayleiskaavakartasta. RUTALAHDEN YLEISKAAVA Alueen luoteisosa rajoittuu Rutalahden yleiskaavaan, joka on hyväksytty osittain 17.9.2007 ja se on saanut lainvoiman 26.3.2010. Osa Rutalahden yleiskaavan kaava-alueesta on vahvistamatta. Vahvistamaton alue Kuva 8. Ote Rutalahden yleiskaavakartasta 26.3.2010. Kaava-alueeseen rajoittuvat yleiskaavat Nyt laadittava rantaosayleiskaava rajautuu osittain seuraaviin rantaosayleiskaavoihin: Puulan alueen rantaosayleiskaava, Kangasniemi, hyv.26.5.2003 Toivakan rantayleiskaavan itäosa, Toivakka, hyv. 12.11.2003 Toivakan läntisen osan rantaosayleiskaava, Toivakka, hyv. 11.11.2004 15 (92)
Päijänteen ranta-yk III ja IV osa, Jyväskylä, hyv. 23.8.1996 Suur-Päijänteen, Tammijärven-Hauhan ym. rantayleiskaava, Luhanka, hyv. 20.6.2002 Joutsan rantayleiskaava (1 ja 2 osa-alueet), Joutsan eteläosa, hyv. 3.5.2004 Kuvasovitteita on osoitettu suurimpien järvien osalta. Kuvissa havainnollistetaan voimassa olevan naapurikunnan yleiskaavan suhdetta Joutsan pohjoisosien rantayleiskaavan ehdotusvaiheen kaavakarttaan. Kuvissa on Toivakan rantaosayleiskaavan ja Kangasniemen Puulan alueen rantaosayleiskaava. Kuva 9. Kuvasovite Toivakan kunnan Siikajärven Särkijärven rantaosayleiskaavaan. Tällä yleiskaavalla osoitettavia uusia loma-asuntojen rakennuspaikkoja on lähinnä vastarannalla suhteessa naapurikunnan rantaosayleiskaavan loma-asuntoalueisiin. Naapurikuntaa lähinnä olevat rakennuspaikat on muodostettu ranta-asemakaavoilla. 16 (92)
Kuva 10. Kuvasovite Toivakan kunnan Iso-Vehmaisen ja Riihijärven rantaosayleiskaavaan. Seuraavalla sivulla esitetyssä kuvasovitteessa näkyy, kuinka tehokkaasti olemassa olevia rakennuspaikkoja on muodostunut, niin naapurikunnan puolella kuin tämän yleiskaavaan toteutuneina rakennuspaikkoina (keltainen ympyrä). Rakennuspaikkojen ympärillä on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä luontokohteita. 17 (92)
Kuva 11. Kuvasovite Toivakan kunnan Päijänteen Rutalahden rantaosayleiskaavaan. Kangasniemen kunnan puolella on voimassa Puulan alueen rantaosayleiskaava. Kuvasovitteessa näkyy kaavan tilanne. Joutsan pohjoisosien rantayleiskaavaan on kaavoitettu neljä loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kangasniemen yleiskaavassa ei ole esitetty suuria ryhmiä, vaan rakentamisen alueet koostuvat pienemmistä, yhden ja kahden rakennuspaikan alueista. Kangasniemen yleiskaavassa on myös paljon pysyvän asumisen rakennuspaikkoja. Kuva 12. Kuvasovite Kangasniemen kunnan Puulan alueen rantaosayleiskaavaan. 18 (92)
ASEMAKAAVAT Kaavoitettaville ranta-alueille sijoittuu kuusi voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. 1) Isoniemi 10.9.1992 2) Vuorelan rantakaava 17.10.1995 3) Kirkkoselkä 14.6.1979 4) Kirkkoselän rantakaavan muutos 9.5.1991 5) Hiilen, Valkea, Riihi ja Siikajärven ranta-asemakaava 20.12.2001 6) Riihijärven ranta-asemakaavan muutos 2008 7) Kivijärven ranta-asemakaava 19.8.2013 5 5 1 5 5 5 5 2 7 3 ja 4 Kuva 13. Voimassa olevat ranta-asemakaavat. 19 (92)
ISONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, 1992 Kuva 14. Ote Isoniemen ranta-asemakaavasta. VUORELAN RANTAKAAVA, 1995 Vuorelan rantakaava on hyväksytty Leivonmäen kunnanvaltuustossa 1995. Silloinen ympäristökeskus vahvisti kunnanvaltuuston päätöksen muilta osin, mutta korttelin 2 rakennuspaikka 6 jätettiin vahvistamatta. Kuva 15. Otteita Vuorelan rantakaavasta. Oikealla osasuurennokset. 20 (92)
KIRKKOSELÄN RANTAKAAVA JA RANTAKAAVAN MUUTOS Kirkkoselän rantakaava on voimassa oleva siltä osin, missä Kirkkoselän ranta-asemakaavan muutos ei sitä korvaa. Kirkkoselän rantakaavan muutos on laadittu vain osalle Kirkkoselän rantakaavasta. Kuva 16. Kirkkoselän rantakaava. Kuva 17. Otteet Kirkkoselän ja Kirkkoselän rantakaavan osittaisen muutoksen kaavakartoista Niinniemen alueella. Yleiskaavan alkuvaiheessa oli vireillä Kirkkoselän rantakaavan alueella Niinniemen asemakaavan muutos. Kaavahankkeesta on kuitenkin luovuttu yleiskaavan vireillä olon aikana. Niinniemen alueella jää voimaan Kirkkoselän rantakaava ja Kirkkoselän rantakaavan muutos. 21 (92)
HIILEN-, VALKEA-, RIIHI- JA SIIKAJÄRVEN RANTAKAAVA, 2001 Rantakaava on hyväksytty Leivonmäen kunnanvaltuustossa vuonna 2001. Kaavassa osoitetaan merkintöjä Riihijärven, Hiilenjärven, Valkeajärven, Siikajärven, Iso Kuorejärven ja Iso Jouhtjärven rannoille. Rantakaavalla muodostuu korttelit 1-6 ja niihin liittyvät liikenne- sekä maa- ja metsätalousalueet. Kuva 18. Otteita Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven rantakaavasta. RIIHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, 2008 Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asuntorakennuksen sekä erillisen rantasaunan, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 125 k-m 2. Lisäksi saa rakentaa tulisijattoman aittarakennuksen 12 k-m 2 ja yhden varasto-/huoltorakennuksen ja käymälän, joiden pintaala on yhteensä 25 k-m 2. 22 (92)
Kuva 19. Kaavakartta Riihijärven ranta-asemakaavan muutoksesta. KIVIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA, 2013 Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m 2. Kuva 20. Kaavakartta Kivijärven ranta-asemakaavan kaavakartasta. Rakennusjärjestys Joutsan kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston 19.12.2011 69 hyväksymä rakennusjärjestys. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään ajantasaista maastotietokantaa sekä vuoden 2014 numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Muut suunnitelmat ja selvitykset Rantayleiskaavan tausta-aineistona on käytetty seuraavia tehtyjä selvityksiä. Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 2009) 23 (92)
Leivonmäen muinaisjäännösten inventointi 2004 (Keski-Suomen museo 2004, Hanna Kelola) Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (Keski-Suomen liitto, 2003) Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005. (Keski-Suomen ympäristökeskus) Rutajärven rantayleiskaavan muutos / Rutalahden yleiskaavan laajennus luonto- ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus, Kärkkäinen, 2006) Rutalahden luontoselvitys (Hakkari Tomi, 2002) Rutalahden osayleiskaavan vaikutukset Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi Naturaalueen luontoarvoihin (Suunnittelukeskus Oy, J. Kärkkäinen, 2003) Rutalahden yleiskaavan mitoitusperuteet Vesiosuuskuntien suunnitelmat Vt4:n tiesuunnitelmat ja niiden yhteydessä tehdyt selvitykset Joutsan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2.3 Laaditut selvitykset Tätä rantayleiskaavaa varten on laadittu seuraavia perusselvityksiä. Luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, FM, Biologi Soile Turkulainen, 2010-2011) Maisematarkastelu (Pöyry Finland Oy, maisema-arkkitehti Kaisa Rantee, 2011) Maisemaselvitys (Ramboll Finland Oy, maisema-arkkitehti Kaisa Rantee, 2016) Liito-oravaselvitys (Pöyry Finland Oy, FM, biologi Soile Turkulainen, 2011) Linnustoselvitys (Jirka Lahtinen, 2011) 2.4 Maanomistus Alueen kiinteistöt ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Leivonmäen kansallispuiston alue on Suomen valtion omistuksessa. Lisäksi valtiolla on laajempi kokonaisuus kiinteistöomistuksia mm. Rutajärven länsipuolella. 24 (92)
Kuva 21. Valtion maanomistus kaava-alueella punaisella. 2.5 Väestö ja elinkeinot Joutsan kunnassa on asukkaita n. 5000 henkilöä. Joutsa tunnetaan kesäkuntana ja kunnassa onkin kesäasuntoja n. 2400 kpl. Entisen Leivonmäen kunnan alueella, mihin kaava pääosin sijoittuu, on asukkaita 1100 henkilöä. Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueella on myös tarjolla paljon erilaisia matkailupalveluja. Rutajärven eteläpuolella on laajoja turvetuotantoalueita. Muita turvetuotannon suoalueita on kaava-alueen itäosissa. Turvetuotannon alueista on laadittu kaavaselostukseen liitekartta (Liite 8). 2.6 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Leivonmäen kyläkeskuksen ja Joutsan keskustan palveluihin, joista löytyvät tarvittavat päivittäisasioinnin palvelut. Itse kaava-alueen palvelut rajoittuvat lähinnä majoituspalveluihin, luontopalveluihin, matkailupalveluihin ja niihin liittyviin oheispalveluihin. Jyväskylän tarjoamat palvelut on saavutettavissa n. 40 kilometrin etäisyydellä. Leivonmäen kyläkeskuksen palveluita ovat apteekki, kauneus- ja hyvinvointipalvelut, parturi, autonkorjaus- ja rengashuoltopalvelu ja kaksi hoivapalveluyritystä. Huoltoasema valtatien 4 varrella tarjoaa polttoainemyynnin lisäksi posti-, ravintola- ja elintarvikemyyntipalvelut. Kurkiauran koulussa Leivonmäen keskustassa järjestetään perusopetusta 0-6 luokille. Muita kunnallisia palveluita ovat kuntosali, uimahalli, kirjasto, Leivonmäen terveysasema ja vanhusten palvelukoti. Kurkiauran koulu toimii Leivonmäen kyläkeskuksessa kolmiopettajaisena kouluna apunaan muuta kouluhenkilökuntaa. Koulussa toimii esiopetus, 1-2 luokka, 3-4 luokka ja 5-6 luokka. Koulukyyditys on järjestetty kuvassa 15 olevan reitin mukaisesti. Omavastuumatkoina on määritelty kilometriraja 0.-2. luokan oppilailla kolme (3) kilometriä ja 3.-9. luokan oppilailla viisi (5) kilometriä. 25 (92)
Kuva 22. Koulukyytireitistöä Kurkiauran kouluun. Lapsiennuste Kurkiauran koululle on tehty vuoteen 2020 saakka. Ennusteen mukaan oppilasmäärä pysyy 40 oppilaan tuntumassa. Alla olevassa diagrammissa on ennuste vuosittain vuoteen 2020 saakka. Kurkikankaan koulu oli mukana Oma kansallispuisto tutuksi hankkeessa, jonka tuloksena syntyi Lumen ja jään valtakunnassa opetusmateriaalipaketti. Hankkeessa oli mukana Joutsan- Luhangan yläaste, Metsähallitus, Keski-Suomen ympäristökeskus ja Jyväskylän yliopisto. Rutalahden kylältä osa lapsista käy peruskoulua Toivakan koulukeskuksessa. Uusia koululaisia olisi Rutalahden kylältä oppilasennusteen mukaan tulossa 2-4 oppilasta/vuosi. 2.7 Tekninen huolto Osa kaavoitettavasta alueesta kuuluu Joutsan kunnan vesi- ja jätevesiverkoston runkolinjan toiminta-alueelle. Vesi- ja jätevesirunkolinja kulkee välillä Joutsa-Leivonmäki, Leivonmäen keskusta-alueella ja jatkaa edelleen länteen Leivonmäki-Selänpohjan kautta pohjoisen suuntaan 26 (92)
Rutalahteen. Joutsan kunnan verkostoa ovat Kivisuon vesiosuuskuntaan liittyvä runkovesi- ja viemäriverkko välillä Leivonmäki Selänpohja. Kivisuon vesiosuuskunnalle kuuluu vain talohaarat. Kivisuon vesiosuuskunnan toiminta-alueet on liitetty kaavaselostuksen liitteeksi (Liite 11). Kuva 23. Joutsan kunnan vesi- ja jätevesiverkoston runkolinja merkitty sinisellä. Kivisuon vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesi ruskealla viivalla. Runkolinjaan tulee haaroja Kivisuon vesiosuuskunnan toiminta-alueelta. Haaroja tulee Rutajärven Kirkkoselästä, Sorsanselästä ja Keskinenveden alueilta sekä Joutsjärveltä. Kivisuon vesiosuuskunnan vaikutusaluetta on Leivonmäen kansallispuistossa. 27 (92)
Toinen vesi- ja jätevesirunkolinja tulee Toivakan suunnalta Rutalahteen. Toivakan kunta on rakentanut yhdessä silloisen Leivonmäen kunnan kanssa vesi- ja jätevesirunkolinjan välille Toivakka kk Rutalahti. Runkolinjaan on liitetty Viisarimäen, Satulakiven ja Koskikaran vesiosuuskunnat, joista Koskikaran vesiosuuskunnan toiminta-alue sijoittuu Joutsan kunnan puolelle Rutalahteen, kaavoitettavan alueen luoteisosaan. Koskikaran vesiosuuskunnan verkostoon tulee puhdasvesi Toivakasta ja myös jätevedet johdetaan Toivakan verkostoon. Viisarinmäen ja Satulakiven vesiosuuskunnan toiminta-alueet ovat Toivakan kunnan puolella, eikä niillä ole vaikutusta tämän yleiskaavan alueella. Toivakan puolella vaikuttava Nisulan vesiosuuskunta saa puhtaan veden Koskikaran vesiosuuskunnan verkosta ja johtaa jätevedet Rutalahden jäteveden runkoverkkoon ja edelleen Toivakan jätevedenpuhdistamolle. Kuva 24. Koskikaran vesiosuuskunnan toiminta-alue punaisella viivalla. Toivakan runkolinja sinisellä viivalla. 2.8 Liikenne ja melu Suunnittelualuetta halkova valtatie 4 on tärkeä etelästä pohjoiseen kulkeva tieyhteys Lahdesta Jyväskylän kautta Ouluun. Valtatie palvelee valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä ja sen asema etelä-pohjoissuuntaisena kuljetusväylänä on vahva. Valtatietä 4 pitkin kulkee keskimäärin 6000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kesäaikaan liikennemäärä kasvaa ollen noin 7100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelossa valtatie 4 on Leivonmäen kohdalla osoitettu joukkoliikenteen laatukäytävänä (jl) ja valtatien/runkotien merkittävän parantamisen kohteena. Valtatien 4 perusparantaminen ja rakentaminen välillä Lusi-Vaajakoski on valmistunut vuoden 2011 lopussa. 28 (92)
Kuva 25. Valtatie 4 Leivonmäen kyläalueen kohdalla lähellä Korkeakankaantien liittymää. (kuva: Google maps) Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä kulkevia yhdysteitä: 6131 Korkeakankaantie 6132 Kivisuontie 6133 Vällyhoilontie 6162 Havumäentie 16638 Nisulantie 16653 Harjunlahdentie 16655 Leivonmäentie 16657 Etu-Ikolantie 16659 Pajumäentie 16661 Lapintie 16663 Paloisentie Suunnittelualueen läheisyydessä kulkevia seututeitä on vain yksi; 431 Otava-Hirvensalmi-Leivonmäki Kuva 26. Ote tienumerokartasta (Liikennevirasto, 1.1.2014). 29 (92)
Kuva27. Ote liikennemääräkartasta (Liikennevirasto, 2013). Oikealla raskaan liikenteen liikennemäärät (Liikennevirasto, 2012) Melu Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisesti ei asuinkiinteistöillä päiväajan keskiäänitaso saisi ylittää 55 db eikä loma-asuntojen osalta 45 db tasoa. Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Ulkona Päivällä klo 7-22 Yöllä 22-7 Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db (uudet alueet 45 db) Virkistysalueet taajamissa ja 55 db 50 db (uudet alueet 45 db) viiden välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db Oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db - Loma-asumiseen käytettävät 45 db 40 db alueet ja leirintäalueet, Virkistysalueet taajamien ulkopuolella 45 db 40 db ja luonnonsuoje- lualueet Sisällä Päivällä klo 7-22 Yöllä 22-7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 2.9 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta on selvitetty rakennuslupatietojen, peruskarttojen ja olemassa olevien selvitysten perusteella. Alueella sijaitsee 462 loma-asuntoa ja 75 vakituiseksi asunnoksi osoitettua asuntoa. Pysyvää asutusta on muodostunut pääosin teiden varsille ja niiden läheisyyteen. 30 (92)
Kuva 28. Loma-asuntojen ja pysyvien asuntojen sijoittuminen alueelle. 2.10 Rakennettu kulttuuriympäristö Keski-Suomen maakuntakaavan yhteydessä on laadittu selvitys Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa. Kaava-alueella on kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä: Selänpohjan kurssikeskuksen alue ja rakennushistoriallisesti arvokas Haapalehdon tila. Kohteet on merkitty kaavakartalle sr merkinnällä. Kohde 12 Haapalehdon tila Haapalehdon tila sijaitsee Haapasuon kansallispuiston alueella soiden keskellä. Lehtomaisella saarekkeella ja pienen peltoalueen vieressä olevalla pienviljelystilalla on perinteisiä maatilarakennuksia. Haapalehdon tilalla on kaksi huonetta ja keittiön käsittävä asuinrakennus 1900 luvun alusta, samanikäinen hirsinavetta, aittarakennus 1920-1950-luvuilta, sauna, riihi, puimala ja lato. Perinteisesti korjatuissa hirsirakennuksissa eletään luontaistaloudessa ja harjoitetaan pienimuotoista suoluontoon kytkeytynyttä matkailutoimintaa. Rakennusinventointi 1990; kohde 61, Teija Ahola arvo: paikallinen rakennushistoriallinen, paikallinen maisemallinen Kuva 29. Otteita Haapalehdon tilan inventointiaineistosta (lähde: Keski-Suomen museo). 31 (92)
Kohde 23 Selänpohjan kurssikeskus Selänpohja sijaitsee Rutajärven Sorsanselän pohjoispohjukassa Kivisuolta Rutalahteen kulkevan maantien varressa. Alueella on kahdeksan puurakenteista asuinrakennusta sekä rannassa saunarakennus. Asuinrakennukset ryhmittyvät peräkkäin tien varteen sen molemmin puolin. Selänpohjan rakennukset sijoittuvat männikkötasanteelle. Niiden itäpuolella on tyypillinen harjumaaston ja vesistön yhtymäkohtaan syntynyt hiekkaranta. Rakennukset ovat perusrungoltaan suorakaiteen muotoisia, betoniperustukselle tehtyjä satulakattoisia rankorakenteisia puutaloja. Ulkovuoraus on 1980-luvun peruskorjauksen jäljiltä jaettu listoilla. Ikkunat ovat melko pieniä ja ruutujaoltaan kaksiruutuisia. Talojen molemmissa päissä on sisäänkäynnit satulakattoisten pienten kuistien kautta. Rakennuksista osa on valkoisia ja osa vaalean ruskehtavia. Listat ovat tummemmat punertavan ruskeat. Katemateriaali on ilmeisesti varttilevyä tms. kuitulevyä. (Lähde: Keski-Suomen museon inventointi 1990) Rakennusinventointi 1990; ID 206542, Teija Ahola arvo: maakunnallisesti arvokas Selänpohjan alue inventoitiin vuonna 1990 Leivonmäen kunnan rakennusinventoinnissa Kivisuon turpeennostoalueen historiaa kuvastavana alueena. Kohde arvioitiin tuolloin historiallisesti ja maisemallisesti merkittäväksi. Rakennushistorialliset arvot ovat monissa korjauksissa heikentyneet, mutta miljöökokonaisuutena alue on säilynyt yhtenäisenä. Kuva 30. Otteita Selänpohjan inventointiaineistosta (lähde: Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen museo). Kohde 22 Rutalahden kylä Idyllistä Rutalahden kylää eli Päijännepohjaa on asutettu vuodesta 1543 alkaen. Kylän asutus on tiivistynyt vähitellen. Rutakoskessa toimi saha vuosina 1779-1915; lahkomylly jauhoi sähköä kylälle vuoteen 1949 saakka. Osa kylästä liitettiin Korpilahdesta Leivonmäkeen vuonna 1935. Tilat sijoittuvat maantien molemmin puolin lähelle järven rantaa. Rakennuskanta on uusiutunut ajan myötä, ja nykyään se muodostuu pääasiassa 1950-1970 luvuilla rakennetuista, usein laajennetuista ja peruskorjatuista asuinrakennuksista. Vanhempaa rakennuskantaa on mm. Ala-Jussilan, Auvilan, Haasiaisen, Hiekkalan ja Riemulan tiloilla. Ala-Jussilan tilan päärakennus on vuodelta 1786. Asuin- ja kaupparakennukset ovat vuodelta 1900; kauppa toimi vuoteen 1930 saakka. Pihapiiriin kuuluu myös 1870-luvulta peräisin oleva rakennus, jossa on ollut leivintupa, aittoja ja kaupan makasiini. Auvilan tilan pihapiiri on rakentunut pääasiallisesti 1930-luvun molemmin puolin. Rakennukset muodostavat yhtenäisen ja hyvin säilyneen pihapiirin. Auvilassa on toiminut kestikievari 1920-1940 luvuilla. Haasiaisen tilalla on alkujaan Emil Vihisen rakennuttama kartanomainen asuintalo 1800-1900 lukujen vaihteesta, myllytupa ja sementtitiilinen vehnämylly 1950- luvun alusta. Tilalla on ollut runsaasti erilaisia Rutalahden kylälle merkityksellistä elinkeinotoimintaa. Siellä on toiminut mylly, sähkölaitos ja kauppa 1920-luvulta alkaen. 32 (92)
Rutalahden kylänraitin maisemakuvassa on säilynyt myös useita kylän toiminnalle keskeisiä julkisia rakennuksia. Rutalahden entinen suojeluskuntatalo on peräisin vuodelta 1936, palotorni 1950-luvulta ja kansakoulu 1960-luvulta. Kuva 31. Vasemmassa kuvassa Ala-Haasiaisen rakennuksia ja oikealla olevassa kuvassa Nuorisoseurantalo Suojarinne. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä on maakuntakaavan alueluetteloon merkitty kaksi arvokkaan perinnemaiseman kohdetta. Kohde 1 Karhukorpi Karhukorven niitty sijaitsee puolen kilometrin päässä Viisarinkämi-Rutalahden maisemaalueesta. Niitty on omalaatuisensa; ilmeisesti se on ollut pitkään heinämaana. Niityn lajisto koostuu epätyypillisistä tuoreesta ja kuivasta niitystä. Alueella kasvaa perinnebiotooppien huomionarvoista lajistoa. Kohde 2 Kivijärvi Kivijärven ja sen viereisen pienen Purolan tilan maisemaa hallitsevat kiviset niityt ja hakamaat. Ne ovat entistä kaskiahoa, jotka on jätetty lehmien laitumeksi. Monipuolisen perinnemaiseman kruunaa vanha rakennuskanta. Niityillä kasvaa runsaasti huomionarvoista harvinaistunutta lajistoa. Kuva 32. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelosta, kulttuuriympäristö. (lähde: Keski-Suomen liitto). 2.11 Muinaisjäännökset Keski-Suomen maakuntakaavan yhteydessä on laadittu selvitys Leivonmäen muinaisjäännösten inventointi, jonka kenttätyöt on tehty kesällä 2004. Selvityksessä löydetyistä ja maakuntakaavaan merkityistä muinaisjäännöksistä kahdeksan sijoittuu kaava-alueelle. Näistä kahdeksan Rutajärven ranta-alueille ja yksi Iso Säynätjärvelle. Lisäksi kulttuuriperintökohteiden inventoinnin yhteydessä vuonna 2010 on löydetty kaksi muinaisjäännöstä (Valkeinen ja Valkeinen 2), jotka sijoittuvat myös kaava-alueelle. 33 (92)
8 6 2 11 5 3 1 7 4 Kuva 33. Muinaisjäännökset kartalla. Muinaismuistokohteet/alueet kaava-alueella tai sen läheisyydessä: 1. Harjunlahden uimaranta, kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen, asuinpaikat. Paikka sijaitsee Rutajärven Harjunlahden itärannalla, heti maantien länsipuolella. Maasto on hieno hiekkainen rantatörmä, jonka alaosan uimarantaan on vesirajaan siirretty hiekkaa ylempää. Vuonna 1992 uimarannan pukukopin ympärillä ollut vielä muutama neliö ehjähköä asuinpaikkaa jäljellä. Vuonna 2004 uimarannalla tehtiin parannuksia juuri inventoinnin aikana, jolloin poistetun uimakopin alta koekupista tuli löytöjä. Vaikka asuinpaikka sanottiin huomioidun uimarannan kunnostustöissä vuonna 2005 tarkastuksen yhteydessä asuinpaikka näytti pahoin niissä tuhoutuneen. 2. Selänpohja, kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen, asuinpaikat. Paikka sijaitsee Rutalahden eteläosan luoteisrannalla, virkistyskeskuksen uimarannalla ja uimarannan yläpuolisella kankaalla. Vuonna 1992 paikka on ollut muutoin ehjä, mutta kärrytien kohdalta hiukan rikkoutunut. Löydöt tulivat esiin avoimen hiekkarannan takaa, loivan rantatörmän päältä kärrytieltä ja koekuopista. Vuonna 2004 asuinpaikasta ei ollut havaittavissa maanpäällisiä merkkejä. Rantaan on paikan viereen maan päälle rakennettu puuvarasto. 3. Muskanlahti, kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen, asuinpaikat. Paikka sijaitsee Rutajärven itäosassa, Muskanlahden itärannalla olevan niemen länsiosassa. Vuonna 1992 löytöjä ja likamaahavaintoja noin 80 metrin matkalta jyrkähkön rantatörmän päältä noin 20 metriä rantaviivasta. 34 (92)
Paikka edelleen vuonna 2004 täysin ehjä ja koskematon, ei uusia löytöjä. Välittömästi sen pohjoispuolella, alempana rannassa on kesämökki. 4. Harjunlahti 2, kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen, asuinpaikat. Paikka sijaitsee Rutajärven Harjunlahden kaakkoispuolella, kapean salmen ja maantien erottaman lahdenpohjukan itärannalla ja Harjunlahden uimarannan asuinpaikalta noin 600 m eteläkaakkoon olevan törmän päällä. Löydöt vuonna 1992 tehtiin tasaiselta terassilta suon ja metsätien välistä. Koekuopissa oli likamaata ja pari kvartsisälettä, joita ei otettu talteen. Vuonna 2004 paikka oli ennallaan, eikä uusia löytöjä tehty. 5. Joutsniemi, kiinteä muinaisjäännös, ajoittamaton, kivirakenteet. Röykkiöt sijaitsevat Rutajärven Pirttilahden ja Sorsanselän välisessä Joutsniemessä. Röykkiöitä, joista osa nelikulmaisia, on rantatörmän päällä ja juurella. Vuonna 1992 niitä havaittiin viisi kappaletta. Vuonna 2004 röykkiöitä havaittiin 30 kappaletta, ja ne sijoittuvat koko Joutsniemen pituudelle noin 100-200 m:n välein. Ne ovat neliskulmaisia, pelkistä kivistä rakennettuja ja niiden keskellä on pystykivi. Röykkiöiden koot vaihtelevat 1,3-2 x 1,25-1,85 m välillä. Ne sijaitsevat rantatörmän päällä tai heti sen juurella. Paikallistiedon mukaan ne ovat vedenkorkeusmerkkejä 1800-luvun lopulta, jolloin Rutajärven pintaa laskettiin pari metriä. 6. Hautasaari, kiinteä muinaisjäännös, historiallinen, hautapaikat. Paikka sijaitsee Havumäen kylässä Iso-Säynätjärven etelärannalla olevan kapean niemen leveämmässä pohjoispäässä, muinaisessa saaressa. Niemelle tehdyistä hautauksista on runsaasti kertomuksia. Kaivausvuonna paikalla oli näkyvissä 9 painannetta. Näistä tutkittiin painanteet 2, 6 ja 3, joista kaksi ensimmäistä olivat löydöttömiä, mutta viimeisessä oli ihmisluuta. 7. Harjuniemi, kiinteä muinaisjäännös, historiallinen, kivirakenteet. Rantatörmällä pitkin Harjuniemeä on seitsemän nelikulmaista kiviröykkiötä noin sadan metrin päässä toisistaan. Ne on tehty pelkästään kivestä ja neljän röykkiön keksikiveen on piirretty numero. Röykkiöt muistuttavat Joutsniemen röykkiöitä ja ovat ilmeisesti jonkinlaisia vedenkorkeuden mittoja 1800-luvun lopulta. 8. Koukunniemi, kiinteä muinaisjäännös, historiallinen, kivirakenteet. Niemellä on neljä neliskulmaista kiviröykkiötä. Ne muistuttavat Joutsniemen ja Harjunniemen röykkiöitä. Kahden röykkiön keskikiveen on kirjoitettu numero 99. Röykkiöt lienevät vedenkorkeuden mittoja 1800-luvun lopulta. 9. Valkeinen, kiinteä muinaisjäännös, historiallinen, työ- ja valmistuspaikat. Tervahauta sijaitsee kangasmetsässä, aivan tien vieressä. Tie on leikannut hieman sen vallia ja rikkinäisessä kohdassa on hiiltä. Tervahaudassa ei ole halssia, sen pohjoipuolella on kaksi pienempää kuoppaa, mahdollisesti ns. tuuletusreikää. Haudassa on matalat, mutta paksut vallit (leveys 2-3 metriä). Haudan pohja on suppilomainen ja sen keskellä on jyrkkäreunainen pyöreä kuppa (1,5x1,5 metriä), joka on täyttynyt vedellä. Haudan halkaisija on noin kymmenen metriä. Haudan keskellä olevan pienen kuopan syvyys on 1,5 metriä. 10. Valkeinen 2, kiinteä muinaisjäännös, historiallinen, työ- ja valmistuspaikat. Tervahaudat sijaitsevat tien vieressä, sen länsipuolella kangasmetsässä, jossa on äestetty aukeaa. Pohjoisempi hauta on ajettu rikki. Sen koko on ollut noin 7 x 5 metriä. Eteläisempi hauta sijaitsee viiden metrin päässä rikkoutuneesta. Se on kooltaan 4 x 3 metriä. Sen tien puoleisella reunalla on hieman vallia. Kuopan syvyys on 0,5 metriä. 11. Kulopalonkangas, kiinteä muinaisjäännös, ajoittamaton, kivirakenteet. 35 (92)
Röykkiöt sijaitsevat Rutajärven Muskanlahdesta noin 300 m pohjoisluoteeseen, metsätien ja rantaan vievän polun risteyksen lounaispuolella metsässä. Röykkiöt ovat ihmisen tekemiä, eikä lähistöllä ole mitään merkkejä resentistä asutuksesta. Röykkiöt saattavat olla vanhoja kaski- tai peltoröykkiöitä. Vuonna 2004 röykkiöt olivat eheät vaikka ympäriltä oli kaadettu metsää. 10 9 Kuva 34. Valkeisen muinaisjäännökset. 2.12 Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee tiedossa olevia pilaantuneita maa-alueita. Hiilenjärven ja Iso Sailammen kaava-alueen tuntumassa sijaitsee kohde ID 50439. Muut tiedossa olevat kohteet (ID 50436 ja ID 50438) sijaitsevat kauempana suunnittelualueesta. Kuva 35. Otteita pilaantuneiden maa-alueiden sijoittumisesta. (lähde: OIVA-ympäristöpalvelu) 2.13 Pohjavesialueet Luokitelluista pohjavesialueista vedenharkintaa varten tärkeät Harjunkangas ja Rutalahti sijoittuvat Rutajärven kautta kulkevalle harjulle, kuten myös vedenhankintaan soveltuva Selänpohja. Selvitysalueen keskiosaan sijoittuvat vedenhankintaan soveltuva Säynätharju ja muuksi pohjavesialueeksi luokiteltu Havumäki. Leivonmäen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijoittuu taajaman kohdalle moreenimäelle. 36 (92)
Leivonmäen pohjavesialueella sijaitsee Kangaslammen vedenottamo ja Harjunkankaan pohjavesialueella sijaitsee Harjunlahden vedenottamo. Kuva 36. Kaava-alueen pohjavesialueet. (Lähde: Paikkatietoikkuna 22.5.2013) 2.14 Virkistyskäyttö Tärkein virkistysalue kaava-alueella on Leivonmäen kansallispuisto, joka on perustettu 1.3.2003. Kansallispuiston pinta-ala on n. 30 km². Vuosittain siellä vierailee noin 12500 kävijää. Vuonna 2010 kansallispuistossa suoritettiin kävijätutkimus. Tutkimuksen mukaan kävijöistä 77 % oli päiväkävijöitä, lähes neljännes yöpyi alueella. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 3,4 tuntia, yöpyjät noin vuorokauden. Kansallispuiston paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin 0,2 miljoonaa euroa ja 3 henkilötyövuotta. Kansallispuiston alue ja Rutalahti kuuluvat maakuntakaavan mukaiselle matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle (mv2), jonka ydin on Leivonmäen kansallispuisto. Päijänteen vesiliikenneverkosto on kohdealueen merkittävimpiä osia. Merkinnän suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Rutalahden satamasta on merkitty ulkoilun yhteystarve (1) Leivonmäen kansallispuiston alueelle. Yhteystarve (2) on merkitty myös Leivonmäen kansallispuiston ja Vaarunvuoren suojelualueen välille. 37 (92)
Kuva 37. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelosta, kulttuuriympäristö. (lähde: Keski-Suomen liitto). Leivonmäen ja Rutalahden alueille on maakuntakaavan alueluettelossa osoitettu myös Keski- Suomen maakuntaura ja sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina sekä moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. Niinniemen alueella on toimiva ja hoidettu venevalkama. Kuva 38. Niinniemessä oleva venevalkama. 2.15 Luonnonympäristö Kaava-alueelle on tehty erillinen luontoselvitys, jossa on kartoitettu alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksestä tehdyssä raportissa on annettu suosituksia luontokohteiden huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa. Raportti on selostuksen liitteenä (Liite 2). 38 (92)
Kuva 39. Luontoselvitykseen sisältyneet vesistöt, Rutajärveä lukuun ottamatta. Arvokkaat luontokohteet 1. Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori, Natura-alue 2. Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi, Natura-alue 3. Rokasuo, Natura-alue 4. Leivonmäen kansallispuisto, Luonnonsuojelualue 5. Rouvinmäki-Lehtimäki kallioalue, Valtakunnallisesti erittäin arvokas kallioalue 6. Isovuori-Matkuksenkolu kallioalue 7. Haukkavuoren kallioalue 8. Vällyvuori-Jouhtvuoren kallioalue 9. Huuvuori-Kuivavuori-Kylkisvuoren kallioalueet 10. Haapajoen alueen luonnonsuojelualueet Maakunnallisesti arvokkaat luontokohteet 11. Kivijärven laitumet, Maakunnallisesti merkittävä Paikallisesti merkittävät kohteet 12. ja 13. Naukjärven pohjoisosan suot ja liito-oravaesiintymä 14. Vallaslampi 15. Susilampi 16. ja 17. Säpöslahti ja liito-oravaesiintymä 18. ja 19. Kuivalampi 20. Porkkalammen puro 21. 22. 23. ja 24. Ylä- ja Ala-Kälkäjärven kosket ja liito-oravaesiintymä 25. ja 26. Jukko ja Hyytiä 27. 28. 29. 30. ja 31. Kivijärven ja ympäristön kosteikot ja luoto 32. ja 33. Ylimmäinen Ruuhilampi ja Hakoslampi 39 (92)
34. Hakosjärven rantametsät, purot ja kalliot 35. ja 36. Ison Säynätjärven harju ja puro 37. 38. 39. ja 40. Lehijärven uomat, niitty ja luoto 41. Kaakkolampi 42. ja 43. Kivijärven ruovikko ja rantametsät 44. ja 45. Hyötyjärven eteläranta 46. Vähä-Särkijärven pohjoispää 47. Kaijanlammen pohjoispää 48. 49. ja 50. Siikajärven pienvedet ja saaret 51. Kaakkolampi 52. Riihijärven Lammasniemen liito-oravaesiintymä 53. Iso-Vehmaisen rantametsä 54. Kotasenlammen rantasuot 55. Iso Jouhtjärven pohjoisosa 56. Valkea Kuorejärvi ja Iso Kuorejärvi 57. ja 58. Kolmisoppinen ja Kuorejärvet 59. Sailammet 60. ja 61. Valkeajärven lehto ja suo 62. 63. 64. ja 65. Päijänteen purot, ruovikkoja liito-oravaesiintymä 66. ja 67. Järnätjärven itärannan metsä ja liito-oravaesiintymä 68. 69. ja 70. Haapajoki 71. Yläisetlammet ja Riutanpäällinen 72. Joutsjärvi 73. Vääräjärvet (läntiset) 74. 75. ja 76. Vääräjärven (itäinen) rantametsä ja purot Numeroindeksi kaavakartan luo merkin yhteydessä. Liito-oravien esiintymisalueiden numeroindeksi kaavakartan lii merkin yhteydessä. Kuva 40. Yläkuvassa Kälkäjärvien välinen koski ja Hyytiä. Alakuvassa Kaijanlammen pohjoispää ja Siikajärven rantakiviä. (Luontoselvitys, Pöyry Finland Oy, 2011) 40 (92)
Kuva 41. Järnätjärven itärannan metsää. (kuva: Google maps) Kuva 42. Luontoselvityksen sisältämät luontokohteet. Rutajärven rantaosayleiskaavan luontokohteet Rutajärven rantaosayleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys 11.10.2006. Selvityksen on laatinut silloinen Suunnittelukeskus Oy, FK Jari Kärkkäinen. Rutajärven rantaosayleiskaavassa osoitetut kohteet (sk; Uhanalaisen kasvilajin suojelukohde) on osoitettu myös tässä kaavassa sk merkinnällä. Kohde 2 Isovuori-Matkuksenkolu Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Kohde 3 Nauklahden luhta-letto Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas 41 (92)
Kohde 4 Tuliniemen rantasuo Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Kohde 5 Kolkkapohjan korpi ja luhta Paikallisesti arvokas Kohde 6 Kiertolammen puro Paikallisesti arvokas Kohde 7 Rutatorpan ranta, sara- ja metsäluhta Paikallisesti arvokas Kohde 8 Koukkuniemen lehto Paikallisesti arvokas Kohde 9 Koukinniemen luhta Paikallisesti arvokas Kohde 10 Koskelon suo ja Myllypuro Paikallisesti arvokas Kohde 11 Ranta-Heikkilän luhta Paikallisesti arvokas Kohde 12 Kanervalahden luhta Paikallisesti arvokas Kohde 13 Rantolahden luhdat Paikallisesti arvokas Kohde 14 Niemaanlahti luhta ja puronvarsi Paikallisesti arvokas Kohde 15 Haapalahti Paikallisesti arvokas Kohde 16 Riuttaniemen ja Levälahden rantasuot Paikallisesti arvokas Kohde 17 Tenniksen suot Paikallisesti arvokas Kuva 43. Rutajärven rannoilla ominaista saraikkoa ja saraluhtaa (kuva vasemmalla: J. Kärkkäinen, Rutajärven ryk luonto- ja maisemaselvitys, 2006. Kuva oikealla: Luontoselvitys, Pöyry Finland Oy, 2011). 2.15.1 Yksityisten suojelualueet Suunnittelualueella sijaitsee myös yksityisten maanomistajien maille perustettuja suojelualueita. Niistä muutama on määräaikainen rauhoitusalue. Kuva 44. Ote OIVA-ympäristöpalvelun tietokannassa olevista suojelualueista. 42 (92)
Suojelualueet on koottu erilliselle kaavaselostuksen liitteelle (Liite 9). Haukkavuoren lehmusmetsikkö Joki-Jussilan luonnonsuojelualue Muurahaiskeko Laurilan luonnonsuojelualue Rutajoen ranta-alueen luonnonsuojelualue Hiekkola, määräaikainen rauhoitusalue Lohikoski Käärmesuon rauhoitusalue, määräaikainen rauhoitusalue Humallammen lehdon luonnonsuojelualue Hietajärven rannan luonnonsuojelualue Hietajärven metsän luonnonsuojelualue, kuuluu myös kansallispuiston alueeseen Kesäniemen luonnonsuojelualue Korpisaaren luonnonsuojelualue Sinkkosen luonnonsuojelualue Koivula 1:n luonnonsuojelualue Toivola 1:n luonnonsuojelualue Sorsarannan luonnonsuojelualue Kivikko Kaunisrannan-Selkäsaaren luonnonsuojelualue Haapasuon luonnonsuojelualue Haapalehdon metsät Ison Harjujärven luonnonsuojelualue Vapon Haapasuon suojelualue 2.15.2 Leivonmäen Kansallispuisto Leivonmäen kansallispuisto on perustettu 1.3.2003 ja se on kooltaan n. 30 km 2. Puistoa hallinnoi ja hoitaa Metsähallitus. Leivonmäen kansallispuisto on monipuolinen suo- ja metsäluonnon kokonaisuus, johon kuuluu myös maisemallisesti arvokkaita harjualueita sekä lukuisia pienvesistöjä ja ranta-alueita. Puisto on osa Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi-Natura 2000 kohdetta (FI 0900074). Kuva 45. Leivonmäen Kansallispuisto, kuva Metsähallitus. Oikealla on kansallispuisto osoitettu oranssina alueena ja Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi Natura 2000 alue on osoitettu sinisellä rajauksella. Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on julkaistu vuonna 2009. Suunnitelmassa esitetään suunnittelualueen kehittämistä koskevat strategiset linjaukset sekä raamit käytännön luonnonhoito- ja käyttöratkaisujen toteuttamiseen. Tärkein suojelutavoite on säilyttää 43 (92)