Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Samankaltaiset tiedostot
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Syysviljan kasvinsuojelu

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Ruis ja vehnä luomussa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Tulevaisuuden kasvinsuojeluongelmat - tuholaiset

Kuminan perustaminen suojakasviin

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Syysviljat valmistautuvat talveen

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Peltokasvien tuhoeläimet mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Yhteenveto kasvukauden 2012 PesticideLife-demonstraatiolohkojen tuloksista ja tulosten arviointi

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari , Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Kerääjäkasvikokemuksia

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Kerääjä- ja aluskasvit

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Sumi Alpha 5 FW/ (6)

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Kylvö suoraan vai suojaan?

Pest Control Thresholds a Summary Review in English

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Porkkanan tuholaisten hallinta muuttuvassa ilmastossa

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Päällekkäisviljely Lupauksia ja pettymyksiä

Ympäristölle vaarallinen

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Tuhoeläinten torjuntaan

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Kasvinviljelytila Lahdessa

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Ilmaston kehitys Jokioisilla ja Sodankylässä

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Transkriptio:

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Kasvinsuojelun syyspuinti 4.11.2014 Kokemäki

Syysvilja-alan vaihtelu Kahukärpäsen biologia Esityksen sisältö Kahukärpäsmäärien vaihtelu vuosittain alueittain Kahukärpästorjunta 2014 tarve toteuma tuhot

Syysvehnän ja -rukiin alat 2001-2014e Tike/Maataloustilastot 2013

Syysvehnän kylvöala ELY-keskuksittain syksyllä 2013 Suorakylvön osuus koko maassa 29 % Tike/Maataloustilastot 2013

Syysrukiin kylvöala ELY-keskuksittain syksyllä 2013 Suorakylvön osuus koko maassa 18 % Tike/Maataloustilastot 2013

Tuhoeläinten tarkkailu syysviljoilla painottuu kylvösyksyyn Kahukärpänen Taimivaiheen tarkkailu (kelta-ansat ) Aikaisissa kylvöissä, lämpiminä syksyinä Karkea torjuntakynnys > 5 kpl/ansa/vrk Torjunta 1,5-2 -lehtivaiheessa Viirukaskas Vehnänkääpiökasvuviroosin (WDV) vektori Taimivaiheen tarkkailu (kelta-ansat ) alueilla joilla WDV:tä aiemmin havaittu Hesseninsääski Aikaisissa kylvöissä, lämpiminä syksyinä Tunnistus ja tarkkailu hankalaa Etanat Tarkkailu etana-ansoilla orastumisvaiheessa tai mielellään jo ennen kylvöä

Kahukärpänen aikuinen 2-3 mm kiiltävän musta värittömät siivet kellertävät jalat tarkkaillaan & torjutaan toukka vaaleanläpikuultava mustat suuosat liikkuva tekee tuhon 3 sukupolvea kesässä kevätviljan oraissa tähkissä syysviljan oraissa talvehtii heinissä ja syysviljoissa tuhoja aikaisin kylvetyissä syysviljoissa lämpiminä syksyinä (1950-luvulla, 1999, 2013, 2014)

Kahukärpäsen runsauden vaihtelu Jokioisilla KEVÄTVILJA 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Jokioinen kevätvehnä Kahukärpäsiä kelta-ansoissa lkm/ansa 20 21 21 22 22 23 23 24 24 25 25 26 toukokuu vko kesäkuu 2010 2011 2012 2013 2014

Kahukärpäsen runsauden vaihtelu Jokioisilla SYYSVILJA 120 Jokioinen syysseurannat kahukärpäsiä kelta-ansoissa/vrk 100 80 60 40 20 2010 2011 2012 2013 2014 0 35 35 36 36 37 37 38 38 39 39 40 vko elokuu syyskuu lokakuu

Kahukärpäsen kelta-ansaseurannat 2014 lkm/ansa/vrk - alueellista/lohkoittaista vaihtelua erittäin paljon - maksimi vk 37/38 Inkoo 1 Inkoo 2 Loviisa Lapinjärvi 1Lapinjärvi 2Porvoo 1 Porvoo 2 Koski tl Jokioinen BJokioinen EJokioinen KYpäjä 1 Ypäjä 2 Ypäjä 3 vk ruis ruis syysvehnä ruis syysvehnä ruis syysvehnä ruis nurmi nurmi/sv ruis ruis ruis ruis E 33 11.1 L 34 O 34 24.5 9.7 K 35 6.8 12.7 3.8 35 8.0 3.7 9.0 32.5 18.1 3.5 36 1.0 0.3 5.0 0.7 S 36 0.0 1.1 0.1 0.5 6.4 0.3 Y 37 3.5 Y 37 63.8 78.0 8.0 0.7 0.0 3.1 2.4 1.5 7.3 S 38 7.8 14.0 4.8 0.3 3.5 99.0 92.0 17.0 K 38 18.0 0.3 0.1 0.4 0.8 2.8 3.3 U 39 2.3 0.0 U 39 0.0 0.0 0.0 0.0 0.7 4.5 39 2.0 0.2 40 4.3 40 0.0 40 0.5

Aikaisemmissa kahukärpässeurannoissa havaittu Kylvöaika vaikuttaa: yleensä kahukärpäsriski suurin aikaisin kylvetyissä kasvustoissa Eniten kahukärpäsiä juuri orastuneilla lohkoilla Syksyn sääolot vaikuttavat; lämmin ja aurinkoinen sää suosii munintaa ja toukkien kehitystä Alueellista vaihtelua Pellonsisäistä vaihtelua, reunakasvustot Jääntivilja ja syysvilja nurmen jälkeen voi lisätä riskiä

1.8. 4.8. 7.8. 10.8. 13.8. 16.8. 19.8. 22.8. 25.8. 28.8. 31.8. 3.9. 6.9. 9.9. 12.9. 15.9. 18.9. 21.9. 24.9. 27.9. 30.9. Taas poikkeuksellisen lämmin syyskuu 25 20 Keskilämpötila Jokioinen elo-syyskuu 1981-2010 keskilämpötila 2013 keskilämpötila 2014 keskilämpötila C 15 10 5 0 elokuu syyskuu

KAHUKÄRPÄSKYSELY 2014 Kysely lähetetty 26 alueelliselle toimijalle, vastauksia 12 Uusimaa, Häme, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa Syysviljojen kylvöajankohta Ruis 20.8.-1.10., yleisin vk 36 ( syyskuun 1. vk) Syysvehnä 31.8.- 6.10., yleisin vk 37 (syyskuun 2. vk) Kahukärpäsmäärien vaihtelu suurta Huippuajankohta vaihteli, yleisimmin vk 37-38, mutta ensimmäinen huippu jo elokuulla Maksimisaalis 10-300 kpl /kelta-ansa/vrk Alueellista vaihtelua Paikallista vaihtelua Lohkojen välistä vaihtelua

KAHUKÄRPÄSKYSELY 2014: Torjunta Torjuntatarve: torjuntakynnyksen ylittyminen 20-100 %:lla lohkoista Pääosin yli 50 %:lla lohkoista Torjunnan toteutuminen 5-100 %:lla lohkoista Alueellista vaihtelua paljon - puolet vastaajista: torjunta tehty yli 50 %:lla alueen pelloista Uusintakäsittelyä ei yleensä tehty, mutta E-Suomessa paikoin 30-50 % lohkoista Torjunnan ajankohta Vaihteli alueittain 8.9.- 26.9., yleisin vk 37 (syyskuun 2. vk ) 1,5 lehtivaiheessa (oraalle tulo 3-lehtivaihe)

KAHUKÄRPÄSKYSELY 2014: Syysviljojen kylvö Ruista kylvetty n=12 saman verran kuin viime vuonna enemmän kuin viime vuonna Syysvehnää kylvetty n=12 enemmän kuin viime vuonna vähemmän kuin viime vuonna saman verran kuin viime vuonna

KAHUKÄRPÄSKYSELY 2014: Kahukärpäsvioitukset Oraissa kahukärpäsvioituksia n=12 Vioituksia havaittu n=9 molemmissa ei jonkin verran syysvehnässä Vioituksia keskimäärin n=10 rukiissa enemmän kuin viime vuonna vähemmän kuin viime vuonna

Syysviljojen kahukärpästorjuntatarve? Syksyn sää ja kylvöaika vaikuttavat tiedotteet tuholaistilanteesta aikaisin kylvettyjen syysviljakasvustojen tarkkailu karkea torjuntakynnys: ansaan >5 kärpästä/vrk torjunta jo viljan 1-2 lehtiasteella (ei kannata enää 4-lehtiasteella) kahukärpänen munii mieluiten alle 2-lehtisiin oraisiin kun vuorokauden keskilämpötila yli 10 C, maksimilämpötila yli 14 C toukan kehitys jatkuu kun lämpötila yli 12 C

Kiitos!