Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt.
Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään painopistettä mielenterveyden häiriö- ja ongelmakeskeisestä käsityksestä mielen hyvinvointiin. Siten se välittää ja vahvistaa näkemystä mielenterveydestä voimavarana ja opittavissa olevina elämäntaitoina, ei vastakohtana mielen sairauksille ja häiriöille.
MIELENTERVEYDEN SUOJATEKIJÄT Fyysisestä terveydestä huolehtiminen Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja Mieltä askarruttavista asioista puhuminen Sisäisiä tekijöitä Kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja kaverisuhteita Itsensä toteuttaminen mm. harrastusten kautta Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen Hyväksytyksi tulemisen tunne Perimä Varhaiset ihmissuhteet RISKITEKIJÄT Itsetunnon haavoittuvuus Huonot suhteet kavereihin, vanhempiin, läheisiin Eristäytyminen ja vieraantuminen tutuista ihmissuhteista Avuttomuuden tunne Huonommuuden tunne Biologiset tekijät, kehityshäiriöt Sairaudet Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet Ulkoisia turvaverkon ihmisiin tekijöitä Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista Turvallinen kasvuympäristö Vanhempien työ ja toimeentulo Kuulluksi tuleminen Erot ja menetykset Väkivalta, kiusaaminen Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö Työttömyys tai sen uhka Psyykkiset häiriöt Hyväksikäyttö
Voimavarat ei saa ylittää voimavaroja
Mielenterveys on voimavara Mielenterveys on hyvinvoinnin perusta Elämäntaitoa, jota voi opetella, opettaa, tukea ja vahvistaa Vaihtelee elämäntilanteiden mukaan Vastustuskykyä elämän kolhuja vastaan
Arjen rytmi ja tunteet arjessa
Hyvä arki Kohtaaminen, läsnäolo Rutiinit ja ennakoitavuus Kiireettömyys Lapsi tarvitsee myös pelkkää joutenoloa.
Pohdintatehtävä Miten käden eri osa-alueet toteutuvat lapsesi arjessa?
Perhe ja media Millä tavalla media on osana perheen arkea? Millä tavalla perheenne aikuinen tai aikuiset käyttävät kotona digitaalista mediaa? Millä tavalla lapsi tai lapset käyttävät kotona digitaalista mediaa? Pelaavatko he pelejä? Katsovatko ohjelmia? Kuuntelevatko musiikkia?
Mediankäytön lopettamisaika on yleinen riidanaihe lapsiperheissä. (Lasten mediabarometri 2012, Nuorisotutkimusverkosto)
Hyvää mieltä pelipaussista mielenterveys.fi Vanhempainaineisto sisältää mm. - videoklipin, jossa Jari Sinkkonen kertoo pelaamisen vaikutuksista - täydennettäviä sarjakuvia - hyvän mielen päiväkirjan
Tunteilla on aina tärkeä viesti. Tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen ja säätely lisäävät hyvinvointia Tunteiden kuunteleminen ja kohtaaminen rikastuttaa omaa elämää, lisää itsetuntemusta ja auttaa rakentamaan yhteyttä toisiin ihmisiin.
Mikään tunne ei kestä ikuisesti. Tunteita voi oppia käsittelemään ja purkamaan rakentavasti. Tunteiden panttaaminen on terveydelle haitallista Veistos: Tommi Toija Tunteiden salliminen: Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki teot eivät.
Ajatukset -> tunteet -> mielialat Tunne on lyhytaikainen tuntemus. Mieliala, kuten ärtyneisyys tai iloisuus, kestää usein pitempään. Ajatuksilla on vaikutusta tunteisiin. Tunteet vaikuttavat mielialoihin. Ajatukset voivat siis nosta tai laskea mielialaa. Siksi pientenkin myönteisten asioiden huomioiminen on hyödyllistä mielen hyvinvoinnin kannalta
Aikuiset lapsen mediankäytön tukena
Mitä tulee huomioida lapsen digitaalisessa ajanvietossa? Millaisia pelejä pelataan, mitä netissä tehdään (sisällöt)? Kuinka paljon aikaa käytetään? Kärsiikö jokin hyvinvoinnin osa-alue? Pelataanko ikätason mukaisia pelejä? Ikärajat eivät ole suosituksia, vaan velvoittavia. Ne kertovat pelin haitallisuudesta (ei vaikeusasteesta). Lasten yksilölliset erot
Ikärajat peleissä Ala-aste vanhempainilta 18
Vanhempi lapsen digitaalisen ajanvieton tukena Ole kiinnostunut lapsen digitaalisesta ajanvietosta; mikä on kivaa, millaisia tunteita tai ajatuksia digitaalinen ajanviete herättää. Tutustu lapsen käyttämiin mediasisältöihin. Muistuta, että hyvät käytöstavat ja toisten kunnioittaminen on tärkeää myös netissä. Tehkää yhdessä pelisäännöt mediankäytölle. Lapsi tarvitsee rajat. Huolehdi ja pidä kiinni yhdessä sovituista säännöistä. Jos mediankäyttö huolestuttaa, keskustele ja puutu ajoissa. Lapsi tarvitsee siihen aikuisen tukea! Innosta lasta myös muihin harrastuksiin Pohdi myös omaa median käyttöäsi.
Pohdittavaksi Millaisia yhdessä sovittuja sääntöjä meidän perhe tarvitsee? Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa päivässä? Milloin mediankäyttö on illalla lopetettava?
Lopuksi Millaisia hyvää mieltä tuovia valintoja olet tehnyt tänään? Miten saisitte lisää hyvää mieltä teidän perheen arkeen? 22.2.2016 21 mielenterveysseura.fi