Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle SAARIJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUKSEN LAUSUNTO SOIDINMÄEN TUULIVOIMAYLEISKAAVASTA JÄTETTYYN VALITUKSEEN Muutoksenhakija: Matti Hast Asia: 4102 Yleiskaava, valitus Asian kuvaus: Soidinmäen tuulivoimayleiskaava Muutoksenhaunalainen päätös: Saarijärven kaupunginvaltuusto 08.06.2015 36 Dnro: 01693/15 SAARIJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUKSEN VAATIMUKSET: Saarijärven kaupunginhallituksen vaatimukset koskien Soidinmäen tuulivoimayleiskaavasta jätettyä valitusta: Saarijärven kaupunginhallitus pyytää kunnioittavasti, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkää Matti Hastin jättämän valituksen ja pitää voimassa Saarijärven kaupunginvaltuuston Soidinmäen tuulivoimayleiskaavaa koskevan hyväksymispäätöksen 08.06.2015 36. LAKIPERUSTEISIA LÄHTÖKOHTIA JA YLEISTÄ HUOMIOITAVAA Keskeisiä oikeussääntöjä asian käsittelyä koskien Suomessa tuulivoimayleiskaavoituksen mahdollistamiseksi ympäristöministeriö on luonut työkalut kaavoitukselle lisäämällä maankäyttö- ja rakennuslakiin tuulivoimakaavoitusta säätävät lakikohdat ja laatimalla ohjeita tuulivoimayleiskaavan laadinnalle. Taustalla on valtion tavoite nostaa Suomen tuulivoimarakentamista merkittävästi. Tämä tavoite vaikuttaa väistämättä ympäristöömme. Kaavoitus on maankäytön suunnittelua, jota säännellään pääasiallisesti maankäyttö- ja rakennuslaissa.. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteita on kirjattu maankäyttö ja rakennuslakiin (mm. MRL 1 j a 5 ). Tavoitteena on edistää mm. turvallista ja terveellistä ympäristöä, palvelujen saatavuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta, viihtyisää, sosiaalisesti toimivaa eri väestöryhmien tarpeet tyydyttää ympäristöä.
Käytännön kaavoitushankkeissa eri ryhmien arvot ja tavoitteet voivat olla myös ristiriitaisia ja toisiinsa nähden vastakkaisia ja siten suunnittelussa on kyse arvojen ja tavoitteiden yhteensovittamisesta. Aluesuunnittelu ja maankäytön ratkaisut vaikuttavat väistämättä ympäristöön ja ihmisten elinoloihin. Kaavoituksella mahdollistettavat hankkeet voivat muuttaa tuttua ympäristöä merkittävästikin. Ympäristölainsäädäntö ja MRL (maankäyttö- ja rakennuslaki) ohjaavat ympäristöä muuttavien hankkeiden toteuttamista, kaavoittamista ja suunnittelua ja prosessien aikana tarkastellaan ympäristömuutosten vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä rajoituksia. Lakisäädösten tehtävänä ei kuitenkaan ole se, että kaikki ympäristömuutokset estettäisiin. Kielteisenä koettu muutos voi toisaalta olla myönteinen esim. elinkeinoelämän, työllisyys- ja ilmastovaikutusten kannalta. Kunnallisvalituksesta yleisesti Kuntalain 92 :n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen eli kunnan asukas tai kunnassa kiinteistön omistava. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n 2. momentin mukaisesti valitusoikeus kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan Kunnallisvalituksen voi kuntalain 90 :n nojalla tehdä ainoastaan laillisuusperusteella, ei päätöksen epätarkoituksenmukaisuuteen vedoten. Tämän tyyppiset (epätarkoituksenmukaisuuteen liittyvät) väitteet ja valitusperusteet on valitusten käsittelyssä jätettävä huomiotta. Kunnallisvalituksiin liittyvissä muutoksenhakuratkaisuissa muutoksenhakutuomioistuin voi ainoastaan hyväksyä tai kumota muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen. Muutoksenhakutuomioistuin ei voi muuttaa päätöstä ratkaisussaan. Valitusperusteiden ja väitteiden tutkimatta jättäminen Valitukset saattavat sisältää myös väitteitä ja valitusperusteita, jotka perustuvat sellaisiin säädöksiin, jotka eivät sovellu tämän asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen. Tällaiset väitteet ja valitusperusteet tulee jättää kokonaisuudessaan tutkimatta asiaa ratkaistaessa. MRL:n olennaisia säädöksiä tuulivoimayleiskaavoitusta koskien Tuulivoimarakentamista sääntelevä 10 a luku ja erityisesti tuulivoimayleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva 77 b : "Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää." Vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa koskeva 9, joka kuuluu seuraavasti: "Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia." Yleiskaavan laatimista sääntelevä 5 luku ja erityisesti yleiskaavan sisältövaatimukset (39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa." Tuulivoimayleiskaavoitukseen liittyen MRL:n yleiskaavoituksen sisältövaatimussäädöksen lisäksi on annettu alemmanasteisia säädöksiä ja ympäristöministeriön ohjeita, joita ovat mm. - Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (29.10.1992/993). - Ympäristöministeriön ohje OH 4/2012 (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu), - Ympäristöministeriön ohje OH 2/2014 (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) - Liikenneviraston ohje 8/2012 (Tuulivoimalan rakentamisesta liikenne-väylien läheisyyteen). Kunnallisten viranomaisten menettelyjä ohjaavat lisäksi hallintolaki (6.6.2003/434), kuntalaki (17.3.1995/365) ja Suomen perustuslaki (11.6.1999/731) SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO PERUSTELUINEEN: Valituksen perustelusta ote (kohta 1): Päätös tuulivoimakaavasta tehtiin virheellisten tietojen perusteella, joten Saarijärven kaupunginvaltuuston päätös tulee kumota seuraavista syistä: 1.Tuulivoimapuiston rakentaminen merkitsee maisemallista haittaa puistoalueen läheisyydessä oleville perinteisille maa- ja metsätalousalueille, jotka muuttuisivat teollisuusalueiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n maisemavaikutusten arvioinnissa mainitaan tuulivoimapuiston lähimmäksi taajamaksi Pylkönmäki, vaikka lähin taajama on Mahlu ja sen vanhat kylät, joiden asutuksen etäisyydet tuulivoimapuistosta ovat 0,8-3 km. Mahlu on määritelty taajamaksi Valtioneuvoston toimesta "Laajakaista kaikille" hankkeessa. Kulttuuri- ja perinnemaisemana Mahlu ja sen kylillä sijaitsevat talot viljelyksineen ovat Saarijärven länsipuolisen alueen ensimmäisiä asutuksia. Ensimmäiset talot sijaitsivat Hännisen ja Ramsin mäellä jo 1500-luvulla, josta asutus levisi nopeasti Harjun mäelle, Lylymäkeen, Heikkilän mäelle, Kivimäkeen ja Etelämäkeen nykyiseen Konttimäkeen. Maisemaselvityksessä ei ole riittävästi huomioitu edellä mainittuja Mahlun kulttuuri- ja perinnemaisemia. Tuulivoimapuisto tuhoaisi nämä vuosisataiset perinnemaisemat Mahlun kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat asuinsijat/talot sijaitsevat yli 200 metriä korkeilla mäillä. Sijainnista jo tuen tuulivoimaloiden haitat ovat sekä maisema- että meluhaittoja. Talot ovat edelleen asuttuja ja viljelyksessä. Meluhaitta on merkittävä, koska melun kulkeutumiselle ei ole esteitä. Tehdyt mallinnukset antavat väärän kuvan tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista. Mallinnusten tarkastelupisteet olisi pitänyt sijaita em. asuinsijoilla, jotta todelliset haitat olisivat tulleet päätöksenteossa esille. Kaupunginhallituksen lausunto valitusperusteeseen: Tuulivoimayleiskaavoituksella ei muodosteta teollisuusaluetta, vaan tuulivoimaloiden lähiympäristö on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Kaavaaineistossa Pylkönmäki on todettu lähimpänä taajamana siitä syystä, että Pylkönmäen
keskusta on asemakaava-aluetta. Mahlun kyläalueella ei ole asemakaavaa. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot sekä tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on tunnistettu kaavaa valmisteltaessa ja kuvattu osayleiskaavaselostuksessa. Samoin maisemavaikutuksen luonne, laajuus ja merkittävyys on kuvattu arvioinnissa. MRL 39 ja 77 b :t eivät edellytä, että maisema ei tuulivoimarakentamisen johdosta saisi muuttua lainkaan. Vaikka etäisyydellä voimaloista on merkitystä maisemahaittaa arvioitaessa, on maisemahaitan osalta huomioitava erityisesti sen korostuneen subjektiivinen luonne. Yleiskaava voidaan maisemavaikutustensa vuoksi katsoa osayleiskaavan sisältövaatimusten vastaiseksi ainoastaan, jos vaikutuksenalaiseen maisemaan liittyy erityisiä inventoituja arvoja, jotka eivät ole sovitettavissa yhteen yleiskaavan sisällön kanssa. Tässä tapauksessa mainittuja erityisiä arvoja ei ole, eikä maisemallisen kokonaisvaikutuksen arvioida ylittävän maiseman sietokykyä. Mahlun kyläalue ja sen asutus on huomioitu tuulivoimayleiskaavan maisemaselvityksessä, näkyvyysanalyysissä sekä meluselvityksessä. Mallinnusten tarkastelupisteitä on valikoitu näkyvyysanalyysin perusteella. Kaavaprosessin aikana työtä ovat ohjanneet ja lausuntonsa hankkeesta antaneet eri viranomaistahot, jotka ohjaussektorinsa perusteella ovat ottaneet kantaa myös selvitysten riittävyyteen, laatuun ja tarpeeseen. Viranomaisten ohjaus on ollut asianmukaista ja kattavaa ja mikäli selvitysaineiston lähtöarvoissa tai vaikutusten arvioinneissa olisi noussut esiin laadullisia ongelmia tai puutteita se olisi noussut esiin prosessin aikana. Soidinmäen tuulivoimapuiston melualueet eivät ulotu Mahlun kyläalueelle. Lähimmistä voimaloista etäisyyttä Mahlun alueelle on noin 3,5-3,8 km. Valituksen perustelusta ote (kohta 2): 2. Maakotkaselvitys syy virheellisiin päätöksiin. Selvitys tehtiin toukokuun ja kesäkuun aikana 2014. Kyseinen ajankohta on maakotkien pesintäaikaa, jolloin niiden liikkuminen on vähäisempää ja havaitseminen vaikeaa. Täten seurannan perusteella tehdyt tulkinnat ovat vääriä. Lisäksi seuranta oli selkeä pesinnän häiritsemistoimenpide. Selvityksen perusteella on tehty tulkinta, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville maakotkille eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. Tulkinta on väärä, kuten myöhemmin osoitan. Alueen riistamiehet ja luonnonystävät ovat tehneet havaintoja maakotkista ruokintapaikoilla (tuulivoimapuiston aluetta) jo 10 vuoden ajan. Maakotkien säännöllistä reviiriä (pesä-, saalistus- ja ruokailualueineen on 150-340 km2) ovat tehtyjen ympärivuotisten havaintojen perusteella erityisesti tuulivoimaloiden 1, 2, 5, 6, 7 ja 9 alueet. Kotkat ruokailevat säännöllisesti haaskoilla lokakuusta seuraavan vuoden toukokuuhun asti. Liite 1 sisältää kuvia edellä mainituilta ruokintapaikoilta usean vuoden ajalta. Ruokintapaikat ovat olleet Haasianahossa Kivimäellä, Sipilän perällä, Ruostesuolla, Teerisuolla, Särkivuoren alueella ja Pajumäessä. Erityisesti kotkat (jopa 2 samanaikaisesti), ovat ruokailleet paikkauskollisina useita vuosia Haasianahossa lähellä suunniteltuja voimaloita 5 ja 9, ovat suuressa vaarassa. Kyseiset kotkat on nähty eri vuodenaikoina saaiistavan myös Vesiperällä asti. Ruokailut ja saalistaminen tapahtuvat myös keskellä suunniteltua tuulivoimapuistoaluetta. Maakotkat tarvitsevat laajan reviiriin saalistusalueeksi pesäpaikan lisäksi, jotta ravintoa riittää. Erikoista viranomaisten työskentelyä maakotkien suojelussa on se, että maakotkaseurannasta vastaava viranomainen otti allekirjoittaneeseen yhteyttä vasta valtuuston päätöksen jälkeen. Lisäksi lausunnonantaja ei kerännyt tietoja alueen asiantuntijoilta (riistamiehet, luonnonystävät) ennen lausuntoa. Lausunto on varsin yksipuolinen, jos pääperusteet ovat tuulivoimayhtiön maksaman selvitysmiehen tekemät. Kun viranomaisten tuulivoiman hyväksyvät lausunnot ovat perustuneet virheelliseen selvitykseen ja menettelytapaan, niin hanke tulee pysäyttää. Tällä tavalla vältämme Keski-Suomen harvinaisten maakotkien populaatiossa tapahtuvan tuhon.
Kaupunginhallituksen lausunto valitusperusteeseen: Kaavaprosessin aikana työtä ovat ohjanneet ja lausuntonsa hankkeesta antaneet eri viranomaistahot, jotka ohjaussektorinsa perusteella ovat ottaneet kantaa myös selvitysten riittävyyteen, laatuun ja tarpeeseen. Viranomaisten ohjaus on ollut asianmukaista ja kattavaa ja mikäli selvitysaineiston lähtöarvoissa tai vaikutusten arvioinneissa olisi noussut esiin laadullisia ongelmia tai puutteita se olisi noussut esiin prosessin aikana. Maakotkalla on hyvin laaja reviiri (ydinalue on useita kymmeniä neliökilometrejä) ja lintuja voidaan usein havaita yli kymmenen kilometrin päässä varsinaisesta pesimäreviiristä. Tällöin kuitenkin liikkuminen alueella on jo hyvin satunnaista (pääosa saalistuksesta tapahtuu 5 km säteellä pesästä) ja hankealueen osuus koko liikkuma-alueesta erittäin pieni. Voimalta eivät myöskään sijaitse sellaisella kohteella, jossa olisi lajille erityisesti sopivaa saalistusympäristöä lukuun ottamatta ihmisen sinne tuomia haaskoja. Haaskan pitäminen maastossa on luvanvaraista toimintaa (maanomistajan lupa) ja mikäli haaskat ohjaavat liikkumista riskialueelle on syytä kyseisten haaskojen pitäminen lopettaa ja siirtää haaskaruokinta turvalliseen ympäristöön. Maakotkan tärkein elinympäristö on luonnontilaiset avosuot. Valituksen perustelusta ote (kohta 3): Ympäristöministeriö ei vahvistanut maakuntakaavassa Soidinmäen tuulivoimapuistoa. Vahvistamatta jättämisen syy oli, että kaavassa ei ole selvitetty tuulivoimapuiston toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia riittävällä tavalla (näkymäanalyysi) valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, joihin Mahlu ja sen kylät kuuluvat. Korkein hallinto-oikeus ratkaisee tulevaisuudessa Keski- Suomen liiton tekemän valituksen Ympäristöministeriön päätöksestä. Kaupunginhallituksen lausunto valitusperusteeseen: Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan laadintaprosessi on yleiskaavoituksesta erillinen kaavaprosessi, jossa on tarkasteltu maakunnallisesti merkittävien, suurten eli yli 9 tuulivoimalan puistokokonaisuuksia Keski-Suomessa. Kunnan laatimalla tuulivoimayleiskaavalla tarkastellaan pienemmät eli alle 10 voimalan alueet, joita Keski- Suomen 3.vaihemaakuntakaavassa ei ole tarkasteltu. Soidinmäen alue on esitetty Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa alueena, joka soveltuu myös yli 9 tuulivoimalan alueeksi, mutta kaupungin laatimassa yleiskaavassa ei käsitellä yli 9 tuulivoimalan puistokokonaisuutta. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan perusselvitykset ja niiden riittävyys ei liity Soidinmäen tuulivoimayleiskaavahankkeeseen. Soidinmäen tuulivoimayleiskaavahankkeessa on laadittu erilliset selvitysaineistot (mm. konsulttitoimisto FCG:n tekemä Soidinmäen tuulivoimakaavan maisemaselvitys kuvamallinteineen, näkymäanalyyseineen, tarkasteluineen ja arviointeineen) eli kyseessä on eri kaavaprosessi ja hanke. Soidinmäen kaavaprosessin aikana työtä ovat ohjanneet ja lausuntonsa hankkeesta antaneet eri viranomaistahot, jotka ohjaussektorinsa perusteella ovat ottaneet kantaa myös selvitysten riittävyyteen, laatuun ja tarpeeseen. Viranomaisten ohjaus on ollut asianmukaista ja kattavaa ja mikäli selvitysaineiston lähtöarvoissa tai vaikutusten arvioinneissa olisi noussut esiin laadullisia ongelmia tai puutteita se olisi noussut esiin prosessin aikana. JOHTOPÄÄTÖKSET: Saarijärven kaupunginvaltuuston päätös Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan hyväksymisestä on edellä esitetyillä perustein MRL:n ja muiden soveltuvien säännösten ja ohjeiden mukainen. Tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa laadittua tuulivoimayleiskaavaa varten on kaavoituksen yhteydessä laadittu kattavat selvitykset, joissa on arvioitu hankkeen vaikutuksia muun muassa maisemaan, rakennettuun ympäristöön, luonnonarvoihin ja ympäristöhaittoihin (kuten melu ja välke).
Selvitysten johdosta on voitu varmistua siitä, että tuulivoimayleiskaava täyttää MRL 39 ja 77 b :n sisältövaatimukset. Soidinmäen tuulivoimayleiskaava ei myöskään aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa ja se kohtelee maanomistajia yhdenvertaisesti. Etäisyys lähimpään asutukseen on kaikilta osin riittävä, huomioiden erityisesti melu- ja välkemallinnusten tulokset, eivätkä tuulivoimalat rajoita merkittävästi alueella liikkumista tai heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueilla nykyisin harjoitettava maankäyttö voi jatkua ennallaan. Lisäksi osallistuminen ja vuorovaikutus tuulivoimayleiskaavan valmistelussa ovat täyttäneet lainsäädännön asettamat vaatimukset. Valituksenalaista Soidinmäen tuulivoimayleiskaavaa koskevan päätöksen kumoamiseen ei ole olemassa valituksissa esitettyjä tai muita syitä, minkä johdosta valitukset tulisi hylätä siltä osin kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus ne tutkii. Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle toimitettavat liitteet lausuntoon liittyen: - Valtuuston hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja määräyksineen - Kaavaselostus liitteineen