Energiaviraston päästökauppapäivä 14.4. 2015 10 vuotta EU:n päästökauppaa: kokemuksia ja luotausta tulevaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja
1. Johdanto Päästökauppa EU:n ilmastopolitiikan pääinstrumentti Edullisin tapa vähentää päästöjä koko EU:n tasolla Elinkeinoelämän hyväksymä Maailman suurin päästökauppaohjelma Päästökauppa tuntuu toimivan hyvin Päästökatto alittunut joka kaudella Markkina on likvidi ja vaihdanta suurta Silti päästökaupan toimivuuteen ollaan tyytymättömiä Onko päästökauppa lunastanut lupauksensa? Mitkä ovat päästökaupan haasteet? Mistä toimiva korjausliike?
2. Päästöoikeuskauppa ilmastopolitiikassa 1. Hinta hiilidioksidipäästöille Kustannustehokkuus päästökauppasektorissa 2. Suosii hiilivapaata energian tuotantoa Investointien ohjaus 3. Muuttaa talouden hintasuhteita Suosii vähähiilisiä ratkaisuja (tuotanto ja kulutus) 4. Antaa palautetta viranomaisille Hinnat & määrät kertovat paljon
I Lyhyt katsaus historiaan
3. Yleispiirteet kauppakausittain Kausi I (2005-2007) Kausi II (2008-2012) tavoite opettelu - 8% - 21% Kausi III (2013-2020) maat EU-25 EU-25 + 5 maata Kausi II + Croatia kaasut CO 2 CO 2, N 2 O CO 2, N 2 O, PFCs päästökatto 2181 Mt/v kansalliset katot 2083 Mt/v kansalliset katot 2084, - 1.74%/v EU:n yhteinen katto alkujako ilmainen ilmainen Energiateollisuus: huutokauppa Hiilivuototeollisuus: ilmaisjako Lainaus/säästö säästö, ei lainaus säästö, ei lainaus säästö, ei lainaus sektorit Energia, Metalli Mineraalit, Metsä Kausi I, lentoliikenne Typpihapon tuottajat Kausi II, CCS laitokset, Petrokemikaalit, alumiini, EU: laitoksia 12 000, päästöistä 45%; Suomi: 500 laitosta yli 50% päästöistä
1.1.1900 20.3.1900 7.6.1900 25.8.1900 12.11.1900 30.1.1901 19.4.1901 7.7.1901 24.9.1901 12.12.1901 1.3.1902 19.5.1902 6.8.1902 24.10.1902 11.1.1903 31.3.1903 18.6.1903 5.9.1903 23.11.1903 10.2.1904 29.4.1904 17.7.1904 4.10.1904 22.12.1904 11.3.1905 29.5.1905 16.8.1905 3.11.1905 21.1.1906 10.4.1906 28.6.1906 15.9.1906 3.12.1906 20.2.1907 10.5.1907 28.7.1907 15.10.1907 2.1.1908 /tco2 4. Kauppakausi 1: kokeiluperiodi Tavoite: Opi kaupankäynti - Löydä arvio puhdistuksen rajakustannuksille Opetukset: - NAP: strateginen yliarviointi seuraus: liian suuri päästökatto - Huijausriski: reaalinen ja järjestelmä suojattava Yksikkö, Mt CO 2 2005 2006 2007 jaetut oikeudet 2096 2072 2191 verifioidut päästöt 2014 2035 2164 erotus 1 82 37 27 kumulatiivinen ylijäämä 82 119 146 35 30 25 20 15 10 5 0
5. Kauppakausi 2: päästöt (-8%) Yksikkö, Mt CO 2 2008 2009 2010 2011 2012 jaetut oikeudet 1958,5 1974 1998,3 2001,4 2005,4 verifioidut päästöt 2119,8 1879,5 1938,5 1858,9 1858,9 erotus 1-161,3 94,5 59,8 142,5 146,5 kumulatiivinen ylijäämä 1-161,3-66,8-7 135,5 282 mekanismit (CERit) 82,5 81,8 137 254,7 492 erotus 2-78,8 176,3 196,8 397,2 638,5 kumulatiivinen ylijäämä 2-78,8 97,5 294,3 691,5 1330 Kioto-tavoitteet saavutettiin, mutta suuri ylijäämä Vika vikaan: - finanssikriisi ja lama; uusiutuvan energian päällekkäinen ohjaus, hankemekanismit - teknologinen shokki (liuskekaasu) laski kivihiilen hintaa Runsas ja kasvava alkujako yhdistyneenä alhaiseen kysyntään
6. Kauppakausi 3 (-21%): ennuste Yksikkö, Mt CO 2 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Oikeuksien alkujako 3 369 2 002 1 964 1 927 1 889 1 852 1 815 1 777 Kioto mekanismit 69 69 69 69 69 69 69 69 Oikeuksia yhteensä 3 438 2 071 2 033 1 996 1 958 1 921 1 884 1 846 Ennustetut päästöt 1 864 1 873 1 882 1 892 1 901 1 911 1 920 1 930 Vuotuinen ylijäämä 1 575 198 151 104 57 10-37 -84 Kumulatiivinen ylij. 1 575 1 772 1 924 2 028 2 085 2 095 2 059 1 975 - Päästöoikeuksien alkujako: laskee yli ajan (1.74%) - Arvio päästöistä: talouskasvu (2%) ja energiatuotannon rakenne - Kumulatiivinen ylijäämä: 2000 miljoonaa tonnia yli vuoden tarve Ei synny dynaamisesti tehokasta hintaa
/tco2 7. Päästöoikeuden hinnan kehitys 35 30 25 20 15 10 Phase I (EUA Dec 05 - EUA Dec 07) Phase II (EUA Dec 08 - EUA Dec 12) Phase III (EUA Dec 13) 5 0 16.4.2015 9
/tco2 8. Entä huutokaupat? Huutokauppojen spothinnat lähellä forwardhintoja - Kolme peruttua huutokauppaa - Alhaiset hinnat, vähän tuloja Huutokauppatulojen jako 88% jäsenmaille, 12% köyhimmille 9 8 7 6 5 4 3 2 EUA seuraavan kk sopimus DE huutokauppa EU huutokauppa UK huutokauppa Suomen huutokauppatulot 2012: 13.3 M 2013: 66.3 M 2014: 62.7 M
9. Mitä päästöoikeuksien hinta kertoo? Hypoteesi: Päästöoikeuksien hinta riippuu kysyntää luonnehtivista markkinafundamenteista - polttoaineiden hinnat, talouskasvu, säätekijät, energia-mix ja hankeyksiköt Havaintoja ekonometrisista töistä: - 2005-2010: forwardien hinnat seurasivat markkinafundamentteja (esim. hiilikaasu-hintaero) - 2011 jälkeen: fundamentit, eli kysyntätekijät, selittävät hinnasta vain 10% - Esimerkiksi: tuulivoima ja aurinkovoima selittävät vain minimaalisen osan päästöoikeuden hinnasta 0,14% - 0,11%; (vaikutus hintaan negatiivinen) Kysymys: mikä sitten selittää päästöoikeuksien alhaista hintaa? - Pääosa kaupasta tehty forwardeina ja forward-hinnoilla - Forward: hinta sovitaan ennakolta ja tavara toimitetaan sovittuna päivänä tulevaisuudessa
10. Suojautuminen: 2020-forward Forward: yritys suojautuu tulevaisuuden hintariskiltä Ero 2020-forwardin ja kunakin vuonna nykyhetkeä lähimmän forwardin välillä kaventunut huimasti: - 03/2011: noin 10 euroa - 03/2014: noin 2 euroa Forward: heijastaa yritysten odotusta talouden kehityksestä ja ilmastopolitiikasta Kuva lähteestä Knopf 2014 Opetus: Alhaista päästöoikeuden hintaa selittävät usko löysään tulevaan ilmastopolitiikkaan ja epäluottamus päättäjiin
11. Mikä päästöoikeuden hinnan pitäisi olla? Taloudellisilla malleilla (12) on arvioitu optimaalista hintaura, joka kannustaa tarvittaviin investointeihin, jotta saavutetaan 80-95% päästöjen lasku 2050 Tulos Päästöoikeuden hinnan tulisi olla nyt vähintään 17, ja vuonna 2020 25-28 euroa Vertailun vuoksi ilmastohaitan arvo 20-32 /tonni (Tol 2009, 2012) Knopf et al. 2014 Nykyinen hinta liian alhainen tarjoamaan kannustimia tarvittaviin investointeihin
II Kuinka korjata suurin ongelma: alhainen päästöoikeuden hinta
12. EU:n ilmastopolitiikan reformi 1. Backloading - Vuosina 2014-2016 poistetaan kerrallaan 300 Mt oikeuksia - Oikeudet palautetaan 2019-2020 - Päästökattoneutraali muutos, eikä olennaista vaikutusta hintaan 2. Tiukemmat päästötavoitteet vuodelle 2030 - Päästöoikeuksien leikkuria (vuotuinen alenema) kasvatetaan 1.74 prosentista 2,2 prosenttiin 3. Markkinavakautusreservi - Määräsääntelyn väline backloadingin kaltainen - Mikäli päästöoikeuksien kokonaisylijäämä on - 833 Mt CO2,-ek siirretään 12% ylijäämästä reserviin - 400 Mt CO2-ek tai alle, siirretään 100 MtCO2-ek takaisin huutokauppoihin - Yli 400 Mt, mutta hinta kolminkertainen perushintaan verrattuna kuuden kuukauden aja, siirretään 100 Mt takaisin huutokauppaan 4. Hintakaulus - Lattia- ja kattohinnat
13. Päästöoikeuksien leikkuri (kausi 4, -43%) Vähennystavoite 40 % 2021 2022 2024 2026 2028 2029 2030 Päästöoikeuksien alkujako 1739 1695 1605 1516 1427 1382 1338 Päästöarvio 1800 1800 1800 1800 1800 1800 1800 Vuotuinen ylijäämä -61-105 -195-284 -373-418 -462 Kumulatiivinen ylijäämä 2748 2643 2298 1775 1074 656 194 Tulos: Markkina on ylijäämäinen 194 Mt - Niukkuus lisääntyy, mutta yritysten ei tarvitse lisätä puhdistusta pysyäkseen katon puitteissa Laskelman 1800 Mt vuotuiset päästöt vastaavat nykyisiä BAU-päästöjä - Mikäli uusiutuvan energian osuus energiasektorissa kasvaa ja vuotuiset päästöt ovat 1700 Mt, niin ylijäämä on jopa 1190 Mt Lopputulos: Vaikutus hintaan jää vähäiseksi ellei seuraavalla kaudella (2030-2040) odoteta merkittävää niukkuutta
Vakautusreservi: Päästöoikeuksien ylijäämä on suurempi ongelma kuin alhainen hinta 14. Markkinavakautusreservi Mahdollinen peruste: - Yritykset eivät ole kauaskatsoisia, vaan painottavat liikaa lähitulevaisuutta - Tällöin suuri ylijäämä (> suojautumiskysyntä) hidastaa investointeja hiilivapaaseen tuotantoon (Ecofys) EU pohtii parhaillaan mekanismin aikaistamista - Ecofys: aikaistaminen laskee pitkän aikavälin kustannuksia Kirjallisuus arvioi ehdotusta Onko näyttöä lyhytnäköiselle käyttäytymiselle? Perusteet ylijäämäsäännöille ovat epäselvät Reservimekanismi toimi kahden vuoden viiveellä johtuen raportointikäytännöstä
15. Hintalattia & hintakaulus Hintakaulus: asetetaan päästöoikeuksien hinnalle lattiahinta ja kattohinta Lattiahinta Voidaan implementoida huutokaupoissa reservaatiohinnan avulla Takaa, että päästöoikeuksilla on arvoa ja investointeja ohjaavaa roolia Esimerkiksi RGGI-päästökauppaohjelmassa on lattiahinta Kattohinta Varautuu hintashokkeihin ja luo varmuutta investointeihin Ei poista tarjontaepävarmuutta
16. Yhteenveto EU ETS on staattisesti tehokas Päästötehokkuus: katto alitetaan selvästi Kustannustehokkuus: toteutuu Vaihdanta vilkasta ja markkina on likvidi EU ETS ei ole dynaamisesti tehokas Alhainen hinta on ongelma: ei johda tarvittaviin investointeihin Korjausliikkeistä hintakaulusta pidetään parhaana EU ETS on ollut esimerkki hyvässä ja pahassa Koko maailma on hyötynyt EU:n päästökaupasta 9% maailman päästöistä on nyt päästökaupan piirissä ja monissa järjestelmissä on hyödynnetty EU:n kokemuksia Järjestelmän kehittäminen Ehkä nyt on aika oppia uutta hinnasta ja politiikan uskottavuudesta