Yleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Puruveden rantaosayleiskaavaa. 7:104-tilan kaavamuutoksen jatkamiselle ole edellytyksiä. Tekninen tuotantolautakunta on päättänyt 26.10.2011 (TELA 65) yksimielisesti, ettei Viinavaaran PUNKAHARJUN KUNTA PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS VAARAN KYLÄSSÄ Tila (2:146) Tyssiniemi KAAVASELOSTUS
Tyssinniemeen ei maakuntakaavassa ole osoitettu aluevarauksia. 1.1.1. Maakuntakaava 1.1. Suunnittelutilanne 2. Tavoitteet Kaavamuutosalueella ei ole rakennuksia. Tyssiniemi on nuorta kuusikkoa. Tyssiniemessä ei suunnitellulla lomarakennuspaikalla ole puita. 1.3. Nykyinen maankäyttö Tyssiniemi-tilan (2:146) omistaa Jaana Hienonen. 1.2. Maanomistus Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastokarttaa mittakaavassa 1:10 000. 1.1.4. Pohjakartta Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. 1.1.3. Asema- ja ranta-asemakaavat aluetta. Tyssinniemi on osoitettu rantayleiskaavassa loma-asuntoalueena (RA), uutena rakennuspaikkana ja M-merkinnällä. M-merkintä tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista :. 1 RAyq;.,,. Alueelle on laadittu Puruveden rantayleiskaava, jonka Punkaharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2003 ja Etelä-Savon ympäristökeskus on vahvistanut 15.12.2003. 1.1.2. Yleiskaava 1. PERUSTIEDOT
Suunnittelualueella toimii mökkien vuokraustoimintaa harjoittava yritys Hienosen paranisivat (Maankäyttö- ja rakennuslaki 39.6). Lisäksi tarkoituksena on siirtää kyseinen rakennuspaikka pois tulva-alueelta (MRL 16.2). Rakennuspaikan muuttamista varten on lomamökit. Tyssiniemessä sijaitsevan rakennuspaikan sijaintia pyritään muuttamaan vastaamaan paremmin yrityksen tarpeita, jolloin elinkeinoelämän toimintaedellytykset Punkaharjun kunta antanut luvan tien (pvm 19.2.2009) rakentamiseksi Tyssiniemeen. Voimassa olevan yleiskaavan mukainen lomarakennuspaikka (RA) on sijoitettu toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. Lomarakennuspaikan pintaala on 6000m2. 4. Osayleiskaava ja sen perustelut kaavakartta ja kaavamääräykset samansisältöiset kaavaluonnoksen kanssa. Kaavamuutoksen Koska Tyssinniemen kaavaluonnokseen ei tullut muutosehdotuksia, on kaavaehdotuksen kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ) 15.11.- 16.12.2011 Punkaharjun kunnantalolla. Tekninen tuotantolautakunta on käsitellyt 26.10.2011 (TELA 65) kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja Viinavaara tilaa koskevan huomautuksen, sekä kaavan laatijan vastineet. Tekninen tuotantolautakunta päätti yksimielisesti, ettei Viinavaaran 7:104 -tilan kaavamuutoksen jatkamiselle ole edellytyksiä. Tyssinniemen 2:146 -tilan osalta kaavamuutosprosessia jatketaan. olleet nähtävillä 1.6.-30.6.201 1 välisen ajan (TELA 37). Tyssinniemen osalta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaselostusluonnos ja kaavaluonnoskartta ovat kaavaluonnoksesta saatiin kolme lausuntoa. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa, että Tyssinniemestä ei ole mitään erityistä, joka vaikuttaisi rakennuspaikan siirtämiseen. Etelä-Savon Maakuntaliitolla ei ole kaavamuutoksen suhteen huomautettavaa. Punkaharjun kunta, Valvontalautakunta merkitsi rantayleiskaavan muutoksen tietoonsa saatetuksi ja totesi, ettei asiassa ole lausunnonantotarvetta. Kesälahden kunnalla, kunnanjohtaja Jorma Turunen, ei ole huomautettavaa. Punkaharjulla. Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 5.5.2011 (MRL 64 ) Viinavaara. Punkaharjun kunnan tekninen jaosto (27.5.2009 TEJA 34) on päättänyt kaavamuutoksen tekemisestä Puruveden osayleiskaavaan Vaaran kylässä tiloilla 2:146 Tyssinniemi ja 7:104 3. Suunnittelun vaiheet kanssa. Kaavamuutos tukeutuu olemassa olevaan luontoselvitystietoon. Kaavamuutos on sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden Alueelle on tarkoitus laatia rantayleiskaavan muutos. Kaavamuutostarpeet ovat teknisluontoisia, tarkoituksena on siirtää yksi lomarakennuspaikka.
Uuden rakennuspaikan pienin koko on 3 000 m2. Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. kiinteä ajoyhteys. Loma-asuntoalue sijaitsee mantereella tai saarissa, joihin on olemassa Rantametsiä tulisi käsitellä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti ja siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukaisuuteen. RA-alueilla rakennuspaikan rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää määräyksestä poikkeuksen, jos ratkaisu parantaa rakennuksen sopeutumista maastoon ja maisemaan. mikäli rakennus sijaitsee 25 m lähempänä rannasta. Rakennukseen kuuluvan katetun kuistin koko saa olla enintään puolet rakennuksen kerrosalasta, - saunal5m - asuinrakennukset - muut rakennukset 20 m m2. 40 m ja loma-asunnot 25 m, kun kerrosala alle 150 k-m 2 ja 40 m kun kerrosala yli 150 Rakennusten vähim mäisetäisyydet keskivedenpinnan m ukaisesta rantaviivasta ovat: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: lukumäärän alueella. Ympyröiden lukumäärä osoittaa uusien muodostettavaksi sallittujen rakennuspaikkojen UUSI RAKENNUSPAIKKA. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. taloryhmään. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuunottamatta on sijoitettava samaan 30 kerros-m 2 ja erillinen saunarakennus enintään 30 kerros-m Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 150 kerros-m 2. Aitta saa olla kooltaan enintään 2. enintään viisi. saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, aitan sekä kerrosala saa olla enintään 200 kerros-m2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m2, niin rakennusten yhteenlaskettu RA
Rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen radonhaitta. Vesihuoltoa koskevat määräykset Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Pohjavesialueella jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Maatuvia jätteitä varten tulee rakentaa asianmukainen komposti, johon kuivakäymälä voidaan talousvesikaivosta. Palamattomat ja maatumattomat sekaj ätteet tulee toimittaa kunnallisen tyhjentää. Kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivastaja Umpikaivo on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. pohj aveden pilaantumisen vaaraa ole. 1. Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostikäymälässä ja muut jätevedet 2. Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja 3. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin sijoitettava niin etäällä naapurin rajasta, ettei naapurin Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan (30 m), talousvesikaivoon (50 m) ja naapurin rajalle Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteuttavat vaihtoehdot: laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan käsittelyä. Ennen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositellaan alueittain yhteistä talousveden hankintaa sekä jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on kunnassa hyväksyttävä. tarkemmalla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä aiheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien saadaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että RA-alueilla tätä osayleiskaavaa
Rakentamisessa ja rakennusten sijoittamisessa tontille tulee huomioida Puruveden ylin tulvakorkeus Laadittava yleiskaavan muutos on luonteeltaan lähinnä tekninen, eikä muuta millään tavalla voimassa olevan alueen osayleiskaavan periaatteita. Kaavan mitoitus ei muutu, eikä kaavaratkaisu 5. Kaavan vaikutusten arviointi (HW 1/50), joka on + 77,31 metriä. Alin suositeltava rakentamiskorkeus N60 on +77,80 metriä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamerkinnät ja määräykset ja kaavamuutoskartta 1:10 000 Liitteet: DI Topi Suomalainen Kouvolassa 3.11.2011 Kaavaratkaisulla ei ole muutosvaikutusta luonnonympäristöön, eikä maisemaan, sillä lomarakennuspaikkojen määrä pysyy ennallaan. vaikuta siten mitoitusperiaatteisiin. Kaavan mukainen kokonaisrakennusoikeus pysyy ennallaan. jätteenkeräyksen piiriin.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63) 21.3.2011 täyd. 15.5.2011 ja 3.11.2011 PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS VAARAN KYLÄSSÄ 5. Osalliset kanssa. Kaavamuutos on sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden Suunnittelualueella toimii mökkien vuokraustoimintaa harjoittava yritys Hienosen lomamökit. Tyssiniemessä sijaitsevan rakennuspaikan sijaintia pyritään muuttamaan vastaamaan paremmin yrityksen tarpeita, jolloin elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranisivat (Maankäyttö- ja rakennuslaki 39.6). Lisäksi tarkoituksena on siirtää kyseinen rakennuspaikka pois tulva-alueelta (MRL 116.2). Rakennuspaikan muuttamista varten on Punkaharjun kunta antanut luvan tien (pvm 19.2.2009) rakentamiseksi Tyssiniemeen. Alueelle on tarkoitus laatia rantayleiskaavan muutos. Kaavamuutostarve on teknisluontoinen, tarkoituksena on siirtää yksi lomarakennuspaikka. 4. Hankkeen tarkoitus Alueelle on laadittu Puruveden rantayleiskaava, jonka Punkaharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2003 ja Etelä-Savon ympäristökeskus on vahvistanut 15.12.2003. 3. Kaavoitustilanne Palj akanlahden rannalla. Yleiskaavan muutos koskee Punkaharjun kunnan Vaarankylän tilaa 2:146 Tyssinniemi. Kaava-alue sijaitsee Punkaharjun kunnan koillisosassa Vaarankylässä. Tyssinniemi sijaitsee 2. Suunnittelualue Tekninen tuotantolautakunta on päättänyt 26.10.2011 (TELA 65) yksimielisesti, ettei Viinavaaran 7:104-tilan kaavamuutoksen jatkamiselle ole edellytyksiä. ovat Jaana Hienonen Tyssiniemi 2:146 tilan ja Hannu Mustonen Viinavaara 7:104 tilan Puruveden rantayleiskaavan muutos on käynnistetty maanomistajien aloitteesta. Hakijoina omistajina. 1. Aloite, hakija PUNKAHARJUN KUNTA
maakuntaliitto ja Savonlinnan maakuntamuseo. Hanke koskee varsinkin lähialueen muita asukkaita ja maanomistajia, jotka ovat erityisesti mainittavia osallisia. Kaavamuutoksen käynnistämisestä on neuvoteltu kunnan edustajan kunnaninsinööri Risto Huttusen kanssa. Hakij at ovat tehneet aloitteen (13.4.2009) Puruveden rantayleiskaavan 6. Kaavatyön vaiheet, osallistumisen järjestäminen ja aikataulu jättää kirjallisen muistutuksen nähtävillä oloaikana. kaavakartta ja kaavamääräykset samansisältöiset kaavaluonnoksen kanssa. Kaavamuutoksen Koska Tyssinniemen kaavaluonnokseen ei tullut muutosehdotuksia, on kaavaehdotuksen kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ) 15.11.-16.12.2011 Punkaharjun kunnantalolla. Kuulutus julkaistaan Puruvesi-lehdessä viikolla 46. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta voivat osalliset Tekninen tuotantolautakunta on käsitellyt 26.10.2011 (TELA 65) kaavaluonnoksesta Tekninen tuotantolautakunta päätti yksimielisesti, ettei Viinavaaran 7:104 -tilan kaavamuutoksen jatkamiselle ole edellytyksiä. Tyssinniemen 2:146 -tilan osalta kaavamuutosprosessia jatketaan. saadut lausunnot ja Viinavaara tilaa koskevan huomautuksen, sekä kaavan laatijan vastineet. Tyssinniemen osalta kaavaluonnoksesta saatiin kolme lausuntoa. Etelä-Savon elinkeino-, kaavamuutoksen suhteen huomautettavaa. Punkaharjun kunta, Valvontalautakunta merkitsi rantayleiskaavan muutoksen tietoonsa saatetuksi ja totesi, ettei asiassa ole lausunnonantotarvetta. Kesälahden kunnalla, kunnanjohtaja Jorma Turunen, ei ole liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa, että Tyssinniemestä ei ole mitään erityistä, joka vaikuttaisi rakennuspaikan siirtämiseen. Etelä-Savon Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa. postitettavalla kuulutuksella. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuulutuksella, joka on julkaistu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaselostusluonnos ja kaavaluonnoskartta ovat olleet nähtävillä 1.6.-30.6.201 1 välisen ajan (TELA 37). Nähtävillä olosta on tiedotettu kunnan ilmoitustaululla julkaistavalla ja lähialueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille lausunnot. Punkaharjun kunnan virallisessa tiedotuslehdessä Puruvesi-lehdessä viikolla 22/201 1. Kaavaluonnoksesta on ollut mahdollisuus esittää mielipide ja viranomaisilta on pyydetty Viranomaisneuvottelu MRL 66 ja 77 on järjestetty aloitusvaiheessa, kaavoitustyöhön ryhdyttäessä 5.5.2011. Viranomaisneuvottelu järjestetään mahdollisesti/tarvittaessa ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. (27.5.2009) päättänyt (TEJA 34) kaavamuutoksen tekemisestä Puruveden osayleiskaavaan muuttamiseksi Vaaran kylässä. Punkaharjun kunnan Tekninen jaosto on kokouksessaan hakijoiden omistamilla tiloilla Vaaran kylässä. Velvoitteena on se, että maanomistaja maksaa kaavamuutoksesta syntyvät kustannukset. Varsinaiseen kaavaratkaisuun kunta ottaa kantaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa nähtävänä oloaikana ja hyväksymisprosessissa. osallisia, ovat Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon Osallisia ovat kaikki ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Viranomaistahot, jotka ovat
- Valitusaika 30 päivää päätöksen nähtävillepanosta Valitus kaavan hyväksymisestä MRL 188 ja kuntalaki 63 Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on valitusmahdollisuus hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (MRL 1 88). Kaavan voimaantulo MRA 93. email. risto.huttunen(a)punkaharju.fi Kaavan Punkaharjun laatija on DI Topi Suomalainen, Keihäskuja 6, 45150 Kouvola, puh. 050- kunnan yhteyshenkilö: kunnaninsinööri Risto Huttusen, puh. 044 417 5420 5142660, email. topisuomalainen(a)hotmail.com. 7. Kaavan laatija ja yhteystiedot 2012. Kunnanvaltuuston kaavamuutosta koskeva hyväksymiskäsittely on arviolta alkuvuodesta Kaavan hyväksyminen (MRL 37 ): Yleiskaavan muutoksen hyväksyy kunnanvaltuusto.
/>KOJiN\,... uioniemi / \ :. fl 0t0 \ / 5.5 \%\\\.%%\\ c \ -;-, :c) a a J 1 Ä \ \,.. M. 1 i : + KuJosar,... 5.0 7aVakatak. - + nnaksehfliemi Neuran1em1.... Paksunierni\.7.. L!skankanna KAAVAKARTTA1:l0000(A3 0 250 500m lopom.,. - /\ %... T 2L OlO PUNKAHARJUN KUNTA Puruveden yleiskaavan muutos, Vaaran kylä, Tyssinniemi Luonnos nähtävillä: 1.6.-30.6.201 1 Ehdotus nähtävillä: 15.11-1 6.12.2011 Valtuusto hyväksynyt: Lainvoimainen: Kouvolassa 3.11.2011 Dl Topi Suomalainen
0 0; 0 0. OY, O Olo,0,, 0 0 0 0 0 O 04. 0»;;;; 4r O O 0.000 O )oi
PUNKAHARJUN KUNTA, Puruveden yleiskaavan muutos, Vaaran kylä, Tyssinniemi 1 Rå 1 Loma-asuntoalue sijaitsee mantereella tai saarissa, joihin on olemassa kiinteä ajoyhteys. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 3 000 m2. Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m2, niin rakonnusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 kerros-m2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, aitan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 150 kerros-m2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 kerros-m2 ja erillinen saunarakennus enintään 30 kerros-m2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuunottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. O UUSI RAKENNUSPAIKKA. Ympyröiden lukumäärä osoittaa uusien muodostettavaksi sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän alueella. 1 M 1 Maa-ja metsätalousvaltainen alue -- - 10 metrin etäisyys kaava-alueen ulkorajaan YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Rakennusten vähimmäisetäisyyrtet keskivedenpinnan mukaiseste rantaviivssts ovat: -sauna 15 m -ssuinrakennukset 40 mia loma-asunnot 25 m, kun kerrosala alle 150 k-m2 ja 40 m kun kerrosala yli 150 m2. -muut rskennukset 20 m Rakennukseen kuuluvan katetun kuistin koko saa olla enintään puolet rakennuksen kerrosalasta, mikäli rakennus sijaitsee 25 m lähempänä mnnests. Rskennusluvsn myöntävä viranomainen voi myöntää määräyksestä poikkeuksen, ios ratkaisu parantaa rakennuksen sopeutumists maastoon ja maisemaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostaval yhtenäisen rskennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutts koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peniskotata ja tuhoutunut mkennus korvata uudella vastaavalla rskennuksella. RA-alueilla mkennuspsiksn rentapuusto tulee säilytlää mahdollisimmsn luonnonmuksisena. Rantametsiä tulisi käsitellä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti la siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukeisuuteen. Mssnkäyltö-ja rskennuslein 72.1 :n nojalla määrätään, että RA-alueilla tätä osayteiskasvas saadaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen mclonheltta. vesihuoltoa koskevat määräykset Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesislölle eikä pohjavedelle. Käymätä-, talous-, pesu- ja ssunsvesiä ei sas johtaa suoraan vesistöön. Pohlavesialueetia jätevedet on johdettava tflvtseen umpisäiliöön. Rakennuspsikoills rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto-js viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositetlsan sluelttsln yhteistä tatousveden hankintas sekä jätevesien käsittelyä. Ennen jätevesien - käsittelyjärjestelmien mkentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja tarkemmslla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä siheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien käsitlelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on kunnassa hyväksyttävä. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteuttavst vaihtoehdot: 1.Käymäläjätteet käsitellään kuivskäymälässä tel kompostikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan luvun 2-3 -ossisen asostuskalvon jälkeen joko maasuodsttimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan masperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 2.vesikäymäläjätteet johdetaan tiivtseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi js muut jätevedet johdetaan ttvtn 2-3 -ossisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan Isitteeseen tel maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvsksi. tai 3.Kaikki jätevedet johdetaan tflviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Talous-, pesu- is saunaveslen käsittelyssä suosltetlssn kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettavs, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditssn siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittsmisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rsntsvitvsan (30 mj, talousveslkalvoon (50 m)ja naapurin rajalle (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin sijoitettava niin etäällä naapurin mjssts, ettei naapurin pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden muksisesta rsntavtvssts ja talousvesiksivoiste sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Umpikelvo on stoitettsvs vähintään 30 metrin etälsyydelle keskivedenkorkeuden mukslsests rentevtvssts (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä mnnasta. Mastuvis jätteitä varten tulee rakentaa ssienmukainen komposti, johon kuivskäymälä voidaan tyhjentää. Kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantsvflvssts ja tslousvesiksivosta. Palamettomstja mestumattomat sekajätteet tulee toimittaa kunnallisen jätteenkeräyksen piiriin. Rakentamisessa ja rakennusten eijoittamiaeesa tontille tulee huomioida Puruveden ylin tulvakorkeus (HW 1/50j, joka on + 77,31 metriä. Alin suositeltava rakentamiekorkeus N60 on +77,80 metriä.