FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

Transkriptio

1 Fastac T/ (6) FASTAC T Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg Valmistetyyppi: WG Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten, kuten kirvojen, kahukärpäsen, ripsiäisten, rapsikuoriaisen, kärsäkkäiden, kirppojen, luteiden, kaali- ja herukkakoin, hernekääriäisen, kaali-, porkkana-, sipuli- ja juurikaskärpäsen, torjuntaan vilja-, öljykasvi-, herne-, kaali-, lanttu-, nauris-, porkkana-, sipuli-, sokerijuurikas-, punajuurikas-, mansikka-, vadelma-, herukka-, karviais- ja kuminaviljelyksiltä sekä lasinalaiskasveista ja koristekasveista avomaalla. Noudata käyttöohjeita ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi. Varoitukset: Terveydelle haitallista nieltynä. Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle nieltynä. Jos ainetta on nielty, hakeuduttava heti lääkärin hoitoon ja näytettävä tämä pakkaus tai etiketti. Vältettävä kaasun/huurun/höyryn/sumun hengittämistä. Kemikaalin käyttö edellyttää tehokasta ilmanvaihtoa tai sopivaa hengityksensuojainta. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Ei saa tyhjentää viemäriin. Säilytettävä lasten ulottumattomissa. Ei saa säilyttää yhdessä elintarvikkeiden eikä eläinravinnon kanssa. Käytön rajoitukset: Varoaika 7 vrk, kasvihuonekurkulla ja -tomaatilla 2 vrk. Valmistetta ei saa käyttää persiljalla, tillillä eikä salaattikasveilla. Herukka- ja karviaispensaita ei saa ennen sadonkorjuuta käsitellä myöhemmin kuin viikon kuluttua kukinnan päättymisestä. Kukkivaa kuminakasvustoa ei saa käsitellä. Ympäristöhaittojen ehkäisy: Älä saastuta vesiä tuotteella tai sen pakkauksella. Vältä ruiskuttamista tuulisella säällä. Vesistöihin rajoittuvilla alueilla traktoriruiskulla ruiskutettaessa on jätettävä vesieliöiden suojelemiseksi seuraavat suojaetäisyydet vesistöihin:

2 Fastac T/ (6) Suutintyyppi Käyttökohteet Viuhkasuutin Tuulikulkeumaa vähentävä suutin 1) 50 % vähennys 75 % vähennys 90 % vähennys viljat, öljykasvit, herne, kaali, lanttu, nauris, porkkana, sipuli, sokeri- ja Ei sallittu Ei sallittu Ei sallittu 20 m punajuurikas, mansikka, kumina vadelma, herukat, karviainen, koristekasvit avomaalla Ei sallittu Ei sallittu Ei sallittu 30 m 1) Tällaisia suuttimia ovat mm. ilma-avusteiset suuttimet. Markkinoilla myynnissä olevien, tuulikulkeumaa vähentävien suuttimien luettelo on saatavana Tukesin verkkosivuilta Tässä luettelossa esitetään myös sallitut ajonopeudet ja käyttöpaineet. Traktoriruiskun täyttöön vesistöstä ei saa käyttää ruiskun täyttölaitetta eikä ylijäänyttä ruiskutusnestettä tai ruiskunpesunestettä saa päästää vesiin. Valmiste on erittäin myrkyllistä pölyttäville hyönteisille ja muille niveljalkaisille. Ei saa käyttää kukkivien kasvien käsittelyyn lukuunottamatta hernettä. Kukkivan herneen käsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan jälkeen kello 21 ja 06 välisenä aikana. Käyttö lähempänä kuin 60 m mehiläispesistä on kielletty ilman mehiläishoitajan suostumusta. Ylijäänyt, käyttökelvoton kasvinsuojeluaine viedään vaarallisen jätteen keräyspisteeseen ja tyhjät, huuhdellut myyntipakkaukset asianmukaiseen jätepisteeseen. Suojaimet: Valmistetta käsiteltäessä on käytettävä suojapukua, päähinettä, kemikaalinkestäviä suojakäsineitä (esim. nitriili), kumisaappaita ja kasvojensuojainta. Käsikäyttöisillä levitysvälineillä ruiskutettaessa on lisäksi käytettävä yhdistetyllä suodattimella (P2/A2) varustettua hengityksensuojainta. Ruiskutettuja taimia istutettaessa on käytettävä pitkävartisia suojakäsineitä. Käyttöohje: KÄYTTÖ Ristikukkaiset öljykasvit TÄRKEIMMÄT VILJELYKASVEILLA ESIINTYVÄT TORJUTTAVAT TUHOELÄIMET TORJUNTA- AJANKOHTA KÄYTTÖMÄÄRÄ/ KÄYTTÖ- VÄKEVYYS kirpat, luteet taimettumisvaihe g/ha rapsikuoriainen ruusuke-nuppuvaihe g/ha rapsikärsäkäs myöhäinen nuppuvaihe g/ha kaalikoi ruusuke-nuppuvaihe g/ha Viljat viljankirvat 1 kirvojen tullessa kasveihin 135 g/ha tähkäsääski ja vehnäsääski tähkälletulovaihe g/ha

3 Fastac T/ (6) KÄYTTÖ TÄRKEIMMÄT VILJELYKASVEILLA ESIINTYVÄT TORJUTTAVAT TUHOELÄIMET TORJUNTA- AJANKOHTA KÄYTTÖMÄÄRÄ/ KÄYTTÖ- VÄKEVYYS kahukärpänen viljan ollessa g/ha lehtiasteella ja kun lohkolta tarkkailun yhteydessä löytyy kahukärpäsiä Herne hernekärsäkäs taimiaste g/ha vesimäärä l/ha hernekääriäinen, kukinnan aikaan g/ha -ripsiäinen ja -kirva 2 Porkkana porkkanakemppi liimapyydyksistä g/ha löytyneiden kemppien kesä - heinäkuussa porkkanakärpänen varastoporkkanan viljelyssä g/ha liimapyydyksistä löytyvien porkkanakärpästen Peruna koloradonkuoriainen tuholaisten esiintyessä*** g/ha Kaalit, lanttu ja nauris kirpat, rapsikuoriainen, lude kaalikoi kaalikärpänen kaali-, lanttu- ja naurisperhonen pikkutaimet sekä rapsikuoriainen kukkakaalilla ennen g/ha sadonkorjuuta lentävät aikuiset, toukat g/ha ennen kerimisvaihetta kaalikärpästen muninnan g/ha runsastumisen alussa toukkien esiintymisvaihe g/ha Sipuli sipulikärpänen, sipulikoi kärpästen lentoaikana muninnan alkaessa, purjolla koiden esiintyessä g/ha Punajuurikas kirpat, luteet taimivaihe g/ha juurikaskärpänen touko-kesäkuun vaihteessa g/ha aloitetun tarkkailun ruskohaiskiainen tuholaisten kasvustossa esiintymisen mukaan g/ha Sokerijuurikas kirpat taimivaihe g/ha lude 3 taimivaihe g/ha

4 Fastac T/ (6) KÄYTTÖ TÄRKEIMMÄT VILJELYKASVEILLA ESIINTYVÄT TORJUTTAVAT TUHOELÄIMET juurikaskärpänen TORJUNTA- AJANKOHTA touko-kesäkuun vaihteessa aloitetun tarkkailun KÄYTTÖMÄÄRÄ/ KÄYTTÖ- VÄKEVYYS g/ha Mansikka vattukärsäkäs, luteet ennen kukintaa g/ha Vadelma vattukuoriainen, vattukärsäkäs ennen kukintaa g/ha vesimäärä paineruiskulla l/ha Herukat ja karviainen herukan silmukoi, herukkakoi karviaiskoisa, herukanversosääski, herukanvarsisääski ennen kukintaa kukinnan jälkeen g/ha vesimäärä paineruiskulla l/ha g/ha vesimäärä paineruiskulla l/ha Lasinalaiskasvit ansarijauhiainen, ripsiäiset kirvat (persikkakirva) tuholaisten esiintyessä 0,005 % (5 g/100 l vettä) Koristekasvit avomaalla kirvat, kirpat, kuoriaiset tuholaisten esiintyessä 0,04 % (4 g/10 l vettä) Kumina kuminakoi ennen pääkasvuston kukintaa 135 g/ha vettä l/ha ***Koloradonkuoriaishavainnoista on viipymättä ilmoitettava Ely-keskuksen maaseutu- ja energiayksikköön tai Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka määrää toimenpiteet kuoriaisten hävittämiseksi. 1 Viljankirvojen torjunnassa valmistetta käytetään tuomikirvojen torjuntaan vain siinä tapauksessa, jos viruslevinnän vaara on ilmeinen. Jos kirvoja on runsaasti ja kasvusto rehevää, käytetään ylempää käyttömäärää. 2 Herneellä valmistetta ei käytetä yksinomaan hernekirvan torjuntaan. 3 Sokerijuurikkaalla pahalla ludealueella ja erityisesti lämpiminä ja kuivina keväinä tai alkukesinä käyttömääriksi suositellaan g/ha, muutoin luteiden torjunnassa käytetään g/ha. Vesimäärä on l/ha ellei taulukossa toisin mainita.

5 Fastac T/ (6) Käytössä huomioitava: Valmiste on haitallista muille kuin torjuttaville eliöille, minkä vuoksi valmistetta tulee käyttää vain tutkitun tarpeen mukaan. Ympäristösyistä suuria käyttömääriä (yli 0,2 kg valmistetta/ha) ja käyttöä useammin kuin kerran kasvukaudessa tulee välttää. Työhygienisitä syistä tulee välttää käsikäyttöisillä välineillä ruiskuttamista suurilla käyttömäärillä (yli 0,2 kg valmistetta/ha). Huomautukset: Alin varastointilämpötila 0 C. Torjunnan kynnysarvot: Ristikukkaiset öljykasvit Rapsikuoriainen: 1 kuoriainen/kasvi varhaisessa nuppuvaiheessa, 2-3 kuoriaista/kasvi vähän ennen kukintaa. Rapsikärsäkäs: 1 kärsäkäs/4 kasvia ennen kukintaa. Kaalikoi: 4-6 toukkaa/kasvi. Torjunta tapahtuu usein yhdessä rapsikuoriaisen torjunnan kanssa. Viljat Viljankirvat: Kirvojen tullessa kasveihin. Valmistetta käytetään tuomikirvojen torjuntaan vain siinä tapauksessa, jos viruslevinnän vaara on ilmeinen. Vehnän sääsket: 1 sääski/6-7 tähkää. Uusintakäsittely tarvittaessa 4-5 vrk:n kuluttua. Kahukärpänen: Pienet, pientareiden reunustamat lohkot käsitellään kokonaan, isommilla lohkoilla riittää reuna-alueiden käsittely 1-2 ruiskun työleveyden alalta. Käsittely tehdään viljan ollessa lehtiasteella ja kun lohkolta tarkkailun yhteydessä löytyy kahukärpäsiä. Tarkkailun helpottamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi lohkolle asetettavia keltaisia liimapyydyksiä, joista kahukärpäset on helppo tunnistaa. Käsittely tulee tehdä tyynellä ja lämpimällä säällä, jolloin kahukärpäset ovat parhaiten ruiskutuksella tavoitettavissa. Herne Hernekääriäinen: Torjuta kukinnan aikana klo 21 ja 06 välillä. Torjunnan ajoitus ja tarve arvioidaan feromonipyydysten avulla. Ohjeellinen torjunnan kynnysarvo ruokaherneen tuotannossa on kääriäistä/pyydys. Valmistetta ei käytetä herneellä yksinomaan hernekirvan torjuntaan. Kumina Kuminakoi: Viljelyksellä esiintymistä tarkkaillaan keltapyydysten avulla. Torjunta aloitetaan, kun vrk:n tehoisa lämpösumma on yli 130 astetta. Uusinta tarvittaessa 4-7 vrk:n kuluttua. Vihanneskasvit Porkkanakemppi: Torjuntakynnys 5 kemppiä/5 pyydystä/viikko. Porkkanakempin tarkennettu torjunta ja siinä onnistuminen edellyttää lohkokohtaista tarkkailua keltapyydysten avulla. Tarkkailuun on ryhdyttävä porkkanan taimettuessa ja sitä jatketaan normaalisti heinäkuun puoliväliin asti tai kunnes kemppejä ei enää löydy pyydyksistä. Porkkanakärpänen: Torjuntakynnys on 5 kpl/ pyydys/viikko. Porkkanakärpäsen tarkkailussa käytetään esimerkiksi keltapyydyksiä. Pyydyksiä tarvitaan 3-5 kpl/viljelylohko.

6 Fastac T/ (6) Kaalikasvit Kaalikoi: Torjuntaruiskutus tehdään, kun perhosia löytyy liimapyydyksistä tai kun toukkia alkaa esiintyä kasvustossa. Sokeri- ja punajuurikas Juurikaskärpänen: Torjuntakynnys on 10 munaa/viisilehtinen taimi. Tarkkailu aloitetaan toukokesäkuun vaihteessa. Kirppojen ja luteiden torjuntaruiskutukset tehdään heti taimettumisen jälkeen havaintojen (1-4 ruiskutusta). Lasinalaiskasvit ja marjakasvit Integroidussa tuholaistorjunnassa on huomioitava aineen haitallinen vaikutus torjuntaeliöihin sekä muihin luontaisiin vihollisiin. Varoaika torjuntaeliöille on lasinalaiskasveilla 8-12 viikkoa ja avomaalla vähintään 4 viikkoa. Mansikalla vattukärsäkkäiden ja luteiden esiintyminen voidaan todeta vatinäytteen avulla. Herukoilla ja karviaisella voidaan päätesilmuja tarkastelemalla ennen kukintaa todeta silmukoin ja herukkakoin torjunnan tarve. Kukinnan aikana ja kukinnan jälkeen voidaan silmuja tarkastelemalla todeta karviaiskoisan ja sääskien torjuntatarve. Vadelmalla vattukärsäkkään esiintyminen voidaan todeta karistusnäytteen avulla. Luvanhaltija: XXX Valmistaja ja pakkaaja: XXX Edustaja Suomessa: XXX Rekisterinumero: 1993 Valmistuserän numero ja valmistuspäivä: XXXXX Nettopaino tai -tilavuus: XXX Torjunta-ainelautakunta on hyväksynyt valmisteen käytettäväksi torjunta-aineena