Kuinka hyvin EU:n päästökauppajärjestelmä toimii?

Transkriptio

1 Kuinka hyvin EU:n päästökauppajärjestelmä toimii? YE6.1 Luento Piia Remes & Kimmo Ollikka

2 Luennon kulku Onko päästökauppa lunastanut lupauksensa? Kokemuksia ensimmäiseltä vuosikymmeneltä Minkälaisia haasteita on esiintynyt? Mitä opittu? Millaisia korjausehdotuksia tehokkuuden lisäämiseksi on ehdotettu?

3 Päästöoikeuden (EUA) hintakehitys EUA /tco2 35 EUA Phase I EUA Phase II III /2005 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015

4 Onko päästökauppa lunastanut lupauksensa? (1/3) Kustannustehokkuus Likvidit markkinat Kaupankäyntivolyymit kasvaneet ja korkeita Useita kaupankäyntialustoja Puhdistusta tapahtuu siellä, missä edullisinta eli markkinat allokoi resursseja tehokkaasti ylijäämä sektorilta alijäämäsektorille Informaatiotehokkuus markkinoilla Sisältääkö hintasignaali kaiken oleellisen informaation? Hinnan nopea reagointi markkinatapahtumiin Markkinavoima markkinoilla Ennen järjestelmän alkua epävarmuutta päästöistä sekä kustannuksista ja sähköyhtiöllä kannustin pitää hintaa korkealla Erityisesti ensimmäisen kauden alun korkea hinta

5 Markkinavolyymit Mt CO2ekv Lähde: Tendence Carbone, 2015

6 Lähde: Carbon Market Data, 2009

7 Onko päästökauppa lunastanut lupauksensa? (2/3) Päästövähennykset Päästöt vähentyneet lähes koko ajan Esim. päästöt vähentyneet päästökauppasektorilla n. 3 % vuosina mutta miksi? Mm. Gloagen&Alberola (2014) esittää arvioita EU:n Energiapaketti 2020 ( Mt)» Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen %» Energiatehokkuuden kasvattaminen %» Hiilen hinta 0 10 % Taantuma ( Mt) Polttoaineiden vaihtelu (262Mt) Vaikka päästöt vähentyneet, päästökatto ei ole ollut sitova, koska ylitarjontaa oikeuksista > alhainen (muttei nolla) hinta, ohjausvaikutus heikko

8 Onko päästökauppa lunastanut lupauksensa? (3/3) Informaation tarjoaminen politiikan tueksi Hinnat heijastelevat tulevaa niukkuutta ja politiikan tiukkuutta Onko hinta oikea? Reflektoiko päästövähennyskustannuksia? Tutkimustulokset tukevat, mutta arviot vaihtelevat Ensimmäisellä kaudella ja toisen alussa hinta seuraili paremmin fundamentteja (Aatola et al. 2013) Nyt niiden vaikutus heikentynyt (Koch et al. 2014) Tärkeimmät hintafundamentit: Talouskasvu, polttoaineiden hinnat, säätekijät, vaihtoehtoiset tuotantotavat, hankeyksiköiden vaikutus

9 Poliittisella epävarmuudella suuri vaikutus EUA:n hintaan Markkinafundamentit selittävät vain pienen osan päästöoikeuden hintojen muutoksesta (Koch et al. 2014) Polttoaineiden hintamuutokset, taloudellinen toimeliaisuus, REStuotannon kasvu, vesivoimatuotanto, offsettien (CER) käyttö

10 Päästöoikeuden (EUA) hintakehitys EUA /tco Ensimmäiset päästötiedot, Ylijäämän paljastuminen EUA Phase I EUA Phase II III Finanssikriisi, Kysynnän hiipuminen Kööpenhaminan ilmastokokous Huutokaupan hyväksyminen Talouden elpymistä Energiatehokkuusdirektiivi CER, ERUja markkinoille Eurokriisi Epävarmuus ilmastopolitiikasta Päästökaupan revisiointi 0 1/2005 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015

11 Optimaalinen hiilen hintaura Optimaalinen hiilen hintaura laskettuna laajoilla energiatalousmalleilla Hinta, joka kannustaa investointeihin, joilla saavutettaisiin pitkän aikavälin ilmastotavoitteet

12 Hiilen yhteiskunnallinen hinta Hiilen yhteiskunnallinen hinta Kuinka paljon ilmastonmuutoksen haitat kasvavat tulevaisuudessa, kun päästöjä lisätään tänään yksi yksikkö Tol (2009) arvioita meta analyysin pohjalta hiilen yhteiskunnallisesta hinnasta 235 arviota hinnalle eri tutkimuksista Diskonttokorko vaikutta keskeisesti arvioihin Oikea häntä jakaumissa paksu

13 Social cost of carbon / marginal damage cost of climate change, Tol(2009) Huom! US$105/tC = n. US$30/tCO2

14 Miksi hinta on alhainen nyt? Kysyntä Taloudellinen tilanne (finanssikriisi, eurokriisi) on alentanut päästöoikeuksien kysyntää Ylitarjonta päästöoikeuksista Runsas alkujako: päästöjen kasvua vuoteen 2012 asti CDM/JI yksiköiden tuominen EU:n päästökauppaan Päällekkäiset ohjauskeinot tuottavat lisätarjontaa

15 Lisäksi hintaan ja toimivuuteen vaikuttavat Epävarmuus kv. ilmastopolitiikasta ja ohjauskeinoista KV. päästökaupan kehittäminen CDM järjestelmän kautta linkkejä, mutta CER hinnat myös lähellä nollaa Uusia järjestelmiä syntyy, kuinka onnistuu linkittäminen? Hiilivuodon estäminen

16 Mitä opittu tähän mennessä Päästökauppajärjestelmä toimii Likvidi markkina Hinta reagoi informaatioon Hinta heijastelee politiikan tiukkuutta (fundamentteja) Hinta ei ohjaa riittävästi päästövähennyksiin Katto ei ole sitova, ylijäämää oikeuksista Talouskasvukehitys heijastuu markkinoilla Järjestelmää voidaan kehittää tehokkaammaksi

17 EU:n ilmasto ja energiapolitiikka Kasvihuonekaasujen päästöjä tulee vähentää verrattuna vuoteen 1990 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on oltava vähintään EU tavoitteet vuodelle 2020 EU: 20 % EU ETS: vuoden 2005 tasosta 21% Ei päästökauppa: vuoden 2005 tasosta noin 10 % (jaetaan maittain) Suomi (ei päästökauppa): vuoden 2005 tasosta 16 % EU: 20 % Maakohtaiset tavoitteet Suomi: 38 % EU:n ilmasto ja energiapolitiikan kehys vuodelle 2030 EU: 40 % EU ETS: vuoden 2005 tasosta 43 % Ei päästökauppa: vuoden 2005 tasosta 30 % (jaetaan maittain) Suomi (ei päästökauppa): vuoden 2005 tasosta arviolta % (taakanjakoa ei toistaiseksi määritelty) EU: 27 % Ei maakohtaisia tavoitteita Energian loppukulutusta on energiatehokkuutta parantamalla vähennettävä (suhteessa arvioituun kulutukseen) EU: 20 % Suomi: Arvio 325 TWh > tavoite 310 TWh EU: 27 % Ohjeellinen tavoite

18 Päällekkäiset ohjauskeinot (1) Ilmastonmuutos kaksi ulkoisvaikutusta Negatiivinen ulkoisvaikutus Kasvihuonekaasujen ympäristöhaitta Positiivinen ulkoisvaikutus Ilmastonmuutos edellyttää teknologista muutosta vähähiilisempään energiantuotantoon Tutkimukseen ja teknologioiden käyttöönottoon liittyvä oppiminen alentaa kustannuksia pitkällä aikavälillä Tiedon valuminen muiden käyttöön ei kannusta yrityksiä tutkimukseen tai investointeihin

19 Päällekkäiset ohjauskeinot (2) EU ETS ja uusiutuvan energian (RES) tuet Uusiutuvan energian tuet lisäävät uusiutuvan energian tuotantoa energiantuotannon päästöt pienenevät Päästöoikeuksien kysyntä ja hinta alenevat. Arvioita: Lisääntynyt RES tuotanto vähentänyt jopa yli 10% EU ETS päästöjä (mm. Van den Bergh et al. 2013) Päästöoikeuden estimoidut hintajoustot tuuli ja aurinkovoiman tuotannon kasvun suhteen: 0,14% 0,11% (Koch et al. 2014) Päästöoikeuksia siirtyy muille toimialoille, mutta päästöt eivät muutu Päästöjä vähennetään energiantuotannossa enemmän ja kalliimmalla kuin ilman uusiutuvan energian tukia Energiantuotanto (muu kuin uusiutuva tuotanto) on likaisempaa Päästöoikeuksien alentuneen hinnan myötä mm. hiilen suhteellinen etu polttoaineena kasvaa Hiili syrjäyttää kaasua

20 Päällekkäiset ohjauskeinot (3) Uusiutuvan energian tuki on kallis päästöjen vähentämisen ohjauskeino Yhteiskunnan maksamia uusiutuvan energian päästövähennyskustannuksia (staattisia, suuntaa antavia arvioita): Suomi syöttötariffi ( ) Tuulivoima: /tco 2, metsähake: /tco 2 Saksa syöttötariffi ( ) Tuulivoima: 43 /tco 2, aurinkosähkö (PV): 537 /tco 2 UK sertifikaattimarkkina ( ) 110 /tco 2 EU ETS:n päästöoikeuksien (EUA) keskihinnat Phase II ( ): 13 /tco 2 Phase III ( ): 5 /tco 2

21 Päällekkäiset ohjauskeinot (4) Pohdintoja Ilmasto ja energiapolitiikan tulisi olla mieluummin yksinkertaista ja pitkäjänteistä kuin monimutkaista ja lyhytnäköistä Yksi EU tason tavoite ilmastopolitiikalle Harmonisoitu tukipolitiikka uusiutuvalle energialle Teknologiaohjaus tukee, ei korvaa ympäristöohjausta Tuki yritysten T&K ponnistuksille Missä määrin lähellä oleva tuotanto tukee teknologiakehitystä? Miten kasvattaa yritysten T&K ponnistusten odotusarvoista tuottoa? Tulevaisuuden (teknologioiden) ennustaminen vaikeaa: ohjauskeinojen valinta, kohdentaminen ja tason määrittely erityisen ongelmallista Simulaatiotutkimusten perusteella käytössä on liian korkeita syöttötariffeja Onko Euroopassa käymässä päinvastoin katoaako EU ETS? Energiapolitiikan tukien ja verojen päällekkäisyydet ongelmallisia Polttoaineverot, teollisuuden verohuojennukset, päästömaksut

22 EU ETS yritysten päätöksenteko dynaaminen optimointi Päästökaupassa toimivat yritykset optimoivat puhdistusratkaisunsa yli ajan Tänään toteutettavan puhdistuksen rajakustannus = huomenna toteutettavan puhdistuksen rajakustannuksen nykyarvo = päästöoikeuden hinta tänään Nykyarvo lasketaan käyttämällä riskitöntä korkoa Päästöoikeuden hinnan kehitys on epävarmaa Yritys voi suojautua päästöoikeuden hintariskiltä Säästämällä päästöoikeuksia tuleville periodeille (ylijäämä) Ostamalla päästöoikeuksien forward sopimuksia: Forward sopimus = sovitaan esim. joulukuussa 2018 tehtävän kaupan hinnasta tänään Tehokkailla markkinoilla eri forward sopimusten nykyarvo on yhtä suuri

23 Päästöoikeustuotteita ja hintoja Seuraavan kuukauden ja joulukuun (2014, 2016, 2018) EUA:n hinnat EUA /tco2 Seuraavan kk sopimus Dec14 Dec16 Dec18

24 EU ETS:n uusi suunta: Komission ehdotuksia (ks. Knopf et al. 2014) Tavoite I: Oikeuksien tarjonnan vähentäminen Vuoden 2020 päästävähennystavoitteen kasvattaminen 30%:iin Kauden III päästöoikeuksien poisto markkinoilta Päästöallokaation lineaarisen vähennystekijän korjaaminen (1,74% 2,2%) (Backloading, voimassa jo Phase II) Tavoite II: EU ETS:n kattavuus EU ETS:n laajentaminen muille sektoreille Päästövähennysyksiköiden (CER) käytön rajoittaminen Tavoite III: Hintaepävarmuuden alentaminen Markkinastabiilisuusreservi (MSR) Hintalattia Pehmeä hintakäytävä

25 Backloading Päästöoikeuksien allokaatiosta siirretään 900 MtCO2ekv. verran oikeuksia vuosilta vuosille Päästöoikeuksien kokonaistarjonta ei muutu Odotettu hintavaikutus: ei vaikutusta 3000 Päästöoikeudet yht. Ylijäämä EU ETS BAU päästöt Päästöoikeudet yht. (no backloading) Ylijäämä (no backloading) 2500 Mt CO2 ekv Kuvan oletukset: a) EU ETS BAU päästöjen kasvu: 1,5%; b) allokaation vuosittainen vähennys vuosina : 2,2%; c) offsettien (CER) käyttörajoite: 50 Mt

26 Backloading (2) Entäpä jos talous lähtisi kasvuun ja EU ETS BAU päästöjen kasvu olisi positiivinen (1%) huolimatta esim. uusiutuvan energian osuuden kasvusta (RES politiikan vuoksi) Mahdollinen hintavaikutus: päästöoikeuden hinta kasvaa väliaikaisesti ja poikkeaa optimaaliselta hintauralta, päästöjen vähentäminen kalliimpaa, päästöt kuitenkin ennallaan 3000 Päästöoikeudet yht. Ylijäämä EU ETS BAU päästöt Päästöoikeudet yht. (no backloading) Ylijäämä (no backloading) 2500 Mt CO2 ekv Kuvan oletukset: a) EU ETS BAU päästöjen kasvu: 1%; b) allokaation vuosittainen vähennys vuosina : 2,2%; c) offsettien käyttörajoite: 50 Mt

27 Markkinastabiilisuusreservi (MSR) Mikä? Mikäli päästöoikeuksien kokonaisylijäämä on yli 833 MtCO2ekv., siirretään 12% ylijäämästä reserviin alle 400 MtCO2ekv., reservistä palautetaan 100 MtCO2ekv. edestä päästöoikeuksia huutokaupattavaksi

28 Markkinastabiilisuusreservi (MSR) Miksi? Ongelmana nähdään pikemminkin liialliset päästöoikeuksien ylijäämävarastot, eikä alhainen hintataso. Selityksiä/markkinavinoutumia: Päästöoikeuksien ylijäämävarastot rajoittavat yritysten kauaskatsoisuutta ja ne painottavat liiaksi lähitulevaisuutta Pitkän aikavälin investoinnit puhtaaseen tuotantoon jäävät tekemättä Lyhyellä aikavälillä päästöoikeuksia on paljon yritysten tileillä suhteessa tarpeeseen, joten kysyntää markkinoilla ei ole ja hinta on alhaalla Kauppaa käyvät vain spekulantit, joilla korkeampi tuotto odotus kuin EU ETS yrityksillä > liian korkea diskonttauskorko Onko näin???

29 Markkinastabiilisuusreservi (MSR) Miten? Toimivilla päästökauppamarkkinoilla MSR:llä ei pitäisi olla hintavaikutuksia (vrt. backloading) Reservi ei vaikuta päästöoikeuksien kokonaismäärään, ainoastaan markkinoille tulevien oikeuksien aikatauluun Reservillä saattaa olla lyhytkestoisia (ja mahdollisesti haitallisia) hintavaikutuksia Korjaako MSR esitettyjä markkinavinoumia? Epävarmuuden oloissa ja vailla muita suojautumiskeinoja (forward sopimuksia), ylijäämävarastojen hupeneminen saattaa lisätä yritysten päästövähennysponnistuksia ja päästöoikeuksien hinta saattaa siten nousta Vaikutus kuitenkin väliaikainen?

30 Päästöallokaation lineaarinen vähennys ( ) Entäpä jos päästöoikeuksien allokaatiota kiristettäisiin : vuosittainen vähennys: 2,2% > 5% (keskeinen vaikutus) offsettien käytön raja: 50 Mt > 0 Mt (HUOM! samalla menetetään linkitys muihin järjestelmiin) Ylijäämä syödään ennen 2030, yritysten on puhdistettava päästöjä verrattuna BAU uraan ja hinta nousee 3000 Päästöoikeudet yht. Ylijäämä EU ETS BAU päästöt Päästöoikeudet yht. (no backloading) Ylijäämä (no backloading) 2500 Mt CO2 ekv Kuvan oletukset: a) EU ETS BAU päästöjen kasvu: 1,5%; b) allokaation vuosittainen vähennys vuosina : 5%; c) offsettien (CER) käyttörajoite: 0 Mt

31 Mikä on EU ETS:n suurin ongelma Päästöoikeuksien suuri ylijäämä tänään? Alhainen päästöoikeuksien hinta? Ehkä sittenkin: päästöoikeuksien tarjonta tulevaisuudessa ja epävarmuus ilmastopolitiikasta sekä ilmastopolitiikan ohjauskeinoista ja tavoitteista! 3000 Päästöoikeudet yht. Ylijäämä EU ETS BAU päästöt Päästöoikeudet yht. (no backloading) Ylijäämä (no backloading) 2500 Mt CO2 ekv ?

32 Miten EU ETS:ää tulisi uudistaa? (Knopf et al. 2014) 1. Hintakatto ja lattia EUA:n huutokaupoille 2. EU ETS:n laajentaminen muille sektoreille (esim. liikenne, lämmöntuotanto) päästökaupan ulkopuolella hiilellä eri hintoja ja erilaisia ohjauskeinoja: verot (ja verohuojennukset), standardit, tuet 3. Muiden markkinavinoumien parempi huomioiminen Innovoinnin ja teknologioiden leviämisen tuet 4. Hiilivuodon estäminen EU:n yksipuolinen CO2 politiikka ei riitä, päästöt siirtyvät muualle (toistaiseksi vähän empiiristä näyttöä) Kauppapolitiikka, tuontitullit, CO2 kauppajärjestelmien (tai verojen) lisääntyminen tai linkittäminen

33 Hintakatto ja lattia EUA:n huutokaupoille Reservaatiohinta (lattia) ja maksimihinta (katto) EUA huutokauppoihin Hintalattia käytössä mm. USA:n järjestelmissä Kaliforniassa ja RGGI:ssä Yhdistäisi hinta ja määräohjauksen hyvät (ja huonot) piirteet hintaohjaus: päästöjen hinta varma, päästöt epävarmoja määräohjaus: päästöjen hinta epävarma, päästöt varmat Korjaisi alhaisten hintojen ongelman päätös hintalattian asettamisesta 2021 jälkeen riittäisi mikäli päätös olisi uskottava, yritykset ottaisivat sen huomioon heti tukisi yritysten pitkän aikavälin investointipäätöksiä Antaisi hinta ankkurin muiden sektoreiden ohjauskeinoille Tukisi uusiutuvan energian tukipolitiikkaa Helpottaisi linkittämistä muihin kauppajärjestelmiin Ongelmia: mikä on hintakauluksen oikea taso hiilen sosiaalinen kustannus: US$30 EU:ssa 28 eri maata, päästäänkö yhteisymmärrykseen

34 Lähteet Knopf, B., N. Koch, G. Grosjean, S. Fuss, C. Flachsland, M. Pahle, M. Jakob, O. Edenhofer, The European Emissions Trading System (EU ETS): Ex Post Analysis, the Market Stability Reserve and Options for a Comprehensive Reform. Nota di Lavoro , Milan, Italy: Fondazione Eni Enrico Mattei. ( 079.pdf) Koch, N., Fuss, S., Grosjean, G., Edenhofer, O., Causes of the EU ETS price drop: recession, CDM, renewable policies or a bit of everything? New evidence. Energy Policy 73, Tol, R.S.J., The Economic Effects of Climate Change. Journal of Economic Perspectives 23(2), Van der Bergh, K., Delarue, E., and D haeseleer, W., Impact of renewables deployment on the CO2 price and CO2 emissions in the European electricity sector. Energy Policy 63, Zetterberg, L., Burtraw, D., Stensson, D.E., Paulie, C., and Roth, S., Europe s choice Facts and function of the EU emissions trading system. Mistra Indigo Policy Paper. (