27.4.2014. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 2018 ja talousarvion 2016 laadintaohjeet

1 (17) 27.4.2015 99 Toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 2018 ja talousarvion 2016 laadintaohjeet Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 1.1. Toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen... 2 1.1.1. Uuden strategian valmistelu... 2 1.1.2. Opetustoimen talouden kehitys... 2 1.2. Kuntayhtymän organisaatio... 4 2. AIKATAULU... 5 3. VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET... 6 3.1. Talousarvioasetelma ja sitovuus... 6 3.2. Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat... 6 3.3. Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne... 7 3.4. Riskienhallinta... 9 4. YKSITYISKOHTAISET OHJEET... 11 4.1. Esitystarkkuus ja muoto... 11 4.2. Henkilöstösuunnittelu ja -kulut... 11 4.2.1. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen... 11 4.2.2. Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu... 11 4.2.3. Laadullinen henkilöstösuunnittelu... 12 4.2.4. Henkilöstökulujen budjetointi... 13 4.2.5. Henkilöstösuunnittelu ja resursointi Oppimis- ja koulutuspalveluissa... 13 4.2.6. Henkilösivukulut... 14 4.5. Kiinteistönpito... 14 4.5.1. Sisäiset vuokrat... 14 4.5.2. Investointimenona käsiteltävät hankkeet... 15 4.5.3. Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset... 15 4.5.4. Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot... 15 4.6. Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma... 15 4.6.1. Hankkeet, jotka maksavat yli 100.000 euroa (alv 0%)... 15 4.6.2. Irtain omaisuus, joka maksaa alle 100.000 euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli 10.000 euroa (alv 0%).... 15 4.6.3 Atk-laitteet... 16 4.6.4. Muu kalusto... 16 4.7. Sisäiset erät... 16 4.8. Valtionosuudet ja korvaukset... 16 4.9. Maksut ja korvaukset... 16 5. VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET... 17 5.1. Yleistä... 17 5.2. Laadintaperiaatteet... 17 5.3. Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet... 17

2 (17) 1. Yleistä Vuoden 2015 alusta Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymä eli Koulutuskeskus Salpaus on jatkossakin Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ja suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Suomessa. Vuosittain Salpauksessa opiskelee yli 20 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna talousarviossa 2015 on noin 79 milj. miljoonaa euroa. Henkilöstöä Salpauksessa on vuonna 2015 henkilötyövuosina noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 620 ja noin 230 muuta henkilöstöä. Kuntalaki sisältää määräyksiä kuntayhtymien talouden ohjaussäännöksistä. Säännösten mukaan kuntayhtymälle on hyväksyttävä talousarvio ja kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on talousarviosuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän kokonaistalouden tasapainottamisessa taloussuunnitelmalla on keskeinen merkitys. Kuntayhtymän talousarviossa esitetään hyväksyttyjen tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat. Siinä osoitetaan myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Talousarvion rakenteista on säädetty, että talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä. Rakenteen avulla kuntayhtymän talous esitetään sekä tuloslaskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILA:n (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot käsitellään yksikkökohtaisissa talousarvioissa ja esitetään kuntayhtymän tuloslaskelmassa. 1.1. Toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen 1.1.1. Uuden strategian valmistelu Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016-2020 käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Huhti-toukokuussa 2015 on varsinainen strategian laatimisvaihe. Uusi strategiakokonaisuus on tarkoitus saada yhtymähallituksen käsittelyyn alkukesästä 2015 ja huomioida osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2016 2018 ja talousarviota 2016. 1.1.2. Opetustoimen talouden kehitys Kuntayhtymän vuoden 2014 tilinpäätös oli hyvä ja siinä näkyvät vuonna 2013 ja 2014 toteutettujen sopeuttamistoimien vaikutukset odotetun mukai-

3 (17) sesti. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin erityisesti vuosien 2014-2016 haasteisiin valmistautumiseksi. Vuoden 2015 toiminnan ja talouden toteuttaminen talousarvion tavoitteiden mukaisesti ei olisi mahdollista ilman em. sopeuttamistoimia. Vuosien 2016-2018 toiminnan taloudelliset haasteet tulevat olemaan mittavat ja rakennemuutoksen tulee tukea näiden haasteiden voittamista. Toiminta- ja taloussuunnittelussa selvitetään myös mahdolliset esiin nousevat sopeuttamis- ja neuvottelutarpeet. Talouden näkökulmasta Koulutuskeskus Salpauksen ensimmäinen vuosineljännes 2015 ei tuonut suuria muutoksia, kahtena viime vuonna toteutetut ja aloitetut sopeuttamistoimet näkyvät, mutta tilanne on jatkossakin erityisesti koulutusaloilla haasteellinen ja opetuksen ja ohjauksen toimintatapoja tulee tutkinnon uudistuksen myötä muuttaa ja kehittää edelleen. Vaikka koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää koskeva uudistus ennen eduskuntavaaleja kariutui, on koulutuksenjärjestäjiä kehotettu jatkamaan sopeutustoimia ja varautumista edelleen tiukkenevaan talouteen. Tulosperusteiseen rahoitukseen on edelleen valmistauduttava. OKM:n päätti kesällä 2013 vähentää opiskelijapaikkojen asteittain -380 vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2016 paikkoja vähenee 170. Lisäksi myös yksikköhintoja on leikattu. Tämä ja edelleen tiukka aikuiskoulutuksen myyntija kannattavuustilanne edellyttävät jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä tarkkaa toiminnan ohjausta. Edelleen Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja on yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 valtion ja kuntien rahoituksesta koulutuskonsernin perusrahoituksesta. Maksujen kohdistaminen kuntayhtymälle toteutetaan 5 vuoden aikana porrastetusti alkaen vuodesta 2014 lähtien ja täysimääräisinä vuonna 2018. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2015 palkkatasoon 1,0 prosentin lisäys valtakunnallisten sopimusten ja työkokemuslisien korotusvarana. Sopimuskorotukset aikajaksolle 1.1.2016 31.1.2017 ovat vielä neuvottelematta. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. Mahdollinen lisätieto näiden neuvotteluiden tuloksista otetaan huomioon talousarviovalmistelussa. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan kuntayhtymässä niin pienellä lainanotolla kuin mahdollista. Valmisteilla olevan toimitilastrategian valmistelun ja päätöksenteon onnistuminen ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Toimitilasuunnitteluun kytkeytyy tiiviisti Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarjonnan kehittäminen Päijät-Hämeessä. Julkisen talouden säästötavoitteet ja tulevaisuuden epävarmuus eivät anna mahdollisuutta velkaantua tulevaisuuden kustannuksella. Kiinteistöjen pääomavuokrajärjestelmä perustuu neljään pääomavuokraluokkaan. Kiinteistöjen poistoaikaa lyhennettiin 30 vuodesta 20 vuoteen yhtymäkokouksen päätöksellä lokakuussa 2012. Muutos perustui KILA:n kuntajaoston antamaan poisto-ohjeeseen. Poistoajan lyhentäminen nosti sisäisiä vuokria vuosina 2013 ja 2014.

4 (17) Kiinteistöinvestointien talousarvio ja -suunnitelma perustuu kuntayhtymän toimitilastrategian valmisteluun ja sen valmiustilanteeseen. Taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä selvitetään toimitilojen vähentämisen myyntituotto-odotusten budjetointi samalla ottamalla huomioon varovaisuuden periaate. Tyhjien toimitilojen mahdollinen lisäpoistotarve arvioidaan osana taloussuunnittelua. 1.2. Kuntayhtymän organisaatio Toiminta- ja taloussuunnitelma valmistellaan voimassa olevalla organisaatiolla ja toiminnoilla. Mahdollinen lukiotoiminnan ylläpidon siirto Lahden kaupungille otetaan huomioon valmistelussa tiedossa olevan valmistelutilanteen mukaisesti. Osana Salpausta toimii oppilaitospalveluita, joita tuotetaan palvelusopimuksiin perustuen yhteisinä palveluina myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Sopimusten valmistelussa noudatettiin periaatetta, joka on kirjattu omistajakuntien ja kuntayhtymän itsensä päätöksenteossa olevassa yhtiöittämisen aiesopimuksessa. 14. Yhteiset palvelut Tavoitteena on, että yhtiöitetty ammattikorkeakoulu jatkaa Kuntayhtymän ja muiden alueellisten yhteisten palveluiden käyttäjänä ja tässä verkostossa voi oman perustehtäväänsä liittyvissä yhteisissä palveluissa toimia myös palveluiden tuottajana. Perustettava yhtiö ja toiminnoiltaan supistuva kuntayhtymä PHKK kuuluvat kumpikin Lahti-konserniin ja lisäksi kuntayhtymä perustettavan yhtiön vähemmistöosakas. Hankintalain näkökulmasta yhtiö voi ostaa kuntayhtymän palveluja samalla tavalla kuin silloin, jos yhtiö olisi kuntayhtymän tytäryhtiö ja sitä kautta Lahti-konsernin osa. Palveluiden hinnoittelu perustuu kustannusten jakoon, ei liiketoimintaan. Hinnoitteluperiaatteena on kaikkien toimintaan liittyvien kustannusten (toiminta-, yleis- ja pääomakulut) kattaminen palveluiden myynnillä. Ulospäin myytävien palvelukokonaisuuksien kustannuspohjiin kohdistetaan yleiskustannuksia ja tietojärjestelmäkuluja aiheuttamisperiaatteella tai erikseen sovittujen kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. Sopimukset on ensivaiheessa solmittu kaksivuotiskaudeksi vuosille 2015 ja 2016. Kuntayhtymä yhteisiä palveluita myydään pienissä määrin myös muille ulkopuolisille tahoille. Talousarvio esitetään yhtymäkokoukselle tuloslaskelman, investointisuunnitelman ja rahoituslaskelman muodossa.

5 (17) 2. Aikataulu Talousarvioaikataulu: Aikataulu/mennessä: Investointisuunnitelman laadintaa huhti-elokuu 2014 Talousarvion laadintaohjeet hallitukselta 27. huhtikuuta ohjeet ja muu valmisteluaineisto 28. huhtikuuta. Talousarvioesitys tallennettuna 9. elokuuta taloussuunnitteluohjelmaan Hallituksen käsittelyt: strategian esittäminen toimintasuunnitelmassa, kehitysohjelmat hallituksessa talousarvion esittely, lausunnolle kuntiin talousarviokäsittely talousarviosta päättäminen, esitys yhtymäkokoukselle, jäsenkuntien lausunnot Talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen yhtymäkokouksessa 10. elokuuta 31. elokuuta 21. syyskuuta 28. syyskuuta 26. lokakuuta

6 (17) 3. Vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeet 3.1. Talousarvioasetelma ja sitovuus Tulo- ja menolajit noudattavat KILAN kuntajaoston suositusta. Talousarvio jakaantuu seuraaviin sitovuustasoihin: 1. Käyttötalous (toimintakate) nettositovuus 2. Tuloslaskelmaosa (tilikauden tulos) nettositovuus 3. Investointiosa nettositovuus 4. Rahoitusosa Rahoitustuotot ja -kulut Varsinaisen toiminnan ja investointien nettositovuus nettokassavirta 3.2. Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2016 talousarvio valmistellaan seuraavilla lähtökohdilla - Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintojen arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla aiemmin OKM:n antamien tietojen perusteella. - OKM:n päätöksen mukaisesti budjetoinnissa huomioidaan 170 opiskelijapaikan vähennys yksikköhintarahoitteisen koulutuksen toteutuksen suunnittelussa. - Aikuiskoulutuksen toiminnan laajuus ja myyntituotot arvioidaan toteutuneen laajuuden ja tiedossa olevien muutosten pohjalta realistiseksi, mutta tavoitteelliseksi. - Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2015 palkkatasoon 1 prosentin korotus, josta 0,7 prosentin lisäys valtakunnallisten sopimusten korotusvarana ja 0,3 prosentin varaus työkokemuslisiin. (Neuvottelu valtakunnan tasolla saadaan päätökseen kesäkuussa 2015). - Henkilöstökulujen budjetointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta määrärahat ovat riittävät ja realistisella tasolla. Henkilöstökulujen osuus tuotoista ei tule kasvaa suunnittelukaudella vaan henkilöstöresursseja tulisi sopeuttaa rahoituksen muutoksiin. - Oppimis- ja koulutuspalveluiden budjetoinnissa tulee huomioida 6 %:n säästötavoite vuoden 2015 kustannustasosta. Säästötavoitteen saavuttamiseksi tarkastellaan henkilöstökulujen lisäksi opetus- ja koulutuspalveluiden ostot, tieto- ja kirjastopalveluiden ostot sekä koneiden- ja kaluston leasinginvuokrat. - Oppilaitospalveluiden talousarviot laaditaan enintään vuoden 2015 tasolle. Lisäksi otetaan huomioon erikseen päätetyt muutokset sekä tuotot ulkopuolisilta, erityisesti Lamk Oy:lle tehtyjen palvelusopimusten tuotot.

7 (17) - Oppilaitospalveluiden sisäiset vuokrat ja muiden tuottojen tulee kattaa käyttökulut ja suunnitelman mukaiset poistot tilikauden tuloksen näkökulmasta sekä investoinnit rahoituksen näkökulmasta. - Toimitilavision valmistelua jatketaan toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun rinnalla. Valmisteluun tulee kytkeä Salpauksen alueellisen koulutustarjonnan arviointi ja keskustelu omistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. - Kuntayhtymän maksuvalmius suunnitellaan tavoitteena minimissään noin 30 päivän maksuvalmiutta vastaavat kassavarat. Lainoitus suunnitellaan toimitilastrategian pohjalta valmisteltavan investointiohjelman tarpeita vastaavaksi huomioiden maksuvalmiuden turvaaminen. - Talousarviossa ei varata varovaisuuden periaatetta noudattaen pysyvien vastaavien myyntituloja investointiosaan. Kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma -suosituksen mukaan Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmassa asetetaan kiinteistökohtaisesti tavoitteet kiinteistöistä luopumiselle. Mahdolliset myyntituotot parantavat kuntayhtymän maksuvalmiutta toteutuessaan. Myytävien kiinteistöjen tasearvojen mahdollinen ennakoiva alaskirjaus arvioidaan taloussuunnittelun kanssa samanaikaisesti ja tarvittaessa esitetään talousarviomuutosta jo vuodelle 2015. - Suunnitelman mukaiset poistot merkitään kuluksi. - Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina. 3.3. Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne Toimintasuunnitelmassa esitetään uusi strategia ja siitä johdettavat tavoitteet toimintasuunnitelman valmistelussa määriteltävällä tavalla. Valmistelu etenee kuvan 1 mukaisesti toiminta- taloussuunnittelun rinnalla.

8 (17) Salpauksen strategiaprosessi Arvoprosessi ja analyysivaihe syksy 2014 Arvoprosessi Nykystrategian arviointi Toimintaympäristöanalyysi Hyväksyntä kesäkuu 2015 Strategian laatimisvaihe kevät 2015 Perustehtävä Visio Arvot Strategiset tavoitteet, painopisteet ja kehitysohjelmat maaliskuu huhtikuu toukokuu Toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteet painopisteet Perustehtävä Visio Arvot Strategiset tavoitteet ja painopisteet, kehitysohjelmat Toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteet ja painopisteet Brändilinjaukset Brändilinjaukset Kuva 1. Strategiaprosessi Laadintaohjeen käsittelyyn mennessä valmistelun edetessä strategiakokonaisuudesta on vahvistettu kuvassa 2 näkyvät osat. Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille 2016 2020 13.4.2015 Arvot: Oppimisen rohkeus Tekemisen ilo Reilu asenne Me muutamme maailmaa Perustehtävä: Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen Visio 2020 Salpaus - enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Kuva 2. Strategian vahvistetut osat Strategia kytkeytyy osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa kuvan 3 esittämän rakenteen mukaisesti täsmentyen kuitenkin tarvittavilta osin vielä suunnittelun edetessä.

9 (17) Salpauksen strategia 2016-2020 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Strategia 2016-2020 vahvistaa Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Yhtymäkokous vahvistaa Kehitysohjelmat Määritellään toukokuussa 2015 vahvistaa Tulosyksiköiden operatiiviset suunnitelmat Johtoryhmä Kuva 3. Strategian kytkeytyminen toiminta- ja taloussuunnitelmaan Kuntayhtymän ainoan tulosalueen, Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan seuraavalla toimialakohtaisella rakenteella. Toimialoittain toimintasuunnitelmassa esitetään toiminta-/ kehittämissuunnitelma 2016 2018. - Oppimis- ja koulutuspalvelut - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut - Oppilaitospalvelut - Rehtorintoimisto ja hallinto Koulutuskeskus Salpaus tasolla esitetään - Kehitysohjelmat - Tuloskortti - Henkilöstön koulutussuunnitelma - Taloudelliset lähtökohdat - Tuloslaskelma - Investoinnit - Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain - Irtaimistoinvestoinnit - Rahoituslaskelma 3.4. Riskienhallinta Kuntalain edellyttämän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee toteutua johtamis- ja hallintojärjestelmässä, päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä seurannassa, poikkeamiin reagoinnissa ja suoriutumisen arvioinnissa kaikilla tasoilla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamiseksi tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana toteutetaan osana toiminta-ja taloussuunnitteluprosessia Salpauksen perustehtävässä onnistumista arvioiva riskienarviointiprosessi. Riskienarviointiprosessi toteutetaan 1.8. 31.12. välisenä aikana. Riskienarviointi kytkeytyy jatkossa kiinteäksi osaksi toiminta- ja taloussuunnitteluun osana strategiaprosessia.

10 (17) Prosessi suoritetaan Salpauksen toimintamallin rakennetta mukaillen painopisteen ollessa oppimis- ja koulutuspalveluissa sekä oppilaitospalveluissa. Riskienkartoitusprosessiin osallistuu erikseen työyksiköistä muodostetut ryhmät. Riskienkartoitusprosessin aikataulutuksesta ja käytännön toteutuksesta vastaa kehittämispäällikkö johtoryhmän ja toiminnanohjausryhmän ohjaamana. Kartoituksen tulokset kytketään osaksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan sisältyvää hallituksen arviointi ja vahvistuslausumaa.

11 (17) 4. Yksityiskohtaiset ohjeet 4.1. Esitystarkkuus ja muoto Talousarvioehdotukset annetaan meno/tulolajeittain pyöristettynä lähimpään 100 euroon. Yhteisten palvelujen maksuosuuksien, sisäisten vuokrien ja muiden ennalta ilmoitettujen sisäisten erien talousarviovaraukset on oltava eurolleen ilmoitettujen mukaiset. Vuoden 2016 talousarvion rinnalla esitetään vuoden 2014 tilinpäätös- ja vuoden 2015 talousarvioluvut. 4.2. Henkilöstösuunnittelu ja -kulut 4.2.1. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen Henkilöstökulut ovat laskeneet suunnitellusti vuosien 2013 ja 2014 aikana. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 60,1 prosenttia toimintatuotoista (talousarvio 2015). Tavoitteena on, että henkilöstökulujen osuus tuotoista ei nouse vuonna 2016 vuoden 2015 tasosta vaan työn tuottavuutta tulee lisätä niin, että rahoituksen muutoksiin ja talouden tuottavuusvaatimuksiin voidaan vastata. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen lähtee strategisesta henkilöstösuunnittelusta, jossa tarkastellaan kriittisesti jokaisen rekrytoinnin tarpeellisuus. Rekrytoinnilla tarkoitetaan Koulutuskeskus Salpauksessa kaikkia niitä menetelmiä, joilla hankitaan toimintaan tarvittavia henkilöstöresursseja. Tarpeen tunnistamisen jälkeen on pohdittava millä menetelmillä henkilöstöresursseja hankitaan. Rekrytointi perustuu henkilöstösuunnitteluun jossa tarkastellaan toiminnoissa ja tehtävissä tarvittava osaaminen ja rekrytoinnin kustannukset. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työkyky, joiden vaikutus näkyy myös henkilöstökuluissa. Erityisesti osaamisen varmistaminen on esimiehen tehtävä ja edellyttää 70-20-10 malliin perehtymistä, jotta kaikkia oppimisen tapoja mahdollisestaan ja hyödynnetään. Työkykyyn vaikuttava tekijä on työyhteisön toimintakulttuuri. Esimiesten käytössä on keväällä 2015 toteutetun johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset, joiden pohjalta työyhteisön yhteisöllistä toimintakulttuuria tulee vahvistaa. Johdon ja esimiesten käytössä henkilöstösuunnittelussa ovat henkilöstötietojärjestelmät ja niiden raportointi: Osaamisen johtamisen ohjelmisto, HR- DW ja AGS-raportointi. 4.2.2. Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu Vuoden 2015 organisaation ja henkilöstörakenteen muutokset sekä talouden haasteet edellyttävät talous- ja henkilöstösuunnitteluprosessin vahvistamista. Talous- ja henkilöstösuunnittelun edelleen varmistamiseksi määrällisessä henkilöstösuunnittelussa käytetään edellisen vuoden käyttösuunnitelman yhteydessä käyttöön otettua toimintamallia. Henku ja määrällinen suunnittelu henkilötyövuosina tehdään samanaikaisesti.

12 (17) Talousarviosuunnittelun lisäksi tehdään määrälliset henkilöstösuunnitelmat myös seuraaville kahdelle vuodelle. Tämä työ tehdään TA 2016 pohjalta arvioiden tulevien vuosien mahdolliset rekrytoinnit, koulutuspaikkavähennykset sekä muut toiminnan muutokset. Henkilöstökulujen ja määrälliseen suunnitteluun osallistuu budjetista vastaava henkilö, taloussihteeri ja henkilöstösuunnittelija. Työskentely tapahtuu 5.5. 10.6. välisenä aikana. Aikataulutuksen työskentelylle hoitaa tulosyksikön taloussihteeri yhdessä budjettivastuuhenkilön kanssa. 4.2.3. Laadullinen henkilöstösuunnittelu Laadullinen henkilöstösuunnittelu sisältää toimenpiteet henkilöstön osaamisen ja työkyvyn varmistamiseksi. Sekä määrällisessä että laadullisessa henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin (13.4.2007/449) 1.1.2014 voimaan tullut 4 a, Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Sen mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä suunnitelma toimenpiteiden seurannasta. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2016-2018 ja talousarvioon 2016 laaditaan lain mukainen henkilöstösuunnitelma (Henkilöstöpalvelut laatii) ja koulutussuunnitelmat (=osaamisen varmistamisen suunnitelmat). Osaamisen varmistamisen konkreettiset suunnitelmat vuodelle 2016 laaditaan tulosyksikkökohtaisesti ja eri koulutusmuodoittain (ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, lukiokoulutus ja VALMA-koulutus). Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn yksikkökohtaisissa purkutilaisuuksissa keväällä 2015 nostetaan esille työyksikön/työyhteisön kehittämiskohteet ja suunnitellut toimenpiteet. Tämä muodostaa työyhteisön hyvinvointisuunnitelman.

13 (17) 4.2.4. Henkilöstökulujen budjetointi Henkilöstökulujen budjetointisovellusta (Henku) käytetään talousarvion 2016 laadinnassa. Sovellus lukee palkanlaskennan perustietojen AGS raportteja, josta muodostetaan palkkabudjetoinnin kannalta tarkoituksenmukainen taulukointi. Talousarvio tai ennuste laaditaan henkilöittäin tarkastamalla raportointiajankohdan tietojen paikkansapitävyys suunnittelussa olevan ajanjakson kannalta. Sovellus laskee automaattisesti taustatietoihin määritellyt sopimusalojen palkankorotusprosentit ja lomarahojen vaikutuksen. Sopimuskorotukset aikajaksolle 1.1.2016 31.1.2017 ovat vielä neuvottelematta. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kuntaalan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2015 palkkatasoon 1 prosentin lisäys valtakunnallisten sopimusten (0,7) ja työkokemuslisien (0,3) korotusvarana. Tavoitteena on, että näin syntyvän palkkasuunnitelman tiedot siirretään myöhemmin konekielisesti konsernin käyttöönottamaan Budnet taloussuunnitteluohjelmistoon. 4.2.5. Henkilöstösuunnittelu ja resursointi Oppimis- ja koulutuspalveluissa Toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarvion 2016 laadinnan painopiste on opetuksen toteutuksen ja resursoinnin muutoksessa ja suunnittelussa. Tulevan lukukauden lukuvuosisuunnittelussa ja opetuksen resursoinnissa tulee huomioida Oppimis- ja koulutuspalveluiden toimialalle -6 % säästötavoite vuoden 2015 resursseihin verrattuna. 170 opiskelijapaikan vähentyminen huomioidaan lukuvuosisuunnittelussa ja opetuksen resursoinnissa täysimääräisesti eikä sisälly -6 % säästötavoitteiseen. Lukuvuosisuunnittelua ja resursointia ohjataan ja koordinoidaan vararehtoreiden toimesta yhdessä opetusalajohtajien ja päälliköiden kanssa. Talousarvion laadinnan pohjaksi saadaan 2. ennusteesta 13.5.2015 jälkeen -6 % säästötavoitteen jakautumien opetusalajohtajien vastuualueille laskennallisesti. Oppimis- ja koulutuspalveluiden johto tarkastelee tämän laskennallisen sopeuttamistavoitteen tarkoituksenmukaisuuden ja toteutettavuuden ja valmistelee tarvittavat muutokset tavoiteasetantaan kuitenkin niin, että kokonaistavoitteen sopeutustaso säilyy.

14 (17) 4.2.6. Henkilösivukulut Henkilösivukulut arvioidaan talousarviossa 2016 tasolla 28,459 %. Talousarviossa 2016 sosiaaliturvamaksut, eläkkeet ja eläkevakuutusprosentit ovat seuraavat: Sosiaaliturvamaksu 2,080 % Eläkevakuutusmaksut 17,200 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,207 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,150 % Ryhmähenkivakuutus 0,058 % Eläkemenoperusteinen 4,871 % VARHE-maksu 0,893 % Yhteensä 28,459 % Edellä mainittuihin lukuihin saattaa valtakunnallisten päätösten johdosta tulla muutoksia. 4.5. Kiinteistönpito 4.5.1. Sisäiset vuokrat Koulutuskeskus Salpauksen sisäisessä talousarviossa säilytetään sisäiset vuokrat, jotka perustuvat käyttökulu- ja pääomavuokraan. Sisäiset vuokrat kohdistetaan toiminnalle ja ne näkyvät näin toimintojen taloutta tarkasteltaessa toimitilavuokrina. Koulutuskeskus Salpauksen ja kuntayhtymän taloutta tarkasteltaessa tuloslaskelmassa näkyvät toimitilakustannukset henkilöstökuluina, aineina ja tarvikkeina sekä palveluiden ostoina sekä ulkoisina vuokrakuluina, jos toimitaan kuntayhtymän omistamien tilojen ulkopuolella. Käyttökuluvuokra muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Kiinteistöjen pääomavuokrajärjestelmä perustuu neljään pääomavuokraluokkaan. Pääomavuokria nostetaan edelleen, jotta pääomavuokrien sisäinen vuokrakertymä kattaa toteutuvat vuosittaiset kiinteistöinvestoinnit ja kiinteistöjen poistoajan lyhentämisen nostamat suunnitelman mukaiset poistot. Sisäisten vuokrien tulee kattaa kiinteistöpalveluiden kulut ja suunnitelman mukaiset poistot niin, että tilikauden tulos on positiivinen. Kiinteistöjen mahdolliset myyntitulot arvioidaan talousarviossa varovaisuuden periaatteella siten, että tulevien investointien rahoitus ei perustu odotettuihin myyntituloihin vaan vasta toteutuneiden myyntien parantamaan rahoitusasemaan. Toiminnasta vapautuneet tyhjät tilat seurataan eriytettynä varsinaisen toiminnan tiloista. Koulutusalan tilatehokkuutta arvioidaan sen käytössä olevien tilojen kautta. Koulutusaloille ei kohdisteta tyhjien tilojen kustannuksia, mutta niiden kulut pyritään kattamaan Salpauksen kokonaistalousarvion tuloksella.

15 (17) 4.5.2. Investointimenona käsiteltävät hankkeet Kiinteistöpalvelut valmistelevat investointiosaan varattavat uudisrakentamisja peruskorjaushankkeiden määrärahat. Talousarvio perustuu päivitettävänä olevan toimitilastrategian tietoihin sekä kiinteistöjen teknisen kunnon vaatimiin hankkeisiin. Toimialojen/tulosyksiköiden esitykset tulee laatia vuosittain hankeselvityslomakkeille perustellen investoinnista toiminnalle saatava hyöty tai kiinteistön arvon säilymiselle tarvittavat toimenpiteet. Kiinteistöinvestoinnit esitetään vuodelle 2016 hankekohtaisesti. 4.5.3. Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset Ylläpitoluonteiset kiinteistöjen vuosikorjaukset käsitellään käyttötalousosassa. 4.5.4. Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot Kiinteistöpalvelujen talousarviossa esitetään kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kiinteistöjen poistoaika on muutettu 30 vuodesta 20 vuoteen 1.1.2013 alkaen. 4.6. Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma Irtain omaisuus tarkoittaa kalustoa, esineitä ja laitteita, jotka eivät kuulu kiinteästi rakenteisiin. 4.6.1. Hankkeet, jotka maksavat yli 100.000 euroa (alv 0%) Esitys tehdään toimialoittain/tulosyksiköittäin hankkeet perustellen. 4.6.2. Irtain omaisuus, joka maksaa alle 100.000 euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli 10.000 euroa (alv 0%). Kyseessä ovat irtaimistohankkeet, jotka kirjapitojärjestelmän mukaisesti käsitellään taseessa ja joista tehdään suunnitelmapoistot. Talousarvioesitys tehdään tulosalueittain.

16 (17) 4.6.3 Atk-laitteet Atk-laitteet hankitaan leasingrahoituksella. 4.6.4. Muu kalusto Alle 10.000 euroa (alv 0%) maksavat kalustohankinnat (kertapoistoinen kalusto) käsitellään käyttötalousosassa. Hankinnat voivat olla ensikertaista tai uusintahankintaa. Hankinnat sisällytetään käyttötalouskuluihin. Käyttötaloushankintoina aiemmin rahoitetut alle 10.000 euron atk-laitehankinnat rahoitetaan leasingrahoituksella ja leasingvuokrat katetaan määräraharaamin puitteissa kuten käyttötaloushankinnat aiemmin. 4.7. Sisäiset erät Kuntayhtymän ja koulutuskeskus Salpauksen talousarvioasetelma koostuu neljästä (4) toimialatasosta, joiden sisällä on vaihteleva määrä tulosyksiköitä. Toimialojen väliset taloudelliset erät ovat merkityksellisiä tulosyksiköiden talousarvion toteutumisen kannalta. Toimialan sisäiset erät ovat merkityksellisiä esimerkiksi toimialan talousarvioiden toteutumisen seurannan kannalta Kuntayhtymän sisäisten erien selvittämiseksi sisäiset erät käsitellään talousarviossa talouspalvelujen tarkemman ohjeistuksen mukaisesti. 4.8. Valtionosuudet ja korvaukset Talousarvio laaditaan tämänhetkiseen valtionosuuslainsäädäntöön pohjautuen. Opetustoimen valtion- ja kuntien osuudet saadaan valtiolta yksikköhintatuloina koulutusala- tai tutkintokohtaisesti. Talousarvion valmistelussa huomio tulee kiinnittää erityisesti opiskelijamäärien toteumiin, nettokustannustasoon ja kehitykseen sekä muihin tuottoihin kuten maksullisen palvelutoiminnan tuottoon. Menettelyä jatketaan vuonna 2016. 4.9. Maksut ja korvaukset Tulosyksiköiden on tutkittava talousarvion laatimisen yhteydessä tulojensa perusteet sekä otettava huomioon mahdolliset keskitetysti päätetyt hinnoitteluperusteet.

17 (17) 5. Vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet 5.1. Yleistä Toimintasuunnitelma laaditaan rinnan talousarvion kanssa. Talousarvio ja - suunnitelma esitetään samassa asiakirjassa. Toimintasuunnitelma laaditaan käyttötalouden osalta koskemaan vuosia 2017-2018 ja investointien osalta vuosina 2017-2020. 5.2. Laadintaperiaatteet Laadittava suunnitelma on pelkistetysti muutosten suunnittelua. 5.3. Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet Esitystarkkuus: Toimintasuunnitelma laaditaan 1.000 euron tarkkuudella ja vuoden 2015 rahan arvoon. Esitystarkkuutena on meno-/tulotaso. Investointitietojen keruu: Investointitiedot kerätään vuoden 2016 lisäksi myös taloussuunnitelmavuosilta. Esitystarkkuutena on toimialatasoinen investointitaso. Henkilöstösuunnitelma: Henkilöstösuunnitelmassa esitetään henkilöstön määrän (htv) arvioidut muutokset suunnitelmakaudella. Huom! Talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinnasta myöhemmin mahdollisesti annettavat tarkennukset ja lisäohjeet tulee ottaa huomioon.