Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

Transkriptio

1 Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle. Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja

2 IPCC:n raportti IPCC:n 1,5 asteen raportti osoittaa selvästi, kuinka paljon pienemmäksi ilmastohaitat jäävät, jos lämpötilan nousu pystytään rajoittamaan 1,5 asteeseen IPCC:n politiikkasuositus: - Fossiiliset päästöt mahdollisimman nopeasti alas - Hiilinieluja (luonnon nielut ja hiilen talteenotto ja varastointi, CCS & BeCCS) on kasvatettava merkittävästi, jotta 1,5 astetta ei ylitettäisi tai ylitettäisiin vain lievästi Kaikkien maiden tulisi tarkentaa omaa ilmastopolitiikkaansa vastaamaan näitä uusia johtopäätöksiä: käytännössä toimia enemmän ja nopeammin Ilmastopaneelin on hahmottanut Suomen päästövähennyspolkua vuoteen 2050 juuri 1,5 asteen tavoitteen pohjalta - Pääministerin pyynnöstä olemme esittäneet puolueiden puheenjohtajille Kaikki Ilmastopaneelin ehdotukset on laadittu juuri 1,5 asteen tavoitteen näkökulmasta Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

3 Suomen päästövähennys: 1,5 astetta Nettonielu Vähennys % vrt Lisäpoiston tarve v Vähennys % 2035 Hiilineutraalius - 6 Mt 129% % 2040 Tasajako - 13 Mt 110% -7 69% Mt 90% - 59% Mt 150% % 2036 Maksukyky - 13 Mt 130% % Mt 110% -5 70% Mt 187 % % 2032 Historiallinen - 13 Mt 167 % % Mt 148 % % 2031 Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

4 Suomen reilu (oikeudenmukainen) globaali panos 60 Maksukykyperiaate reiluusmittana Päästövähennystavoite: 130 % vuoteen Päästöt Lisäpoistot Vaihtokelpoinen nielu Nettopäästöt Vähennys vuosittain: 2.42 Mt CO2e CO 2 e lisäpoisto ilmakehästä: -21 Mt (2050) Päästövähennys vuoteen 2035: 70 % Vähentäminen teknisesti mahdollinen Toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla Suomi hiilineutraali vuonna 2035 Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

5 Kansallisen ilmastotavoitteen tarkistus Fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen vähennys 85 % vuoteen 2040 verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Suomi vähentää hiilidioksidia ilmasta nielujen ja teknologisten keinojen avulla niin, että Suomen nettopäästöt ovat negatiiviset vuoden 2035 jälkeen ja vuonna 2050 nettopäästövähennys on 130 % verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Suomen nykytavoitteet ja 1.5 asteen mukainen tavoitepolku: vertailu Lineaarinen tavoiteura Nykyinen tavoite 43%*) 52% 62% 80-95% 1,5 asteen tavoite 55-60% 70% 85% 130%**) *) Luku epätarkka; **) Fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen ja vaihtokelpoisten negatiivisten päästöjen yhteisvaikutus, nettopäästövähennys Yleisesti: toimet tulisi siis toteuttaa 10 vuotta nopeammassa aikataulussa kuin kahden asteen tavoitteen oloissa Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

6 Mt CO2-ekv EU:n ilmastotavoitteen tarkistus Suomi tulisi käynnistää puheenjohtajuuskaudellaan valmistelut EU:n ilmastotavoitteen nostamiseksi nykyisestä 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon (EU:n uusi lupaus YK:lle Pariisin ilmastosopimuksen edistämiseen). EU:n päästövähennysten kunnianhimon nosto % vuonna 2030, - 80% v % vuonna 2030, - 90% v EU:n tavoitteen nostaminen tultaisiin jakamaan päästökauppa- ja taakanjakosektoreiden kesken Suomen etu: mahdollisimman suuri osuus lisävähennyksestä päästökauppasektoriin Pienin kilpailukykyhaitta Taakanjakosektori Suomelle kallis Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

7 Mt CO2 Päästökaupan kehittäminen EU:ssa tarvitaan toimia päästöoikeuden hinnan nostamiseksi. EU:n tavoitteiden tarkistamisen yhteydessä kauppakauden päästöleikkuria tulisi nostaa nykyisestä 2.2 prosentista 4 prosenttiin vuosittain ja kauppakaudelle asettaa tiukka päästövähennystavoite, 85% vähennys päästökauppasektorin päästöihin vuoden 2005 tasosta : alkujaon leikkuri 4 % : alkujaon leikkuri 2.5 % Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

8 EU:n ilmastopolitiikan pilarit ja 2030 päästökauppa taakanjako maankäyttö komissio jäsenmaa jäsenmaa % (EU) ei kansallisia % (EU) -39% (Suomi) 2030 no debit -rule kausi: Sähkö ja CHP liikenne metsänielu metalli lämmitys puutuotenielu metsä maatalous metsäkadon päästöt mineraalit jäte viljelymaan päästöt petrokemikaalit työkoneet kosteikkopäästöt lento, alumiini F-kaasut Joustoja: Suomi Käyttää 0,7 Mt päästöoikeuksia taakanjakosektorille Ei käytä maankäyttösektorin ylijäämää taakanjakosektorissa (1.3%) Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

9 Päästökauppasektori Energiasektori Kivihiilen käytön kielto 2029 mennessä - Kustannus pieni (verotulot laskua 58 M ) Turpeen poistaminen tuotannosta 2030 mennessä - Päästöoikeuden hinnan noustessa tukitarve laskee - Turpeen verotuksen kasvattaminen lisää verotuloja Prosessiteollisuus (metalli, metsä- ja sementti) - Ei ole ehdotettu erityisiä kotimaisia lisätoimia vuoteen Teräksen valmistus: uusi kunnianhimoinen pilotti SSAB vetypohjaiseen teräksen tuotantoon päästöjen eliminoimiseksi Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

10 Taakanjakosektori (ei-päästökauppa) 2030 EU:n Suomelle 2030 asettama päästövähennystavoite 39% edellyttää hieman yli 5 Mt CO2-ekv. uusia päästövähennystoimia. - Joustona voidaan käyttää 0,7 Mt päästöoikeuksia - Lähes 60 % Suomen päättämistä lisätoimista kohdistuu liikenteeseen Paketille tehty kokonaistaloudellinen arvio: - Toimien (biojalostamojen investointituki ja liikenteenpolttoaineverotulon lasku, sähköautojen tuki) aiheuttama keskimääräinen vuotuinen budjettivaje 260 M - BKT laskee 0, % verrattuna tilanteeseen, jossa lisätoimia ei tarvitse tehdä (riippuen siitä kuin budjetti tasapainotetaan; työllisyysvaikutus on % luokkaa - Samaan aikaan BKT:N kasvu on 29% Arvioissa ei ole otettu huomioon mahdollisesti syntyviä liiketoimintamahdollisuuksia tai esimerkiksi terveyshyötyjä lähipäästöjen vähenemisestä Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

11 Taakanjakosektori: toimet 1,5 mukaiseksi Tavoitteiden kiristämisessä vuoden 2030 jälkeen liikenne on edelleen avainasemassa. Haastavin sektori päästövähennysten tuottamiseen on puolestaan maatalous Hallituksen tilaama Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 hahmottaa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa - Nollapäästöt Nopeutettu aikataulu 2035 Tarkkoja toimenpiteitä ja kustannusarvioita ei ole vielä esitetty - Sähköautot: v 2030 ja v Kaasuautot: v ja v Liikennesuorite: henkilöautojen suoritteen kasvu loppuu Sähköautojen tuki: : yhteensä noin 340 M, (vuonna ,4 M ja 5400 täyssähköautoa) Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen

12 Kustannusrasitukseen vaikuttavia asioita Päästöoikeuden hinta ja siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin - Vaihteleva uusiutuva laskee sähkön hintaa - Päästöoikeuden hinnan nousu laskee kaikkien toimialojen päästöjä - CHP:hen kohdistuvat ohjauskeinot Kotimaiset kannustimet taakanjakosektorilla - Tukitarpeen ja kiristyvän verotuksen yhdistelmiä tarvitaan, kannustimet eivät nyt kohdillaan - Monet kehitystä jouduttavat ratkaisut kaatuvat VM:n haluttomuuteen muuttaa vallitsevia käytäntöjä (esimerkiksi työsuhdeautojen verotus; mahdottomuus toteuttaa verotuksen suhteen korvamerkittyjä uudistuksia) - Rohkeus uusien ratkaisujen luomiseen: yhdyskunnat, julkinen liikenne ja päästöttömät liikennemuodot Valtiovarainvaliokunta / Ilmastopaneeli, Markku Ollikainen